Suomessa on keskusteltu viime aikoina vieraskielisten osuuden kasvusta sosiaalietuuksien saajissa.
Osuus vaihtelee voimakkaasti myös vieraskielisten ryhmien välillä. Arabian- ja somalinkielisistä jopa puolet nosti viime vuonna toimeentulotukea.
Ruotsin hallitus esitti viime viikolla ruotsidemokraattien tuella uudistuksia, joihin sisältyisi tukikatto, tiukemmat ehdot sosiaaliturvan saamiseksi ja niin sanottu työllisyyspalkkio. Expressen-lehdessä arvioitiin, että viisilapsisen perheen tuet voisivat vähentyä yli 700 eurolla kuukaudessa.
Moderaattien sosiaalivakuutusministeri Anna Tenjen mukaan tavoitteena on, että työnteko kannattaisi paremmin kuin tukien varassa eläminen.
Vuoden 2027 alussa voimaan astuva tukikatto koskisi 145 000 kotitaloutta. Ensi vuodesta lähtien toimeentulotuen saajilta vaaditaan täysipäiväistä toimintaa eli esimerkiksi ruotsin kielen opiskelua, harjoittelua, kuntoutusta tai koulutusta. Lapsille tarjotaan nykyistä enemmän varhaiskasvatusta. Tenjen mukaan erityisesti monilapsisissa perheissä työnteko ei nykyisin kannata.
Ruotsissa useisiin sosiaalietuuksiin pääsee vasta viiden vuoden oleskelun jälkeen vuodesta 2027 lähtien. Tämä koskee muun muassa lapsilisää, monilapsikorotusta, asumistukea, sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia sekä takuueläkettä. Poikkeuksena on, että esimerkiksi korkeapalkkaiseen työhön Ruotsiin muuttava voi saada tuet jo puolen vuoden jälkeen.
Työllisyyspalkkio tarkoittaa sitä, että tukien piiristä töihin siirtyvä voi saada enimmillään 340 euroa kuukaudessa ylimääräistä jopa 18 kuukauden ajan. Samaan aikaa ei voi sekä saada toimeentulotukea että työllisyyspalkkiota.
Verkkouutiset kysyi kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahdelta, pitäisikö Suomen ottaa mallia näistä uudistuksista. Sammallahden mukaan Ruotsin suunnitelmat parantaa työnteon kannustimia ja samalla ohjata maahanmuuton laatua ovat sinällään hyviä.
– Periaate esimerkiksi kouluttautumisesta ja kielen opiskelusta on hyvä, mutta kenties mittaa väärää asiaa. Itse olen esittänyt, että kielen oppimista ja miksei muutakin oppimista seurattaisiin testein. Jos esimerkiksi humanitaarinen maahanmuuttaja on Suomessa työttömänä, ei pitäisi olla mitään estettä täysipäiväiselle kielen opiskelulle. Eli ei mitata opiskeluun käytettyä aikaa, vaan opiskelun tuloksia, kokoomusedustaja sanoo.
Hänen mukaansa on useita eri tapoja, joilla Suomessa voitaisiin ehkäistä maahanmuuttajien tukiriippuvuutta. Tere Sammallahti ei antaisi työperäisille maahanmuuttajille minkäänlaista sosiaaliturvaa ennen kansallisuuden saamista.
– Tämä kompensoidaan poistamalla työntekijän vakuutusmaksut työperäisiltä maahanmuuttajilta. Tällöin myös kolmen tai kuuden kuukauden säännöstä voidaan luopua ja antaa työperäisten maahanmuuttajien olla pidempään maassa, jos omat rahat riittävät, Sammallahti sanoo.
Kansanedustaja asettaisi humanitaarisille maahanmuuttajille velvollisuuden kielen opiskeluun, jota seurataan kielikokein. Vuoden jälkeen ei enää saisi tulkkipalveluita.
– Samoin nuhteettomuusvelvollisuus. Sosiaaliturva annetaan maksusitoumuksina, eli ei siirretä toimeentulotuen, asumistuen ynnä muun piiriin, vaan erilliselle tuelle, jota ei voi käyttää kuin välttämättömyyteen ja kotoutumista tukeviin hankintoihin, Tere Sammallahti toteaa.
– Y-tunnus ja työlupa heti maahan tullessa kouraan. Ei potkita kotoutuneita ja työllistyneitä maahanmuuttajia ulos Suomesta, vaikkei suojeluperuste täytykään, vaan siirretään henkilö työperäiseksi maahanmuuttajaksi.
Näin laajojen muutosten tekeminen jättäisi avoimia kysymyksiä jo maassa olevien ja perheenyhdistämisten suhteen. Kansanedustajan mukaan kaikkiin yksityiskohtiin olisi kuitenkin mahdollista löytää ratkaisu.
Irtisanomissuojan poistaminen Tanskan mallin mukaisesti voisi madaltaa maahanmuuttajien työllistymisen kynnystä.
– Joka tapauksessa, kaiken maahanmuuttopolitiikan rakenneuudistamisen keskiössä tulee olla ihmisten omaehtoinen kotoutuminen, nuhteettomuus ja työllistyminen, Tere Sammallahti toteaa.
LUE MYÖS:
Maahanmuuttaja IS:lle: Kymmenen vuotta sitten Kela toimi hyvin (VU 24.9.2025)
