Verkkouutiset

Ruotsi

Nato-jäsenyyteen valmistautuva Ruotsi: Nojaamme Suomen neuvoihin

Suomi on nyt Ruotsin läheisenä tukena maan valmistautuessa Naton täysjäsenyyteen, kertoo Ruotsin sotilasedustaja puolustusliitossa, vara-amiraali Jonas Haggren SVT:lle. Ruotsin kuoppainen Nato-tie on tulossa päätökseen maanantaina, kun Unkarin odotetaan viimeisenä Nato-maana hyväksyvän Ruotsin jäsenhakemuksen.

Ruotsin Nato-edustustossa valmistaudutaan nyt täysjäsenyyden mukanaan tuomiin muutoksiin. Ruotsista tulee osa niin puolustusliiton hallintoa kuin puolustussuunnitelmia. Edustuston muutto nykyisistä toimitiloistaan Naton Brysselin päämajaan on edessä vasta puolentoista vuoden päästä, Haggren kertoo.

Suomi on neuvonut Ruotsia Naton organisaatioon integroitumisessa, vara-amiraali paljastaa.

– Saamme hyvää apua Suomelta, he ovat erittäin hyvä ystävä johon nojata ja jonka kokemuksiin tutustua.

Yksi Suomen Natoon liittymisen tärkeimmistä kokemuksista on saadun informaation määrän merkittävä lisääntyminen, Haggren kertoo.

Nato-jäsenyys tulee luonnollisesti myös vaikuttamaan Ruotsin puolustusvoimiin, upseeri kertoo. Haggren toteaa kuitenkin puolustusvoimien tehneen jo vuosien ajan läheistä yhteistyötä Naton kanssa, mutta myöntää ”liittolaisen” ajatusmalliin totuttautumisen vievän aikansa.

Kolme koulua suljetaan Ruotsissa radikalisoitumisuhan vuoksi

Kolme koulua suljetaan Ruotsissa oppilaiden radikalisoitumisriskin vuoksi, kertoo Dagens Nyheter. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on kiinnittänyt huomiota kahteen kouluissa työskennelleeseen henkilöön, joiden on katsottu levittävän oppilaille radikaalia islamismia. 

Suljettavat koulut ovat Tukholman ja Göteborgin Arena Academy-lukiot, sekä Örebron Arenaskolan-peruskoulu. Säpon epäilemät henkilöt ovat työskennelleet Tukholmassa ja Örebrossa.

Säpo kertoo, että islamismia on levitetty epäiltyjen ja eräiden koulun oppilaiden välisissä keskusteluissa. Oppilaat itse ovat kuvailleet keskustelujen muistuttaneen “kuulusteluja”. 

Epäillyistä ensimmäinen on kutsunut opiskelijoita “huonoiksi muslimeiksi” ja toinen matkustanut ennen palkkaamistaan Syyriaan tarkoituksenaan liittyä terroristijärjestöön. Jälkimmäisellä kerrotaan olleen laajat kontaktiverkostot terroristipiireihin.

Molemmat tapaukset ovat olleet nyt suljettavien koulujen johtokunnan tiedossa, Säpo ja koulutarkastusvirasto arvioivat.

– Taustat on tunnettu, mutta siitä huolimatta (kyseiset henkilöt) on pidetty alalla, viraston yksikköpäällikkö Anna Bergqvist toteaa.

Bergqvistin mukaan henkilöiden toiminta kouluissa on nostanut islamismin ja radikalisoitumisen riskiä. Kouluihin suoritettiin ennen sulkemista tarkastuskäynnit. 

Kumpikaan epäillyistä ei ole työskennellyt Göteborgissa, jonka koulutarkastusvirasto on myös määrännyt suljettavaksi. Koulun rehtori Carla Rivera pitää päätöstä rasistisena, eikä näe sulkemiselle perusteluja. Bergqvistin antamassa lausunnossa sulkupäätös perustuu siihen, että koulujen omistajat Tukholmassa ja Göteborgissa ovat samat.

– Syy ei ole yksilöiden, vaan omistajien, Bergqvist kertoo lehdelle.

Tukholmassa ja Göteborgissa suljettavat koulut omistava Edinit AB aikoo valittaa päätöksestä.

Unkari ostaa Ruotsilta neljä hävittäjää – sai tilaisuuden muuttaa kantaansa

Unkari on ostamassa Ruotsilta neljä Jas 39 Gripen -hävittäjää. Asiasta kertoivat Unkarin ja Ruotsin pääministerit Viktor Orbán ja Ulf Kristersson tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Kristerssonin vierailun yhteydessä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa perjantaina.

Unkarilla on entuudestaan liisattuna Ruotsista 14 hävittäjää. Ne siirtyvät Unkarin omiksi vuonna 2026.

Unkari on viimeinen Nato-maa, joka ei ole ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenhakemusta. Viktor Orbán mainitsi tiedotustilaisuudessa, että maanantaina 26. helmikuuta on Unkarin parlamentin kevätkauden avaava kokous, jossa ”prosessi saadaan päätökseen”.

Orbánin mukaan hävittäjähankinnan ja Nato-jäsenyyden ratifioinnin välillä ei kuitenkaan olisi suoraa yhteyttä. Mikä sai Orbánin ja hänen johtamansa valtapuolue Fideszin muuttamaan mieltään, media kysyi Orbánilta tiedotustilaisuudessa.

– Kyse ei ole mielen muuttamisesta, me kävimme läpi prosessin, Orbán sanoi. Tähän prosessiin kuului luottamuksen rakentamista, ja tiedotustilaisuudessa Kristersson ja Orbán kehuivat, miten Ruotsi ja Unkari ovat historiassa tukeneet toisiaan.

Orbán muisteli myös, miten Unkarin hyväksymisprosessi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 kesti pidempään kuin mitä Unkarissa toivottiin ja lisäsi, että silloin Ruotsi tuki Unkarin jäsenyyden nopeampaa hyväksymistä.

Unkarilainen Telex kirjoittaa, että on edelleen epäselvää, mitä Orbán ja hänen puolueensa edustajat tavoittelivat viivyttelyllään. Ruotsissa taas arvioidaan, että vaikka hävittäjäkaupalla ja Nato-jäsenyyden ratifioinnilla ei ole toisiinsa suoraa yhteyttä, ne ovat toistensa kannalta merkityksellisiä.

Ruotsissa yleisradioyhtiö SVT:n senioritoimittaja ja politiikan kommentaattori Mats Knutsonilla saattaa olla vastaus.

– Tämä antaa Unkarille tilaisuuden muuttaa kantaansa. Syksyn ja talven aikana olemme kuulleet unkarilaisilta poliitikoilta erittäin rankkaa kritiikkiä, emmekä kaikkien vähiten Orbánin oman Fidesz-puolueen edustajilta. Kritiikissään he ovat uskoneet, että Ruotsi kritisoi heitä eikä keskinäistä luottamusta ole, Knutsson sanoi.

Nyt perjantain tiedotustilaisuudessa sävy oli kuitenkin se, että luottamus on ollut korjattavissa keskusteluissa, joita on käyty pääministerien välillä.

– Nyt tämänpäiväisen lehdistötilaisuuden jälkeen ei ole mitään syytä epäillä sitä, että Unkari hyväksyy Ruotsin Nato-jäsenyyden maanantaina.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán Budapestissa perjantaina. AFP / LEHTIKUVA / ATTILA KISBENEDEK

 

Ruotsin jengeissä ja niiden liepeillä on 62 000 ihmistä

Ruotsissa on yhteensä noin 62 000 ihmistä, jotka ovat joko jäseninä järjestäytyneessä rikollisuudessa tai toimivat sen liepeillä. Näistä 14 000 on varsinaisia rikollisverkostojen jäseniä ja loput 48 000 liittyvät siihen epäiltyinä tai heillä on yhteys vähintään kahteen rikollisverkoston jäseneen. Se on melkein yhtä paljon kuin Vaasassa asuu ihmisiä.

Asiasta kertoi Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä oikeusministeri Gunnar Strömmerin kanssa.

– Näemme, että rikollisverkostot ovat hyvin kattavia, mikä osoittaa, että kyse on erittäin laajasta ja vakavasta ongelmasta, Lundh sanoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan.

– Se mitä näemme ammuskelujen ja räjähdysten kautta, on jäävuoren huippu.

Ruotsin poliisin aiemmin ilmoittama luku järjestäytyneestä rikollisuudesta on ollut SVT:n mukaan noin 30 000. Arvio on siis kaksinkertaistunut aiemmasta. Lukuja ei kuitenkaan voi poliisin mukaan verrata suoraan, sillä he ovat muuttaneet laskentakriteerejä.

14 000:sta aktiivijäsenestä noin 2 000 on ”strategisia toimijoita” eli järjestäytyneen rikollisuuden johtajia. Yleensä vanhemmat jäsenet johtavat nuorempia. Noin 5 300 on alemmassa johtavassa asemassa, jossa he tekevät rikoksia ja rekrytoivat mukaan itseään nuorempia. Näistä 14 000 aktiivijäsenestä 95 prosenttia on miehiä, ja 88 prosenttia on Ruotsin kansalaisia. Kahdeksan prosenttia on kaksoiskansalaisia.

48 000 jengijäseniin liittyviin ihmisiin ei ole laskettu mukaan tyttöystäviä, vaimoja tai jäsenten vanhempia, poliisi teroitti.

Ruotsin jengirikollisuus kiihtyi viime syksynä, kun kaksi huumekauppamarkkinoista kilpailevaa rikollisjärjestöä ajautui sotajalalle keskenään. Keskusrikospoliisi kertoi tuolloin Ylelle, että jengit kontrolloivat Suomen ja Ruotsin rajat ylittävää huumekauppaa. Suomessa kuitenkin puhutaan joistain sadoista jengiläisistä.

 

 

 

Verkkouutiset selvitti: Nämä asiat ratkaisevat, onko poliittinen lakko sallittu Ruotsissa

Viime päivinä kotimaassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, millainen käytäntö Ruotsissa on poliittisiin lakkoihin liittyen. Hallitus on parhaillaan valmistelemassa työmarkkinauudistuksia ja Ruotsin tilannetta on verrattu aktiivisesti muun muassa poliittisten lakkojen rajoittamisen osalta.

Suomen hallitus on säätämässä poliittisten lakkojen ja työnseisausten enimmäiskestoksi 24 tuntia.

Verkkouutiset kysyi kolmelta ruotsalaiselta siviili- ja työoikeuden asiantuntijalta, millainen käytäntö Ruotsissa on poliittisten lakkojen suhteen.

Ruotsissa yksityisellä sektorilla ei ole poliittisia lakkoja koskevaa lainsäädäntöä.

– Yksityisellä sektorilla poliittinen lakko on laillinen, jos se on lyhytaikainen protesti- tai mielenosoitustoiminta. Kansainvälisen kontekstin omaavien poliittisten lakkojen mahdollisuudet ovat laajemmat kuin kansallisella ruotsalaisella taustalla olevien poliittisten lakkojen mahdollisuudet. Kotimaista taustaa olevien poliittisten lakkojen tulee olla niin lyhyitä, että ne vaikuttavat tuotantoon mahdollisimman vähän, tilannetta avaa Lundin yliopiston siviilioikeuden professori Birgitta Nyström Verkkouutisille.

Yksityisen sektorin osalta laissa ei tehdä selkeää jakoa poliittisiin tai muihin työtaistelutoimiin.

Työtuomioistuin on kuitenkin omaksunut oikeuskäytännössään, että poliittiset työtaistelutoimet – usein tällä tarkoitetaan lakkoa – eli toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on protesti tai mielenosoitus, on sallittu, jos se on ajallisesti lyhyt ja sillä on hyvin rajallinen vaikutus tuotantoon ja työnantajan johtamisoikeuksiin. Se todennäköisesti vaihtelee eri tilanteissa. Työehtosopimuksen sitomat ammattiliitot voivat olla rajoitetumpia kuin järjestöt, joita työehtosopimus ei sido, Uppsalan yliopiston työoikeuden yliopistonlehtori Mikael Hansson kertoo Verkkouutisille.

Julkisella sektorilla on lainsäädäntö, joka kieltää työtaistelun, jos sen tarkoituksena on vaikuttaa kotimaan poliittisiin olosuhteisiin eli toisin sanoen sisäpolitiikkaan.

Nyström muistuttaa, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa harvinaisia.

– Viimeisten 20-25 vuoden aikana Ruotsin satamissa on ollut pari kansainvälistä taustaa olevaa poliittista lakkoa.

Lainvalmisteluissa poliittisia lakkoja käsiteltiin 1970-luvulla, mutta asiaa ei säännelty, koska sitä pidettiin Ruotsissa harvoin esiintyvänä asiana, joka voitaisiin ratkaista myöhemmin työtuomioistuimessa, taustoittaa Göteborgin yliopiston siviilioikeuden dosentti Peter Andersson Verkkouutisille.

Miten pitkä poliittinen lakko sitten on sallittu Ruotsissa?

– Lakon kestoa punnitaan sen vaikutuksiin työnantajan johtamisoikeuksiin. Kokonaislakko voidaan sallia lyhyemmäksi ajaksi kuin jokin sen osittainen toimi, Hansson toteaa.

Työtuomioistuimen ensimmäinen ja ehkä tunnetuin poliittisia lakkoja koskeva ratkaisu on vuodelta 1980 (päätös 1980:15). Tapauksessa oli kyse saarrosta, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta Chileen rekisteröityjä aluksia ja lentokoneita.

Työtuomioistuimen päätöksen mukaan saarto oli poliittinen. Samalla otettiin huomioon, että saarron tarkoituksena oli luoda painetta Chilen hallintoa kohtaan poliittisten ja perusoikeuksien uudistusten tekemiseksi. Näin ollen saarrolla katsottiin olleen samaan aikaan sekä poliittinen että ammattiyhdistyslähtöinen tausta. Työtuomioistuin päätti, että viikon kestänyt saarto oli laillinen, koska se ei ollut lain, yleisten työehtosopimusten tai työsopimuksen vastaista.

Työtuomioistuin kuitenkin totesi ennakkopäätöksen perusteluissa, että ratkaisun johtopäätökset koskevat vain käsittelyssä ollutta tapausta eivätkä poliittisia lakkoja yleensä.

Hansson korostaa, että vuoden 1980 tapaus sallittiin ennen kaikkea siksi, ettei sillä ollut käytännön vaikutusta työnantajaan.

Suomen julkisessa keskustelussa usein viitattu tapaus on vuodelta 2001 (päätös 2001:89), jolloin työtuomioistuin katsoi päätöksessään, että satamatyöntekijöiden kahden tunnin työnseisaus oli sallittu. Kansainvälinen satamatyöntekijöiden liitto vaati kaikkia EU:n satamatyöntekijöiden ammattiliittoja 24 tunnin saartoon kiistanalaisen EU-direktiivin takia. Ruotsin ammattiliitto päätti kuitenkin rajoittaa saarron kahteen tuntiin. Työtuomioistuimen mukaan toimenpide oli protesti ja mielenilmaus mutta kestoltaan lyhyt ja se todettiin sallituksi.

Hanssonin mukaan tuorein päätös on parin vuoden takaa, jolloin satamatyöntekijät kieltäytyivät käsittelemästä venäläisiä laivoja Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Työtuomioistuimen vuonna 2022 antamassa päätöksessä (2022:33) venäläisten alusten 3,5 viikon saartoa pidettiin liian pitkänä.

Eli työtaistelutoimen vaikutukset työnantajaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen sekä työtaistelun kotimainen ja kansainvälinen ulottuvuus ovat keskiössä, kun Ruotsissa arvioidaan poliittisen lakon laillisuutta. Yksiselitteistä vastausta lakon sallittuun kestoon ei ole, vaan se ratkaistaisiin tapauskohtaisesti.

Ovatko työtuomioistuimen ratkaisut sitovia vai neuvoa-antavia?

Hansson muistuttaa, että Ruotsin lainsäädännössä ei ole muodollista vaatimusta noudattaa ennakkopäätöksiä, mutta vahva traditio on noudattaa korkeimpien oikeuksien antamia ratkaisuja.

– Vain työtuomioistuin voi antaa päätöksiä työtaistelutoimista, joten työtuomioistuin noudattaa näissä asioissa omaa käytäntöään, Hansson kertoo.

Olisiko esimerkiksi viikon kestävä poliittinen lakko sallittu Ruotsissa?

– Viikon mittaisesta poliittisesta lakosta ei ole oikeuskäytäntöä mutta uskallan sanoa, että se ei olisi sallittua Ruotsissa, professori Nyström arvioi.

Ruotsin turvallisuuspoliisi: Itämeren tilanne on epävakaa ja heikkenee

Ruotsin turvallisuuspoliisi julkaisi tilannekuvakatsauksen keskiviikkona.

Tiedustelutoimintaa Ruotsiin kohdistuu paitsi Venäjältä, myös Kiinasta ja Iranista. Erityisesti väkivaltainen ekstremismi muodostaa yhteiskunnalle uhan. Säpo varoittaa, että ulkovallat voivat käyttää erilaisia organisaatioita ja yksilöitä toteuttaakseen turvallisuutta uhkaavia toimia siten, että voivat itse kiistää oman osallisuutensa.

Säpo varoittaa, että Ukrainan sodan myötä Venäjä on ryhtynyt entistä arvaamattomammaksi ja että se käyttäytyy ulkosuhteissaan opportunistisesti. Tilanne on muuttunut epävakaaksi varsinkin Itämerellä. Säpo muistuttaa myös, että arktisella alueella Naton itäraja on kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi, ja alue kiinnostaa paitsi Venäjää, myös Kiinaa.

Ruotsin asema on vuonna 2023 ollut haastava, sillä sen Venäjän muodostamien uhkien lisäksi sen turvallisuuteen kohdistuu ääriliikkeiden ja terrorismin aiheuttamia paineita. Tilannetta eivät ole helpottaneet Ruotsissa tapahtuneet julkiset muslimien pyhän kirjan Koraanin polttamiset.

Säpo varoittaa, että Ruotsin kautta kulkee useiden terroristijärjestöjen rahoitusta, mukaan lukien Al-Qaida, kurdien PKK sekä islamistijärjestö Al-Shabaab. Rahoitusta järjestöt hankkivat paitsi lahjoituksista, myös siten, että rahan antajat antavat sitä vastatoimien pelosta. Säpo vertaa tätä toimintaa laittomaan verotukseen ja kiristykseen.

Torstaina oman vuosikatsauksensa julkaisi Ruotsin signaalitiedustelu FRA. Sen mukaan viime vuosi oli erittäin kiireinen. Haasteita aiheuttivat Itämerellä heikkenevä turvallisuustilanne, kohonnut terrori-iskujen uhka, vaikuttamis- ja disinformaatiokampanjoiden jatkuminen sekä kyberhyökkäykset. Tilannetta vaikeuttaa FRA:n toiminnan kannalta se, että haasteet ilmenevät samanaikaisesti, rinnakkain, ristikkäin ja vaikuttavat toisiinsa. Aftonbladetin mukaan FRA:n päällikkö Björn Lyvall kuvasi tilannetta ilmaisulla ”perfect storm”, joka tarkoittaa erilaisten tapahtumien yhdistelmää, jossa tilanne pahenee huomattavasti.

Aiemmin kuluvalla viikolla vuosikatsauksensa julkaisi myös Ruotsin sotilastiedustelu Must. Se varoitti, että Venäjä suuntaa katseensa Itämerelle heti, kun sotatoimet Ukrainassa sen mahdollistavat.

– Olisi virhe kuvitella, että väliaikaiset rajoitteet Venäjän kyvykkyyksissä antaisivat meille hengähdysaikaa, sanoi Mustin päällikkö Thomas Nilsson julkaisutilaisuudessa Dagens Nyheterin (DN) mukaan.

LUE MYÖS: Ruotsin tiedustelu: Venäjä ottaa Itämeren tähtäimeensä heti kun mahdollista

Ruotsi valmis tukemaan Suomea itärajan tilanteessa – ”Moskovan yritys ei tule onnistumaan”

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja Ruotsin maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista vastaava ministeri Maria Malmer Stenergard (m.) ovat tavanneet Suomessa.

Ministerit vierailivat Kaakkois-Suomessa rajalla, ja keskustelivat itärajaan kohdistuneesta välineellistetystä maahantulosta. Ministerien asialistalla ovat olleet lisäksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus ja muut maahanmuuttoon liittyvät kysymykset.

Malmer Stenergard sanoi tiedotustilaisuudessa Ruotsin tukevan Suomea pyrkimyksissä ehkäistä välineellistettyä maahantuloa ja Euroopan unionin pitävän tilanteessa yhtä.

– Moskovan yritys epävakauttaa Suomea ja Eurooppaa ei tule onnistumaan, viesti on selvä, Malmer Stenergard sanoi.

Hänen mukaansa kansainvälisiä velvoitteita tulee noudattaa, mutta Ruotsi on valmis tukemaan Suomea koska ikinä tarvitaan ja seisomaan Suomen rinnalla. Kysyttäessä, mitä Ruotsin tuki konkreettisesti tarkoittaisi, Malmer Stenergard mainitsi, että tarvittaessa Ruotsi voisi lainata Suomelle esimerkiksi henkilöstöä.

Ministeri Rantanen kertoi keskustelleensa Malmer Stenergardin kanssa Suomen menettelystä hybridioperaation estämiseksi ja totesi, että Suomi on joutunut turvautumaan voimakkaisiin toimiin, koska tilanne on uhka kansalliselle turvallisuudelle.

EU:n ja kansainvälinen lainsäädäntö eivät tällä hetkellä Rantasen mukaan tunnista, eivätkä myöskään tarjoa työkaluja ongelmaan.

Rantanen kertoi tilaisuudessa myös lakihankkeesta, jonka tavoitteena on torjua välineellistettyä maahantuloa ja parantaa rajaturvallisuutta.

– On selvää, että joudutaan käymään intressipunnintaa erilaisista perusoikeuksista, mutta kaiken takana on, että suomalaisten kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta pystytään huolehtimaan, hän sanoi.

Rantasen mukaan on oltava mahdollisuus torjua myös tämäntyyppisiä uhkia, lain sisältöön hän ei ottanut vielä kantaa kun asia on vasta valmistelussa.

– Eduskunnassa lopulta katsotaan millainen laki on mahdollista säätää, hän vastasi kysymykseen, voiko Suomi omalla lainsäädännöllä ohittaa EU:n ja kansainväliset säädökset kansainvälisen suojelun hakemisesta.

– Kun Geneven sopimusta kun on tehty, niin kenelläkään tuskin on käynyt mielessä, että tärkeää perusoikeutta vihamielisesti käytettäisiin hyväksi, Rantanen totesi.

Tilaisuudessa nousi esiin myös EU:n hiljattain alustavasti hyväksymä muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja tehdä turvapaikka-, palauttamis- ja rajamenettelyistä nopeampia ja tehokkaampia.

Rantasen mukaan EU-alueelle tulee 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta vuosittain, mutta niistä, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan vain pieni osa onnistutaan palauttamaan.

– Odotan yhteistyötä tässä Ruotsin kanssa, joka on tärkein kumppanimme, Rantanen sanoi ja korosti, ettei näe Suomen ja Ruotsin turvapaikkapolitiikassa mitään suurta eroa.

Malmer Stenergard kommentoi, että on hyvä, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on saatu sopimus EU-tasoilla. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi voivat koordinoida keskenään, miten sopimusta tullaan soveltamaan ja tehdä asian suhteen yhteistyötä.

Ruotsilta sotilasapua Ukrainalle yli 600 miljoonan euron arvosta

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson julkisti tiistaina Tukholmassa maan tähän mennessä suurimman avustuspaketin Ukrainalle.

Tämä nostaa Ruotsin Ukrainalle antaman sotilaallisen avun kokonaisarvon Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta 30 miljardiin Ruotsin kruunuun eli lähes kolmeen miljardiin euroon.

Apu sisältää kymmenen CB 90 -taisteluvenettä, 20 muuta venettä ja vedenalaisia aseita, Jonson sanoi.

Ukraina saa myös kaipaamiaan tykistökranaatteja noin 200 miljoonan euron arvosta, RBS 70 -kannettavia olkapääohjuksia, panssarintorjuntaohjuksia, Carl Gustaf -kranaatinheittimiä, käsikranaatteja ja lääkintätarvikkeita.

Ruotsin tiedustelu: Venäjä ottaa Itämeren tähtäimeensä heti kun mahdollista

Venäjä kääntää katseensa Itämerelle heti kun hyökkäyssota Ukrainassa sen mahdollistaa, varoittaa Ruotsin sotilastiedustelu (Must).

Must kertoo asiasta maanantaina julkaistussa vuosikertomuksessaan.

Viime kuukausina usean valtion tiedusteluviranomaiset ovat varoittaneet, että aikaa varautua Venäjän huomion kohteeksi päätymiseen ei ole ehkä niin paljon kuin on kuviteltu. Norjan turvallisuuspoliisin mukaan Venäjä vahvistaa joukkojaan Karjalassa ja Puolan tiedustelun mukaan Naton itäisten jäsenmaiden olisi viisasta varautua mahdolliseen konfliktiin jopa kolmen vuoden aikajänteellä.

Ruotsin sotilastiedustelu ei anna määräaikaa, mutta varoittaa, että Venäjä suuntaa kiinnostuksensa luoteeseen heti, kun sen kärsimät tappiot Ukrainassa tekevät tämän mahdolliseksi. Se voi olla vaikeaa ja tulla kalliiksi, mutta Kreml on priorisoinut asian korkealle.

– Olisi virhe kuvitella, että väliaikaiset rajoitteet Venäjän kyvykkyyksissä antaisivat meille hengähdysaikaa, sanoi Mustin päällikkö Thomas Nilsson julkaisutilaisuudessa Dagens Nyheterin (DN) mukaan.

DN jatkaa, että Nilssonin mukaan Venäjän toiminnan aikataulu riippuu tietysti siitä, millaisesta hyökkäyksestä tai muusta toimenpiteestä tulevaisuudessa olisi kyse.

Norjan turvallisuuspoliisin mukaan Ruotsin Must muistuttaa, että vaikka Venäjän maavoimat ovat ohentuneet hyökkäyksessä Ukrainaan, meri- ja ilmavoimat eivät ole kärsineet vastaavasti. Niinpä sillä on kyky tehdä rajattuja sotilaallisia operaatiota esimerkiksi Itämerellä.

Must painottaa, että Ruotsin ote ei saa lipsua. Omaa valppautta on pidettävä yllä jatkuvasti ja varautumista jatkettava. Venäjä käyttää Ruotsia jo esimerkiksi pakotteita kiertäessään kauttakulkumaana, ja sen tiedustelun painopiste on siirtymässä pois diplomaateista, joita on karkotettu lähetystöistä useita.

Venäjän pitkän tähtäimen doktriiniin kuuluu voimakkaasti sosiaalisten konfliktien lietsominen ja sisäisen epävakauden rakentaminen niiden kautta. Lisäksi Venäjä harjoittaa jatkuvasti toimintaa, jolla se luo edellytyksiä toteuttaa sabotaasia itse tai välikäsien kautta. Tähän lukeutuvat niin tiedustelutiedon hankkiminen kuin välikäsien ja muiden toimijoiden värvääminen.

 

Unkari viimein äänestämässä Ruotsin Nato-jäsenyydestä ensi viikolla

Unkarin valtapuolue Fidesz esittää, että Unkarin parlamentti äänestäisi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimisesta tulevana maanantaina. Asiasta kertoo unkarilaislehti Telex.

Telex pohjaa tietonsa unkarilaisparlamentaarikko Máté Kocsisin Facebookissa julkaisemaan kuvaan. Kuvassa on virallinen esityskirje Unkarin parlamentin puhemiehelle. Koscis esittää, että Unkarin parlamentti ottaisi käsiteltäväkseen Ruotsin kuningaskunnan Nato-jäsenyyden liittymispöytäkirjasta äänestämisen parlamentin kevätkauden ensimmäisessä istunnossa. Istuntokausi käynnistyy tulevana maanantaina 26. helmikuuta.

Olennaista esityskirjeessä on, että Kocsis kirjoittaa, että Fidesz-puolueen parlamenttiryhmä haluaa tukea esitystä.

Ruotsi haki Naton jäsenyyttä samaan aikaan Suomen kanssa keväällä 2022. Matka on ollut kivinen Turkin ja Unkarin viivytäessä hakemuksen hyväksymistä. Turkki hyväksyi jäsenyyden viimein tammikuun 2024 lopulla, ja jäsenyydestä puuttuu enää Unkarin hyväksyntä.

Sen puolesta, että asia olisi viimeinkin nytkähtämässä eteenpäin, antoi pienen vihjeen Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson maanantaina. Vieraillessaan Puolan pääkaupungissa Varsovassa tapaamassa pääministeri Donald Tuskia Kristersson vihjaisi asiasta lehdistötilaisuudessa. Kristerssonilta kysyttiin, miten asia etenee, ja tämä vastasi olevansa menossa käymään Budapestissa ja että vierailun päivämääriä viilataan jo.

Myös unkarilainen Index-lehti kertoi viikonloppuna, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán mainitsi lauantaina pitämässään puheessa, että Ruotsin ratifioinnista voidaan äänestää parlamentin kevätkauden ensimmäisessä istunnossa.

Diplomaatti: Lakot voivat heikentää ruotsalaisten halua sijoittaa Suomeen

Poliittiset lakot saattavat heikentää Ruotsissa halua sijoittaa Suomeen, arvioi Suomen Tukholman suurlähetystön kaupallinen neuvos Laura Quist Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.

Quistin mukaan Suomen lakot heijastuvat myös Ruotsiin. Eniten ne vaikuttavat teollisuusyrityksiin, joilla on toimintaa molemmissa maissa. Suorin vaikutus näkyy kaivos-, teräs- ja metsäteollisuudessa, joissa työntekijät ovat lakkoilleet toistuvasti viime viikkojen aikana.

Toistuva lakkoilu ei ainakaan vahvista ruotsalaisten sijoittajien silmissä kuvaa Suomesta houkuttelevana sijoituskohteena. Jos suomalainen teollisuus saa lakkoherkän maineen, saattavat vaikutukset olla negatiivisia.

– Se, että lakkoillaan paljon, voi hankaloittaa Suomen ja Ruotsin välistä kaupankäyntiä. Toki sillä voi olla vaikutuksia siihen, minkälaisena investointikohteena Suomi Ruotsissa nähdään, Quist tiivistää.

Quist huomauttaa myös, että hallituksen kaavailemien työmarkkinauudistusten tavoitteena on muuttaa Suomen työmarkkinamekanismeja lähemmäksi Ruotsin mallia.

Verotietojen julkisuutta syytetään pommi-iskujen mahdollistamisesta Ruotsissa

Verotietojen ja sitä kautta osoitetietojen julkisuutta syytetään lisääntyvien pommi-iskujen mahdollistamisesta Ruotsissa, kertoo The Guardian.

Lämpimänä syyskuisena yönä Uppsalan lähellä sijaitsevassa pikkukylässä asuva Soha Saad oli sohvalla torkkumassa. Hän oli juuri valmistunut opettajaksi, ja oli valvonut myöhään opintojensa takia. Yhtäkkiä asunnon ulkopuolella räjähti. Ikkunat ja seinät repeytyivät irti, ja Saad kuoli räjähdyksessä.

Viisi kuukautta myöhemmin Saadin perhe asuu edelleen hätämajoituksessa. Saad ei ollut iskun varsinainen kohde, eikä hänellä ollut jengiyhteyksiä. Pommi oli vain jätetty väärään paikkaan.

Saadin tapaus on vain yksi esimerkki pommi-iskuista, joiden määrä on kasvanut draamaattisesti. Kun vuonna 2020 Ruotsissa raportoitiin 107 pommi-iskua ja 13 iskun yritystä, nousi luku viime vuonna 149 iskuun ja 69 yritykseen.

Jengiväkivalta on eskaloitunut syksystä lähtien, ja viimeisen yhdeksän päivän aikana on raportoitu neljästä pommi-iskusta. Iskut kohdistetaan usein kilpailevien jengien jäseniin ja heidän perheisiinsä. Käytetyt pommit on rakennettu ruudista tai dynamiitista, mutta myös käsikranaatteja on käytetty.

Muissa maissa kohteiden osoitteiden selvittäminen voisi olla vaikeaa. Ruotsissa, kuten Suomessakin, verotiedot ovat kuitenkin julkisia. Niistä voi Ruotsissa kätevästi selvittää jokaisen verovelvollisen kotiosoitteen.

Siinä missä vverotietojen selvittäminen on aiemmin vaatinut puhelinsoiton verovirastoon, tarjoaa moni palvelu tietoja nykyään internetissä. Veroviraston kynnys tietojen salaamiselle on myös erittäin korkea.

Veroviraston henkilötietojen suojaamisesta vastaavan Camilla Karpin mukaan tietojen salaaminen edellyttää konkreettista uhkaa ja uhan muodostavan henkilön tai ryhmän nimeämistä. Yleensä salaus ei riitä, vaan turvallisuuden varmistaminen edellyttää muuttoa. Internetiin laitettua tietoa kun ei saa mitenkään pois.

– Voit pyytää nettisivuja poistamaan tietosi, mutta kun Google pääsee niihin käsiksi, jälki tiedoista säilyy ikuisesti, Karp huomauttaa.

Karpin mukaan salauspyyntöjen määrä on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti.

– Ihmiset ovat peloissaan, Karp tiivistää.

Tietojen laajempi salaaminen olisi ongelmallista, sillä vuodelta 1776 peräisin oleva lehdistönvapauslaki takaa kaikille ruotsalaisille pääsyn valtion asiakirjoihin. Lain muuttaminen edellyttäisi taas muutosta perutuslakiin. Ruotsin ihmisoikeusinstituutin mukaan tietojen rajaaminen olisi myös ihmisoikeuskysymys.

Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut ihmisten osoitetietojen julkisuuden olevan ”systemaattinen uhka”. Lokakuussa hallitus ilmoitti laativansa selvityksen osoitetietojen julkisuuden rajoittamisesta.

Ihmisten osoitetietoja tarjoavan Eniro-hakupalvelun toimitusjohtajan Hosni Teque-Omeirat mukaan tietojen julkisuudella on hyvät ja huonot puolensa.

– On ymmärrettävä ruotsalaista yhteiskuntaa, jotta ymmärtää osoitetietojen julkisuuden. Elämme hyvin avoimessa yhteiskunnassa, Teque-Omeirat.

Teque-Omeirat huomauttaa myös, että pelkkä verotietojen julkisuuden rajoittaminen ei estäisi osoitetietojen saamista. Rikolliset voisivat käyttää muiden virastojen asiakirjoja selvittääkseen kohteensa osoitteen.

Yksi esitetty ratkaisu voisi olla osoitetietoja tarjoavien internet-palveluiden kieltäminen. Tällöin osoitteen selvittäminen edellyttäisi soittoa verovirastoon.

EDIT: Päivitetty klo 16.09. Tarkannettu, että verotietoihin sisältyvät osoitteet nimenomaan Ruotsissa.

Hamas-kohu jäytää Ruotsin demareita, kansanedustajaa kehotetaan eroamaan

Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on kehottanut kansanedustaja Jamal El-Hajia eroamaan. El-Hajiin kohdistuvien erovaatimusten syynä on osallistuminen Palestiina-konferenssiin, jonka järjestänyt Abu Rashid on sittemmin pidätetty terrorijärjestö Hamasin rahoittamisesta. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Tieto El-Hajin osallistumisesta Palestiina-konferenssiin nousi pinnalle jo viime keväänä. Tuolloin kävi ilmi, että puolue oli kehottanut El-Hajia jättämään konferenssin väliin. El-Haj kuitenkin osallistui tapahtumaan, jossa hänet kuvattiin halaamassa Rashidia.

Rashidia epäiltiin jo tuolloin yhteyksistä Hamasiin.

Kesäkuussa Rashid pidätettiin Alankomaissa terrorijärjestön rahallisesta tukemisesta. Syyttäjien mukaan Rashid ohjasi tyttärensä kanssa yhteensä 5,5 miljoonaa euroa Hamasin läheisjärjestöille.

El-Haj erotettiin tapauksen jälkimainingeissa Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnasta, mutta sai jatkaa sosiaalidemokraattien valtiopäiväryhmän jäsenenä.

Tammikuussa El-Haj totesi pitkän hiljaisuuden jälkeen, että hän ei osallistuisi konferenssiin, jos se järjestettäisiin nyt uudelleen. Hieman aiemmin hän oli kuitenkin todennut poliisikuulustelussa päinvastaista.

Osallistumistaan ja puolueen neuvojen huomiotta jättämistä El-Haj perusteli palestiinalaisten kokemalla kärsimyksellä.

Perjantaina Expressen paljasti, että El-Haj oli vuonna 2017 ottanut yhteyttä Ruotsin maahanmuuttovirastoon, tavoitteenaan estää äärikonservatiivisen egyptiläisimaami Ata Elsayedin karkoitus. Elsayed oli saarnannut Malmössä sijaitsevassa Qatarin rahoittamassa Skandinaviska Wafk -moskeijassa, ja oli saarnoissaan muun muassa puolustanut moniavioisuutta.

Aiemmin Elsayed on saarnannut myös kahden salafistisaarnaajan kanssa, jotka on myöhemmin karkoitettu Ruotsista heidän aiheuttamansa turvallisuusuhan vuoksi.

El-Haj oli puhelussa esitellyt itsensä sosiaalidemokraattien kansanedustajaksi ja todennut, että olisi Ruotsille suuri menetys, mikäli Elsayed karkoitettaisiin. Hän myös totesi, että imaamin jääminen Ruotsiin hyödyttäisi maata suuresti.

Viimeisimmät paljastukset olivat Ruotsin sosiaalidemokraateille viimeinen tikki.

Anderssonin mukaan El-Haj on tehnyt toistuvasti vääriä valintoja, jotka ovat vahingoittaneet puoluetta. Hän myös kehotti El-Hajia jättämään paikkansa valtiopäivillä.

– Kaikki voivat tehdä huonoja päätöksiä, mutta eivät toistuvasti, Andersson totesi.

”Ruotsin on reagoitava” – terrorismitutkijan mukaan Iran on ottanut maan juutalaiset kohteekseen

Iranilainen pariskunta suunnitteli kolmen Ruotsissa asuvan juutalaisen murhaamista. Asia nousi julkisuuteen Ruotsin yleisradion Ekot-ohjelman paljastuksen myötä.

Iranilainen pariskunta on karkotettu maasta vuonna 2022. Heitä vastaan ei nostettu syytteitä, sillä riittävää näyttöä ei saatu kerättyä.

Tapaus on herättänyt voimakasta keskustelua, ja Ruotsin hallitusta on arvosteltu liian ”leväperäisestä toiminnasta”. Ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastatteleman terrorismitutkija Magnus Ranstorpin mukaan Ruotsin on nyt reagoitava voimakkaasti esiin tulleisiin tietoihin.

Iran-asiantuntija Arvin Khoshnood uskoo, että Iranin suunnitelmissa murhata Ruotsin juutalaisia on osittain kyse kostosta Israelille.

– Jos olet juutalainen ja työskentelet juutalaisen asian puolesta, Iran pitää sinua automaattisesti juutalaisena ja israelilaisena agenttina. Vaikka tätä yhteyttä ei ehkä ole tai se ei ole kovin selvä, se on Iranin ideologinen näkemys, hän sanoo DN:lle.

Myös Ranstorp on sitä mieltä, että murhissa olisi osittain kyse ”kostosta juutalaisille” Israelin ja Yhdysvaltojen toimien vuoksi.

Mikäli pariskunta olisi onnistunut murhien toteuttamisessa, se olisi Khoshnoodin mukaan ollut vahva pelottelusignaali.

Sekä Khoshnood että Ranstorp haluavat nyt Ruotsin reagoivan raportteihin, joiden mukaan Iran on ottanut kohteekseen juutalaisruotsalaiset.

– Kun Ruotsin juutalaisten murhasuunnitelma paljastuu, mikä johtaa ihmisten pidättämiseen, sen täytyy myös herättää voimakkaita reaktioita Ruotsin valtiolta Irania vastaan. Sitten teidän on unohdettava Ruotsin suhde Iraniin. Ulkoministeriön on korostettava tätä, mutta samalla on otettava huomioon Iranissa vangitut ruotsalaiset, Ranstorp sanoo DN:lle.

– Ruotsin hallitus suhtautuu Iranin hallintoon uskomattoman heikolla tavalla. Hallinto tulkitsee sen heikkouden merkiksi. Ruotsilla on ollut EU:ssa mahdollisuutensa julkistaa ja arvostella Irania juutalaisten murhasuunnitelmista Ruotsissa, mutta se ei ole tehnyt sitä julkisesti, Khoshnood sanoo.

DN kysyy terrorismitutkijalta myös, millaisen uhan Iranin turvallisuuspalvelu muodostaa ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

– Ruotsi on mielenkiintoinen maa, joka perustuu täällä olevaan ydinteknologian tuntemukseen, mutta myös aktiiviset iranilaiset maanpakolaiset herättävät kiinnostusta. Juutalaiset kohteet, Israelia tukevat ihmiset ja amerikkalaiset kohteet Ruotsissa kiinnostavat myös Irania, Khoshnood sanoo.

LUE MYÖS:
Iranin agentit suunnittelivat juutalaisten murhia Ruotsissa

Iranin agentit suunnittelivat juutalaisten murhia Ruotsissa

Iranilaisen pariskunnan kerrotaan suunnitelleen kolmen ruotsinjuutalaisen murhaamista. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiön Ekot. Tapauksesta kirjoittaa myös Dagens Nyheter.

Pariskunta pidätettiin Tukholman alueella huhtikuussa 2021 epäiltynä salaliitosta terrorismirikosten tekemiseksi. Vuoden alussa Iran antoi heille tehtäväksi suunnitella salamurhaiskuja. Pariskunnan sanotaan olevan yhteydessä myös Iranin sotilastiedusteluun.

Ekotin tiedot osoittavat, kuinka pariskunnan sanotaan keränneen kuvia ja osoitetietoja kolmesta Ruotsissa asuvasta juutalaisesta.

Iranilainen pariskunta pidätettiin todennäköisin syin, mutta he kiistivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin vuonna 2021.

Syyttäjä Hans Ihrman kertoi Ekotille, että murhasuunnitelmien epäilyt vahvistuivat tutkinnan aikana. Tutkinnan aikana ei kuitenkaan saatu riittävästi näyttöä suunnitelmista, joka olisi ollut edellytys syytteen nostamiselle.

Pariskunta karkotettiin Iraniin vuonna 2022, koska heitä pidettiin vakavana turvallisuusuhkana Ruotsille.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)