Jokainen Kelan 65-mallilla toteutettu lääkärikäynti säästää hyvinvointialueen menoja lähes sata euroa. Näin arvioi Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) puheenjohtaja Sari Riihijärvi. Verkkouutiset kertoi asiasta aiemmin tässä jutussa.
Uusi Kela-korvausmalli mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille hakeutumisen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle julkisen sektorin noin 30 euron asiakasmaksulla. Asiakasmaksun ylittävä osa käynnin hinnasta korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta eikä hyvinvointialueiden budjetista.
– Ja tätä sitten vihervasemmisto vastustaa? Miksi? Ideologistako syistä?, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ihmettelee blogissaan.
Valtiovarainministeriön yksikköhintahankkeessa on kerätty hyvinvointialueilta tietoja eri sote-palveluiden tuotantokustannuksista. Saatujen tietojen mukaan yleislääkärin 20 minuutin vastaanotto maksaa hyvinvointialueelle omana tuotantona keskimäärin 120 euroa.
– Sekä hyvinvointialueelta saadusta palvelusta että yksityiseltä palveluntuottajalta haetusta Kela 65 -mallin mukaisesta palvelusta asiakasmaksun osuus on sama eli noin 30 euroa. Hyvinvointialueet tukevat jokaista tuottamaansa yleislääkärikäyntiä budjetistaan noin 90 eurolla. Kela 65 -mallissa yksityiselle palveluntuottajalle korvataan sairausvakuutusjärjestelmän kautta noin 70 euroa, koska korvausmallissa palvelulle on asetettu 100 euron kattohinta, Heinonen käy läpi mallia.
On arvioitu, että vuoden 2027 loppuun asti voimassa olevalla Kela 65 -mallilla toteutetaan yli miljoona lääkärikäyntiä. Se tarkoittaisi 70–100 miljoonan euron laskennallista säästöä hyvinvointialueille.
Riihijärvi kysyy tiedotteessa, että ”Eikö taloudellisissa haasteissa kamppailevien hyvinvointialueiden kannattaisi suositella 65 vuotta täyttäneille asukkailleen uuden Kela-korvausmallin hyödyntämistä?”
Heinonen vastaa blogissaan, että totta kai.
– On siis taloudellisesti järkevää hyödyntää tätä, mutta se on myös asiakkaalle myönteistä, että hoitoon pääsee nopeasti odottamatta ja jonottamatta.
Uutta Kela 65 -mallia on kuitenkin arvosteltu hoidon jatkuvuuden puuttumisesta, koska kansalaiset eivät välttämättä asioi aina saman lääkärin vastaanotolla eli heillä ei ole omalääkäriä.
Riihijärvi vastaa arvosteluun toteamalla, että ”Omalääkäristä ja sitä kautta hoidon jatkuvuudesta hyötyvät varsinkin pitkäaikaissairaat ja heidänkin lääkitys- ja potilastietonsa ovat Kanta-palveluiden kautta myös yksityislääkärin käytettävissä. Heilläkin ilmenee vaivoja, joilla ei ole mitään tekemistä pitkäaikaissairauden, kuten diabeteksen tai reuman, kanssa” ja, että ”Omalääkärimalli ja Kela 65 -malli eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan. Molempia hyödyntämällä sekä hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin yhteistyötä kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta”.
Heinonen viittaa myös Ylen uutiseen, jossa kerrotaan että ”Kelan tilastojen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen iäkkäät ovat hyödyntäneet yleislääkärikokeilua eniten. Seuraavaksi eniten Kela-kokeiluun ovat turvautuneet Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikäihmiset. Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla maksuja on korvattu vähiten”.
– Mielenkiintoista faktaa. Kuten olette monesti huomanneet, että usein täälläkin totean, että totuus on tarua ihmeellisempää. Niin se on tässäkin, Heinonen päättää.
LUE MYÖS:
Uusi laskelma: Näin paljon yli 65-vuotiaiden lääkärikokeilussa säästyy rahaa
