Yhdysvaltojen Venezuelan operaatiosta voidaan tehdä kolme Euroopan kannalta tärkeää johtopäätöstä, arvioi ulkopolitiikan asiantuntija, Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt. Ruotsalaisvaikuttaja analysoi Yhdysvaltojen lauantaista iskua European Council on Foreign Relations-ajatuspajan julkaisemassa kirjoituksessa.
Ensimmäinen johtopäätös on Bildtin mukaan se, että läntinen pallonpuolisko todellakin on Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskiössä. 1800-luvun Monroen oppi, joka määritteli läntisen pallonpuoliskon Yhdysvaltojen etupiiriksi, on tullut takaisin muotiin, samalla kun Euroopan sijoitus prioriteettilistalla on nopeassa laskussa.
Läntisestä pallonpuoliskosta on tullut presidentti Donald Trumpille ”pakkomielle”, Bildt kirjoittaa, ja Venezuelan onnistuneen iskun jälkeen presidentti on ”sotaisassa mielentilassa”. Ex-pääministeri kehottaa eurooppalaisia varautumaan yhteenottoon Trumpin kanssa Grönlannista. Vaikka Trumpin tavoittelema saari on kiistatta osa läntistä pallonpuoliskoa, on se ollut osa Tanskaa pidempään kuin Kalifornia Yhdysvaltoja, Bildt muistuttaa. Gröntilaiset ovat EU-kansalaisia, hän toteaa.
– Euroopan täytyy — jos ei muuten, niin ainakin kuvaannollisesti — ladata aseensa, Bildt kirjoittaa.
Toinen Venezuelan opetus on Bildtin arviossa se, ettei kansainvälisellä oikeudella ole sijaa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka Venezuelan presidentiltä Nicolas Madurolta puuttui demokraattinen legitimiteetti, katsoo Bildt Venezuelan valtiollisen suvereniteetin olevan riippumaton hallinnon luonteesta.
Kolmanneksi, Bildt kirjoittaa, vaikuttaa nyt siltä, että rauhanvälittäjän saavutuksiaan korostanut Trump on yhä herkemmin valmis turvautumaan sotilaalliseen voimaan. Trump tuskin haluaa vetää Yhdysvaltoja pitkäkestoiseen maasotaan, Bildt kirjoittaa, mutta ”häivepommikoneita, risteilyohjuksia ja erikoisjoukkoja hän käyttää mielellään”.
Trump on viime kuukausien aikana turvautunut Yhdysvaltojen asevoimiin Venezuelan lisäksi myös Iranissa ja Nigeriassa, Bildt luettelee. Kaikki nämä konfliktit kaipaavat kuitenkin myös diplomaattisia ja poliittisia toimia, hän kirjoittaa. Aseellisista iskuista on Bildtin mukaan tulossa Trumpille yhtä rakas työkalu kuin tulleista, ja enemmän on todennäköisesti luvassa.
