Petteri Orpo: Emme halua EU:n tarkkailuluokalle

Kokoomuksen puheenjohtaja pääministeri Petteri Orpo on kirjoittanut hallituksen päättyneestä ensimmäisestä kehysriihestä kiertokirjeessä, joka on lähetetty hänen puolueensa jäsenille.

– Näillä nyt tehdyillä ratkaisuilla saamme käänteen aikaiseksi: saamme velkasuhteen kasvun tasattua vaalikauden aikana. Tämä meidän on tehtävä, sillä velkaantuminen uhkaa suomalaisten palveluita, turvallisuutta ja tulevaisuutta. Olemme tehneet päätökset kolmen miljardin euron sopeutustoimista, jotka sisältävät niin säästöjä kuin veronkiristyksiä, Petteri Orpo toteaa.

– Valintoja tehdessämme olemme huomioineet oikeudenmukaisuuden. On aivan selvää, että näiden vaikeiden päätösten vaikutukset tuntuvat eri puolilla yhteiskuntaa. On oikein ja reilua, että mahdollisimman moni osallistuu taakanjakoon. Silloin kohdistuu vähemmän yhteen.

– Varmasti moni on myös huolissaan tulevasta, ymmärrän sen. Meidän kokoomuslaisten viesti kuitenkin on, että kun me nyt teemme nämä asiat, pidemmällä aikavälillä Suomen ja suomalaisten asiat ovat paremmin kuin tänään. Se on tämän työn tarkoitus.

Orpon mukaan hidas talouskasvu ja paisuvat sote-menot tekevät taloudellisesta tilanteesta erittäin vaikean.

– Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 80 prosenttia. Ilman lisätoimia se lähestyisi 90 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa velan suhde bkt:hen on lähempänä 30 prosenttia. Ero on valtava, hän huomauttaa.

– Kehysriihessä päätetyillä ratkaisuilla vältämme joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Korostan vielä, että emme ole tehneet näitä toimia EU:n pelossa, vaan Suomen ja suomalaisten vuoksi, tulevaisuuden vuoksi. EU:n tarkkailuluokalle joutuminen veisi Suomelta pois päätöksentekomahdollisuuksia, antaisi ohjat muiden maiden käsiin. Tätä emme halua.

Petteri Orpon mukaan ”Suomen hyvinvointi on aina perustunut työhön ja yrittämiseen ja niihin se perustuu tulevaisuudessakin. Siksi hallitus on pitänyt kiinni työn linjasta. Tämä on kokoomukselle tärkeä hallituksen politiikan sininen lanka”.

– On hyvä muistaa, että kokonaisveroaste ei näillä ratkaisuilla nouse.

– Kokonaisuutena työn verotus kevenee ja kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin, kuten hallitusneuvotteluissa päätimme. Tuloveroasteikon kahden ylimmän portaan palkka- ja eläketulon verotus kuitenkin maltillisesti kiristyy. Vaikka hyvätuloiset osallistuvat yhteiskunnan ylläpitoon jo merkittävästi verotuksen kautta, minusta tässä tilanteessa on tärkeää, että sosiaaliturvaan tehtyjen kiristysten lisäksi myös hyvätuloisiin kohdistuu toimia.

Kokoomus ei hänen mukaansa halunnut eläkeindeksien jäädyttämistä ja puolueelle on tärkeää, että suomalaiset voivat luottaa eläkejärjestelmään.

– Pienimpien eläkkeiden verotus ei kiristy, ja esimerkiksi 30 000 euron eläkettä saavalle eläketulon verotuksen kiristyksen vaikutus on noin 100 euroa vuodessa.

Antti Lindtmanin puheet kasvutoimista ihmetyttävät – ”härskiä sumutusta demareilta”

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ihmettelee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin hallitukselle osoittamaa kovaa kritiikkiä ”todellisten kasvutoimien laiminlyömisestä” ja ”uusista lisäleikkauksista”

Hallitus istuu parhaillaan kehysriihessä, jossa on ilmoitettu tavoiteltavan jopa kolmen miljardin lisäsäästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– SDP penää hallitukselta kasvutoimia. Siis sama demarit, joka salaa oman vaihtoehtobudjettinsa työllisyysvaikutukset sekä vastustaa työmarkkinauudistuksia ja työn veroalea. Sama toki koskee myös keskustaa, Tere Samallahti toteaa viestipalvelu X:ssä.

– Miksi jatkatte salailua Antti Lindtman ja Annika Saarikko?

Antti Lindtman kirjoitti aikaisemmin X-viestissään, että ”leikkaussaksia heiluttamalla ja leikkauksiin keskittymällä Suomi ei oikene. Hallituksen pitäisi vihdoinkin käyttää aikaansa leikkauksilla ylpeilyn sijaan todellisiin työpaikkoja luoviin kasvutoimiin”.

Lindtman esitti samalla seitsemän kohdan kasvuohjelmaa pohdittavaksi. Hänen mielestään rauha ja luottamus pitäisi palauttaa työmarkkinoille, jotta aidossa pohjoismaisessa työmarkkinamallissa joustot ja turva ovat tasapainossa.

Lindtman mainitsi myös huolehtimisen työperäisestä maahanmuutosta, aikuiskoulutuksen säilyttämisen, TKI-panostukset, työssä jaksamisen ja jatkamisen tukemisen, rakennusalan elvytyspaketin sekä ison, kasvua ja työllisyyttä tukevan verouudistuksen.

Tere Sammallahti kommentoi Lindtmanin esitystä X-viestiketjussa:

– Härskiä sumutusta taas kerran teiltä. Kaikki esittämänne toimet tarkoittavat vähemmän työllisyyttä ja enemmän velkaa. Ei ainuttakaan aitoa kasvua tukevaa toimea.

– Missä ne SDP:n vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukset ovat, miksi piilottelette niitä?

Lindtmanille huomautetaan viestiketjussa, että hallituksen jo päättämien uudistusten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä yli 70 000 työllisellä.

SDP penää hallitukselta kasvutoimia. Siis sama @Demarit, joka salaa oman vaihtoehtobudjettinsa työllisyysvaikutukset sekä vastustaa työmarkkinauudistuksia ja työn veroalea. Sama toki koskee myös @keskusta'a.

Miksi jatkatte salailua @AnttiLindtman ja @AnnikaSaarikko? https://t.co/hWDsTP4X3b

— Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) April 15, 2024

Härskiä sumutusta taas kerran teiltä. Kaikki esittämänne toimet tarkoittavat vähemmän työllisyyttä ja enemmän velkaa. Ei ainuttakaan aitoa kasvua tukevaa toimea.

Missä ne SDP:n vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukset ovat, miksi piilottelette niitä?

— Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) April 15, 2024

Matias Marttinen: Velka on herätys poliittisille päättäjille

Hallituksen talouspoliittinen kehysriihi alkaa tilanteessa, jossa Suomi on elänyt velaksi yli viisitoista vuotta, ja velkaantuminen kiihtyy huolestuttavalla tavalla, muistuttaa kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen Satakunnan Kansassa julkaistussa kolumnissaan.

– Velkaantuminen on akuutti ongelma Suomelle, sillä taloustilanne on heikentynyt ja velkaantuminen syventynyt edelleen uusista päätöksistä huolimatta, Marttinen kirjoittaa.

Kansanedustaja muistuttaa, että Suomi on syvän velkaantumisen vuoksi vaarassa ajautua EU:n tarkkailuluokalle niin sanottuun liiallisen alijäämän menettelyyn ensi vuonna.

– Se on herätys kaikille puolueille ja päättäjille tilanteen vakavuudesta. Velkaantumisen hillitseminen edellyttää merkittäviä, useiden miljardien uusia lisätoimia hallitukselta jo ensi vuodelle, Marttinen kirjoittaa.

– Talouden kunnostaminen on täysin välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut suomalaisille voidaan turvata tulevaisuudessa. Edessämme on vuosia kestävä urakka, jotta talouden suunta saadaan käännettyä, hän jatkaa.

Marttisen mukaan hallitus keskittyy riihessä myös talouskasvua vahvistaviin toimiin.

– Esillä ovat erityisesti uudet toimet, joilla voidaan tukea teollisten investointien houkuttelua Suomeen. Viemme eteenpäin lukuisia kasvua tukevia uudistuksia. Teollisten hankkeiden luvitus uudistetaan ja byrokratiaa karsitaan, jotta hankkeet etenisivät nykyistä nopeammin.

Työmarkkinauudistusten tavoitteena on Marttisen mukaan kannustaa yrityksiä työllistämään nykyistä enemmän. Sosiaaliturvan muutosten ja työn verotuksen keventämisen tavoitteena on kannustaa työntekoon ja työn vastaanottamiseen.

– Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää ilman pohjoismaista työllisyysastetta. Nyt tehtävillä päätöksillä pyritään siihen, että Suomen talouteen saadaan viimein positiivista kehitystä ja kasvua. Suomella on edelleen kaikki menestymisen edellytykset, mutta se vaatii merkittävää muutosta nykyiseen kehitykseen, Marttinen kirjoittaa.

Olli Rehn varoittaa julkisen talouden alijäämästä: Nyt tarvitaan välittömiä toimia

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puhui hallituksen kehysriihen avausistunnossa ja kävi läpi talouden pitkän aikavälin näkymiä.

– Suomen julkisen talouden alijäämä on muodostunut rakenteelliseksi ja on selvää, että menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta täytyy korjata. Nyt olemme tilanteessa, jossa joudumme kansakuntana miettimään julkisen talouden vahvistamiseksi sekä nopeasti vaikuttavia – osin välittömiäkin – toimia että uskottavaa pidemmän aikavälin suunnitelmaa.

Tärkeä lyhyen aikavälin indikaattori sopeutustarpeelle tulee EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen liiallisen alijäämän menettelystä.

Joulukuun ennusteiden mukaan Suomen alijäämä ylittää tämän vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan selvästi tänä ja ensi vuonna. Lisäksi joulukuun jälkeen heikentynyt suhdannetilanne ja julkisten menojen ennakoitua nopeampi kasvu ovat kasvattaneet arvioita alijäämästä.

– Tämä merkitsee riskiä joutua liiallisen alijäämän eli EDP-menettelyyn. Alijäämärajan noudattaminen ja velkaantumisen hidastaminen edellyttävät uusia suoria sopeutustoimia tämän vaalikauden aikana karkeasti ottaen kolmen miljardin euron verran, Rehn sanoi.

Hänen mukaansa tarvitaan myös pitemmän aikavälin suunnitelma Suomen julkisen talouden velkakestävyyden turvaamiseksi.

– Samalla on tärkeää arvioida, olisiko nykyistä vahvempi finanssipolitiikan ohjauskehikko hyödyllinen tavoitteen saavuttamisessa. Ajankohta pohdinnalle on otollinen, koska EU:n finanssipolitiikan sääntöjen uudistuessa kotimaisiakin sääntöjä on uudistettava.

Opit Ruotsista

Uudistustyössä hyödyllisenä vertailukohtana voisi Olli Rehnin mielestä olla Ruotsin ajan myötä vakiintunut finanssipolitiikan ohjauskehikko. Ruotsissa kokonaisuuden peruspilarit ovat tasapainotavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto.

Tasapainotavoite koskee rakenteellista eli suhdanteen vaikutuksesta puhdistettua julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Valtiopäivät asettaa tasapainotavoitteen joka kahdeksas vuosi vaalikauden lopussa niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia.

Velka-ankkuri puolestaan on keskipitkän aikavälin tavoite julkiselle velkasuhteelle. Se on nykyisin 35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Menokatto on valtiopäivien asettama rajoite valtion ja eläkkeiden kokonaismenoille kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Menokatto vastaa suomalaista menokehysjärjestelmää, mutta on sitä kattavampi. Lisäksi kuntien ja maakuntien tulojen on normaalioloissa katettava menot.

– Kaikkiaan Ruotsin finanssipolitiikan ohjauskehikko muodostaa kokonaisuuden, jolla on riittävä selkänoja lainsäädännössä sekä perustellut ja laajasti parlamentaarisesti hyväksytyt tavoitteet ja mittarit, Rehn totesi.

Kohti yhteistä tavoitetta

Suomen Pankin arvion mukaan tätä Ruotsin mallia kannattaa Suomessa tutkia tarkkaan, kun kansallisia finanssipolitiikan sääntöjä uudistetaan.

– Valmistelutyö varmasti edistyy sitten, kun olemme saaneet tietoa siitä, miten uutta EU-sääntökehikkoa aletaan soveltaa, Olli Rehn sanoi.

Hänen mielestään oleellista on myös yhteinen, jaettu tavoitteenasettelu.

– Miten saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys tasapainotavoitteesta ja kattaa useamman hallituskauden aikajänne? Avainkysymys kun – myös tutkimusten nojalla – on laajapohjainen sitoutuminen ja omistajuus.

Rehnin mukaan yhteinen tavoite ei kaventaisi demokratian liikkumatilaa. Demokraattinen päätöksenteko vain nojaisi kestävään raamiin. Vaalituloksen mukaiset poliittiset arvovalinnat ohjaisivat sekä julkisten menojen että verotuksen painotuksia rakennetta ja tasoa.

– Mikä sitten olisi Suomelle mielekäs velkasuhteen tavoite? Ruotsissa ja Tanskassa julkinen velka on nyt noin 30 prosenttia BKT:stä, Suomessa 75 prosenttia ja lähivuosina jopa 80 prosenttia.

Rehn katsoo, että velkasuhde olisi käännettävä mahdollisimman pian laskevalle uralle, mikä onkin hallituksen tavoite.

– Vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkasuhde on hyvä virstanpylväs, jota kohti EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt asettavat meille kunnianhimoiset askeleet. Ottaen huomioon Suomen väestökehitys, talouden rakenteet ja laajat hyvinvointipalvelut, meidän tulisi pitemmällä aikavälillä pyrkiä kohti velkasuhdetta, joka sisältää riittävän turvamarginaalin vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajaan.

Asiantuntijat valtiontalouden säästöistä Talsalle: Tämä on helpoin tapa

Ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen, jossa tavoitteena on päättää kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista, joilla pyritään taittamaan julkisen talouden alijäämää.

Julkisuudessa esillä mahdollisina keinoina on ollut esimerkiksi arvonlisäveron nostaminen tai eläkkeisiin liittyvät säästöt.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen kertoo Taloussanomille pitävänsä sopivien sopeuttamistoimien löytymistä vaikeana kysymyksenä. Hallituksen olisi löydettävä keinoja, jotka eivät aiheuttaisi lisää haittaa jo valmiiksi heikentyneelle taloudelle.

– Ongelma on viheliäinen. Jos palkkatulojen verotusta tai yhtiöverotusta kiristetään, hidastaa se talousteorian mukaan talouskasvua, Ruuskanen sanoo.

– Jos taas leikataan eläkkeitä tai heikennetään pienituloisten sosiaalietuuksia, alentaa se kulutuskysyntää, hän jatkaa.

Ruuskasen mukaan eläkeläisten verotuksen etuna on, ettei se vähennä työnteon kannustimia. Hallitus on maininnut, ettei se aijo jäädyttää eläkeindeksejä, mutta pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan eläkkeisiin on todennäköisesti tehtävä joitakin uudistuksia.

– Koska suunnitellut leikkaukset kohdistuvat pitkälti nuorempiin ikäluokkiin, puolustaisi se eläkeläistenkin osallistumista, Ruuskanen sanoo.

Ruuskanen korostaa sopeuttamisen oikeudenmukaisuutta ja siksi hän pitää arvonlisäveron nostoa yhtenä käypänä sopeuttamisen keinona.

– Arvonlisävero kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin eikä se vääristä työn tarjontaa. Kevennettyjä arvonlisäverokantoja voisi yhtenäistää, Ruuskanen sanoo Talsalle.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.

– Arvonlisäveron korotus on laajuutensa takia ilmeisin vaihtoehto. Pienikin korotus tuo selvästi rahaa valtion kassaan. Se kuuluu myös talouskasvua vähemmän haittaaviin toimiin, Kangasharju sanoo.

– Helpoin tapa olisi nostaa kaikkia arvonlisäverokantoja esimerkiksi prosenttiyksiköllä, Kangasharju jatkaa.

LUE MYÖS:
Petteri Orpo IS:lle: Suomi on vaarassa menettää talouden itsenäisyyden