Saksalaissanomalehti Die Weltin ja Helmut Schmidt -yliopiston sotapelikeskuksen järjestämän sotasimulaation lopputulos oli synkkä: Venäläiset olisivat onnistuneet valtaamaan Liettuassa sijaitsevan Marijampolen kaupungin sekä Valko-Venäjän ja Kaliningradin alueen erottavan Suwalkin käytävän vain kolmessa päivässä. Asiasta kertovat Euromaidan Press ja Meduza.
Saksan puolustusvoimien yliopistossa järjestettyyn simulaatioon osallistui yhteensä 16 turvallisuusasiantuntijaa ja entistä korkean tason viranomaista. Kolmen hengen joukkue edusti Kremliä, yhdeksän hengen joukkue taas Saksan hallitusta. Lisäksi neljällä osallistujalla oli Puolan pääministerin, Naton pääsihteerin, EU-komission puheenjohtajan sekä Yhdysvaltain ulkoministerin roolit.
Se, mitä kolme päivää kestäneen simulaation aikana tapahtui, saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Länsimaiden epäröinti johti lopulta siihen, että Venäjä onnistui miehittämään osan Nato-maata.
Sotasimulaation skenaario sijoittui lokakuuhun 2026, jolloin Ukrainassa oli saatu aikaan tilapäinen tulitauko. Venäjää skenaariossa johti Carnegie Russia Eurasia Center -ajatuspajan johtaja Alexander Gabuev.
Simulaatiossa Venäjä ryhtyi levittämään propagandaa ”humanitäärisestä kriisistä”, väittäen, että Liettua olisi estänyt välttämättömät kuljetukset Kaliningradiin. Venäjä kohdisti simulaatiossa Liettuaan vaikuttamistoimia, mukaan lukien Spetsnaz-erikoisjoukkojen operaatioita. Näiden seurauksena Liettua sulki rajansa, jonka jälkeen Venäjä ryhtyi toimiin.
Ensin drooneja käytettiin tulituen antamiseen sekä Puolan ja Liettuan välisen raja-alueen miinoittamiseen. Tämän jälkeen 12 000 Valko-Venäjälle sijoitettua venäläissotilasta ylitti maiden välisen rajan. Mukanaan venäläisillä oli siviilejä ja Punaisen ristin jäseniä, joita hyödynnettiin ihmiskilpinä.
– Oli hyvin hyödyllistä rummuttaa, että tarvitsemme humanitääristä käytävää, koska pahat liettualaiset estävät meitä auttamasta Kaliningradin kurjaa ja nälkäistä väestöä, Gabuev kertoo.
Saksan pelaajina toimivat muun muassa entinen Bundeswehrin komentaja Eberhard Zorn ja kansanedustaja Roderich Kiesewetter. Skenaariossa Saksa pyrki välttämään eskalaatiota ja rakentamaan konsensusta. Puola taas mobilisoi joukkojaan, mutta ne eivät siirtyneet rajan yli tukemaan Liettuan puolustusta. Yhdysvallat kieltäytyi aktivoimasta Naton 5. artiklaa.
Venäjä pyrki simulaatiossa jakamaan Natoa sekä toteuttamaan sotilaallisia toimia nopeammin, kuin länsi ehti niihin reagoimaan. Tässä myös onnistuttiin. Eskalaation pelko esti Saksaa ja muita länsimaita toimimasta.
– Havaitsimme, että [lännen] reaktio ei riittäisi Naton puolustamiseen, Gabuev varoittaa.
Naton pääsihteerinä toimi skenaariossa puolustusliiton entinen tiedottaja Oana Lungescu. Hän kutsui simulaation tuloksia ”erittäin realistisiksi”.
– Venäjästä voi tulla Natolle entistäkin vaarallisempi Ukrainan rauhan jälkeen. Erityisesti, jos se on huono rauha, Lungescu varoitti.
