Verkkouutiset

Ruotsi

Ruotsin Nato-ratifiointi merkitty Unkarin parlamentin aikatauluun

Unkarin parlamentin kotisivuilla on merkitty syys- ja lokakuun istuntosuunnitelmaan toisena käsiteltävänä lakiesityksenä ”Ruotsin kuningaskunnan Pohjois-Atlantin liittoon liittymispöytäkirjan hyväksyminen”. Tarkempaa päivää ei ole merkitty.

Lakiesityksen tiedoissa kerrotaan, että se on tullut käsiteltäväksi 14. heinäkuuta 2022 ja sen ottamisesta käsittelyyn on äänestetty hylkäävästi 27. maaliskuuta 2023. Seuraava käsittelyesitys heinäkuun 31. päivänä taas ei onnistunut, koska parlamentti ei ollut päätösvaltainen.

Hallituskoalitio Fidesz-KDNP:lla on yli 2/3 enemmistö parlamentissa, joten ilman sen ja pääministeri Viktor Orbánin hyväksyntää asia ei etene.

Viime maaliskuun hylkäyspäätöksen yhteydessä Unkarin hallituksen viestinnästä ja kansainvälisistä asioista vastaava valtiosihteeri Zoltán Kovács kirjoitti maan  pääministerin kanslian sivuilla maan hallituksella olevan kolme syytä kielteiselle suhtautumiselle Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Ensimmäisenä syynä Kovács mainitsi ruotsalaispoliitikkojen vuosia jatkuneet halventavat näkemykset Unkarin hallituksesta ja niiden levittäminen erityisesti Euroopan Unionissa.

Toisena syynä valtiosihteeri mainitsi ”Ruotsin luulevan olevansa moraalisesti muita ylempänä” ja kolmantena kunnioituksen puutteen sekä ylimielisen asenteen Unkaria kohtaan.

 

 

Moottoritie repesi Ruotsissa

Maa sortui E6-moottoritien alta Ruotsissa Stenundsungissa Göteborgin lähellä, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT. Paikallinen pelastuslaitos sai hälytyksen yöllä kello 1.45.

Maa on romahtanut useasta kohtaa noin 500 metrin alueelta. Moottoritie on repeytynyt monesta kohtaa ja useiden autojen kerrotaan ajaneen sortumiin. Ainakin kolme henkilöä on loukkaantunut sairaalahoitoa vaativalla tavalla. Lisäksi rakennuksia on romahtanut ja vaurioitunut.

Romahduksen syystä ei ole vielä tietoa ja uusien romahdusten riski on olemassa. Moottoritie on tärkeä kulkuväylä, eikä vielä tiedetä, milloin se saadaan korjattua ja avattua liikenteelle.

 

Unkarin diplomaatti: Vaadimme Ruotsilta kunnioitusta

Unkarin ulkoministeriön poliittisen johtajan, diplomatti Zsolt Bunfordin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyminen yhä etenee, vaikka Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó arvostelikin hiljattain avoimessa kirjeessään Ruotsia. Asiasta kertoo Foreign Policy.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmille osoitetussa kirjeessä Szijjártó arvosteli sitä, että ruotsalaispoliitkot ovat moittineet Unkarin demokratiakehitystä.

Diplomaatti Bunfordin mukaan kirje ei tarkoita Ruotsin jäsenyyden torppaamista.

– Ratifioimme enemmin tai myöhemmin, Bunford sanoi FP:n mukaan lauantaina Hudson-instituutin tilaisuudessa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei ole enää arvostellut julkisuudessa Unkarin demokratiakehitystä, mutta entinen pääministeri Magdalena Andersson on tällaisia lausuntoja antanut.

Diplomaatti Bunford kiisti sen, että Unkarin tavoitteena olisi Ruotsin opposition hiljentäminen.

– Ei, ei, ei mitään sellaista. Vaadimme kunnioitusta, Bunford sanoi.

Jengiväkivalta kiihtyy Uppsalassa – lapset etsivät nyt ulospääsyä rikollisuudesta

Yliopistokaupunki Uppsalaa piinaa tällä hetkellä jengirikollisuuden aalto, ja nyt yhä useammat kiihtyvää väkivaltaa pelästyneet lapset etsivät ulospääsyä jengeistä. Asiasta uutisoi SVT.

Ruotsin jengirikollisuudesta ja ammuskeluista on uutisoitu jo pitkään, ja viime aikoina huomio on kiinnittynyt etenkin Uppsalan väkivaltaisuuksiin. Kaupungissa on lyhyen ajan sisällä syyskuussa tapahtunut useita ampumavälikohtauksia, ja tapahtumat liittyvät poliisin mukaan jengien välisiin konflikteihin. Ainakin osalla ammuskelujen kohteista on yhteyksiä tunnettuun jengipomo Rawa”Kurdikettu” Majidiin, kertoo Expressen.

Poliisi on luonnehtinut eskaloitunutta tilannetta ”vakavaksi” ja ”ennenkuulumattomaksi kaupungissa”. Huolestuttavana trendinä on tekijöiden nuori ikä. Viime viikolla Uppsalassa pidätettiin 15-vuotias epäiltynä 60-vuotiaan naisen murhasta.

Nyt monet jengien ympärillä liikkuvat alaikäiset haluavat jättää rikollisuuden taakseen, kertoo kaupungin nuorisotyötä luotsaava Hilde Wiberg. Hän luonnehtii kaupungin viimeaikaisia tapahtumia ”herätyskelloksi” nuorille. Muutos on näkynyt jo muutamassa päivässä, ja yhä useampi nuori hakee Wibergin mukaan nyt apua nuorisopalveluilta. Samaan on havahduttu myös kaupungin kouluissa, hän kertoo.

–  Keskustelut, joita ryhmämme käy nuorten rikollisten kanssa, käsittelevät juuri heidän haavoittuvaista asemaansa, sekä sitä, etteivät he halua kuolla, Wiberg sanoo.

Uppsalan nuorisopalvelut pyrkivät rakentamaan nuoriin jengirikollisiin luottamuksellisen suhteen.

–  Tiedämme, että monet rikollisissa piireissä pitkään vaikuttaneet eivät enää luota aikuisiin tai viranomaisiin, meidän on siksi oltava kanssakulkijoita tässä elämäntapamuutoksessa, Wiberg kuvailee.

Petteri Orpo Ruotsin-vierailusta: Yhteistyömme tulee tiivistymään merkittävästi

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi lauantaina perjantaista vierailuaan Ruotsiin. Orpo tapasi ruotsalaisen virkaveljensä Ulf Kristerssonin länsinaapurin pääministerin kesäasunnolla Harpsundissa.  Kyseessä oli Orpon ensimmäinen vierailu Ruotsiin pääministerin ominaisuudessa.

Orpo kuvailee vierailua onnistuneeksi, ja ennustaa Suomen ja Ruotsin yhteistyön syvenevän entisestään.

– Hieno vierailu Ruotsiin pääministeri Ulf Kristerssonin kesäasunnolle. Keskityimme Harpsundissa keskusteluissamme maidemme turvallisuuden ja talouskehityksen vahvistamiseen. Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö tulee tulevina vuosina tiivistymään merkittävästi.

– Tack Ulf, Orpo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Pääministerit järjestivät perjantaina yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa Orpo kertoi maiden hallitusten suunnittelevan yhteistä tapaamista ensi vuodeksi. Tämän vahvisti myös Ruotsin Suomen-suurlähettiläs Nicola Clase X:ssä.

Orpon erityisavustaja Tuomas Tikkasen mukaan Orpo toi isännälle lahjaksi suomalaisen Mölkky-pelin. Tikkanen paljasti Orpon myös auttaneen Kristerssonin tytärtä tämän muutossa.

– Kristersson auttoi tytärtään muuttamaan viikko sitten Suomeen opiskelemaan. Orpo lähti muuttoavuksi purkamaan lastia ja kokoamaan Ikean huonekaluja. Vain Pohjoismaissa.

 

Varoitus Säposta: Ruotsista voi tulla terrorismin areena

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon terroriarvioista vastaava Ahn-Za Hagström varoittaa Ruotsin voivan muuttua ”terrorismin areenaksi”. Hagström esittää varoituksensa Svenska Dagbladetissa reilu viikko sen jälkeen, kun Ruotsi nosti terroriuhka-arviotaan ennätyksellisen korkealle tasolle neljä. Päätös nojaa vahvasti juuri Hagströmin ja tämän luotsaaman työryhmän arvioihin.

Vaikka Ruotsin viime aikaiset Koraanin polttamiset ovat yksi akuutti syy nostetun valmiuden taustalla, ei pelkästään islamilainen terrorismi ole uhkakuvan takana. Ruotsin turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan, Ruotsin Nato-hakemuksen ja Koraanin polttamisten myötä, Hagström toteaa. Maasta on tullut usean eri ääriliikkeen ja toimijan potentiaalinen kohde, aivan erinäisistä syistä.

Säpo luokittelee ääriliikkeet kolmeen eri kategoriaan, väkivaltaisiin islamisteihin, äärioikeistolaisiin ja äärivasemmistolaisiin. Tämä luokitus saattaa Hagströmin mukaan jo olla mennyttä maailma, sillä ääriliikkeet sulautuvat nykyään toisiinsa ideologioista riippumatta. Ääriliikkeet voivat jopa olla toistensa kanssa tekemisissä, hän toteaa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Ruotsin Nato-prosessi voivat johtaa väkivallantekoihin eri poliittisten ääriliikkeiden suunnalta, Hagström kertoo. Tämäkin skenaario on vaikuttanut terroriuhka-arvion nostamiseen. Samaan aikaan ääri-islamilaiset ryhmät käyttävät Ruotsin Koraanin polttamisia propaganda-aseinaan.

Hagström on huolissaan myös niin poliittisten kuin uskonnollisten salaliittoteorioiden leviämisestä.

Terrori-iskut eivät välttämättä enää ole suuren mittaluokan veritekoja, sillä jo pelkkä keittiöveitsi voi olla terroristin käsissä ase, Hagström muistuttaa. Räjähteet ja ampuma-aseet eivät muodostakaan ehkä suurinta suoraa uhkaa, jos lähes kaikilla on jo potentiaalinen ase kotonaan, hän toteaa.

Hagströmin mukaan ruotsalaisten kannattaa nyt totuttautua entistä suurempaan terrorismin uhkaan, sillä arviota ei todennäköisesti tulla laskemaan ainakaan hetkeen aikaan. Hän viittaa muun muassa vuosikymmeniä terroriuhan alla eläneeseen kirjailija Salman Rushdiehen, todeten, että salaliittoteoriat ja ääriliikkeet vaikuttavat pitkään.

Jos viranomaiset saavat vihiä Ruotsiin kohdistuva konkreettisesta terroriuhasta, suosittelisi Hagström arvion nostamista kaikkein korkeimmalle tasolle viisi, hän kertoo lehdelle.

Ruotsin pääministeriltä yllättävä tunnustus Petteri Orpolle: ”Tärkeä hetki, että Nato-kantamme muuttui”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on parhaillaan vierailulla Ruotsissa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi tiedotustilaisuudessa tuntevansa Petteri Orpon vuosien takaa. Hän kertoi erityisesti muistavansa yhteisen illallisen Helsingissä 23. helmikuuta, iltana, ennen kuin Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

– Emme silloin tienneet, että me kumpikin heräisimme sotaan muutaman tunnin kuluttua, mutta keskustelimme siitä riskistä, että EU:n maat tai EU ja USA jakautuisivat tuessaan Ukrainalle.

– Näin ei tapahtunut, ja meidän kaksi maatamme ovat johtavia Ukrainan tukemisessa, niin kauan kuin on tarpeen, Kristersson sanoi.

Hän jatkoi, että illallisella keskusteltiin myös Natosta.

– Emme olleet jäseniä, emmekä edes lähellä sitä, mutta kummankin meidän puolueemme on ollut aktiivisia asiassa sen jälkeen.

– Teit jotain hyvin tärkeää sinä iltana, Kristersson tunnusti Orpolle.

– Vakuutit minut siitä, että uskot, että Suomi muuttaa mielensä ja täysin uudessa turvallisuusympäristössä aika nopeastikin hakee Naton jäsenyyttä.

– Kun tajusin, että olet oikeassa, niin ymmärsin että myös Ruotsi voisi ja sen pitäisi tehdä samoin, Kristersson kertoi ja kuvasi hetkeä perustavanlaatuiseksi siinä, että Ruotsi muutti mielensä suhteessa Nato-jäsenyyteen.

Petteri Orpo: Suomen ja Ruotsin hallituksille suunnitteilla yhteinen kokous

Pääministeri Petteri Orpo on tavannut tänään Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin Harpsundissa Ruotsin pääministerin kesäasunnolla. Kyseessä on pääministeri Orpon ensimmäinen vierailu Ruotsissa.

– Keskustelut ovat olleet hyviä, monista ajankohtaisista aiheista, Orpo sanoi ruotsiksi puheensa alussa ja kertoi, että he ovat käsitelleet muun muassa ilmasto-, turvallisuus-, ja talousaiheita ja sitä miten Suomi ja Ruotsi yhä edelleen tiivistävät näissä kysymyksissään yhteistyötään.

Orpo sanoi jatkavansa puhettaan englanniksi, koska se on helpompaa, mutta yrittävänsä vastata ruotsiksi joihinkin kysymyksiin, johon Kristersson heitti väliin, että ”sinun ruotsisi on paljon parempaa kuin minun suomeni”.

Orpo kehui Suomen ja Ruotsin läheisiä ja lämpimiä suhteita, ja kertoi, että hallitusten yhteistä tapaamista suunnitellaan ensi vuodeksi. Samanlainen tapaaminen on ollut aiemmin kerran Suomessa vuonna 2009.

– Vahvistamme ja syvennämme yhteistyötä puolustuksessa, turvallisuudessa sekä myös teknologiassa ja ilmastokysymyksissä.

– Tästä esimerkkinä on yhteinen hallitustemme tapaaminen.

Orpo sanoi myös, että Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys parantaa paitsi Suomen ja Ruotsin, myös koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja lisää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden kesken.

– Kohta olemme molemmat Naton jäseniä, olen varma siitä.

Myös yhtenäinen ja vahva EU on Suomen ja Ruotsin yhteinen prioriteetti. EU:n strategista kilpailukykyä pitää parantaa, tehdä asioita fiksusti ja vähentää riippuvuuksia, Orpo korosti.

Ukraina kiittää Ruotsia – ”P.S. Odotamme Gripeneitä”

Ukrainan puolustusvoimat kiittää Ruotsia saamastaan tuesta.

– Toivomme teidän Nato-liittymisprosessillenne onnistunutta päätöstä. Kiitos, että näytätte tietä, jota Ukraina jonain päivänä seuraa, Ukrainan puolustusvoimat kirjoittaa X-palvelussa.

Julkaisunsa yhteyteen Ukraina on jakanut lyhyen videon, jolla esitetään Ruotsin Ukrainalle lahjoittamaa sotakalustoa. Video on katsottavissa tämän jutun lopussa.

– P.S. Odotamme Gripenejä, Ukrainan puolustusvoimat päättää julkaisun.

Gripeneillä tarkoitetaan ruotsalaisia hävittäjälentokoneita.

Ruotsalaisministeri: Tarvitsemme euroa nyt

Ruotsin on luovuttava kruunusta ja siirryttävä euroaikaan, vaatii maan työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson. Eurojäsenyyttä perjantaina esittänyt Pehrson ei ole pelkkä riviministeri muiden joukossa, sillä hän toimii myös hallituspuolue liberaalien puheenjohtajana.

Pehrson vertaa omasta valuutasta kiinni pitämistä ”vaihtopenkillä istumiseen”.

– Ruotsi tarvitsee euroa nyt. Kruunu on pudonnut ennätysalhaalle. Pienet valuutat ovat haavoittuvaisia levottomassa maailmassa, Pehrson kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Vaihtopenkiltä lähtemisen perustelut voimistuvat päivä päivältä. Syventyvän yhteistyön voittajia ovat vaikutusvaltamme, rauha, talous ja Ruotsin kansa.

Pehrsonin kanssa samaa mieltä on myös Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt, joka X:ssä luonnehtii kruunua ”läikkyväksi valuutaksi”. Bildt toimi pääministerinä Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen aikana 1990-luvulla.

Pehrsonin perjantaisen ulostulon kimmokkeena oli uutinen kruunun heikkenemisestä ennätyshalvaksi suhteessa euroon. Perjantaiaamupäivänä yksi euro vastasi 11,93 kruunua, uutisoi muun muassa SVT.

Tosin kuin Suomi, Ruotsi ei aikoinaan  liittynyt yhteisvaluutan jäseneksi. Eurosta järjestettiin Ruotsissa kansanäänestys vuonna 2003, jossa enemmistö vastusti kruunusta luopumista.

Petteri Orpo HS:lle Ruotsista: Riski on todellinen, Suomen tilanne on erilainen

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on ilmaissut Helsingin Sanomille huolensa Ruotsin turvallisuustilanteesta ja toivoo, että maan tilanteeseen löytyisi ratkaisu.

Tällä viikolla Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo nosti terrorismin viisiasteista uhkatasoa neljään aiemmasta kolmesta.

Orpo kuitenkin korostaa, että Suomen tilanne eroaa Ruotsin tilanteesta, eikä Suomeen kohdistu samanlaista uhkaa.

– Toivon, että ruotsalaiset löytävät kestävän ratkaisun tähän kysymykseen ja tilanne rauhoittuu. Toivottavasti tämä ei vaikuta myöskään Ruotsin Nato-jäsenyyteen enempää hankaloittavasti, Orpo sanoo.

Orpo on keskustellut Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa lyhyesti eilen ja keskustelut jatkuvat tänään.

Orpon mukaan Suomi voi auttaa Ruotsia, mikäli tarvetta on esimerkiksi viranomaisyhteistyölle.

Ruotsi nostaa terrorismin uhkatasoa

Ruotsin turvallisuuspoliisi (Säpo) nostaa terrorismin uhkatasoa. Asiasta kertoo ruotsalainen Dagens Nyheter.

Terrorismin uhkataso on nyt tasolla 4 asteikolla 1-5. Sillä tarkoitetaan ”korkeaa uhkaa”.

Aiemmin terrorismin uhan taso oli asteikolla kolme.

Tilanne Ruotsissa on kärjistynyt sen jälkeen, kun Ruotsissa on poltettu Koraaneja mielenosoituksissa.

Terroristijärjestö al-Qaida on vaatinut iskuja Ruotsiin Koraanin polttamisen jälkeen. Pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan järjestön lausunnot ”korostavat tilanteen vakavuutta”.

Ruotsi antaa lisää aseapua Ukrainalle

Ruotsin hallitus on päättänyt uudesta aseellisesta tukipaketista Ukrainalle, kertoo Dagens Nyheter.

Puolustusministeri Pål Jonsonin mukaan uuden tukipaketin arvo on 3,4 miljardia kruunua eli noin 290 miljoonaa euroa. Ukrainaan lähetetään muun muassa ammuksia Stridsfordon 90 -rynnäkköpanssarivaunuille ja Archer-haupitseille. Lisäksi puolustaja saa Ruotsilta kuljetusajoneuvoja ja miinanraivauslaitteita.

– Ukrainalaiset ovat viestittäneet meille, että heillä on erittäin suuri tarve tukipaketteille ammusten ja varaosien suhteen. Käymme tiivistä vuoropuhelua Ukrainan kanssa ennen kuin esittelemme uusia tukipaketteja, jotta voimme osua oikeaan kohteeseen, ministeri kertoi.

– Ukrainan tukeminen on sijoittamista omaan turvallisuutemme.

Näin Nato-jäsenyys muuttaa Ruotsin puolustusteollisuutta

Jo ennen Naton jäsenyyden hakemista toukokuussa 2022 monet Nato-maat kuuluivat Ruotsin puolustusteollisuuden asiakkaisiin, mutta kuten Saabin pääjohtaja Micael Johansson totesi yhtiön toisen vuosineljänneksen tuloksen julkistamisessa 20. heinäkuuta, ”Natossa oleminen on tietenkin eri juttu”. Saab tarjoaa Natolle Boeing E-3 Sentryn korvaajaksi GlobalEye- ennakkovaroitus- ja taistelunjohtokonetta, joka on jo käytössä Arabiemiraateissa ja tulossa käyttöön Ruotsissa. Maan Nato-jäsenyys todennäköisesti parantaa mahdollisuuksia, mutta Boeingin – joka tarjoaa E-7 Wedgetailia – syrjäyttäminen on silti iso haaste.

Ruotsin puolustusteollisuus on suuntautunut vahvasti vientiin. Saabin liikevaihdosta 58 prosenttia tulee viennistä, ja pääsy Naton sisämarkkinoille tuo uusia mahdollisuuksia etenkin nyt, kun jäsenmaiden asevoimien kalustohankintojen odotetaan kuluvana vuonna nousevan noin 108 miljardiin euroon.

Kylmän sodan aikana Ruotsi piti yllä laajaa ja kyvykästä puolustusteollisuutta, joka suurimmaksi osaksi täytti sen oman kansallisen puolustuksen tarpeet, vaikka joillakin osa-alueilla se luottikin ulkomaiseen teknologiaan, kuten amerikkalaisiin suihkumoottoreihin. Saabin vahvuuksia ovat edelleen taistelukoneet, merivoimien pinta-alukset ja sukellusveneet, sensorit, täsmäaseet, koulutusjärjestelmät ja jalkaväen panssarintorjunta-aseet. BAE Systems Hägglunds tuottaa panssaroituja tela-ajoneuvoja, BAE Systems Bofors yhdessä Nammon kanssa ammuksia ja asejärjestelmiä ja GKN Aerospace lentokoneiden rakenteita ja moottorikomponentteja.

Mutta vaikka Nato-jäsenyys lupaa tälle teollisuudelle paljon, se ei poista joitakin sen ongelmia. Esimerkiksi Saab Gripenistä ei ole kovasta yrittämisestä huolimatta tehty yhtään vientisopimusta sitten vuoden 2014 Brasilian kaupan.

On myös epäselvää, mihin Ruotsi suuntautuu seuraavan sukupolven hävittäjän suhteen. Se jäi Britannian, Italian ja nyttemmin myös Japanin GCAP (Global Combat Air Program) -ohjelman sivustakatsojaksi, vaikka se vielä vuosina 2018–19 osoitti kiinnostusta silloiseen Tempest-ohjelmaan. Riskinä viivyttelyssä on sen osallistumismahdollisuuksien jääminen marginaalisiksi.
Rahoitus ja kulujen kasvu vaanivat myös puolustusteollisuutta. Ruotsi on nostamassa puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2026 mennessä, mutta inflaatio syö koko ajan sitä, mitä lisääntyneellä rahoituksella voi hankkia. Lisäksi kasvava puolustustarvikkeiden kysyntä nostaa myös teollisuuden kuluja ja lisää kilpailua.

Ruotsin asevienti on muutostilassa. Vuosia sitten asevientiä rajoitettiin poliittisista syistä, mikä lopetti kaupat muun muassa Turkin kanssa. Nyt Nato-jäsenyyden hyväksynnän saamiseksi on rajoitukset Turkin suuntaan poistettu.

Haasteista huolimatta Saabin Johanssonin näkemys Ruotsin puolustusteollisuuden tulevaisuudesta oli valoisa Nato-jäsenyyden toteutumisen myötä: ”Minusta se on hyvin myönteinen askel… Se tarkoittaa, että sitoudumme liittokuntaan pitkäksi aikaa, ja se sisältää myös teollisuuden”. Ensi vuonna puolustusteollisuus saanee lisäselvyyttä kansallisten puolustustarpeiden osalta, kun valtiopäivien puolustuskomitea julkaisee raportin tarvittavista kyvyistä uudessa uhkaympäristössä.

Ruotsin suurlähetystöön heitettiin polttopullo Beirutissa

Ruotsin Beirutin-suurlähetystö Libanonissa joutui polttopulloiskun kohteeksi viime yönä. Asiasta kertoo muun muassa ruotsalainen Expressen.

Isku epäonnistui eikä kukaan loukkaantunut yrityksessä. Poliisilähteiden mukaan polttopullo oli heitetty rakennuksen sisäänkäynnin eteen, mutta se ei syttynyt tuleen. Tekijä pakeni paikalta.

Poliisin mukaan on monia viitteitä siitä, että iskuyritys liittyi Ruotsissa viime aikoina olleisiin mielenosoituksiin, joissa on poltettu Koraaneja.

– Hallitus ottaa tämän tapauksen vakavasti. Oli puhdasta onnea, ettei kukaan loukkaantunut. Suurlähetystömme henkilökunta on turvassa ja ulkoministeriö on säännöllisesti yhteydessä heihin, Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kommentoi iskua lauaunnossaan.

Lausunnossaan Billström muistuttaa, että kansainvälisen Wienin sopimuksen mukaan Libanonin viranomaisilla on velvollisuus suojella diplomaattisia edustustoja.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)