– Historia ei koskaan toista itseään, mutta se rimmaa ajoittain. Ja Euroopan mätänevän turvallisuusarkkitehtuurin kohdalla historialliset vertailukohdat ovat osuvia, maineikas amerikkalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, professori Andrew Michta sanoo.
– Päättäväinen ja revisionistinen valtio – Venäjä – aseistautuu vauhdilla ja isossa mittakaavassa kääntääkseen kylmän sodan lopputuloksen, hän summaa.
Floridan yliopiston Hamilton Schoolin Strategian professori ja Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi vieraileva tutkija Michta on toiminut aiemmin muun muassa Yhdysvaltain laivastokorkeakoulun professorina. Tutkija on pitänyt viime aikoina runsaasti meteliä lännen ja etenkin Euroopan pehmeydestä ja haluttomuudesta panna Venäjän kohdalla kova kovaa vastaan. Tämän professori arvioi pahentavan turvallisuustilannetta entisestään.
Vaikka vertaukset historiaan voivatkin asiantuntijan mielestä mennä liian pitkälle, eletään Euroopassa hänen mukaansa maailmansotien väliseen aikaan verrattavaa ”läntisen myönnytyspolitiikan aikaa”.
Andrew Michta muistuttaa Venäjän diktaattori Vladimir Putinin vallanneen toistuvasti alueita sotilaallista voimaa käyttäen ja maksaneen tästä vain suhteellisen matalan hinnan.
Lännen johtajat näyttävät tutkijan mukaan olevan joko kyvyttömiä tai haluttomia tunnustamaan, että aggressio tuijottaa heitä silmiin.
– Ei sitä nimittäin ihan joka päivä kuule Naton pääsihteerin pohdiskelevan, että Nato-maan ilmatilaa toistuvasti loukanneiden venäläiskoneiden pudottamatta jättäminen on merkki yhteisestä voimastamme, Michta sanoo sarkastisesti.
Eurooppa on asiantuntijan mukaan aseistautunut aivan liian hitaasti. Lupaukset puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin BKT:sta perustuvat hänen mukaansa siihen, että varautumiseen olisi kymmenen vuotta aikaa.
– Totuus on, että näin ei todennäköisesti ole.
Michta viittaa Naton sotilaskomentajan, amerikkalaiskenraali Alexus Grynkewichin sanoihin. Kenraali varoitti heinäkuussa Saksassa pitämässään puheessa länttä suursodan riskistä. Grynkewichin mukaan Natossa on varauduttava siihen, että Venäjä ja Kiina aloittavat samanaikaisesti konfliktit Euroopassa ja Tyynellämerellä vuonna 2027.
Suursota näyttää yhä todennäköisemmältä
Andrew Michtan mukaan Nato ei ole onnistunut näyttämään voimaa silloin kuin näin olisi pitänyt tehdä. Tutkijan mukaan jäsenet ovat ennemmin turvautuneet vaatimaan artikla 4. mukaisia konsultaatioita.
– Putin ei vakuutu tulikivenkatkuisista puheista YK:ssa tai kourallisen Nato-hävittäjiä siirtämisestä. Hän vain rohkaistuu.
Tällainen toimettomuus nakertaa Michtan mielestä Naton 5. artiklan uskottavuutta.
– Se viestii Putinille, että puolustusliitolta saattaisi puuttua täyden mittakaavan kriisissä rohkeus panna kova kovaa vastaan ja taistella. Tämä perustavanlaatuinen eskalaation pelko lisää epävakautta.
Andrew Michtan mielestä nyt olisi aika miettiä, mihin nykyinen toimintalinja johtaa. Hän muistuttaa historiasta löytyvän lukemattomia esimerkkejä siitä, miten myönnytyspolitiikka synnyttää vain lisää aggressiota.
Asiantuntijan näkemys on hyytävä.
– Jos ja kun pelote on lakannut toimimasta, on sitä lähes mahdotonta palauttaa ilman totaalista sotaa. Ja tämä on se piste, missä Eurooppa yhä vahvemmin on.
Johtajat näyttävät Andrew Michtan mukaan takertuvan vanhoihin tapoihinsa samalla kun Vladimir Putin lisää painetta kaikilla rintamilla ja jatkaa tilanteen eskaloimista.
– Jos emme vastaa tähän, historia opettaa meille, mihin tämä todennäköisesti päättyy.
🧵History never repeats itself, but it rhymes on occasion, and when it comes to the decomposing European security architecture, historical analogues are compelling. A determined revisionist state – Russia – is arming at speed and scale to reverse the outcome of the Cold War. 1/8
— Andrew A. Michta (@andrewmichta) October 29, 2025
