– Hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta historiallisen kovalla kädellä, noin 10 miljardilla eurolla. Sekään ei ole riittänyt, menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Sopeutustoimilla olemme kuitenkin pystyneet estämään velkaantumisen ajautumisen hallitsemattomaan kierteeseen, pääministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa uudenvuoden tervehdyksessään.
Hän muistuttaa, että keväällä 2023 asiantuntijat arvioivat talouden lähtevän kasvuun.
– Kerta toisensa jälkeen ennusteet ovat osoittautuneet vääriksi. Venäjän sotiminen Ukrainassa ja kiinni pysyvä itäraja ovat vaikuttaneet Suomen talouteen ja suomalaisten mieliin tavalla, jota kukaan ei osannut ennustaa. Sota on hiipinyt ihmisiin epävarmuutena ja huolena.
– Taloutemme ei kasva, ja samaan aikaan väestön ikääntyminen, puolustuksen vahvistaminen sekä kasvavat korkomenot lisäävät julkisia menoja. Nämä haasteet ovat suuria myös ensi vuonna, ja siitä vuosia eteenpäin Orpo jatkaa.
Hän toteaa, että moni koti säästää nyt pahan päivän varalle.
– Hallitus on pyrkinyt kohdistamaan julkisen talouden säästöt työikäiseen väestöön, jolla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Heikko työllisyystilanne on nakertanut näitä mahdollisuuksia. Säästöt tuntuvat myös monissa lapsiperheissä. Hallitus tekee kaikkensa työllisyyden parantamiseksi.
EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomen osalta ja hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi tammikuussa.
Orpon mukaan EU-komission viesti Suomelle on, että ”olemme tehneet oikeita toimia. Olemme tehneet tarvittavia rakenteellisia muutoksia, olemme tehneet lukemattomia kasvua vauhdittavia toimia”.
– Koska suhdanne pitää meitä paikallaan, tämäkään ei vielä riitä. On selvää, että Suomen julkisen talouden korjausurakka ei tule tällä vaalikaudella valmiiksi.
Orpon mukaan se ei tarkoita, että hallitus antaisi rukkasten tippua.
– Käymme vielä kerran läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Jos EU-komission suositus on, että säästöjä on tehtävä, teemme niitä. Teemme niin siksi, että pystymme turvaamaan suomalaisille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevina vuosina.
Pääministerin mukaan isänmaan kannalta yksi kuluneen vuoden tärkeimmistä päätöksistä oli, että selvä enemmistö eduskuntapuolueista sitoutui niin sanottuun velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevilla vaalikausilla.
– Ennen seuraavia vaaleja määritellään sopeutustavoite, jota kaikki puolueet ovat luvanneet noudattaa. Puolueilla voi olla erilaisia näkemyksiä keinoista. Tavoite on silti yhteinen, tahdomme saada Suomen kuntoon. Velkajarru on hyvä esimerkki siitä, että tarvittaessa puolueilla on kyky painaa poliittiset kiistat taka-alalle ja toimia yhdessä. Se on pienen maan etu, Orpo kiittää.
Hänen mukaansa samanlaista yhteistyötä vaatii myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon laittaminen.
Orpo toteaa, että erityisesti vakavina aikoina on syytä kiinnittää huomiota myös asioihin, jotka ovat hyvin. Niitä on paljon.
– Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, jotta edellytykset investoinneille ja yrittämiselle paranevat. Kulunut vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat Yhdysvaltojen kanssa, pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja, hän listaa.
– Kasvu lähtee liikkeelle, kun suomalaisilla tuotteilla on kysyntää ulkomailla. Kun yrityksemme saavat täysimääräisesti hyödynnettyä kaikki ne mahdollisuudet, joita meillä on esimerkiksi puolustusteollisuuden, puhtaan energian ja tekoälyn saralla.
”Venäjä on uhka koko Euroopalle”
Orpon mukaan Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi.
– Monella meistä on alkavalle vuodelle yksi toive yli muiden: tulitauko ja kestävä rauha Ukrainaan. Neljä vuotta Venäjän raakaa hyökkäyssotaa on liikaa. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sota on vaatinut yli kymmenentuhatta siviiliuhria, sadat heistä lapsia. Emmekä unohda taistelussa kaatuneita, pääministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa uudenvuoden tervehdyksessään.
– Sota on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä. Tuo muutos on pysyvä, hän kiteyttää.
Orpon mukaan Venäjä ei valitettavasti ole antanut minkäänlaisia merkkejä siitä, että sillä olisi tahtoa rauhaan.
– (Vladimir) Putinin uho on vain voimistunut.
Pääministeri toteaa, että joulun alla EU-huippukokouksessa teimme välttämättömän ja tärkeän päätöksen.
– Ukraina saa tuleville vuosille 90 miljardin euron tuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta Ukrainaa uhkaisi maksukyvyttömyys jo keväällä. Suomi ja suurin osa muista EU-maista olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat käyttöön Ukrainan hyväksi.
– Tästä emme päässeet huippukokouksessa sopuun. Suomen kanta Ukrainan rahoittamiseen yhteisvelalla oli avoin, pidimme sitä mahdollisena, mutta emme uskoneet, että sen taakse löytyy yksimielisyyttä. Pitkien neuvottelujen päätteeksi sovimme hybridimallista: otamme yhteistä lainaa, mutta Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää lainan takaisinmaksuun, Orpo kertoo.
Hänen mukaansa tällä mallilla saavutimme tärkeimmän tavoitteemme.
– Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman niitä se ei pääse neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Pääministeri toteaa, että vakavuus ei väisty, vaikka Ukrainaan saataisiin tulitauko ja rauha.
– Venäjä ei muutu. Venäjä on uhka koko Euroopalle, tänään, huomenna ja pitkälle tulevaisuuteen. Olen sanonut tämän useasti ja haluan sanoa sen myös nyt: me emme pelkää Venäjää. Me olemme varautuneita.
