Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa, kertoo Työterveyslaitos. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vertailee eri ammattiryhmiä sen mukaan, kuinka paljon työssä esiintyy tunteita herättävää sosiaalista vuorovaikutusta ja kuinka kuormittavia nämä tunteet ovat.
– Tunteita herättävän vuorovaikutuksen määrä ja kuormittavuus vaihtelevat ammateittain paljon. Lisäksi sukupuolen mukaan jakautunut ammattirakenne määrittää tunnekuorman määrää ja kasaa sitä naisenemmistöisille aloille, summaa tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Kuormittavimmiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunteet kokivat peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Ammattiryhmät ovat naisenemmistöisiä. Vähiten kuormittaviksi vastaavat tunteet koki miesenemmistöinen ammattiryhmä valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.
– Aiempi tutkimus on osoittanut, että tunnetyötä ja siihen liittyviä odotuksia kohdistuu epäsymmetrisesti eri sukupuoliin perheissä ja organisaatioissa. Tämä tutkimus kuvaa aiempaa tarkemmin, miten sukupuolittuneesti tunnetyöhön kohdistuvat odotukset jakautuvat suomalaisilla työmarkkinoilla, sanoo erikoistutkija Antero Olakivi Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Tunnekuorma tuottavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta
– Tunteita työssä on syytä tarkastella työelämän rakenteista nousevina ilmiöinä, eikä yksinomaan yksittäisen työntekijän kokemuksina. Tällöin on mahdollista myös ymmärtää syvällisemmin työn luonteen, organisatoristen puitteiden ja sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden merkitys tunnekuormituksen taustalla, sanoo Ari Väänänen.
Tunnekuormaa on olennaista katsoa myös työn tuottavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Ammateissa, joissa tunnekuormitus on keskeistä, työn onnistumisen ytimessä on vuorovaikutuksen suotuisa kulku tai ainakin riittävän toimiva vuorovaikutus.
– Esimerkiksi sairaanhoitajan, asiakasneuvojan tai opettajan työn laatu ja vaikuttavuus perustuvat pitkälti onnistuneisiin kohtaamisiin potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kanssa, kuvailee Ari Väänänen.
Tunnekuorman yhteys mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen
Onko tunnekuormituksella yhteyttä kohonneeseen mielenterveyteen perustuvaan työkyvyttömyysriskiin? Viimeaikaiset rekisteritutkimukset tukevat tätä tulkintaa: sote-alalla toimivien masennus- ja ahdistuneisuustaustaiset sairauspoissaolot ovat korostuneet verrattuna muiden alojen työntekijöihin.
– Tunnekuormituksen ja työkyvyttömyyden yhteyttä on syytä selvittää jatkossa tarkemmin. Korkea-asteisen tunnekuormituksen ammateissa tunnekuorma voi lisätä mielenterveysoirehdintaa ja madaltaa työkykyä voimakkaammin kuin muissa töissä, kertoo Antero Olakivi.
Tutkimus on osa Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa -hanketta, jota rahoittaa Työsuojelurahasto. Hanke jatkuu kesäkuuhun 2026 saakka ja luvassa on uutta tietoa tunteisiin liittyvän työkyvyn eriytymisestä. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää uusia lähestymistapoja työkyvyn ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin.
Ammattiryhmät jaoteltuna tunteita herättävän vuorovaikutuksen toistuvuuden ja tunteiden kuormittavuuden perusteella.
Tunteita herättävän sosiaalisen vuorovaikutuksen toistuvuuden ja tunteiden kuormittavuuden perusteella useimmat ammattiryhmät voidaan luokitella toiseen kahdesta luokasta.
1. Tiheän ja kuormittavan vuorovaikutuksen ammatit – korkea kuormitus (29 prosenttia ammateista)
– Naisenemmistöisistä ammattiryhmistä 52 prosenttia: useat sote- ja kasvatusalan ammatit.
– Miesenemmistöisistä ammattiryhmistä 7 prosenttia: kauppiaat (pienyrittäjät), komisariot ja ylikonstaapelit sekä sotilaat.
2. Jaksottaisen ja kohtuullisen vuorovaikutuksen ammatit – matala kuormitus (41 prosenttia)
– Miesenemmistöisistä ammattiryhmistä 71 prosenttia, naisenemmistöisistä ammattiryhmistä 15 prosenttia.
– Suurista miesenemmistöisistä ammattiryhmistä muun muassa raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat, koneasentajat ja -korjaajat, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat, ohjelmisto- ja sovelluskehityksen erityisasiantuntijat sekä fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat.
– Suurista naisenemmistöisistä ammattiryhmistä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät sekä yleissihteerit.
Aineistossa on 104 eri ammattiryhmää, jotka kattavat 90 prosenttia Suomen työllisistä. Ammattiluokituksen, ammattien sukupuolittuneisuuden ja ammattiryhmien koon taustatietona on käytetty Tilastokeskuksen tilasto- ja rekisteritietoja vuodelta 2023. Aineisto perustuu Terve Suomi -tutkimuksen työelämää koskevaan kyselyosuuteen, jonka Työterveyslaitos on toteuttanut yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi yli 7 000 työssäkäyvää henkilöä vuosina 2022–2023.
Lähde: Työterveyslaitos
