Verkkouutiset

Ruotsi

Ruotsi varustautuu nyt lujaa, tulevaisuuden sodankäynti isossa roolissa

Ruotsi valmistautuu puolustusvoimiensa suurimpaan vahvistamiseen sitten kylmän sodan alkuvuosien. Näin sanoo maan puolustusministeri Pål Jonson SVT:n haastattelussa.

– Varustautumisemme on nyt historiallisella tasolla, suurin sitten 1950-luvun, Jonson toteaa.

Siinä missä aikaisemmin on keskitytty puolustuksen peruskyvyn turvaamiseen, tulee Ruotsi nyt vahvistamaan teknologista osaamistaan ja parantamaan kykyään sodankäynnin uusilla saroilla.

– Kyky toimia avaruudessa on yhä tärkeämpi osa modernia sodankäyntiä. Ukraina on osoitus siitä, miten tärkeitä avaruudesta saatavat tiedustelutiedot ovat, Jonson kertoo.

Kyse on ennen kaikkea tiedustelusatelliittien hyödyntämisestä, ei varsinaisista sotilaallisista toimista avaruudessa. Maata kiertää tällä hetkellä noin 5000 satelliittia, mutta määrän ennustetaan kasvavan kymmenessä vuodessa jopa 50 000 satelliittiin.

– Avaruus on siis tärkeä tulevaisuuden areena. Toinen opetus on se, että autonomiset järjestelmät ja lennokit esittävät yhä suurempaa osaa taistelukentällä.

Ruotsin puolustusvoimat toivoo lisäksi uusia pitkän kantaman tykistöjärjestelmiä sekä maan kyberpuolustuksen vahvistamista. Kyse on toistaiseksi puolustusvoimien laatimasta toivomuslistasta hallitukselle, eikä lopullista päätöstä hankittavista järjestelmistä ole vielä tehty. Ruotsissa suuret puolustuspoliittiset ratkaisut siunataan kaikkien valtiopäiväpuolueiden muodostamassa Försvarsberedningen-komiteassa.

Varmaa on kuitenkin, että Ruotsikin tule lähivuosina vahvistamaan puolustuskykyään. Natoon pyrkivä maa aikoo kasvattaa puolustusmenonsa kahteen prosenttiin BKT:sta. Jo kaksi prosentti tulee riittämään paljoon, puolustusministeri Jonson sanoo.

Ruotsi kehottaa Turkissa olevia kansalaisiaan varovaisuuteen

Ruotsin ulkoministeriö on päivittänyt Turkkia koskevaa matkustustiedotetta, kertoo Dagens Nyheter.

Taustalla on Ruotsin Istanbulin pääkonsulaatin ja pääkaupunki Ankaran suurlähetystön ulkopuolella järjestetyt mielenosoitukset. Viime viikonloppuna pidetyt mielenosoitukset saivat alkunsa, kun äärioikeistolainen aktivisti Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön edessä.

Ruotsin ulkoministeriö kehottaa maan kansalaisia varovaisuuteen suurten yleisötapahtumien läheisyydessä ja seuraamaan, mihin suuntaan tapahtumat lähiviikkoina kehittyvät.

Viranomaiset myös suosittelevat Turkissa olevia ruotsalaisia tekemään ulkoministeriölle ilmoituksen maassa olostaan.

Myös Tanskan ulkoministeriö on antanut Turkissa oleville kansalaisilleen vastaavia suosituksia. Tukholmassa Koraanin polttanut Paludan on järjestänyt aiemmin samankaltaisia mielenilmauksia Tanskassa.

”Otamme sen tosissamme” – näin Ruotsi varautuu ydiniskuun

Ruotsin puolustusvoimat varautuu Venäjän ydiniskun mahdollisuuteen, uutisoi Dagens Nyheter. Vaikka ydinaseen käyttöä niin Ukrainassa kuin muuallakin pidetään epätodennäköisenä, ottaa Ruotsi Vladimir Putinin retoriikan ja uhkailun vakavasti.

– Venäjällä on tosiasiassa epämiellyttävä tapa tehdä mitä sanovat, toteaa Ruotsin pääesikunnan päällikkö Michael Claesson.

Ydinaseiden käyttö on kirjattu Venäjän puolustuspolitiikkaa ohjaaviin doktriineihin, kenraaliluutnantti alleviivaa. Vaikka ydinaseiden käyttö onkin epätodennäköistä, ei sitä kuitenkaan pidä poissulkea. Käytännössä kynnys on kuitenkin korkea, Claesson arvioi.

– Mutta minulle maksetaan pahimman mahdollisen skenaarion pohtimisesta. Ja tämä kuuluu siihen.

Venäjän on spekuloitu lisäävään ydinasepelotteluaan myös Natoon pyrkivien Suomen ja Ruotsin suuntaan. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin mukaan Ruotsi suhtautuu Venäjän ydinaseretoriikkaan vakavasti.

– Otamme sen tosissamme, mutta emme anna sen estää esimerkiksi Ukrainan sotilaallista tukemista.

Ydinasetutkija Martin Goliath pitää hyvänä, että myös ydinuhka otetaan huomioon turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Vaikka uhka on Goliathin mukaan jonkin verran noussut, ei syytä välittömään huoleen kuitenkaan ole. Varautuminen on joka tapauksessa tärkeä ensiaskel, hän toteaa.

Ruotsin puolustusvoimat varautuu nyt tähän uhkakuvaan eri tavoin.

– Meidän on jossain mielessä lähdettävä siitä, että olemme joko osa kohdetta tai iskun toissijaisia vaikutuksia. Väitän, että meillä on siihen niin tietoa kuin taitoa, Claesson kertoo.

– En tällä kuitenkaan sano, että uhka olisi merkittävästi suurempi, vaan se on olemassa osatekijänä muiden joukossa.

Tukholman ammuskelut aiheuttavat terveydenhuollolle miljoonalaskun

Ruotsin jengirikollisuudella ja viime vuosina lisääntyneillä ammuskeluilla on myös taloudelliset seurauksensa, uutisoi SVT. Pelkästään Tukholmassa ammuskeluissa haavoittuneiden hoitokustannukset ovat viimeisen kolmen vuoden aikana nousseet yhteensä 60 miljoonaan kruunuun, eli noin 5,4 miljoonaa euroa.

Kyseessä on Tukholman aluehallinnon arvio, SVT kertoo. Vuosina 2020 ja 2021 lähes 200 ammuskeluissa haavoittunutta hoidettiin Tukholman alueen sairaaloissa. Potilaskohtaiset kustannukset olivat noin 300 000 kruunua.

Myös Skånessa ja Göteborgissa ammuskelujen uhrien hoitokustannusten arvioidaan liikkuvan miljoonissa.

Karoliinisen sairaalan traumakeskuksen johtaja Gunnar Sandersjöö korostaa, ettei sairaalaa puutu hoidon taloudellisiin vaikutuksiin, vaan keskittyy saapuvien potilaiden hoitamiseen.

– Meillä on jo useamman vuoden ajan ollut jatkuvasti ammuskeluja, joten meille tämä on melkein normaalia, Sandersjöö kuvailee sairaalansa tilannetta.

Tukholman viimeaikainen väkivalta-aalto on herättänyt huolta niin poliisin kuin poliitikkojen keskuudessa.

Göteborgin Sahlgrenskan sairaalan ylilääkäri Ragnar Ang kehottaa Ruotsia nyt panostamaan ammuskeluissa haavoittuneiden hoitoon ja kuntoutukseen.

– Jos kehitystä ei tapahdu, tulee se johtamaan kustannusten kasvuun. Jos me tehokkaasti pystymme kuntouttamaan potilaat takaisin työelämään, on se investointi joka kannattaa vuosien ajan, hän sanoo SVT:lle.

Vuonna 2022 63 ihmistä kuoli Ruotsin jengirikollisuuteen liittyvissä ammuskeluissa.

Räjähdyksiä ja ammuskelua – Tukholmaan poikkeuksellinen tila

Tukholman viimeaikainen rikosaalto jatkuu, uutisoi SVT. Viimeisten viikkojen aikana Ruotsin pääkaupungissa on sattunut useita ammuskeluja ja räjähdyksiä, ja väkivaltaisuuksia raportoitiin myös perjantain ja lauantain välisenä yönä.

– Kun viiden tunnin aikana sattuu viisi törkeää väkivaltarikosta, on tilanne haastava. Tämä ei ole tavallista, eikä näin ole käynyt aikaisemmin tämän väkivalta-aallon aikana, sanoo Rebecca Landberg Tukholman poliisista.

Tukholman seudun väkivaltaisuudet liittyvät useisiin jengien välisiin konflikteihin. Perjantai-iltana keski-ikäinen mies ammuttiin kuoliaaksi Solnassa, kertoo Aftonbladet, ja poliisi tutkii myös useita muita illan ja yön aikana sattuneita ammuskeluja ja räjähdyksiä.

Solnan tapahtumia tutkitaan murhana, mutta epäiltyjä ei toistaiseksi vielä ole.

Perjantaina poliisi julisti Tukholman eskaloivat jengikonfliktit niin sanotuksi ”erityiseksi tapahtumaksi”. Kyse on poikkeuksellisesta tilasta, joka mahdollistaa poliisin lisäresurssit normaalille poliisitoiminnalle vieraassa tilanteessa.

Poliisin mukaan epäillyistä puolet on nyt alaikäisiä. Nuoria myös pakotetaan ja kiristetään osallistumaan väkivaltaisuuksiin henkensä uhalla, poliisi kuvailee SVT:n mukaan.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on huolissaan Tukholman väkivaltaisuuksista.

– Jengirikollisuus eskaloituu. Nämä ovat äärimmäisen väkivaltaisia ihmisiä, jotka kostoa tai asemaa jahdatessaan uhkaavat muiden ihmisten turvallisuutta ja vapautta, Kristersson kommentoi SVT:lle.

Pääministerin mukaan toimiin tullaan ryhtymään jengirikollisuuden torjumiseksi.

– Nämä ihmiset tullaan löytämään, saattamaan oikeudelliseen vastuuseen ja tuomitsemaan pitkiin rangaistuksiin. Jos he eivät ole Ruotsin kansalaisia, tullaan heidät karkottamaan maasta. Meidän on yksinkertaisesti tehtävä paljon enemmän, niin kuin Tanskassa.

– Tämä tulee olemaan vaikeaa ja aikaavievää. Ruotsista tulee jälleen turvallinen maa.

Vakoiluskandaalissa elinkautinen tuomio – ”Erittäin vakavat seuraukset Ruotsin turvallisuudelle”

Vakoilusta syytetyt veljekset Peyman Kia ja Payman Kia ovat saaneet tuomiot törkeästä vakoilusta, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Vanhempi veli tuomittiin elinkautiseen ja nuorempi veli yhdeksän vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomioiden yksityiskohdat pidetään osittain salaisina.

Veljesten uskotaan myyneen huippusalaista tietoa venäläisille jopa kymmenen vuoden ajan, aina syksyllä 2021 tapahtuneeseen kiinniottoon asti. Veljeksistä vanhempi on aiemmin työskennellyt eri tehtävissä Ruotsin puolustusvoimissa ja turvallisuuspoliisi Säpossa

Ruotsalainen eturivin turvallisuusasiantuntija, sotatieteiden tohtori Oscar Jonsson arvioi, että toiminta on aiheuttanut vakavia seurauksia turvallisuudelle.

– Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset arvioivat, että salaisuuksilla on erityisen vakavia seurauksia Ruotsin turvallisuudelle, Jonsson toteaa Twitterissä.

LUE MYÖS:
Ruotsin vakoiluskandaali – ”Venäjä ollut koko ajan askeleen edellä”

Ruotsissa harmitellaan – ”kruunun romahdus tekee meistä köyhiä”

Ruotsissa on havahduttu siihen, että maan valuutta kruunu on jatkanut heikentymistään suhteessa euroon. Svenska Dagbladetin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan heikko kruunu aiheuttaa ongelmia Ruotsin taloudelle.

– Heikko kruunu on tuhoisa maallemme. Kruunun romahtaminen tekee meistä vain köyhempiä ja köyhempiä. Se johtaa korkojen nousuun, joka hidastaa Ruotsin taloutta ja heikentää ruotsalaisten ostovoimaa, toteaa Hestra Handsken-yrityksen talousjohtaja Charlotte Carlsson.

Ruotsin valuutta kruunu on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään yksi euro maksaa 11,30 kruunua. Kymmenen vuotta sitten euron sai 8,30 kruunulla. Pelkästään kuluneen vuoden aikana kruunu on heikentynyt noin 10 prosenttia suhteessa euroon.

Ruotsalaiset vientiyritykset ovat toki hyötyneet heikosta kruunusta, mutta tuonti Ruotsiin puolestaan maksaa enemmän.

Nordean päästrategi Henrik Unell kertoo SvD:lle, että yksi syy heikkoon kruunuun on maailmantalouden heikot näkymät. Kruunu on suhteellisen pieni valuutta, joten sitä pidetään esimerkiksi euroa riskialttiimpana.

– Nousukauden aikana kruunu pärjää paremmin ja taantuman aikana huonommin, hän kiteyttää.

Toinen syy Unellin mukaan on Euroopan keskuspankin (EKP) ilmoitus korkojen nostamisesta. Tämä sai sijoittajat myymään kruunuja ja ostamaan euroja, koska EKP:n koronnostot merkitsevät parempaa korkotuottoa erilaisille euromääräisille omaisuuslajeille, kuten valtion obligaatioille.

Swedbankin valuuttastrategi Anders Eklöfin mukaan myös euromaiden suuret elvytyspaketit ovat yksi selitys Ruotsin kruunun heikentymiselle. Niiden ansiosta euroalueen tilanne näyttää nykyään huomattavasti valoisammalta kuin muutama kuukausi sitten. Tämä näkyy myös valuutan arvossa.

– Kaiken kaikkiaan euroalueen finanssipolitiikka on selvästi Ruotsia elvyttävämpää, mikä vähentää riskiä talouden syvemmästä taantumasta, Eklöf sanoo.

SEB:n päästrategi Carl Hammer toivoo, että hallitus ja keskuspankki pitäisi nykyistä parempaa huolta kruunun arvosta. Hänen mukaansa jyrkkiä korkojen nostoja ei tarvita, koska ne vaarantaisivat asuntomarkkinat. Hammerin mukaan kruunun arvoa voisi nostaa jo se, jos hallitus ja ennen kaikkea keskuspankki ilmoittaisivat suullisesti, että he tavoittelevat kruunun vahvistumista.

– Muuten on olemassa riski, että kruunu putoaa vielä enemmän, hän varoittaa.

Talousjohtaja Charlotte Carlsson toivoo, että yhden euron hinta asettuisi noin kymmeneen kruunuun. Ennen kaikkea hän haluaa, että kruunusta tulisi nykyistä paremmin ennustettava ja vakaa valuutta.

– Se saa rohkaisisi sijoittamaan. Nyt sijoittajat sen sijaan pakenevat Ruotsin kruunua. Olemme tällä hetkellä roskavaluutta, hän toteaa.

Juttua muokattu 20.1. klo 7.30: Carlsson toivoo yhden euron hinnan asettuvan noin kymmeneen kruunuun.

Mitä Gripen E:n jälkeen: Rakentaako Saab vielä oman hävittäjän?

Saab Gripen E saavutti alustavan operatiivisen kyvyn (IOC) Brasiliassa 19. joulukuuta. Ruotsin ilmavoimien ilmoitusta ensimmäisen Gripen E -laivueen IOC:sta odotetaan kuluvana vuonna.

Koneen ohjelmistorakenteen ja uusimman MS21-tehtäväjärjestelmän kehittäminen teettivät Saabille enemmän töitä ja suuremman koelento-ohjelman kuin he alun perin odottivat. Ohjelmistorakenne, jossa lentämisen kannalta kriittiset osat on eristetty muusta, kuitenkin edesauttaa tulevaisuudessa muun muassa uusien tehtäväjärjestelmien, aseiden ja sensorien integrointia koneeseen ja nopeuttaa sitä.

Yhdysvaltalaiskoneissa Lockheed Martin F-22 ja F-35 sekä Boeing F-15EX integroinnin haasteet on ratkaistu erillisillä tietokoneilla, kun taas Gripenissä kaikki on samalla tietokoneella, mikä säästää tilaa ja vähentää jäähdytystarvetta pienikokoisessa hävittäjässä. On mahdollista, että Saab siirtää saman teknologian myös Gripen C -koneisiin, joiden käyttö on jatkumassa Gripen E -hävittäjien rinnalla.

Joulukuussa Ruotsin puolustusmateriaalihallinto FMV teki Saabin kanssa noin 3,5 miljardin kruunun (310 miljoonan euron) sopimuksen, jolla parannetaan Ruotsin ilmavoimien Gripen C -hävittäjien suorituskykyä vuoteen 2029 mennessä. Koneet saavat uuden moottorin, uuden elektronisen sodankäynnin järjestelmän sekä tutka- ja avioniikkapäivityksiä.

Ruotsi ja Saab eivät kuitenkaan ole juuttuneet Gripen C:hen ja E:hen, vaan porhaltavat jo eteenpäin. Viime kesäkuussa FMV teki Saabin kanssa 250 miljoonan kruunun (22,2 miljoonan euron) sopimuksen tulevaisuuden taistelukoneen kykyjen tutkimisesta. Tutkimukset keskittyvät siihen, miten tarkoituksenmukaisia operatiivisia kykyjä voidaan kehittää ja toteuttaa.

Sopimus sisältää Saabin osallistumisen Britannian, Italian ja Japanin Tempest-ohjelmaan sekä Ruotsin oman tulevaisuuden taistelukoneen tutkimuksiin. Ruotsihan ei ole virallisesti liittynyt Tempest-ohjelmaan, mutta tutkimus auttaa päättämään, kumpi vaihtoehto on järkevämpi, oma taistelukone vai Tempest. Ruotsin puolustusvoimien komentajan, kenraali Micael Bydénin mukaan päätös tehdään vuoteen 2030 mennessä.

Ruotsalaiskenraali: Voimme lähettää joukkoja Baltiaan

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan Naton jäsenmaana Ruotsi aikoo osallistua puolustusliiton yhteiseen ohjuspuolustukseen sekä ilmatilan valvontaan Baltiassa ja tarvittaessa myös Mustallamerellä ja Islannissa. Lisäksi Ruotsi varautuu lähettämään maajoukkoja Baltian maiden turvaksi.

Ruotsin sotilasjohdolle Kristerssonin Sälenin turvallisuuskonferenssissa esittämät linjaukset eivät tulleet yllätyksenä, vaan toimintaa Itämeren toisella puolella on suunniteltu ruotsalaisesikunnissa jo pitkään. Tärkeässä roolissa ovat Ruotsin puolustushallinnon Saabilta tilaamat Global Eye -johto- ja valvontakoneet, joiden on määrä olla luovutusvalmiina vuonna 2027.

– Olemme jo nyt vahvoja hävittäjäpuolella, ja meillä on hyvä sensoriketju maassa. Nyt rakennamme ilmasta käsin toimivaa sensorikokonaisuutta, jonka keskiöön Global Eye sijoittuu, Ruotsin
puolustusvoimien tuore operaatiopäällikkö ja entinen ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Carl-Johan Edström kertoo Svenska Dagbladetille (SvD).

Global Eye -koneiden luvataan tarjoavan vahvaa ennakkovaroitus- ja taistelunjohtosuorituskykyä ilmaan, merelle ja maahan sekä tuottavan ajantasaista informaatiota kaikkien puolustushaarojen käyttöön.

”Olemme valmiina jo nyt”

Ruotsin maavoimien osalta Nato-jäsenyyden velvoitteet merkitsevät Edströmin mukaan sitä, että prikaatien määrä on nostettava nykyisestä kahdesta neljään, kuten puolustusvoimien komentaja, kenraali Micael Bydén on jo aiemmin esittänyt. Baltiaan Ruotsin olisi kyettävä SvD:n mukaan lähettämään kaksi prikaatia. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin perustettavat prikaatit saavuttavat täyden toimintavalmiuden.

– Meillä on erittäin päteviä maavoimien yksiköitä, joilla on kokemusta monista kansainvälisistä operaatioista, eikä yhden tai muutaman komppanian lähettäminen muodostuisi nytkään ongelmaksi, Edström toteaa.

Meri- ja ilmavoimilla järjestelmät, joita tarvitaan reaaliaikaiseen yhteistoimintaan muiden Itämeren ympärillä sijaitsevien Nato-maiden kanssa, ovat SvD:n mukaan käytössä jo nyt tai viimeistään lähitulevaisuudessa.

Merivoimien lähin vastine Global Eye -hankkeelle ovat signaalitiedustelualukset HMS Orion ja Artemis, jotka yhdessä Ruotsin neljän sukellusveneen kanssa tarkkailevat Venäjän sotilaallista
toimintaa sekä Itämeren pinnalla että sen alla. Viittä Visby-luokan korvettia ollaan parhaillaan varustamassa nykyaikaisilla ilmatorjuntajärjestelmillä.

– Puolustussuunnittelun osalta Nato-jäsenyys merkitsee paljon työtä. Merivalvontaa on kuitenkin lisätty jo useiden vuosien ajan toimintaympäristön tilanteen vuoksi, merivoimien viestintäpäällikkö Jimmie Adamsson sanoo.

Muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ei hänen mukaansa havahduttu vasta Venäjän aloitettua viime helmikuussa avoimen hyökkäyksensä Ukrainaan, vaan toiminnan terävöittäminen on alkanut jo paljon ennen sitä.

Ruotsista löydetty Euroopan suurin harvinaisten maametallien esiintymä

Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB on tehnyt Euroopan suurimman harvinaisten maametallien löydön. Asiasta kertoo yleisradioyhtiö SVT.

– Se on suurin tunnettu harvinaisten maametallien esiintymä meidän maanosassamme (Euroopassa) ja siitä voi tulla merkittävä väline sellaisten raaka-aineiden tuottamisessa, jotka ovat ehdottoman tärkeitä vihreän siirtymän mahdollistamiseksi, LKAB:n toimitusjohtaja Jan Moström sanoi.

Hänen mukaansa nyt löydettyjä harvinaisia metalleja tarvitaan esimerkiksi sähköautojen ja tuulivoimaloiden valmistukseen. Tällä hetkellä valmistuksessa on jouduttu käyttämään Kiinasta peräisin olevia metalleja.

Kiirunan kaivoksella järjestettyyn lehdistötilaisuuteen osallistui myös yritys- ja energiaministeri Ebba Busch.

– Tällä on keskeinen rooli Euroopan vihreässä siirtymässä. Euroopalla on hyvät mahdollisuudet johtaa vihreää siirtymää. Samalla voimme vähentää päästöjä ja vahvistaa kilpailua, hän sanoi.

Jan Moströmin mukaan tutkittavalla alueella Kiirunassa on löydetty sekä rautaa, fosforia että harvinaisia maametalleja. Hän jatkaa, että vasta pieni osa alueesta on tutkittu.

 

Ruotsin tiedustelun Venäjä-varoituksista ei piitattu 20 vuoteen

Kun rauhan aika Euroopassa on ohi ja Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, on Ruotsin sotilastiedustelussa ja puolustustutkimuksen eri tehtävissä vuosikymmeniä työskennelleen Jan Leijonhielmin mukaan perusteltua kysyä, olisiko tämä kehitys pitänyt kyetä ennakoimaan.

Hänen vastauksensa on, että kyllä siihen kyettiinkin.

– Tällä en tarkoita päätöstä hyökätä Ukrainaan, sillä sen ennakoimiseksi olisi tarvittu lähteitä Vladimir Putinin lähipiiristä. Mutta riski, että Venäjän kehitys Putinin kaltaisen itsevaltiaan johdolla saattaa johtaa aseellisiin hyökkäyksiin muita maita vastaan, oli ilmeinen jo varhain. Valitettavasti varoitus kaikui kuuroille korville, Leijonhielm kirjoittaa Dagens Nyheterissä.

Ensimmäiset merkit siitä, että Venäjä oli menossa huolestuttavaan suuntaan, olivat hänen mukaansa nähtävissä jo vuonna 2000, kun presidentiksi valittu (Vladimir) Putin julisti virkaanastujaispuheessaan pyrkivänsä palauttamaan maansa vaikutusvallan ”lähialueilla” eli maissa, jotka olivat onnistuneet vapautumaan Kremlin kuristusotteesta Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen romahduksen myötä.

Venäjän kasvavasta uhasta varoittivat Leijonhielmin mukaan sekä Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI että sotilastiedusteluviranomainen Must. Moskovassa tämä leimattiin todisteeksi länsimaissa vallitsevasta russofobisesta ilmapiiristä, mutta samaan aikaan Putinia lähellä ollut venäläispoliitikko Sergei Markov totesi maansa olevan valmis kulkemaan juuri FOI:n ja Mustin varoittamaa tietä.

– Aihetta käsitelleet kertomukset esiteltiin joka toinen vuosi valtiopäivien ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnille, puolustuskomitealle ja ministereille. Kaikissa raporteissa oli pohjimmiltaan sama viesti: Venäjä on jatkossakin aggressiivinen ja arvaamaton toimija, jonka sotilaalliset voimavarat kasvavat. Kukaan ei kiistänyt analyysia, mutta mitään havaittavaa reaktiota ei ollut, vaan Ruotsin aseistariisuntaa jatkettiin, hän sanoo.

Yhä selvempiä varoitusmerkkejä olivat hänen mukaansa Viroon kohdistunut kyberhyökkäys vuonna 2007, Georgian sota 2008, Krimin miehitys 2014 ja myöhemmin samana vuonna alkaneet sotatoimet Itä-Ukrainassa.

– On useita syitä siihen, miksi varoituksia ei otettu huomioon. Puolustusbudjettiin suhtauduttiin pysyvänä lypsylehmänä, joten poliittinen haluttomuus käyttää jälleen merkittäviä summia puolustukseen, oli hyvin suurta, hän toteaa.

Todellisuudessa mikään puolue tai tietty poliittinen kokoonpano ei hänen mukaansa ole oikea taho arvioimaan turvallisuuspoliittisia tai sotilaallisia uhkia. Ruotsin sosiaalidemokraattien pitkään jatkunutta kielteistä asennetta maan Nato-jäsenyyttä kohtaan hän pitää hyvänä esimerkkinä tästä.

Ruotsin pääministeri: Turkki vaatii meiltä mahdottomia

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan Turkki vaatii Ruotsilta Nato-jäsenyyden suhteen mahdottomia, uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Kristersson totesi Sälenissa järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa, että Turkki on tehnyt Ruotsille vaatimuksia, joita Ruotsin hallitus ei kykene hyväksymään.

– Turkin mukaan olemme tehneet ne asiat, joita lupasimme, mutta he haluavat myös asioita, joita me emme voi emmekä halua antaa, Kristersson sanoo.

Sitä, suostuuko Turkki ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ennen kesäkuussa pidettäviä parlamentti- ja presidentinvaaleja, on Kristerssonin mukaan ”mahdotonta tietää”.

Kaikesta huolimatta Kristersson on optimistinen sen suhteen, että Turkki tulee vielä ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kristerssonin mielestä Nato-prosessissa on monia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.

– Sisäpoliittiset tekijät sekä Ruotsin kyky todistaa, että olemme vakavissamme lupaamistamme asioista, Kristersson selittää.

Kristersson viittaa puheessaan Suomen, Ruotsin ja Turkin kesällä allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjaan, jossa Suomi ja Ruotsi sitoutuivat muun muassa olemaan tukematta gülenistejä tai kurdijärjestö YPG/PYD:tä.

Kristerssonin mukaan Nato-prosessin lopputulos riippuu nyt siitä, miten Turkki etenee asian kanssa.

– Lopullinen päätös riippuu Turkista, Kristersson kertoo.

Ruotsalaistutkija: Meidän on otettava Suomesta mallia turvallisuudessa

Turvallisuuspolitiikassa ja kriisitietoisuudessa Ruotsin on syytä ottaa mallia Suomesta, kehottaa FOI:n, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen asiantuntija Robert Dalsjö. Tutkija kommentoi aihetta Dagens Nyheterin haastattelussa.

Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli ruotsalaisille päättäjille herätyskello, ei Ruotsi ollut varautunut turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen samalla tavalla kuin Suomi, Dalsjö arvioi. Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ennen hyökkäystä vaati loppua puolustusliitto Naton laajentumiselle, Suomi reagoi asiassa nopeasti.

– Meillä ei ollut tuntosarvia havaitaksemme, että Euroopan tapahtumilla oli myös suuri vaikutus meihin, Dalsjö sanoo.

Nyt ruotsalaiset poliitikot ottavat turvallisuuspolitiikan tosissaan, maa on hakenut Nato-jäsenyyttä ja maanpuolustukseen on luvassa suuria panostuksia. Vielä Ruotsilla on Dalsjön mukaan kuitenkin opittavaa Suomesta.

– Emme priorisoi turvallisuutta tarpeeksi, täällä ei ole samaa akuuttia kriisitietoisuutta kuin Suomessa. Ruotsi ei vielä ole Suomi. Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta ei riittävän hyvä, hän sanoo.

Ruotsin turvallisuustilanne on nyt parempi kuin sodan alkaessa Dalsjö korostaa. Puolustuspolitiikan asiantuntija ei kuitenkaan säästele sanojaan kuvaillessaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutusta Euroopan turvallisuuteen.

– Sota on historiallinen käännekohta. Optimistinen aikakausi, jolloin uskoimme demokratian, rauhan ja kaupan voittoon, on tämän myötä lopullisesti ohi. Koko strateginen ympäristö on kuin maanjäristyksen jäljiltä.

Ruotsin välipäivien synkkä summaus: Ammuskeluja ja räjähdyksiä

Tukholman poliisilla on riittänyt kiireitä välipäivinä, uutisoi SVT. Jo joulupäivänä ammuskelut vaativat 62. uhrinsa Ruotsissa vuonna 2022, kun 27-vuotias jengirikollinen ammuttiin kuoliaaksi parkkipaikalla Tukholman Rinkebyssä. SVT:n mukaan useat välipäivien tapahtumista voidaan yhdistää rap-artisti Einárin paljon huomiota herättäneeseen murhaan lokakuussa 2021.

27. joulukuuta tukholmalalaisen kerrostalon porraskäytävässä räjähti käsikranaatti. Mediatietojen mukaan yksi rakennuksen asukkaista on Rinkebyssä ammutun 27-vuotiaan tuttu. Kyseinen henkilö on myös yhdistetty Einárin reilun vuoden takaiseen murhaan. Poliisi epäilee Aftonbladetin mukaan Rinkebyn kuolinammuskelun ja räjähdyksen liittyvän toisiinsa.

Seuraavana päivänä, 28. joulukuuta, poliisi pidätti kaksi teini-ikäistä poikaa Tukholman Gubbängenissä tapahtuneen ammuskelun jälkeen. Asuinrakennuksen ovea ammuttiin 25 kertaa, kertoo Aftonbladet. Pidätetyistä teineistä nuorempi, 14-vuotias, on sittemmin päästetty vapaaksi. Tämän 15-vuotias toveri on yhä vangittuna, muun muassa murhan yrityksestä epäiltynä.

Vain minuutteja Gubbängenin ammuskelun jälkeen farstalaisen kerrostalon porraskäytävässä sattui suuri räjähdys. Poliisin mukaan räjähdys aiheutti merkittäviä vaurioita.

Myös uudenvuodenaaton vastaisena yönä tukholmalaisessa kerrostalossa räjähti, tällä kertaa Etelä-Tukholman Rågsvedissa. Poliisin mukaan räjähdys liittyy todennäköisesti välipäivien muihin väkivaltaisuuksiin. Yksi talon asukkaista on tuomittu rap-artisti Einárin kidnappauksesta vuonna 2020, noin puolitoista vuotta ennen artistin murhaa.

Uudenvuodenaaton iltana yksi mies kuoli ja kaksi haavoittui McDonaldsin ulkopuolella sattuneessa ammuskelussa Vällingbyssä. Poliisin mukaan liikkeellä oli ammuskelun aikaan runsaasti sivullisia, SVT uutisoi.

Ammuskelut nousussa – Ruotsin poliisilta hätähuuto

Ruotsin ammuskeluissa on tämän vuoden aikana kuollut 60 henkilöä, tehden vuodesta 2022 Ruotsin jengirikollisuuden verisimmän. Erityisen silmiinpistävää ammuskelujen nousu on ollut Etelä-Ruotsin kattavassa Polisregion Sydissä, jossa kuolonuhrien määrä on yli kaksinkertaistunut sitten viime vuoden. Asiasta uutisoi Aftonbladet.

Päämajaansa Malmössä pitävän Polisregion Sydin alueella sattuneissa ammuskeluissa on tämän vuoden aikana kuollut toistaiseksi 15 henkilöä, kun luku vuonna 2021 oli seitsemän. Selvitysten mukaan alueen ongelmana on ollut etenkin poliisin murhatutkimusten puutteellisuus.

Malmössä tutkintapäällikkönä työskentelevä Anders Larsson allekirjoittaa luonnehdinnan.

– Velvollisuutemme on osoittaa ammuttujen omaisille, että Ruotsin on oikein miehitetty ja kykenevä ratkaisemaan tapauksia. Asia ei tänä päivänä ole näin, ja se on vakavaa, Larsson sanoo.

Larssonin mukaan suuri haaste on murhatutkimuksiin osallistuvien poliisien kokemattomuus. Tutkinnanjohtaja ei ehdi keskittyä rikosten selvittämiseen, vaan uusien poliisien kouluttamiseen, Larsson sanoo.

Tilanteen helpottamiseksi hän nostaisi rikostutkijoiden palkkoja pätevien hakijoiden houkuttelemiseksi. Larsson osallistuu myös itse tutkinnanjohtajien ja rikostutkijoiden valtakunnallisen koulutuksen järjestämiseen.

– On hyvä, että olemme päässeet tässä vauhtiin. Mutta aikaa on jo kulunut. Meillä on suuri koulutusvaje, ja olemme monta vuotta jäljessä.