Verkkouutiset

Velka

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Rehellinen arvio velka-Suomesta: Urakkaa riittää pitkälle 2030-luvulle

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina yhä synkentyneen ennusteen julkisen talouden näkymistä.

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia. Tänä vuonna velkasuhde nousee yli 80 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen velkaantuminen hidastuu hallituksen säästötoimien ansiosta, mutta jatkaa kasvuaan edelleen hieman yli 85 prosenttiin vuonna 2028.

Kansanedustaja Ville Valkosen (kok.) mukaan VM:n katsauksessa on ”kadunrehellinen kuva julkisesta taloudesta”.

– Suomessa riittää urakkaa pitkälle 30-luvulle ennen kuin olemme vahva talous, Valkonen toteaa viestipalvelu X:ssä.

Ennusteessa on otettu huomioon hieman vajaat 8 miljardia euroa Petteri Orpon (kok.) hallituksen päättämästä noin 9 miljardin euron suuruisesta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta. VM:n arvion mukaan hallituksen päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta.

– Onneksi työ on nyt sentään aloitettu, Valkonen toteaa.

 

Näin paljon suomalaisilla asuntokunnilla on velkaa

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.

Keskimääräiset velat velallista asuntokuntaa kohti olivat viime vuonna reaalisesti noin kuusi prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Myös asuntovelat pienenivät reaalisesti keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta.

– Nimellisarvoihin perustuvat asuntovelat tosin jatkoivat kasvuaan, mutta kun huomioidaan rahan arvon muutos, myös asuntovelkojen reaaliarvot pienenivät, sanoo yliaktuaari Markku Nieminen Tilastokeskuksesta.

Ahvenanmaalaisilla suurimmat velat, asuntovelkaa eniten Uudellamaalla

Ahvenanmaalla velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 130 300 euroa vuonna 2023. Ahvenanmaan lisäksi ainoastaan Uudellamaalla keskimääräinen velka, 120 200 euroa, ylitti koko maan keskiarvon.

Pienimmät keskimääräiset velat olivat Kymenlaaksossa, 63 800 euroa, ja Kainuussa, 64 700 euroa.

Asuntovelkaa oli ylivoimaisesti eniten Uudellamaalla, keskimäärin 157 100 euroa. Vähiten asuntovelkaa oli Kymenlaakson asuntovelallisilla asuntokunnilla, 71 300 euroa.

– Etenkin pääkaupunkiseudulla asunnot ovat kalliita, mutta siitä huolimatta lainanmaksukykyä löytyy. Asunnon arvo ei pääkaupunkiseudulla yleensä romahda, ja näin asunto toimii myös vakuutena lainalle, toteaa Nieminen.

Suomen 309 kunnasta ainoastaan 42 kunnassa asuntokunnilla oli koko maan keskiarvoa enemmän asuntovelkaa. Eniten asuntovelkaa oli Kauniaisten (247 800 euroa) ja vähiten Savukosken (39 400 euroa) asuntovelallisilla asuntokunnilla.

Kokoomuksen mukaan Suomen talous ei toivomuksilla kasva

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) korosti julkisen talouden sopeutustoimien tärkeyttä kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa Julkisen talouden suunnitelman palautekeskustelussa keskiviikkona eduskunnassa.

– (Petteri) Orpon (kok.) hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouden sopeuttamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma ja siitä valiokuntakäsittelyssä saadut lausunnot vahvistavat hallituksen tilannekuvan ja toimet oikeaksi. Nyt on aika kääntää Suomen talouden suunta, Eestilä sanoi.

Hän muistutti Suomen talouden perusongelmasta.

– Jatkuvasti negatiivinen vaihtotaseemme tarkoittaa sitä, että maastamme virtaa enemmän rahaa ulos kuin tulee sisään. Viennistä elävälle Suomelle tämä on tarkoittanut kroonista velkaantumista. Yksistään velasta maksettavien korkomenojen ennustetaan kasvavan yli neljään miljardiin euroon kehyskauden loppuun mennessä. Tekemättömyyden hinta tulee nyt maksuun, Eestilä totesi.

Hän korosti hallituksen veropolitiikan linjan olevan selvästi työn tekoon kannustavaa.

– Veronkorotuksista huolimatta kokonaisveroaste ei kiristy tämän hallituskauden aikana. Samalla, kun hallitus tekee kohdennettuja veronkiristyksiä valtiontalouden paikkaamiseksi, kevennämme työnverotusta merkittävästi. Hallituskauden aikana työnverotus kevenee yhteensä puolella miljardilla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työnteon tulee aina olla kannattavaa ja palkasta tulee jäädä työntekijälle entistä enemmän rahaa käteen, Eestilä sanoi.

Hän arvosteli opposition esittämiä vaihtoehtoja konkretian puutteesta sekä peräänkuuluttaa pitkäjänteisen talouspolitiikan tärkeyttä julkisen talouden tasapainottamisessa.

– Tähän mennessä julkaistut toimet ovat olleet pettymys. Olemme kuulleet oppositiosta enemmän hurskaita toiveita kuin konkreettisia toimia. Suomen talous ei kuitenkaan toivomuksilla kasva, Eestilä muistutti.

Hänen mukaansa julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että Suomen talouden tilanne on mahdollista kääntää, kunhan hallituksen toimet toteutetaan täysimääräisesti.

– Tämä työ ei tule valmistumaan yhdessä kaudessa, vaan tarvitsemme tässä salissa pitkäjänteistä työtä vastuullisen talouspolitiikan eteen. Perustuslain mukaan valtiontaloudesta päättää eduskunta. Vastuuta ei voi ulkoistaa, Eestilä totesi.

Tarkastusviraston mukaan hallituksen sopeutustoimet eivät riitä vakauttamaan velkaantumista

Julkisen talouden vahvistamistavoitteet eivät lisätoimista huolimatta ole toteutumassa tämänhetkisten ennusteiden valossa, arvioi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV.

Taustalla on pysyvä julkisen talouden alijäämä, joka johtuu julkisyhteisöjen menojen kasvusta. Niiden syyt ovat pääosin rakenteellisissa tekijöissä, kuten ikääntyminen.

Viraston kevään 2024 finanssipolitiikan arviossa käsitellään muun muassa hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa, valtiovarainministeriön talousennustetta sekä EU:n uuden finanssipoliittisen säännöstön vaikutuksia.

Petteri Orpon (kok.) hallitus tarkensi keväällä finanssipoliittisia tavoitteitaan ja päätti kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista. Koska julkisen talouden vahvistamistavoite on edelleen mittava, on hyvä, että toimenpidevalikoimaa laajennettiin keväällä 2024. Nyt päätetyistä sopeutustoimista huolimatta Suomen julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä.

– Lisätoimetkaan eivät tämänhetkisten ennusteiden valossa riitä toteuttamaan hallituksen tavoitteita kohentaa rahoitusasemaa ja vakauttaa velkaantumiskehitys. Voidaankin kysyä, tulisiko toimia kohdentaa enemmän menopaineita aiheuttaviin seikkoihin, kuten ikääntyminen, jotta politiikalla voidaan paremmin hillitä Suomen julkisyhteisöjen velan BKT-suhteen kasvua pitkällä aikavälillä, sanoo ekonomisti Suvi Kangasrääsiö tiedotteessa.

Hallituksen tavoite on saada 100 000 lisätyöllistä ja sitä kautta vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla euroilla rakenteellisin toimenpitein vuoteen 2027 mennessä. Finanssipolitiikan valvonnan laskelmien mukaan tähän saakka päätettyjen toimien yhteenlaskettu etukäteisarvio työllisyysvaikutuksesta on 65 000–83 000 henkeä ja dynaaminen vaikutus julkiseen talouteen on noin 1,3–2,1 miljardia euroa.

VTV:n mukaan Suomi on vaarassa rikkoa julkisyhteisöjen alijäämää koskevan viitearvon.

EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tulivat voimaan 30.4.2024. Julkisen talouden vahvistamista koskevat tavoitteet Suomelle määritellään vasta syksyllä. Julkisyhteisöjen alijäämää koskeva kolmen prosentin viitearvo pysyy voimassa sääntöjen uudistuksen jälkeenkin. Sekä valtiovarainministeriön ennusteen että finanssipolitiikan valvonnan koostaman konsensusennusteen perusteella Suomi on VTV:n mukaan vaarassa rikkoa tämän viitearvon tänä vuonna.

Myös sääntöjen noudattamisen näkökulmasta hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi ovat VTV:n mukaan perusteltuja.

Pääekonomisti: Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa

Aktian tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan korkotason nousu on vaikuttanut kaikissa Pohjoismaissa kotitalouksien tilanteeseen, mikä on vähentänyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja laskenut asunnonostohalukkuutta.

Asuntojen arvostus on kehittynyt Suomessa muita Pohjoismaita heikommin, eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalta.
Kun tarkastellaan asuntomarkkinaa pitkällä aikavälillä, voidaan havaita, että Suomi on asuntojen hintakehityksessä muita Pohjoismaita selvästi jäljessä.

– Vuodesta 2010 asuntojen hintojen kehitys on ollut apaattista Suomessa. Meillä hinnat ovat nyt noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin 2010, muissa Pohjoismaissa 46–78 prosenttia, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomen asuntojen arvostuksessa näkyvät heikompi talouskasvu ja kaupungistuminen. Syrjäseutujen asuntojen hintojen lasku vaikuttaa koko maan asuntohintatilastoihin.

Corinin mukaan Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa.

– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteiden mukaan Norja, Ruotsi ja Tanska tulevat ylläpitämään kilpailukykynsä eli niiden vaihtotase on ylijäämäinen. Tulevina vuosina näiden maiden vaurastuminen jatkuu, mikä heijastunee myös asuntomarkkinoihin. Vaikka korkoshokin aiheuttaman alavire asuntomarkkinoilla on koskettanut kaikkia, markkinoiden tulevaisuus muiden kuin Suomen osalta on valoisampi.

Suomalaisilla on vähiten velkaa

Suomessa velkojen suhde tuloihin oli uusimmassa tilastossa 125 prosenttia, Norjassa 241 prosenttia. Velkaantuneisuusaste mittaa kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat jaettuna yhteenlasketuilla käytettävissä olevilla tuloilla. Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan muun muassa palkkoja, korkoja ja pääomatuloja.

– Suomessa niin kotitalouksien kuin julkisen sektorin velasta keskustellaan yleensä huolestuneeseen sävyyn. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin matalin, Corin huomauttaa.

Suomalaisten kotitalouksien korkomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on ollut Pohjoismaiden alhaisin jo 24 vuotta. Vuoden 2022 alkupuolella suomalaisten korkomenot olivat noin yksi prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tanskassa luku oli hieman korkeampi, mutta Ruotsissa jo 2,5 prosenttia ja Norjassa lähes neljä prosenttia.

– Osa eroista selittyy yleisen korkotason eroilla. Norjassa yleinen korkotaso on ollut selvästi Pohjoismaiden korkein eikä koskaan laskenut negatiiviseksi. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan nautittiin nollakoroista, Corin selventää.

Opintolainan kertyminen huolestuttaa yhä useampaa

Opiskelijat ovat selvästi aiempaa huolestuneempia siitä, etteivät selviä luotoistaan ja lainoistaan. Danske Bankin teettämän Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan lyhyen aikavälin veloistaan huolissaan olevien opiskelijoiden määrä on hitaasti noussut vuodesta 2021 alkaen ja on jo samalla tasolla kuin koko väestössä.

Myös pitkän aikavälin veloistaan huolissaan olevien opiskelijoiden osuus on korkein mittaushistoriassa.

Suomalaisopiskelijoista vain 15 prosenttia suhtautuu nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa erittäin suuressa määrin tai suuressa määrin luottavaisesti.

– Nopeasti kohonnut korkotaso ja suuremmat opintolainapääomat ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta, jonka moni opiskelija kokee kohdistuvan pidemmälle ajalle kuin vain opintoaikaan, sanoo Danske Bank Suomen maajohtaja Jens Wiklund tiedotteessa.

Danske Bankin arvion mukaan opintojen velkapainotteisuus voi myös lisätä entisestään taloudellista eriarvoisuutta. Nuoren mahdollisuudet kerryttää omaa varallisuuttaan hankkimalla ensiasunto heikkenevät, jos nuoren perhe ei pysty tukemaan häntä taloudellisesti opiskeluvaiheessa tai asunnon ostossa. Danske Bankin asiakasdatan mukaan vuonna 2023 ensiasunnon ostaneista joka viidennellä oli opintolainaa, ja opintolainan määrä oli keskimäärin yhdeksän prosenttia nostetun ensiasuntolainan määrästä.

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.–19. huhtikuuta 2024.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kotitaloudet uskaltavat vihdoin ottaa lainaa

Yritysten luotonkysyntä on hieman kasvanut Finanssialan tuoreen Pankkibarometrin mukaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti odotukset yritysten luotonkysynnästä kesällä ovat nousussa.

Kotitalouksien luotonkysyntä on ollut hiljaisempaa kuin viime vuonna. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kuitenkin nousseet. Barometrikysely tehtiin pankinjohtajille toukokuussa.

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että yrityksille on myönnetty kevään aikana enemmän luottoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Saldoluku nousi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan plusmerkkiseksi. Barometrikyselyn vastauksissa myös odotukset yritysten luotonkysynnästä ovat nousussa.

Talousnäkymien palautuminen kohti normaalia näkyy luotonkysyntää koskevissa odotuksissa. Nyt yli puolet vastaajista odottaa kysynnän vilkastuvan. Yritysten rahoituslähteistä markkinoilta haettavan velkamuotoisen rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan, samoin julkisen rahan käytön.

Barometrin vastaajat arvioivat, että kotitalouksien luotonkysyntä on jatkunut keväällä vuodentakaista hiljaisempana. Poikkeuksellisen alhaalla ollut saldoluku on kuitenkin kohentunut, ja aiempaa useampi vastaaja arvioi kysynnän vilkastuneen.

Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat nousussa. Luotonkysynnän odotuksia kuvaava saldoluku nousi plusmerkkiseksi: nyt 43 prosenttia vastaajista odottaa kysynnän kasvavan vuodentakaiseen verrattuna. Kotitalouksien lainanhoidon joustomahdollisuuksien käyttö on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Kotitalouksia kiinnostavat eri sijoituskohteista osakkeet, korko- ja osakerahastot sekä talletukset.

– Talousnäkymien hienoinen koheneminen näkyy jo pankkibarometrin tuloksissa. Yritysten luotonkysynnän tilanne on piristynyt verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Luotonkysyntä investointeja varten on kuitenkin edelleen heikkoa, vaikka saldoluku on noussut. Julkisten toimijoiden tarjoaman rahoituksen käytön arvioidaan kasvavan. On pidettävä huoli siitä, ettei julkinen rahoitus syrjäytä yksityistä rahoitusta, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.

– Kotitalouksien luotonkysynnässäkin on jo pieniä merkkejä kääntymisestä parempaan. Euroopan keskuspankin viestit mahdollisesta rahapolitiikan keventämisestä ovat laskeneet lyhyitä markkinakorkoja. Monet seuraavat nyt tarkkaan keskuspankin päätöksiä ennen kuin lähtevät asuntokaupoille. Oman talouden suunnittelun ja maksukyvyn varmistamisen kannalta on tärkeää tietää, jatkuuko markkinakorkojen lasku tulevina kuukausina, arvioi Somerla.

Pankkibarometrissään Finanssiala kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

TE: Synkkä velkavaroitus Suomelle – ”Sopeutus on oikea ratkaisu”

Markkinat tulevat rankaisemaan Suomen kaltaisia korkeasti velkaantuneita euromaita, jos nämä eivät saa velkaantumista kuriin. Näin varoitti EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni Italian Trentossa järjestetyssä talousseminaarissa. Komissaari kehotti velkaantuneita maita sopeuttamaan julkista talouttaan.

Gentilonin kommenteista uutisoi Suomessa Talouselämä.

– Jos nämä maat eivät saa velkaansa supistettua, kielteinen reaktio ei tule komissiosta, minulta tai seuraajaltani, vaan markkinoilta, komissaari sanoi.

Gentiloni kehotti suhtautumaan velan alentamiseen ”positiivisena projektina”. Hän viittasi Kreikkaan, Espanjaan ja Irlantiin esimerkkeinä entisistä kriisimaista, jotka ovat päässeet jaloilleen toimittuaan velan vähentämiseksi.

– Olisi valtava virhe jättää huomiotta se, että asteittainen ja joustava velan sopeutuspolku on oikea ratkaisu. Se on hyväksi taloudelle, investoinneille, se on hyväksi kansalaisille, Gentiloni linjasi.

Gentiloni toimi Italian pääministerinä vuosina 2016-2018. Italia on tällä hetkellä euroalueen toiseksi velkaantunein maa.

Myös Suomessa julkisen talouden velkaantuminen on herättänyt huolta päättäjien ja asiantuntijoiden keskuudessa. Suomen julkinen velkasuhde kasvoi vuonna 2023 eniten koko EU:ssa, ollen vuoden viimeisellä neljänneksellä 75,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkasuhde kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, kun EU-maiden velkasuhde keskimäärin laski 1,7 prosenttiyksiköllä samalla aikavälillä.

Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden yhdeksänneksi korkein. Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaiseman katsauksen mukaan velkasuhde olisi kasvanut lähes 90 prosenttiin vuonna 2028 ilman Petteri Orpon (kok.) hallituksen huhtikuun kehysriihessä päättämiä lisätoimia. Hallitukset toimet kohentavat ministeriön katsauksen mukaan julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta velkasuhde tulee kuitenkin kasvamaan noin 84 prosenttiin vuonna 2028.

Kehysriihessä  halltius päätti toimista, jolla julkista taloutta pyritään vahvistamaan noin kolmella miljardilla eurolla.

Muun muassa työministeri Arto Satonen (kok.) varoitti vielä kehysriihen jälkeen julkisen talouden tilanteen olevan edelleen vakava, vaikka akuutti kriisi ja EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen lisätoimien ansiosta vältettiin. Valtiovarainministeriön katsauksessa julkisen taloudenpidon kestävän käänteen arvioidaan vaativan pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien.

VATTin mukaan tämä vaalikausi ei riitä velkasuhteen vakauttamiseen

– Julkisen talouden pitkäjänteisen hoitamisen kannalta olisi suositeltavaa selvittää, onko mahdollista asettaa yli vaalikauden ulottuvia sopeutustavoitteita, kirjoittaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2025–2028.

Valtioneuvosto päätti 25. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Sopeutusta on jatkettava

Hakola-Uusitalo huomauttaa, että JTS:n sopeutuspäätökset eivät valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuitenkaan vielä riitä kääntämään Suomen korkeaksi kasvanutta velkasuhdetta laskuun.

– Julkisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 75,8 prosenttia ja JTS päätösten jälkeenkin nousee tällä hallituskaudella lähes kymmenen prosenttiyksikköä eli 84,4 prosenttiin vuonna 2028. Ilman kehysriihen sopeutuspäätöksiä VM arvioi, että julkisyhteisöjen velka olisi noussut vuonna 2028 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta. VM:n ennuste ei sisällä vielä kaikkia kasvu- ja sopeutustoimenpiteiden arvioituja vaikutuksia. Erityisesti kasvutoimien vaikutusten arviointia ei toistaiseksi pystytä tekemään riittävällä tasolla, Hakola-Uusitalo kirjoittaa lausunnossaan.

Hänen mukaansa meneillään oleva vaalikausi on liian lyhyt aika velkasuhteen vakauttamiseen.

– Velkadynamiikka yhdistettynä ikäsidonnaisten menojen nopeaan kasvuun ei edelleenkään helpota talouden kehitystä tästä eteenpäin, vaan taloudelliset haasteet erittäin todennäköisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää selvittää mahdollisuudet yli vaalikauden ulottuvaan sopeuttamiseen, Hakola-Uusitalo kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että elvytys eli menolisäykset ja/tai veroleikkaukset tulisi ajoittaa matalasuhdanteeseen ja sopeutustoimet eli menoleikkaukset ja/tai veronkorotukset vastaavasti korkeasuhdanteeseen.

Hallituksen nyt tekemien sopeutusten ajoitusta hän kiittelee.

– JTS:n pohjalla olevassa valtiovarainministeriön ennusteessa on odotus suhdannekäänteestä. Viime vuoden BKT laskun jälkeen VM ennustaa tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodesta eteenpäin reilun prosentin BKT kasvua. Suhdannepoliittisesti ideaali vaihe on sopeuttaa noususuhdanteessa. Sopeutuksen ajoitus vaikuttaisi siten kohtuulliselta, Hakola-Uusitalo arvioi.

Lausunto koskettelee myös muun muassa TKI-panostusten kasvattamista ja tähän kohdistuvia, talouskasvuun liittyviä odotuksia, sekä hallituksen tekemien veroratkaisujen vaikutuksia.

Kokoomusryhmyri: SDP:n vastuuton talouspolitiikan linja on Suomelle vaarallista

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen mukaan Antti Lindtmanin (sd.) uusvasemmistolainen ja vastuuton talouspolitiikan linja on Suomelle vaarallista.

Marttinen arvostelee sitä, ettei Suomen suurin oppositiopuolue ole kyennyt Lindtmanin johdolla esittämään ratkaisuja Suomen kriisiytyneen talouden korjaamiseksi.

– SDP:n talouspolitiikka ei ole Lindtmanin johdolla muuttunut mihinkään. Lindtman on päättänyt jatkaa (Sanna) Marinin (sd.) vasemmistolaista ja vastuutonta talouspolitiikkaa. He ovat esittänet käytännössä kaikkien työmarkkina- ja työllisyysuudistusten perumista sekä vastustaneet järjestäen säästöpäätöksiä. Tilalle Lindtman on tarjonnut huteralla pohjalla olevia lukuja, jotka eivät yksinkertaisesti riitä velkaantumisen hillitsemiseksi, Marttinen sanoo.

Marttisen mielestä demarien vaihtoehto on Suomelle lisää velkaa ja suomalaisille lisää veronkorotuksia.

– Niillä Suomen talouden ongelmat eivät ratkea. Kun hallituspuolueet tekevät kaikkensa kriisiytyneen talouden korjaamiseksi, SDP:ssä ummistetaan silmät vailla huolta huomisesta, Marttinen sanoo.

Kokoomusedustajan mukaan Lindtmanin on helppo kritisoida Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaa oppositiosta, mutta ylivoimaisen vaikeaa esittää uskottavaa vaihtoehtoa tilalle.

– Yksikään vastuullinen puoluejohtaja ei voi sulkea silmiään todellisuudelta, jossa Suomi on.

Marttisen mukaan Suomen talouden tasapainottaminen on myös turvallisuuspoliittinen kysymys, sillä vahvalla julkisella taloudella varaudutaan mahdollisiin tuleviin kriiseihin.

– Orpon hallitus tekee kaikkensa tulevien sukupolvien parhaaksi, hyvinvointivaltion turvaamiseksi ja menojen priorisoimiseksi. On Suomen turvallisuuden kannalta aivan keskeistä, että saamme taloutemme tasapainoon ja maahan kasvua. Se on välttämätöntä, jotta voimme varautua tuleviin mahdollisiin kriiseihin, Marttinen toteaa tiedotteessaan.

Velkaneuvontaan hakeutuminen kasvussa – asiantuntija TS:lle: Nuorille ei opeteta rahankäyttöä

Jo joka neljäs velkaneuvonnan hakeutuva on tänä vuonna ollut alle 30-vuotias ja osuus on kasvanut viime vuodesta 5 prosentilla, kertoo velkaantumis- ja raha-asioissa auttavan Takuusäätiön asiantuntija Henri Hölttä Turun Sanomille.

Höltän mukaan keskeinen syy nuorten raha-ongelmiin on seurannan ja pitkäaikaisen budjetoinnin puute.

Jyväskylän yliopiston kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilskan mukaan nuorille ei opeteta tarpeeksi rahankäyttöä.

– Rahasta puhumista pidetään yhä tabuna tai puhe on hyvin kliinistä. Saatetaan ajatella, että rahataitojen korostaminen tekee lapsista materialisteja. Mutta rahasta pitäisi puhua avoimemmin ja kouluissakin nuorille läheisistä näkökulmista kuten kuluttamisen kautta, Wilska sanoo.

Wilskan mukaan heikot taloustiedot heijastuvat kasvaviin maksuongelmiin. Nuoret ovat myös herkempiä esimerkiksi verkossa oleville kulutusärsykkeille.

– Nuorten aikuisten tiedot esimerkiksi koroista, inflaatiosta ja jopa turvallisesta verkkoasioinnista ovat vähäisemmät kuin muissa ikäryhmissä ja nuoret ovat impulsiivisempia rahankäyttäjiä kuin vanhemmat ihmiset, Wilska sanoo.

Uusi taloustilanne on myös muuttanut tilannetta. Höltän mukaan nuoret eivät ole sisäistäneet, että velasta maksetaan korkoa.

– Nyt alle 30-vuotiaat eivät ole juuri eläneet aikaa, kun yleinen korkotaso on ollut enemmän kuin nolla. Eli tämä nykyinen korkea korkotaso on heille myös ihan vieras eivätkä he välttämättä ymmärrä mitä tietty korko käytännössä tarkoittaa rahaksi muutettuna jostakin velkasummasta, Hölttä sanoo.

Asuntovelallisten ongelmat selvässä kasvussa – pelkona asunnon menetys

Inflaatio ja etenkin korkojen nousu ovat lisänneet asuntovelallisten yhteydenottoja Takuusäätiön Velkalinja- ja chat-neuvontaan, jossa kohdataan maksuvaikeuksissa olevia ihmisiä.

– Nyt joka neljäs asiakkaamme on asuntovelallinen, kun vuosi sitten heitä oli vain joka kuudes. Vuoden alusta olemme keskustelleet lähes 400 ihmisen kanssa, joilla on ollut asuntovelkaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne, joilla on asuntolainan lisäksi myös muita lainoja, kertoo Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä tiedotteessa.

Pankkien mukaan asuntolainojen lyhennyksissä ei ole toistaiseksi näkynyt merkittäviä ongelmia. Takuusäätiön havaintojen mukaan ihmiset tekevät kaikkensa hoitaakseen asuntolainan lyhennykset ajallaan, mutta maksuvaikeudet näkyvät muissa menoissa.

– Asuntovelalliset kertovat selviytyvänsä asuntolainan lyhennyksestä, mutta koron nousun vuoksi rahaa ei jää enää muihin velkoihin. Moni ei ole selvästikään hahmottanut, miten suuri vaikutus koronnousulla voi olla omiin lainoihin. Muutamien prosenttiyksikköjen kasvun vaikutus lainan kuukausierään on saatettu mieltää muutamiksi kympeiksi, mutta todellisuudessa puhutaan monista sadoista euroista, kertoo Hölttä.

Neuvontapalvelun asuntovelallisten asiakkaiden ongelmia kärjistää se, että heillä on huomattavan paljon vakuudetonta luottoa, keskimäärin 31 000 euroa. Vuokralla asuvilla sitä on 9 000 euroa vähemmän. Asuntovelallisilla on myös yli kaksi kertaa todennäköisemmin autolaina verrattuna vuokralla asuviin.

– Ihmiset kertovat ottaneensa vakuudetonta luottoa esimerkiksi kodin remontteihin ja myöhemmin laskujen sekä arkimenojen maksamiseen. Asuntovelalliset ovat pitkään voineet kuluttaa ja laskea lainanhoitomenonsa nollakorkotilanteen mukaan. Samaan aikaan vakuudetonta luottoa on saanut helposti. On ollut väistämätöntä, että osa asuntovelallisista on joutunut talousvaikeuksiin, toteaa Hölttä.

Asunnon menetys huolettaa

Ulosoton tilastojen mukaan asuntojen ja kiinteistöjen myynnit ovat lisääntyneet viime aikoina.

– Nykyisin suurin huolenaihe on oman asunnon menettäminen. Kun asuntovelalliset kertovat, että heidän muita lainojaan on menossa ulosottoon, yleensä ensimmäinen kysymys liittyy asunnon säilyttämiseen. Joka toisen asuntovelallisen asiakkaan taloudessa on myös lapsia, kertoo Hölttä.

Vaikka asuntolainan lyhennykset maksetaan aina ajallaan, ulosotto voi lähteä myymään asuntoa, jos muut lainat eivät lyhene ulosotossa.

– Toivomme, etteivät ihmiset turvautuisi maksuvaikeuksissaan uuden luoton ottamiseen vaan ottaisivat mahdollisimman pian yhteyttä talous- ja velkaneuvontapalveluihin selvittääkseen muita vaihtoehtoja.

Komissio ennustaa Suomelle nollakasvua tänä vuonna

EU:n komission kevään talousennusteen mukaan BKT kasvaa tänä vuonna koko unionissa 1,0 ja euroalueella 0,8 prosenttia.

Suomessa BKT:n komissio ennustaa pysyvän tänä vuonna edellisen vuoden tasolla eli nollassa. Ensi vuonna BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän EU:ssa 1,6 prosenttiin sekä euroalueella ja Suomessa 1,4 prosenttiin.

Vuoden 2023 kuluttajahintainflaatio oli EU:ssa 6,4 prosenttia. Sen odotetaan tänä vuonna hidastuvan 2,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 2,2 prosenttiin.

Euroalueella viime vuoden kuluttajahintainflaatio oli 5,4 prosenttia, ja sen ennustetaan tänä vuonna hidastuvan 2,5 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 2,1 prosenttiin.

Suomessa kuluttajahintainflaatio oli viime vuonna 4,3 prosenttia. Sen ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin tänä vuonna ja nousevan 2,1 prosenttiin vuonna 2025.

Paluu kasvuun yksityisen kulutuksen kiihtyessä

Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sekä EU:ssa että euroalueella 0,3 prosenttia. Tämä laajapohjainen kasvu merkitsee vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneen talouden pitkittyneen pysähtyneisyyden päättymistä.

Talouden toimeliaisuuden lisääntymisen odotetaan tänä ja ensi vuonna johtuvan suurelta osin yksityisen kulutuksen vakaasta kasvusta, sillä reaalipalkkojen nousun ja työllisyyden kasvun jatkuminen pitää yllä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua.
Investointien kasvu näyttää sitä vastoin hidastuvan.

– Vaikka luottoehtojen odotetaan ennustejaksolla paranevan, markkinoilla odotetaan nyt hieman hitaampaa korkojen laskua kuin talvella, komissio povaa.

Inflaatio hidastuu edelleen

Euroalueen YKHI-inflaatio on hidastunut edelleen jyrkästi oltuaan lokakuussa 2022 ennätyskorkealla, vuositasolla 10,6 prosentissa. Tämän vuoden huhtikuussa sen arvioidaan hidastuneen alimmilleen kahteen vuoteen eli 2,4 prosenttiin.

Toteutunut inflaatio on ollut tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana odotettua hitaampaa ja sen ennustetaan hidastuvan edelleen. Inflaatiotavoitteeseen komissio olettaa päästävän vuonna 2025 hieman aikaisemmin kuin talven väliennusteessa arvioitiin.

Työmarkkinat pysyvät vahvoina vaatimattomasta kasvusta huolimatta

Toimeliaisuuden hidastumisesta huolimatta EU:n talouteen syntyi vuonna 2023 yli kaksi miljoonaa työpaikkaa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä 20–64-vuotiaiden työvoimaosuus ja työllisyysaste nousivat ennätyskorkeiksi, edellinen 80,1 prosenttiin ja jälkimmäinen 75,5 prosenttiin. Maaliskuussa EU:n työttömyysaste oli 6,0 prosenttia eli ennätyksellisen alhainen.

Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 7,4 prosenttia ja ensi vuonna 7,2 prosenttia.

Työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan EU:ssa tänä vuonna 0,6 prosenttiin ja edelleen 0,4 prosenttiin ensi vuonna.

Suomessa työllisyyden kasvun ennustetaan olevan heikompi eli -0,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,1 prosenttia vuonna 2025.

Poikkeuksellisten energiatukitoimenpiteiden lakkauttaminen supistaa julkisen talouden alijäämiä

EU:n julkisen talouden alijäämän merkittävä supistuminen vuosina 2021 ja 2022 pysähtyi vuonna 2023, kun talouden toimeliaisuus heikkeni. Supistumisen ennustetaan jatkuvan tänä vuonna (3,0 %) ja ensi vuonna (2,9 %).

Suomen alijäämäksi tälle vuodelle komissio ennustetaan 3,4 prosenttia ja ensi vuodelle 2,8 prosenttia.

Velanhoitokustannusten kasvaessa ja nimellisen BKT:n kasvun hidastuessa velkasuhteen odotetaan pysyvän tänä vuonna 82,9 prosentissa ja kasvavan noin 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2025.

Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 80,5 prosenttia ja 82,4 prosenttia vuonna 2025.

 

Vapaaehtoisia luottokieltoja asetettu odotettua vähemmän

Rekisteriin on ilmoitettu luottoja yli 11 miljoonaa kappaletta ja noin 150 miljardin euron edestä. Yli 90 prosenttia 256 ilmoittautuneesta luotonantajasta on ilmoittanut luottoja rekisteriin. Luottotietorekisteriotteiden kysely on lähtenyt vilkkaasti käyntiin rekisterin avauduttua.

Luotonantajat ovat kyselleet luottotietorekisteriotteita huhtikuun aikana noin puoli miljoonaa kertaa. Keskimäärin otteita on kyselty noin 20 000 päivässä ja noin 130 000 viikossa. Viikonloppuisin kyselymäärät ovat hieman alhaisempia, kuten odottaa saattaa.

– Odotamme vielä, mille tasolle otteiden kyselymäärät asettuvat pidemmällä aikavälillä, hankejohtaja Aino Sarakorpi kertoo tiedotteessa.

Luotonantajat käyttävät rekisteristä saamaansa luottotietorekisteriotetta arvioidessaan luotonhakijan luottokelpoisuutta.

Rekisteri toimii tietojen vastaanottajana ja välittäjänä. Rekisterissä ei tehdä luottopäätöksiä, vaan rekisteri toimittaa luotonantajalle asiakkaasta ilmoitut tiedot, kun hän hakee uutta luottoa. Lopulta luotonantaja vastaa siitä, miten rekisteristä saatuja tietoja käsittelee ja millaisen päätöksen tietojen perusteella tekee.

Yksityishenkilöt voivat asettaa itselleen rekisterissä vapaaehtoisen luottokiellon. Luottokielto suojaa ylivelkaantumiselta sekä voi auttaa esimerkiksi identiteettivarkauden uhreja. Luottokieltoja on asetettu rekisterin avautumisesta lähtien noin 4 600 kappaletta, mikä on odotettua vähemmän.

– Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, kuinka paljon yksityishenkilöt ovat käyttäneet sähköistä asiointipalvelua. Yksityishenkilöt kirjautuivat sähköiseen asiointipalveluumme huhtikuussa noin 210 000 kertaa. Toisaalta odotimme, että vapaaehtoisia luottokieltoja olisi asetettu enemmänkin, Sarakorpi toteaa.

Virheelliset tai puutteelliset tiedot herättäneet kysymyksiä

Yksityishenkilöiden yhteydenotoissa on korostunut erityisesti virheelliset tai puutteelliset luottojen tiedot. Luottojen tiedot tulevat rekisteriin luotonantajilta eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta.

Jos luottojen tiedoissa on virheitä tai puutteita, luotonantajan pitää korjata ne viivytyksettä. Osa luotonantajista on myös itse viestinyt mahdollisista virheistä tai puutteista luottojensa tiedoissa.

Sarakorven mukaan vastuu luottojen ilmoittamisesta ja asiakkaiden neuvonnasta on luotonantajalla.

– Jos huomaat virheellisiä tietoja rekisterissä, sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä luotonantajaasi tietojen korjaamiseksi. Me rekisterissä pahoittelemme virheellisistä tai puutteellisista tiedoista aiheutunutta harmia. Toivomme, että luotonantajat onnistuvat ilmoittamaan tiedot jatkossa oikein, jotta yksityishenkilöt välttyisivät haastavilta tilanteilta luottoa hakiessaan, hän sanoo.

Luottotietorekisteriotteella näkyvät myös tulorekisteristä saadut tulotiedot tilaushetkeä edeltäviltä 12 kalenterikuukaudelta. Tulotiedoissa näkyvät tiedot henkilölle maksetuista palkoista, etuuksista ja eläkkeistä. Tulorekisterissä ei ole tietoja pääomatuloista eikä yritystuloista.

– Jos sinulla on esimerkiksi vain yritystuloja, tulee luotonantajan tarkistaa tulotietosi sinulta itseltäsi, kun olet hakemassa luottoa, Sarakorpi huomauttaa.

Yhteisvastuulliset lainat hämmentäneet

Yhteisvastuulliset lainat, kuten yhteiset asuntolainat ovat aiheuttaneet monissa hämmennystä. Ne ilmoitetaan rekisteriin kokonaisuudessaan.

Jos henkilöllä on yhteinen asuntolaina puolisonsa kanssa, näkee hän omissa tiedoissaan yhteisen lainan kokonaismäärän. Lisäksi lainan tiedoista näkee, että laina on jaettu puolison kanssa.

– Eli, jos sinulla on puolisosi kanssa asuntolainaa yhteensä 300 000 euroa, näkyy molemmilla rekisterissä vastuullaan 300 000 euroa. Tämän lisäksi näette, että laina on jaettu kahdelle vastuulliselle. Tämä johtuu siitä, että vaikka laina on otettu yhdessä, niin kumpikin osapuoli vastaa lainasta kokonaisuudessaan. Jos toinen osapuoli jättää vaikkapa lainanlyhennyksiä maksamatta, vastaa toinen osapuoli niiden maksamisesta, Sarakorpi taustoittaa.

Luotonantajat näkevät vastaavasti luottotietorekisteriotteella lainojen kokonaissaldon, ja luoton velallisten määrän. Eli yhteisen asuntolainan kohdalla luotonantajat näkevät asuntolainan kokonaissaldon ja sen, että luotosta vastaa kaksi velallista.

Velkajärjestelymerkinnöissä epäselvyyksiä

Myös päättyneet velkajärjestelyt ja niiden näkyminen rekisterissä ovat nousseet esille asiakaspalautteissa. Luotonantaja ilmoittaa velkajärjestelyn maksuohjelman piiriin kuuluvista luotoista rekisteriin vain suppeat tiedot.

Lisäksi velkajärjestelystä on merkintä rekisterissä. Kun velkajärjestelyn maksuohjelma päättyy, täytyy luotonantajan poistaa tieto luoton kuulumisesta velkajärjestelyn maksuohjelman piiriin.

– Jos velkajärjestelyssä ollut luottosi on päättynyt, mutta se näkyy edelleen rekisterissä, voit olla yhteydessä luotonantajaasi ja selvittää, miksi merkintä ei ole poistunut tiedoistasi, Sarakorpi ohjeistaa.

Mikäli luottoa ei ole maksettu pois kuten maksuohjelmassa on määrätty, voi luotto edelleen näkyä rekisterissä, vaikka merkintä velkajärjestelystä olisi poistettu. Velkajärjestelyssä ollut luotto tulee lisäksi uudelleen näkyville rekisteriin, jos sinulle on vahvistettu velvollisuus maksaa lisäsuorituksia maksuohjelman päättymisen jälkeen.

Yli neljä viidestä huolissaan julkisesta taloudesta

Yli neljä viidestä suomalaisesta on tuoreen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vähintään jonkin verran huolissaan julkisen talouden tilanteesta.

Selvästi yli puolet katsoo myös, että Suomen pitää välttää tilannetta, jossa EU joutuu esittämään Suomelle suosituksia taloutta korjaavista toimista.

– Huoli julkisen talouden kestävyydestä on selvästi jaettu kaikissa väestöryhmissä. Näkemykset taloustoimien keinoista kuitenkin eroavat. Esimerkiksi nuoret, naiset ja pienituloiset vastaajat suhtautuvat selvästi muita useammin kielteisesti väitteeseen, että valtionvelan pienentäminen on tärkeää etujen ja hyvinvoinnin leikkauksista riippumatta, sanoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen tiedotteessa.

Noin kaksi kolmesta vastanneista on huolissaan Suomen talouden hitaasta kasvusta. Suunnilleen sama osuus pitää huolestuttavana sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.

Kysymykset julkiseen talouteen liittyvistä huolista esitettiin nyt Kansalaispulssi-kyselyssä ensi kertaa. Aineisto on kerätty 24.-29. huhtikuuta eli hallituksen kehysriihen jälkeen.

Lähestyvissä eurovaaleissa kertoo varmuudella äänestävänsä 41 prosenttia vastaajista. Lisäksi noin kolmannes harkitsee äänestävänsä.

Kansalaispulssi-kyselyssä kysyttiin nyt ensi kertaa myös liikunnasta. Vastausten perusteella väestön vähäinen liikkuminen nähdään merkittävänä yhteiskunnallisena haasteena. Vähintään melko samaa mieltä tästä on 82 prosenttia vastaajista.

Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista.

Huhtikuun kierros on järjestyksessään Kansalaispulssi-kyselyn 55. Kyselyaineisto on kerätty 15–74-vuotiaiden mannersuomalaisten keskuudesta verkkokyselynä. Aineiston on kerännyt Tilastokeskus.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)