Verkkouutiset

Velka

Ekonomisti huomauttaa: Julkista taloutta voi hoitaa myös fiksusti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen on nostanut esiin eri Pohjoismaiden käytäntöjä julkisen talouden suhteen.

Esimerkiksi Ruotsissa käytössä on velka-ankkuritavoite, joka pyrkii pitämään velkasuhteen enintään 35 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tanskassa ei ole samankaltaista tavoitetta, mutta maan hallituksen on pidettävä riittävä turvamarginaali raja-arvoon, joka on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaavia käytäntöjä ei ole.

Tanskan velkasuhde vuonna 2022 oli 29,6 prosenttia ja Ruotsissa 31,7 prosenttia. Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa BKT:hen vuonna 2022 oli 71,7 prosenttia.

Ruotsissa hallitus julkaisee vuosittain selvityksen julkisen velan kehityksestä. Jos velka ylittää velka-ankkurin enemmän kuin viisi prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen antaa valtiopäiville tiedonanto velka-ankkurin ylityksen syistä ja toimista velan sopeuttamiseksi samanaikaisesti kevään kehyspäätöksen kanssa.

Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan kurinalainen budjettiprosessi on keskeinen osa Ruotsin finanssipoliittista ohjauskehikkoa.

Tanskan finanssipoliittisen kehikon tavoitteena on vakaa julkinen talous ja julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Ohjauskehikko on ollut käytössä jo 1990-luvulta lähtien, ja sitä on sen jälkeen tiukennettu. Kehikon tavoitteena on ollut hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä ja työllisyyden vahvistaminen erilaisten rakenteellisten uudistusten kautta.

– Julkista taloutta voi hoitaa myös fiksusti, Sami Pakarinen toteaa Twitterissä.

Ministeriön ykkösvirkamies: Näin väestön ikääntymisen haaste selätetään

Ulkona paistaa aurinko, mutta valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ei ole ehtinyt kuin pikaisesti havaita ilmiön ikkunasta. Paperipinot työpöydällä ovat korkeat. Päivä on aikataulutettu tiukasti. Valtion velkaantuminen ja kestävyysvaje. Näistä kansliapäällikkö kovistellut päättäjiä tällä vaalikaudella.

Miten vääntäisit rautalangasta sanan ”kestävyysvaje” ja kuinka huolissaan (asteikolla 1-5) meidän tulisi siitä olla?

– Ekonomistit varmasti pystyvät antamaan tälle hienon, tieteellisen määritelmän. Itse pelkistän tämän mielellään kansankielellä niin, että tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomi elää velaksi muuta kuin tilapäisesti. Me ylläpidämme hyvinvointia, johon meillä ei ole varaa. Kun velkahanat menevät kiinni tai tapahtuu jotain muuta, olemme ongelmissa. Nyt alkaa olla se hetki, jolloin meidän on oltava todella huolissaan. Meillä on vielä aikaa toimia ja kaikki päätökset voimme tehdä itse. Siksi sanoisin, että olemme nelosen kohdalla. Vitonen merkitsisi sitä, että IMF tai joku muu taho kertoisi meille, mistä pitää leikata.

– Me emme ole ehkä onnistuneet konkretisoimaan ihmisille, mitä kestävyysvaje tarkoittaa. Termi ”pitkän aikavälin kestävyysvaje” on minusta myös vähän hankala. Ihmiset helposti ajattelevat, että eihän tässä vielä tarvitse toimia. Ties vaikka talouskasvu hoitaisi koko asian. Virkamiespuheenvuoromme (8.12) yksi keskeinen viesti oli, että tästä pitkän aikavälin ongelmasta on tullut lyhyen aikavälin ongelma. Meillä on takana kymmenen vuotta yhtäjaksoista velanottoa. Velkaantumisvauhti on ollut niin kova, että ei voida puhua enää pitkän aikavälin kestävyysvajeesta. Se on todella jo nyt läsnä.

– Viime vuosina on tullut myös paljon sellaista ajattelua, että eihän velalla ole väliä, koska korot eivät koskaan nouse eivätkä keskuspankit kiristä rahapolitiikkaansa. No, nyt me olemme nähneet molemmat. Ja tämä korkojen nousuhan maksaa Suomen valtiollekin.

Miten paljon tällä vaalikaudella pahentunut velkaantuminen haittaa väestön ikääntymiseen liittyvään haasteeseen vastaamista?

– Tietysti koronan ja Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan takia on jouduttu ottamaan iso määrä velkaa. On myös tehty pysyviä menojen lisäyksiä, joilla on pyritty vahvistamaan hyvinvointivaltiota. Tämä kaikki on johtanut siihen, että velkaantumissuhde on noussut huomattavasti. Tämä vaikeuttaa paluuta normaaliin ja kestävälle velkatasolle.

– Jos ajatellaan, että meidän pitäisi kehittää yhteiskuntaa ja investoida erilaisiin asioihin, tämä ei ole helppoa, kun meillä on valmiiksi jo niin paljon velkaa. Näin ollen ikääntymisen haasteisiin vastaaminen – tämän ison velkamäärän myötä se käy aina vain vaikeammaksi.

Virkamiespuheenvuorossanne (8.12) katsotte, että jos julkista taloutta vahvistetaan yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana, kestävyysvaje on lähes korjattu. Miten iso osa väestön ikääntymiseen liittyvästä haasteesta olisi näin ollen selätetty?

– Jos tuo toteutuisi, silloin käytännössä ikääntymishaaste alkaisi olla selätetty. Velkasuhde tasaantuisi 70 prosentin pintaan ja tarvittaisiin hiukan lisää talouskasvua, jotta velkasuhde lähtisi laskemaan. Sen jälkeen olisimme tilanteessa, jossa talouskasvu riittäisi kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset tulevaisuudessa. Menopaineita on toki jatkossakin, koska jokainen hallitus haluaa varmasti kehittää yhteiskuntaa ja tehdä investointeja.

Suomessa väestön ikääntyminen tarkoittaa sitä, sote-palvelujen tarve kasvaa huomattavasti. On esitetty näkemyksiä, että rahaa isompi ongelma on työvoimapula. Yhdytkö tähän?

– Ensimmäinen ongelma on työvoimapula. Sen poistaminen on keskeisessä roolissa tämän yhdeksän miljardin tavoitteen saavuttamisen kanssa. Työperäinen maahanmuutto tulisi kaksin- tai oikeastaan kolminkertaistaa nykyisestä. Tätä kautta meidän on mahdollista saada talouskasvua ja verotuloja liittyen tähän yhdeksän miljardin tavoitteeseen. Sehän ei ole vain säästöjä ja veronkorotuksia, vaan merkittävä osa tästä voidaan kattaa uskottavalla talouskasvulla.

– Erilaisia talouskasvuideoita tulee tällä hetkellä ovista ja ikkunoista – puolueilta, järjestöiltä ja muilta – ja näistä pitäisi kyetä tunnistamaan ne, joilla on oikeasti vaikutusta. Useinhan ongelmana on se, että näihin pitäisi käyttää ensin julkista rahaa. Jos on epäselvää, maksaako kasvutoimi koskaan itseään takaisin, silloin se ei ole houkutteleva verrattuna sellaiseen toimeen, joka saa talouteen vauhtia, lisää työllisyyttä tai tuottavuutta niin, että se vahvistaa samalla julkista taloutta.

– Toinen iso asia on tuottavuuden lisääminen. Jos uusilla hyvinvointialueilla voidaan ottaa yhä enemmän käyttöön etävastaanottoja, kotiin vietäviä palveluja tai hyödyntää digitaalista tekniikkaa, hoitohenkilöstöä tarvitaan vähemmän ja he voisivat keskittyä enemmän itse hoitotyöhön. Sote-puolella on varmasti tehtäviä, joissa kaikissa ei tarvitse olla korkeasti koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Sääntelyä tulisi purkaa ja sote-johtamisjärjestelmät ovat myös varsin jäykkiä. Näkisin, että sote-puolella olisi paljon tehtävissä ja mahdollisuuksia kehittää toimintaa niin, että saisimme samalla hillittyä kustannusten kasvua.

Olette valiovarainministeriössä arvioineet, että jos sote-sektorilla kyettäisiin lisäämään tuottavuutta 0,5 prosenttiyksiköllä vuosittain, tämä voisi pienentää kestävyysvajetta noin neljällä miljardilla eurolla. Miten realistisena pidät tällaista tuottavuusloikkaa?

– Tavoite on hyvin kunnianhimoinen, mutta samalla osoittaa sen, kuinka suuri merkitys sote-sektorin tuottavuudella on julkiselle taloudelle. Sote-sektorilla on kyllä paljon hyödyntämättömiä tuottavuuden lisäämismahdollisuuksia, mutta olennaista on keksiä, millä keinoin hyvinvointialueet saadaan työhön mukaan.

Miten iso pelastusrengas työperäinen maahanmuutto on Suomelle?

– Sillä on merkitystä, koska syntyvyyteen julkinen valta ei perinteisen ajattelun mukaan kovin paljon pysty vaikuttamaan. Ongelmana on se, että kun meille tulee vuodessa nettona keskimäärin 15 000 maahanmuuttajaa, joista 10 000 on työperäistä maahanmuuttajaa, tämä määrä pitäisi kolminkertaistaa, ennen kuin sillä olisi todella merkitystä.
Työperäinen maahanmuutto on tärkeä keino, mutta siinä on toistaiseksi niin paljon työsarkaa, että sen tarjoama apu ei ole ainakaan ensi alkuun kovin iso.

Lisäksi tarvitaan siis tuottavuuden kasvua?

– Kyllä. Nämä ovat ne kaksi keskeisintä. Lisäksi meidän pitäisi saada yksityisen sektorin investoimaan meille nykyistä enemmän. Ja tässä tarvitaan tietysti osaavaa pääomaa eli rahoitusta sekä työvoimaa. Ja sitten tullaan toimintaympäristökysymyksiin, kuten luvitukset, infra ja logistiikka. Näissä pystytään paljon tekemään, mutta työvoiman saanti on helposti pullonkaula tässäkin.

Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina on turvata laadukkaat palvelut ja hillitä menojen kasvua väestön ikääntyessä. Miten iso riski on, että nämä tavoitteet eivät käytännössä toteudu?

– Uudistus on siinä mielessä hyvä, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on nyt harvemmilla tahoilla eli kuntapohjaisesta järjestelmästä on pyritty aika rajattuun määrään toimijoita. Tämä mahdollistaa integraation, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat nyt samoissa käsissä.
Hyviä uutisia on kuultu, miten useammalla hyvinvointialueella jo mietitään, miten toimintaa kyettäisiin kehittämään – nykyistä fiksummaksi ja kustannusten kasvua hillitsemään. Jos itsehallinto haluaa ottaa sellaisen roolin, jossa toimintoja kehitetään, modernisoidaan ja huolehditaan kustannusten kasvun hillinnästä, tähän on olemassa kaikki eväät. Avainasemassa ovat hyvinvointialueiden virkamiesjohto ja valtuutetut.

–Toki riskejä on olemassa. Tätä uudistustahan on kritisoitu siitä, että se on liian avokätinen, kun rahoitusmallissa ei ole sellaista kustannusten kasvu rajoitinta. Ainakin tässä alkuvaiheessa on huomattu, että se rahoitusmalli ei ole kuitenkaan kovin avokätinen. Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, että niillä on aika tiukkaa. Moni hyvinvointialue onkin joutunut tekemään tehostamis- ja tuottavuusohjelmaa, jotta ne välttäisivät sen, etteivät joudu tekemään kovin montaa vuotta alijäämää.

Tämä haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan myös viime viikolla ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä (nro 1/2023). Haastattelu tehtiin tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin valtiovarainministeriössä oli vielä valmisteilla tarkempi meno- ja rakennekartoitus poliitikkojen käyttöön julkisten menojen tasapainottamiseksi.

Juha Majanen
Valtiovarainministeriön ylin virkamies. Nimitettiin valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virkaan keväällä 2021. Toimikausi kestää maaliskuun loppuun 2026.
Syntynyt 11.2.1969 Halikossa.
Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.
Toiminut vuodesta 2002 lähtien useissa eri tehtävissä valtiovarainministeriössä, kuten hallinto- ja kehitysjohtajana, apulaisbudjettipäällikkönä ja yksikön päällikkönä. Työskennellyt aiemmin myös maa- ja metsätalousministeriössä.
Perhe: Asuu puolison ja kahden lapsen kanssa Espoossa.
Harrastukset: Kävely, hyötyliikunta.

 

Sinuhe Wallinheimo: Sopeuttamisurakka on kovempi kuin viime hallituksella

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi aiemmin, että Suomen julkista taloutta tulee sopeuttaa tulevan kahden vaalikauden aikana vähintään kymmenen miljardia euroa. Suomen Pankin tarkka arvio sopeuttamistarpeesta on 13 miljardia euroa.

Tavoite on Rehnin mukaan suurin piirtein sama tai jonkin verran enemmän verrattuna siihen, mitä Juha Sipilän (kesk.) hallitus joutui tekemään julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kertoo tehneensä saman arvion jo kauan sitten.

– Seuraavan hallituksen urakka tulee olemaan paljon kovempi kuin Sipilän hallituksen, hän kirjoittaa Twitterissä.

Viime vaalikaudella julkista taloutta tasapainotettiin jopa neljän miljardin euron edestä.

Wallinheimon mukaan muilta puolueilta ei ole esitetty vielä tarpeeksi keinoja siihen, miten julkista taloutta lähdettäisiin tasapainottamaan.

– Miten SDP, jokos nyt, Wallinheimo kysyy.

LUE MYÖS:
Suomen Pankin Olli Rehn IS:lle: Taloutta pitää sopeuttaa vähintään kymmenellä miljardilla eurolla (VU 18.03.2023)

”Kuinka kauan enää voimme ratsastaa hyvän taloudenpidon maineella?”

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen mukaan Suomi hankki 1930-luvulla maineen maana, joka maksaa velkansa.

– Aiemmin velkasuhde on aina painettu laskuun. Nyt tätä ei ole tapahtunut eikä ole edes näköpiirissä, Pakarinen kommentoi Twitterissä.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut graafin Suomen valtion velkasuhteesta. Graafi havainnollistaa, että historian aikana velkaantuminen on ajoittain kasvanut, mutta tulevina vuosina kehitys on saatu käännettyä.

Graafissa esitetyt luvut perustuvat valtiokonttorin tilastoihin.

Poikkeuksena ovat viime vuodet, jolloin velkaantuminen on vain kiihtynyt. Ellei merkittäviä muutoksia tehdä, velkaantuminen jatkuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan myös tulevina vuosina.

– Kuinka kauan voimme enää ratsastaa hyvän taloudenpidon maineella? Ryhtiliike tarvitaan, Pakarinen toteaa.

 

Valtion velka oli vuoden lopussa 160 miljardia euroa

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2022 neljännen neljänneksen lopussa 194,8 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 5,0 miljardia euroa.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 73 prosenttia. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 12,8 miljardia euroa.

Valtionhallinnon velka kasvoi viime vuoden neljännen neljänneksen aikana 4,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 160,1 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka pieneni 0,1 miljardia euroa vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,6 miljardia euroa lyhytaikaisten lainojen kasvun myötä ja oli neljänneksen lopussa 3,9 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velkakanta oli 2,7 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen velkakanta 1,3 miljardia euroa.

”Vaihtoehto leikkauksille on hyvinvoinnin umpikuja”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen nostaa esiin politiikassa ajoittain kuultavan väitteen, jonka mukaan ”kurjistavalle leikkauspolitiikalle” olisi olemassa kestävä vaihtoehto.

– Mikä se on ja mitä tarkoittaa? Lisää velkaa tai veroja, Pakarinen tviittaa.

– Eli lopulta koko hyvinvointiyhteiskunnan umpikuja. Tämä olisi hyvä sanoa ääneen.

Ekonomisti sanoo eduskuntavaalien suurena kysymyksenä olevan se, vahvistuuko Suomessa valtiovetoisuus, vai lähteekö maa enemmän markkinatalouden suuntaan.

Taustalla on huoli valtion viime vuosina kiihtyneestä velkaantumisesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen valtiontalous tulee olemaan kymmenen miljardia euroa alijäämäinen joka vuosi, vaikka mitään uusia päätöksiä menojen lisäämisestä ei tehtäisi.

Suomen talouskehitys ei eroa edukseen muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– Tanska ja Ruotsi ovat hienosti ponnistaneet takaisin plussalle hetkellisten alijäämävuosien jälkeen. Suomessa ei ole edes näköpiirissä vuotta, jolloin ylijäämään päästäisiin. Ryhtiliikkeen paikka, Sami Pakarinen totesi aiemmin.

Suomalaiset huolissaan velkaantumisesta – yli 80 prosenttia karsisi valtion menoja

Valtionvelan kasvu huolettaa laajalti suomalaisia. Kaikkiaan 78 prosenttia on asiasta vähintään jonkin verran huolissaan. Vajaa kolmannes eli 28 prosenttia suomalaisista on asiasta ”erittäin huolissaan”.

16 prosenttia ilmoittaa, ettei ole valtionvelan kasvusta kovinkaan huolissaan ja neljä prosenttia ei ole asiasta lainkaan huolissaan.

Tiedot ilmenevät ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi noin 1 100 ihmistä ajanjaksolla 6.- 8.3.2023. Haastattelut kerättiin Kantar Publicin Gallup Forumissa. Vastaajat edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).

Tulosten virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaisista kolme neljästä katsoo myös, että valtion velkaantumista pitäisi hillitä vähintään melko voimakkaasti. Yli puolet eli 54 prosenttia on sillä kannalla, että velkaantumista pitäisi hillitä ”melko voimakkaasti” ja 17 prosenttia katsoo, että ”erittäin voimakkaasti”.

22 prosenttia katsoo, ettei velkaantumista tarvitse hillitä ”kovinkaan voimakkaasti”.

Mitä tulee velkaantumisen hillitsemisen keinoihin, suomalaisista 58 prosenttia katsoo, että valtion menoja on vähennettävä ”ainakin jonkin verran”, kun taas 26 prosenttia on sillä kannalla, että ”merkittävästi”. Vain yhdeksän prosenttia katsoo, että valtion menoja ei tarvitse vähentää juurikaan.

Verotuksen kiristäminen jakaa

Verotuksen kiristäminen näyttäisi jakavan jonkin verran suomalaisia, vaikka isompi osa suhtautuu asiaan varauksella tai nihkeästi. 38 prosenttia katsoo, että verotusta ei tulisi juurikaan kiristää, 11 prosenttia ei kiristäisi sitä lainkaan ja 11 prosenttia taas katsoo, että verotusta pitäisi mieluumminkin keventää.

32 prosenttia katsoo, että verotusta on kiristettävä ainakin jonkin verran, mutta vain kolme prosenttia kiristäisi sitä merkittävästi.

Suhtautuminen valtionvelkaan tuo esiin melko selvän vasemmisto-oikeistojaon. Oikeistolaisiksi itsensä määrittelevistä melkein kaksi kolmesta (65 prosenttia) on erittäin huolissaan valtionvelan kasvusta ja sen päälle vielä 27 prosenttia ”jonkin verran” huolissaan, kun taas vasemmistolaisista erittäin huolissaan velkaantumisesta on vain seitsemän prosenttia ja jonkin verran huolissaan 41 prosenttia.

Puolet vasemmistoon itsensä mieltävistä ei ole kovinkaan tai lainkaan huolissaan asiasta.

Puolueiden kannattajat erottuvat

Kokoomuksen kannattajat ovat vahvimmin sillä kannalla, että valtion velkaantumista pitäisi hillitä ”erittäin” (36 prosenttia) tai ”melko” (60 prosenttia) voimakkaasti. Seuraavaksi eniten tällä linjalla ovat perussuomalaisten ja sitten keskustan kannattajat. Toisessa ääripäässä ovat vasemmistoliiton kannattajat ja sitten SDP:tä tukevat. SDP:n kannattajista velkaantumista hillitsisi ”erittäin” voimakkaasti neljä prosenttia ja ”melko” voimakkaasti 45 prosenttia.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat nihkeimmin verotuksen kiristämiseen. Toisessa ääripäässä ovat vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajat. Niin kokoomuksen kuin perussuomalaistenkin kannattajista 18 prosenttia katsoo myös, että verotusta pitäisi mieluumminkin keventää.

”Korkoihin enemmän kuin koko maanpuolustukseen”

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on julkaissut Twitterissä graafin, joka havainnollistaa valtion velanottoa viime vuosina.

Mukana on valtiovarainministeriön arvio siitä, kuinka paljon velkaa otettaisiin lisää vuosina 2024–2027, jos velkaantuminen jatkuu samaa tahtia kuin nyt. Graafi näkyy lopussa olevalta upotteelta.

Timo Heinosen mukaan ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”.

Nähtävissä on, kuinka valtion velkaantuminen on kiihtynyt nykyisen vaalikauden aikana.

– Näin emme voi jatkaa. Vuonna 2030 korkomenojen on arvioitu olevan tätä menoa seitsemän miljardia euroa. Korkoihin menisi siis enemmän kuin koko uskottavaan maanpuolustukseen (kuusi miljardia euroa), Timo Heinonen twiittaa.

– Velalla on hinta ja vasemmistolaisella keskustan tukemalla politiikallakin, hän jatkaa.

 

USU: Rahaministeriön kansliapäälliköltä lohduton arvio velasta

– Puolueilta puuttuu konkretia siitä, millä keinoilla julkinen talous saadaan vakautettua. Puolueilla ei ole myöskään yhteistä tilannekuvaa siitä, mistä mittaluokasta on kysymys, Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Hän kiirehtii sekä sopeutustoimia että kasvun vauhdittamista. Majasen mukaan vielä on valinnanvaraa keinoista eli siitä, miten paljon leikataan ja kiristetään veroja ja miten paljon julkista taloutta pyritään vakauttamaan talouskasvun ja työllisyyden avulla.

– Jos nyt ei tehdä uskottavia ja nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, niin ongelmat eivät häviä mihinkään. Ne kasvavat, ja on vastuutonta jättää tuleville sukupolville kierre isoista talousongelmista, kun niihin voitaisiin nyt puuttua.

Majanen sanoo, että on välttämätöntä vauhdittaa kasvua ja lisätä työllisyyttä. Kasvutoimet ja työllisyyden vauhdittaminen eivät kuitenkaan vaikuta riittävän nopeasti. Kasvutoimet voivat tuottaa vain osan julkisen talouden vakauttamisesta.

– Kiire on sen verran kova, että joudutaan menemään nopeasti vaikuttaviin toimenpiteisiin.

Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että julkista taloutta on vakautettava eri keinoin yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Majasen mukaan se ei välttämättä riitä velkasuhteen taittamiseen.

– Arvion mukaan julkinen talous velkaantuu joka vuosi kymmenellä miljardilla eurolla, ensi vaalikauden lopussa 12 miljardilla. On selvää, ettei näin voi jatkua. Mitä pitemmälle julkisen talouden vakauttamista lykätään, sitä rajumpia toimia tarvitaan, koska alijäämät kasvavat koko ajan, hän sanoo Uutissuomalaiselle.

”Haluammeko olla Pohjoismaa vai korvia myöten velkaantunut ja näivettyvä maa?”

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan valtiovarainministeriön valmistelema meno-, rakenne- ja verokartoitus toimii erittäin hyvänä kirittäjänä puolueiden suuntaan ja antaa hyvän pohjan vaalikeskusteluille.

Grahn-Laasonen patistaa pääministeripuolue SDP:tä kertomaan omat keinonsa julkisen talouden tasapainottamiseen.

– SDP:n tähän saakka tarjoamat ratkaisut tarkoittavat kymmenen miljardin vuosittaisen velkaantumisen jatkumista. Samalla he väittävät, ettei mitään edellytyksiä riittävän mittakaavan sopeutukselle ole. Valtiovarainministeriön kartoitukset paljastavatkin demareiden vaalibluffin, Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessa.

Grahn-Laasonen on huolissaan SDP:n käsityksistä julkisen talouden tilanteesta. Hänen mukaansa SDP:n talouspolitiikan ohjelma on kunnianhimon tasoltaan riittämätön, siitä puuttuu konkretia eikä taloutta voi uskottavasti tasapainottaa nojaamalla vain toivomuksiin ennusteita nopeammasta kasvusta.

– Olemme luisumassa Kreikan ja Italian tielle. Rahaa on -politiikkaa jatkamalla velkaantuminen on kiihtynyt hallitsemattomalle tasolle. Aikaa suunnan muuttamiselle on seuraava vaalikausi. On päätettävä haluammeko olla jatkossakin Pohjoismaa vai korvia myöten velkaantunut ja näivettyvä maa. Kokoomus ei tule mukaan hallitukseen, joka ei sitoudu uskottaviin tekoihin talouden kuntoon laittamiseksi.

– SDP:n talousohjelmasta kolme miljardia euroa nojaa työllisyyden vahvistamiseen, mutta konkreettiset keinot tämän tekemiseksi puuttuvat. Jokainen tietää, ettei työllisyysastetta saada nousuun ilman kannustinloukkujen purkamista. Tähän demarit eivät ole olleet valmiita. Hyvä esimerkki on ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, Grahn-Laasonen sanoo.

Hän muistuttaa, että tämän päivän velka on huomisen veronkorotus tai menoleikkaus.

– Siksi holtiton velkaantuminen on pakko pysäyttää. SDP ei ole tarjonnut todellisia ratkaisuja julkisen talouden ongelmien ratkaisuun. Uskon, että äänestäjät tajuavat tämän.

Grahn-Laasonen korostaa, että julkisen talouden realiteetit ovat kaikille puolueille yhteiset.

– Talouden tasapainottaminen ei ole oikeistolaista tai vasemmistolaista politiikkaa. Julkisen talouden hoidon pitäisi olla kaikkien puolueiden yhteinen asia.

 

 

 

 

 

OP:n pääjohtaja MTV:llä: Korkomenot uhkaavat nousta lamavuosien ennätystasolle

OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio varoittaa MTV:n Uutisextrassa valtion vuosittaisten korkomenojen voivan nousta lähivuosina jopa 1990-luvun lamavuosien ennätystasolle. Ritakallion mukaan nykyiset laskelmat neljän miljardin koroista 2020-luvun loppuun mennessä ovat siten jopa alakantissa.

– Voi olla, että lähivuosina nähdään, että valtion korkomenot ovat 1990-luvun ennätystasolla, eli viidessä miljardissa, hän sanoo.

Ritakallio muistuttaa, että korkomenot tulevat tänä vuonna noin kolminkertaistumaan viime vuoden tasosta.

Puolueet eivät ole tähän kasvavaan menoerään varauduttu riittävästi, Ritakallio kommentoi vaalikeskustelua.

Valtiontalouden kunto ja velkaantuminen on noussut huhtikuun eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi. Uudistuksia on tarpeen tehdä, Ritakallio sanoo.

– Jos ottaa huomioon tämän korkomenoasian ja kun tietää jo, että meillä on isoja rakenteellisia ongelmia Suomen taloudessa, niin ollaan helposti toiveunissa, kun arvioidaan että tästä selvitään helpolla.

Rakenteellisiksi ongelmiksi Ritakallio mainitsee kestävyysvajeen ja ikääntyvän väestön. Haastattelussa hän kehottaa uudistamaan valtionhallintoa.

– Korona-aikana nähtiin hyvin vahvasti kuinka eri suunnista tuli hyvin ristiriitaisia viestejä. Näyttää siltä, että valtion hallinnossa on monta siilomaista lohkoa, että asioiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Tähän pitäisi lähteä pureutumaan ihan tosissaan.

Korkojen nousu iskee paitsi valtion velkaan, myös asuntovelallisiin. Korko tulee lähivuosina pysymään kolmen prosentin tietämillä, Ritakallio ennustaa.

Yhä useampi velkaantuu liikaa

Kuluvan vuoden tammikuun alussa maksuhäiriömerkintä oli yli 366 000 ihmisellä. Reilusti yli 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhemmalla on maksuhäiriömerkintä.

Lähitulevaisuuden taloudelliset näkymät lisäävät Kelan mukaan todennäköisesti ylivelkaantumista ja sen haitallisia vaikutuksia, jos tukea ei lisätä.

Ylivelkaantuminen heikentää ihmisen taloutta ja hyvinvointia usein pitkäaikaisesti.

– Velkaongelmia on niin yksin asuvilla, lapsiperheillä kuin eläkeläisilläkin, toteaa Kela tiedotteessaan.

Ylivelkaantumisen taustalla on usein esimerkiksi yllättävä elämäntilanteen muutos, yli varojen eläminen tai erilaisia elämänhallinnan ongelmia.

– Varhainen tuki on niin velkaantuneen kuin yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttavinta. Velkaongelmaiset saavat kuitenkin tukea liian vähän ja liian myöhään.

”SDP on liukunut taloudessa todella vasemmalle”

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman arvioi SDP:n irtautuneen talouden realiteeteista.

– Eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksista on tehtävissä selvä johtopäätös: SDP on liukunut puolueena talouspolitiikassa todella vasemmalle. Kyse ei ole vain demareiden nykyjohdon linjasta, vaan syvemmästä muutoksesta. SDP on puolueena irtaantunut talouden realiteeteista, Heikki Vestman tviittaa.

Vestman viittaa Iltalehden vaalikonevastauksiin. Niiden perusteella puolueet jakautuvat selkeästi eri leireihin talouskysymyksissä.

SDP:n ehdokkaista vain 13,5 prosenttia on IL:n vaalikoneessa samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan seuraavan hallituksen tulee tuntuvasti leikata Suomen julkisia menoja velkaantumisen vähentämiseksi. Eri mieltä oli 77,5 prosenttia SDP:n vastaajista.

Kokoomuksen ehdokkaista 95,1 prosenttia kannattaa vaalikonevastausten perusteella velkaantumisen vähentämistä leikkauksilla.

Kansanedustaja Jari Kinnunen (kok.) kaipaa äänestäjille kuluttajansuojaa. Hän on twiitannut viestin tueksi myös tilaston OECD-maiden veroasteesta.

– Jos velkarallin ei halua jatkuvan, niin nyt on oikea aika valita kokoomus. …Mikäli ET halua Tanskan kokonaisveroastetta, niin nyt on oikea aika äänestää kokoomusta, Jari Kinnunen sanoo.

LUE MYÖS:
Puolueiden välillä valtavat erot – IL:n vaalikone kertoo suhtautumisesta leikkauksiin (VU 23.2.2023)

Petteri Orpo: SDP:n veronkorotukset rankaisevat työtä ja yrittämistä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvostelee SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinin esittämiä veronkorotuksia.

SDP on puhunut Tanskan veromallista esimerkkinä Suomelle ja esittänyt ohjelmassaan veronkorotuksia yrittäjille. Kokoomus on vaaliohjelmassaan vastustanut veronkiristyksiä ja haluaa panostaa talouskasvuun, työhön ja yrittämiseen.

Tulevan vaalikauden päätavoite on Orpon mukaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen pelastaminen.

– Marinin ja SDP:n ihannoima Tanskan veromalli tarkoittaisi käytännössä ruoan arvonlisäveron lähes tuplaamista sekä pieni- ja keskituloisten palkkojen kireämpää verotusta. Tämä on täysin väärää politiikkaa, kun suomalaiset painivat muutenkin nousevien kustannusten kanssa, Petteri Orpo toteaa tiedotteessa.

– SDP on irtaantunut tavallisen ihmisen arjesta, Orpo jatkaa.

Hän on erityisen huolissaan veronkiristyksistä, jotka kohdistuvat yrittäjiin. Veroja ei ole mahdollista kiristää kymmenellä miljardilla eurolla niin, ettei se näkyisi jokaisen suomalaisen kukkarossa.

– Viime kädessä veronkiristykset osuvat aina työhön ja yrittämiseen. Yrittämisen verotuksen kiristäminen erityisesti heikentäisi yrittäjien asemaa ja johtaisi siten irtisanomisiin. Talouskasvu tapahtuu vain työllä ja yrittämisellä, eikä veronkorotuksilla auteta kumpaakaan. SDP on totisesti entinen työväenpuolue, Petteri Orpo sanoo.

Hallituksen suunnitelmien mukaan valtion velka kasvaa tulevina vuosina kymmenen miljardia euroa vuodessa. Korkomenoihin menisi muutaman vuoden päästä jo maanpuolustuksen verran rahaa.

– Heikommista huolehtiminen ja suomalaisten palveluiden turvaaminen eivät onnistu veroja kiristämällä tai velalla rakentamalla. Palvelut rakennetaan kestävästi vain työllä, Orpo kommentoi.

– Ensi kauden tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, mikä tapahtuu vain pysäyttämällä nykyinen velkaralli.

Ben Zyskowicz LM:lle: Seuraavaa hallitusta odottaa vakava taloustilanne

Kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mielestä kevään vaaleissa valittavan eduskunnan tärkein tehtävä on julkisen talouden tasapainottaminen, uutisoi Lännen Media.

– Ensi vaalikaudelle valittavat kansanedustajat kohtaavat valtion talouden erittäin vaikean tilanteen, Ben Zyskowicz toteaa.

Velkaantumisen hidastaminen on Zyskowiczin mukaan tärkeää varsinkin korkotason noustessa.

Oman uransa aikana tapahtuneiksi, kansanedustajan työhön oleellisesti vaikuttaneiksi isoiksi muutoksiksi Zyskowicz mainitsee perustuslakiuudistuksen ja sosiaalisen median nousun. Vuosituhannen vaihteessa tehty perustuslakiuudistus siirsi sisäpoliittista vastuuta presidentiltä eduskunnalle.

Sosiaalinen media ja internet taas ovat hänen mukaansa vaikuttaneet jokapäiväiseen politiikan tekoon ja vaalikampanjointiin. Vaalityön painopiste on monien ehdokkaiden kohdalla siirtynyt perinteisestä mediasta verkkoon.

Sosiaalisen median nousulla on Zyskowiczin mielestä ollut myös hyvät puolensa.

– Äänestäjien mahdollisuudet pitää yhteyttä kansanedustajiin ovat huomattavasti parantuneet. On helpompi laittaa kansanedustajalle viesti kuin lähestyä kirjeellä, Zyskowicz toteaa.

Zyskowicz uskoo myös, että äänestäjät arvostavat edelleen kansanedustajan luotettavuutta, rehellisyyttä, asiantuntemusta ja ajattelun itsenäisyyttä. Konkariedustaja korostaa myös yhteistyön merkitystä, sillä asioihin vaikuttaminen tapahtuu pitkäjänteisesti muiden kansanedustajien kanssa.

Intohimoinen suhtautuminen politiikkaan sekä vaikuttamiseen tekee Zyskowiczin mukaan eduskuntatyöstä kiehtovaa.