Verkkouutiset

Ruotsi

Ruotsi julisti: Koulujen digikokeilu on nyt ohi

Lasten ja nuorten ruutuaika on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua maailmalla. Esimerkiksi irlantilaisessa Greystonesin kaupungissa älypuhelimet on kielletty alakouluikäisiltä lapsilta, ja myös Suomessa asiantuntijat ovat puhuneet vastaavanlaisten toimien puolesta.

Ruotsissa porvarihallitus ilmoittaa nyt ryhtyvänsä toimiin lasten liiallista ruutuaikaa vastaan. Koulujen digikokeilu on ohi, julistaa sosiaaliministeri Jakob Forssmed Aftonbladetin mielipidekirjoituksessa.

Ruotsalaisista 14-vuotiaista 76 prosenttia viettää päivittäin netissä yli kolme tuntia, Forssmed muistuttaa.

– Digitaalinen kehitys on tietenkin tuonut mukanaan paljon hyvää. Mutta sosiaalisissa medioissa esiintyy myös kiusaamista, vääristyneitä normeja, epäterveitä kauneusihanteita ja disinformaatiota. Suuri ruutuaika syrjäyttää myös muut asiat lasten elämässä, Forssmed kirjoittaa.

Forssmed viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan ruutuaika vaikuttaa kielteisesti niin lasten ja nuorten mielenterveyteen kuin oppimistuloksiin. Erityisen huolissaan ministeri on älypuhelinten ja muiden laitteiden vaikutuksista lukutaitoon ja lähdekritiikkiin.

– Koulujen digikokeilu on ohi – oikeat oppikirjat asetetaan nyt etusijalle. Lapsia ja nuoria, sekä heidän vanhempiaan, tullaan nyt tukemaan digitaalisten medioiden sopivan käytön määrittelemisessä, Forssmed kirjoittaa.

Ministeri aikoo myös kutsua digijättien edustajat keskustelemaan alustojen terveydellisistä vaikutuksista. Liian pitkään nuorten digikokeiluun on suhtauduttu liian kritiikittömästi, Forssmed kirjoittaa.

Kyse ei ole ”moraalipaniikista”, hän selventää. Tutkimusten mukaan lapset käyttävät jopa omasta mielestään liikaa aikaa puhelimillaan, kun taas vanhemmat pitävät ruutuajan säännöstelemistä yhtenä suurimmista haasteistaan kasvattajina.

– Nyky-yhteiskunnassakin vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Silloin on oltava riittävästi aikaa myös ruokailuun, lepoon, yhteisöllisyyteen, lukemiseen ja fyysisiin aktiviteetteihin. Hyvinvointimme edellyttää sitä, Forssmed kirjoittaa.

– Ruutuajan on liian pitkään annettu kasvaa kaiken muun kustannuksella. Sekä koulussa että vapaa-ajalla tarvitaan elämäntapaa, joka ei rasita aivoja ja iske terveyteen, ministeri toteaa.

Arvio Ruotsista: Turkin vaalituloksella vakavia vaikutuksia

Turkkilaiset äänestävät tänään sunnuntaina presidentinvaalien toisella kierroksella. Ruotsalaisen Dagens Nyheterin Lähi-idän kirjeenvaihtaja Emma Bouvin arvioi, että vaalituloksella tulee olemaan merkittäviä seuraamuksia koko maailmalle.

Vaaleissa toisella kierroksella ehdolla ovat istuva presidentti, AKP-puolueen Recep Tayyip Erdoğan ja haastaja, CHP-puolueen Kemal Kılıçdaroğlu. 14. toukokuuta järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella Erdoğan sai 49,5 prosenttia äänistä ja Kılıçdaroğlu 44,8 prosenttia.

Toisen kierroksen kannalta merkittävää on, että ensimmäisellä kierroksella 5,2 prosenttia äänistä saanut Sinan Oğan on nyt sanonut tukevansa Erdoğania.

DN:n Bouvinin mukaan Kılıçdaroğlu onkin nyt ottanut kampanjoinnissa uuden vaihteen silmään. Aiemmin hän on esiintynyt leppoisana, mutta nyt ulosanti on kovempaa.

– Nämä eivät ole enää vaalit, vaan kansanäänestys. Menkää kaikki, jotka rakastavat maataan, äänestämään. Olemme täällä pelastaaksemme tämän maan terrorismilta ja pakolaisilta, Kılıçdaroğlu Bouvinin mukaan painottaa aina kun siihen on mahdollisuus.

Mitä tulee vaalien tulosten mahdollisiin vaikutuksiin maailmalla, ovat ne joka tapauksessa Bouvinin mukaan merkittäviä.

Ensinnäkin Ruotsin Nato-jäsenyys on hänen mukaansa edelleen vaakalaudalla. Vaikka jäsenyyden hyväksyminen onkin Turkille todennäköisesti helpompaa vaalien jälkeen voittajasta riippumatta, ei hyväksyntä ole hänen mukaansa mikään läpihuutojuttu.

Syynä epävarmuudelle ovat ”nationalistiset tuulet,” jotka nyt virtaavat Turkissa. Vaikka Kılıçdaroğlu onkin esiintynyt istuvaa presidenttiä maltillisempana, on hänessä silti vahvaa turkkilaisnationalismia.

Toisaalta kirjeenvaihtaja arvioi, että Yhdysvallat uskaltavat todennäköisesti painostaa Turkkia ratifioimiseen entistä voimakkaammin kun vaalit ovat ohi.

Presidentinvaaleilla on myös merkityksellinen Ukrainan sodan kannalta. Turkin rooli sovittelijana Venäjän ja Ukrainan välillä saattaisi Emma Bouvinin mukaan lakata Kılıçdaroğlun voiton myötä.

– Erdoğan kehuu usein voivansa puhua kaikille ja hän oli mukana pelissä, kun tärkeä ”viljasopimus” solmittiin. Se otettiin käyttöön heinäkuussa 2022 ja sen ansiosta viljaa, öljyä ja maissia voidaan kaupata kolmen Ukrainan sataman kautta, Bouvin kertoo.

Sopimusta jatkettiin maaliskuussa, ja se olisi päättynyt presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeisellä viikolla. Venäjä uhkasi vetäytyä sopimuksesta, mutta 17. toukokuuta presidentti Erdoğan ilmoitti Bouvinin mukaan, että he olivat onnistuneet saamaan toisen kahden kuukauden jatkoajan ”venäläisten ystäviemme tuella ja ukrainalaisten ystäviemme ponnisteluilla”.

Kılıçdaroğlu on kampanjansa aikana luvannut myös parantaa Turkin suhteita länteen ja erityisesti Yhdysvaltoihin. Välejä on hiertänyt erityisesti Turkin päätös ostaa venäläinen S-400 -ohjusjärjestelmä vuonna 2o19. Tämän johdosta Yhdysvallat tiputti Turkin pois F-35-hävittäjäohjelmasta.

Mikäli Erdoğan voittaa, suhteiden parantaminen ei Bouvinin mielestä ole kovinkaan todennäköistä.

Ruotsin puolustusministeri Vbl:lle: Nato-jäsenyys tulee toteutumaan

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ei halua spekuloida maansa varasuunnitelmasta tilanteessa, jossa Ruotsia ei hyväksytä Nato-jäseneksi puolustusliiton Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa. Hän kommentoi maansa mutkikkaaksi osoittautunutta Nato-prosessia Vasabladetin haastattelussa.

– Mielestäni kuulostaa väärältä puhua B-suunnitelmasta, kun 31 jäsenmaasta 29 on hyväksynyt hakemuksemme. Kyse ei ole siitä toteutuuko jäsenyys, vaan siitä koske se toteutuu.

Tavoitteena on nyt että Ruotsi hyväksyttäisiin puolustusliittoon viimeistään Vilnassa, Jonson sanoo. Suomea hän kiittää Ruotsin Nato-prosessin tukemisesta, ja haastattelussa hän arvioi Ruotsin jäsenyyden vahvistavan myös Suomen turvallisuutta.

– Suomen puolustaminen on luonnollisesti helpompaa jos myös Ruotsi on Naton yhteisen puolustussuunnittelun jäsen, hän sanoo.

Jonson kommentoi harvasanaisesti Ruotsin hakemuksen toistaiseksi ratifioimatta jättäneiden Turkin ja Unkarin näkökantoja. Ruotsi katsoo itse olevansa nyt valmis täysjäseneksi.

Vaikka Ruotsin turvallisuuspoliittinen asema on nyt vahvempi kuin ennen Nato-hakemuksen jättämistä, voi prosessin venyminen haitata pohjoismaista puolustusyhteistyötä.

– Asemamme on turvallisempi sen jälkeen kun saimme tarkkailijajäsenen statuksen viime vuoden heinäkuussa. Yhteistyökumppanimme ovat antaneet meille turvatakuut.

– Mutta kauaskantoinen pohjoismainen puolustusyhteistyö kärsii siitä, että olemme Naton ulkopuolella. Esimerkiksi Suomen on nyt panostettava enemmän Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun. Toivottavasti kaikki pohjoismaat tulevat pian olemaan puolustusliiton jäseniä, mikä helpottaa Pohjolan puolustussuunnittelua, Jonson sanoo.

Moderaatteja edustava Jonson on toiminut Ruotsin puolustusministerinä syksystä 2022 alkaen. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori.

Ruotsi varautuu olemaan Natossa vasta vuonna 2024

Ruotsissa on alettu valmistautua siihen, että maa on puolustusliitto Naton jäsen vasta keväällä 2024. Asiasta kertoo ruotsalainen Dagens Nyheter.

Ruotsi haki Naton jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa viime vuoden toukokuussa. Suomesta tuli Naton jäsen tämän vuoden huhtikuussa, mutta Turkki ja Unkari eivät ole vieläkään ratifioineet Ruotsin jäsenyyttä.

Ratifiointien aikataulu on edelleen epäselvä.

Aiemmin tavoitteena oli pidetty, että Ruotsi voisi olla Natossa heinäkuuhun mennessä. Silloin Liettuan pääkaupungissa Vilnassa järjestetään Naton vuosittainen huippukokous.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kuitenkin ilmaisi viime viikolla yhdysvaltalaiselle CNN:lle, ettei ole vielä valmis ratifioimaan Ruotsia Naton jäseneksi. Samalla Ruotsissa on varauduttu siihen, että jäsenyyden toteutuminen ennen Vilnan huippukokousta on yhä epätodennäköisempää.

Nyt uudeksi tavoiteajaksi jäsenyydelle on otettu ensi kevät.

Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoo DN:lle pitävänsä ongelmallisena jäsenyyden lykkääntymistä.

– Se tarkoittaa ongelmia Ruotsille, mutta ongelmia myös Natolle. Nato ei kuitenkaan voi tekeytyä riippuvaiseksi maista, jotka eivät ole jäseniä, Jonson sanoi.

Lausunnollaan hän viittaa Naton puolustussuunnitteluun. Vilnan huippukokouksessa on määrä hyväksyä uudet suunnitelmat sen varalle, mikäli Venäjä hyökkäisi johonkin Naton jäsenmaahan.

Ruotsissa koulutettu prikaati ukrainalaisia sotaan

Ruotsi on kouluttanut kokonaisen prikaatin ukrainalaisia sotilaita tositoimia varten. Osa koulutetuista saattaa jo olla rintamalla hyödyntämässä opittuja taitoja.

Ukrainalaiset sotilaat ovat harjoitelleet muun muassa panssarivaunujen operoimista. Oletettavasti harjoituskäytössä ovat olleet ainakin Stridsvagn 122, joka on paranneltu versio saksalaisesta Leopard 2 -vaunusta ja Stridsfordon 90, joka tunnetaan Suomessa nimellä CV-90.

Stridsvagn 122 on raskas taistelupanssarivaunu ja Stridsfordon 90 sen sijaan hieman kevyempi rynnäkköpanssarivaunu.

Näiden lisäksi ukrainalaiset ovat päässeet harjoittelemaan ruotsalaisella Archer-tykkijärjestelmällä. Kyseessä on itseliikkuva pitkän kantaman haupitsi.

Ukrainalaisprikaati on tiettävästi palannut sotaa käyvään maahan tässä kuussa.

Asiantuntija: Turkki hyväksyy Ruotsin Natoon vasta kun tämä ehto täytetään

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei ole häviämässä minnekään, arvioi arvostettu yhdysvaltalainen valtiotieteilijä ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Ian Bremmer. GZero World-sivustolle kirjoittava Bremmer kommentoi sunnuntaina pidettyjä Turkin presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta, jossa Erdogan nousi eniten ääniä saaneeksi ehdokkaaksi.

Bremmer odottaa nyt Erdoganin voittavan myös vaalien toisen kierroksen, vaikka opposition Kemal Kılıçdaroğlu johtikin useimpia mielipidekyselyjä vielä ennen sunnuntaita. AKP-puoluetta edustava Erdogan oli vain 275 000 äänen päästä valinnasta jo ensimmäisellä kierroksella, Bremmer toteaa. Vaikka vaalit olivatkin vapaat eivät ne kuitenkaan olleet reilut, Bremmer jatkaa, sillä  istuvana presidenttinä Erdogan pystyy omimaan medianäkyvyyden itselleen.

Tämä tarkoittaa Bremmerin mukaan sitä, että Erdoganin omalaatuinen talouspolitiikka, lännelle harmaita hiuksia aiheuttava ulkopolitiikka ja Turkin autoritaarinen kehitys tulevat jatkumaan. Yhä ennalta-arvaamattomaksi käyvän Turkin tulevaisuudennäkymät vaikuttavat synkiltä, Bremmer kirjoittaa.

– Vähitellen yhden miehen valta korvaa oikeusvaltion, Erdoganin tehdessä itsestään elinikäisen sulttaanin, työntäen Turkin yhä lähemmäs autokratiaa ja kauemmas edustuksellisesta demokratiasta.

Ulkopolitiikan saralla Erdogan tulee jatkamaan tasapainottelua liittolaistensa sekä Venäjän ja Kiinan välillä. Turkki ei tule kääntämään lännelle kokonaan selkäänsä, mutta mikään luotettava Nato-liittolainen maa ei tule olemaan, Bremmer arvioi.

– Kasvavasta epäluottamuksesta ja jännitteistä huolimatta Turkin taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen riippuvuus lännestä tarkoittaa, että pragmaattinen lähestymistapa tulee jatkossakin määrittelemään suhdetta. Erdogan tulee jatkamaan sekä kauppasuhteiden tiivistämistä Venäjään että Ukrainan tukemista läntisiä pakotteita välttäen.

– Hän tulee ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden, mutta vasta kun Yhdysvallat suostuu myymään hänelle F-16-hävittäjiä. Hän tulee pitämään Turkin Natossa, mutta samalla käyttäytymään yhä enemmän liittouman ilonpilaajana, asiantuntija ennustaa.

Erdoganin valtakauden jatkuminen johtaa yhä suurempaan epävarmuuteen, Bremmer varoittaa.

– Niin kuin olemme nähneet Venäjällä ja Kiinassa, vallan ja päätöksenteon äärimmäinen keskittyminen sekä toisinajattelun tukahduttaminen ovat huonon politiikan resepti. Jos valta-asemaa ei kyseenalaisteta, ei virheitäkään kyseenalaisteta.

Nato-asiat puhuttavat Luxemburgissa – ”Ruotsin aika alkaa käydä hiljalleen vähiin”

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) ennakoi ajankohtaisesta Ukrainan tilanteesta ja tulevasta Vilnan-huippukokouksesta vilkasta keskustelua Luxemburgissa, kun Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) aloittaa siellä perjantaina nelipäiväisen kokouksensa 19.5-22.5.

Onko Ruotsin täysjäsenyys toteutumassa Vilnan-huippukokoukseen mennessä, on varmasti yksi parlamentaarikkoja puhuttava aihe.

– Ruotsin tilanne on tietysti mielenkiintoinen, koska Turkissa vaalit ovat menossa toiselle kierrokselle eikä lopputulos ole vielä tiedossa. Ja kun Ruotsin uudet terrorismilait tulevat voimaan 1.6, onko tällä minkälaista merkitystä.  Ruotsin tilanne on sillä tavalla aikakriittinen, kun Naton huippukokous Vilnassa on 11.-12.7, niin siinähän aika alkaa käydä hiljalleen vähiin, pohtii Lindberg.

Lindbergin mukaan nähtäväksi myös jää, minkälaista keskustelua Luxemburgissa tullaan käymään Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Suomi osallistuu kokoukseen ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenenä. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että Suomella on yleiskokouksessa paitsi puheoikeus, myös äänivalta.

– Se on tietysti perustavaa laatua oleva muutos.

Toisena muutoksena Lindberg mainitsee, miten täysjäsenyyden myötä yleiskokouksen kaikki komiteat ovat nyt käytännössä avautuneet Suomelle.

Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) on kansanedustajien keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi. Se ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Aiemmin Suomi on osallistunut yleiskokouksen toimintaan liitännäisjäsenen ominaisuudessa.

Luxemburgin kokoukseen osallistuvat Suomesta Lindbergin lisäksi myös kansanedustajat Pekka Toveri (kok.) ja Mikko Savola (kesk.).

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta järjestäytyi tiistaina 9. toukokuuta, jolloin valtuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Lindbergin (kok.) ja varapuheenjohtajaksi Jari Ronkaisen (ps.). Valtuuskunnan muut varsinaiset jäsenet ovat Pekka Toveri (kok.), Mika Kari (sd.) ja Mikko Savola (kesk.) sekä varajäsenet Inka Hopsu (vihr.), Jussi Saramo (vas.), Anders Adlercreutz (r.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

 

 

 

 

Arvio Ruotsin nuorisorikollisuudesta: Tilanne on luultua vakavampi

Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer myöntää Dagens Nyheterin haastattelussa maan nuorisorikollisuuden laajuuden tullen hänelle ”osittain yllätyksenä”. Oikeusministerinä lokakuusta alkaen toiminut Strömmer on Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien entinen puoluesihteeri.

Jengirikollisuus ja aseväkivalta olivat Ruotsin syyskuisten valtiopäivävaalien keskeisiä kysymyksiä. Vaalien jälkeen maahan muodostettiin moderaattien Ulf Kristerssonin johdolla porvarihallitus, joka on Ruotsidemokraattien tuella luvannut ryhtyvänsä koviin toimiin jengejä vastaan.

Alustavien tietojen mukaan jengiväkivalta on tähän mennessä vaatinut 14 kuolonuhria tämän vuoden aikana. Vuonna 2022 Ruotsin ammuskeluissa kuoli yli 60 ihmistä.

– Lähtökohtana oli historian synkin vuosi. Mielestäni meidän on katsottava lukuja: 62 tappavaa ammuskelua Ruotsissa, jota voidaan verrata neljään Norjassa, neljään Tanskassa ja kahteen Suomessa. Tilanne on ainutlaatuinen, Strömmer sanoo.

Etenkin nuorisorikollisuuden kasvu järkyttää tuoretta oikeusministeriä. Strömmerin mukaan räjähdysaineita ja rynnäkkökiväärejä on löydetty jopa 13-14-vuotiaiden hallusta.

– Rikollisuus leviää yhä nuorempiin ikäluokkiin, ja meidän järjestelmämme on kehitetty ihan toisenlaista todellisuutta varten. Tämä tieto on hieman järkyttänyt minua, ministeri kertoo.

Kristerssonin hallitus onkin valmistelemassa toimia nuorisorikollisuuden kitkemiseksi, DN uutisoi. Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa tullaan oikeusministerin mukaan todennäköisesti laskemaan ”johonkin 12-15 vuoden välille”, kun raja nyt on Suomen tavoin 15 vuotta. Poliisille tullaan myös antamaan valtuudet pakkokeinoihin alle 15-vuotiaita vastaan.

Myös alle 18-vuotiaiden rangaistuksia tullaan uudelleenarvioimaan. Strömmerin mukaan on kohtuutonta, että 17-vuotias murhasta tuomittu selviää huomattavasti lyhyemmällä vankeusrangaistuksella kuin samasta rikoksesta tuomittu 18-vuotias.

Vanhempien vastuuta tullaan Strömmerin mukaan korostamaan. Jos lapsi syyllistyy rikokseen, voidaan vanhemmat määrätä esimerkiksi maksamaan taloudellisia korvauksia, Ruotsin hallituksen ja Ruotsidemokraattien yhteistyösopimuksessa kaavaillaan.

– Vanhemmilla, jotka tekevät parhaansa mutta eivät saa lapsiaan kuriin, ei ole mitään pelättävää. Samalla on vanhempia jotka eivät kanna vastuutaan. Silloin yhteiskunnan on paljon selkeämmin kuin nyt todettava, että sillä voi olla seurauksia, Strömmer kommentoi.

Ei ole saarta, jonka merkitys olisi tätä tärkeämpi

Huhtikuun 17. päivänä alkanut Aurora 2023 on Ruotsin suurin sotaharjoitus yli 25 vuoteen. Toukokuun 11. päivään asti kestävään harjoitukseen osallistuu yli 26 000 sotilasta neljästätoista maasta. Harjoitusskenaariossa Ruotsiin kohdistuu vaikuttamisoperaatioita ja hybridi-iskuja, jotka kärjistyvät aseelliseksi konfliktiksi.
Aurora ulottuu koko Ruotsin alueelle, mutta sen painopiste on Etelä-Ruotsissa ja strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella.

– Ruotsin ollessa liittymässä Natoon Gotlanti kuvastaa maan keskeistä roolia alueellisena turvallisuuden tuottajana. Liittokunnan kannalta Gotlannin hallinta voi vaikuttaa ratkaisevasti Viron, Latvian, Liettuan, Suomen ja Puolan puolustukseen, turvallisuuspolitiikan tutkijat Anna Wieslander ja Eric Adamson toteavat Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Tätä viestiä vahvisti osaltaan Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd J. Austinin harjoituksen ensi päivinä tekemä vierailu Ruotsiin. Useita päiviä kestänyt vierailu oli ensimmäinen USA:n puolustusministerin käynti maassa yli 20 vuoteen.

Anna Wieslander on Atlantic Councilin Pohjois-Euroopan aluejohtaja ja entinen Ruotsin puolustusministeriön virkamies. Eric Adamson toimii projektipäällikkönä ajatushautomon Pohjois- Euroopan toimistossa.

Gotlanti on Naton yhteisen puolustuksen kannalta tutkijoiden mukaan erityisen kriittinen siksi, että etäisyydet Itämeren alueella ovat lyhyitä.

– Erilaisissa sotaharjoituksissa, joita Yhdysvallat ja Nato ovat Baltian puolustuksen valmistelemiseksi vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen toteuttaneet, Gotlanti on ollut keskeisessä roolissa, Wieslander ja Adamson muistuttavat.

Sotilaallisessa kriisissä Venäjä pyrkisi todennäköisesti Kaliningradista käsin estämään Nato-liittolaisten avun pääsyn perille Baltiaan ja sitä varten otaksuttavasti myös sijoittamaan ilmapuolustusjärjestelmiään Ruotsin alueelle, erityisesti Gotlantiin. Päähyökkäystä Baltian maihin saattaisivat siis edeltää operaatiot Ruotsia vastaan.

Entinen Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges arvioi vuonna 2017, että missään ei ole saarta, jonka merkitys olisi Gotlantia tärkeämpi.

Meneillään olevan Aurora-harjoituksen aikana brittiläiset ja puolalaiset merijalkaväkiyksiköt harjoittelevat yhdessä ruotsalaisten kanssa Gotlannissa. Samanaikainen puolalainen Anakonda-harjoitus testaa myös Ruotsin ilmapuolustusta, ja ruotsalaisjoukot harjoittelevat operaatioita eri kohteissa Puolan rannikolla.

– Meneillään oleva Aurora 2023 -harjoitus osoittaa, että Ruotsin sotilaalliset voimavarat ja maantieteellinen sijainti tekevät siitä keskeisen turvallisuustoimijan koillisen sivustan ja koko liittokunnan kannalta, Wieslander ja Adamson toteavat.

Ruotsin kuningas kävi kommunismin uhrien muistomerkillä

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja hänen puolisonsa kuningatar Silvia ovat valtiovierailulla Virossa.

Tiistaina suuri määrä tallinnalaisia saapui Vapaudenaukiolle tervehtimään kuninkaallista paria. Edellisestä vierailusta on 20 vuotta.

Paikalla ollut Sirje liikuttui Postimees -lehden mukaan kyyneliin.

– Olen hirveän onnellinen! Olen rakastanut tätä paria pienestä pitäen. Katsoin heidän häänsä, olen kuullut heidän perheen ongelmista. Olen niin iloinen, että sain nyt tavata heidät kasvotusten, nainen kertoi.

Yleisötapahtuman jälkeen kuningas ja kuningatar tapasivat Viron presidentti Alar Kariksen. Tapaamisessa presidentti ilmaisi toiveensa, että Ruotsista tulee puolustusliitto Naton jäsen jo ennen kesäkuun huippukokousta Vilnassa.

Kuninkaallinen pari tapasi myös Viron pääministeri Kaja Kallaksen.

Kuningas ja kuningatar kävivät tiistaina hiljentymässä myös Tallinnan Marjamäellä kommunismin uhrien muistomerkillä.

Monumentti on omistettu Neuvostoliiton terrorista kärsineille virolaisille. Viro menetti neuvostomiehittäjän sorron seurauksena viidenneksen hieman yli miljoonasta asukkaastaan. Heistä yli 75 000 murhattiin, vangittiin tai kyyditettiin maasta.

Muistomerkillä kuninkaallinen pari sytytti kynttilöitä kommunismin uhrien muistoksi.

Muiden päivien ohjelmassa on muun muassa vierailuja yrityksiin, järjestöihin ja oppilaitoksiin.

Viron presidentinkanslian mukaan valtiovierailun painopisteinä ovat turvallisuus- ja puolustusyhteistön vahvistaminen, taloudellisten siteiden tiivistäminen, vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuudet sekä koulutus-, tiede- ja innovaatioyhteistyö.

Kuninkaallisen parin matkassa ovat myös Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonsson ja ulkomaankauppaministeri Johan Forssell.

Ruotsin poliisiylijohtaja: Jengeihin värvätään vuosittain tuhat ihmistä

Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornberg löi tiistaina tiedotustilaisuudessa pöytään synkät luvut Ruotsin jengiytymiskehityksestä. Asiasta kertoo Aftonbladet.

Hänen mukaansa rikollisryhmiin värvätään vuosittain tuhat ihmistä. Se on enemmän kuin poliiseja valmistuu vuosittain.

– Joka päivä rikolliseen ympäristöön liittyy kolme uutta henkilöä, usein lapsia ja nuoria, Thornberg sanoi ja kuvaili määrää pelottavaksi.

Pahin tilanne on hänen mukaansa Tukholmassa, jossa on tällä hetkellä käynnissä kymmenen erilaista jengikonfliktia. Lisäksi ammuskeluja tapahtuu eri puolilla Ruotsia useita kertoja viikossa.

Thornbergin mukaan aseväkivaltaan voidaan tällä hetkellä yhdistää 30 000 henkilöä.

Poliisilla on meneillään useita operaatioita jengien pysäyttämiseksi. Tukholman alueella joulukuusta alkaen käynnissä olleen operaation aikana poliisi on onnistunut takavarikoimaan muun muassa sata pistoolia, kymmenen käsikranaattia ja lähes kahdeksankymmentä kiloa dynamiittia.

– Uskon, että pystymme hallitsemaan tilannetta parhaamme mukaan. Olemme erittäin aggressiivisia Tukholman alueella ja myös etelässä, poliisiylijohtaja totesi.

HBL: Keskivertoperheelle jää Ruotsissa melkein 4000 euroa enemmän käteen vuodessa kuin Suomessa

Keskimääräiselle ruotsalaiselle perheelle jää vuodessa lähes 4000 euroa enemmän käteen, kuin suomalaiselle perheelle. Kyse on ennen muuta verotuksellisista eroista. Asia selviää Hufvudstadsbladetin tekemästä vertailusta.

Vertailun mukaan keskivertoperhe Suomessa tienaa ennen veroja itse asiassa paremmin kuin Ruotsissa. Suomalainen keskivertoperhe ansaitsee lähes 106 000 euroa vuodessa, kun Ruotsissa summa on hieman yli 101 000 euroa.

Verojen maksun jälkeen tilanne on kuitenkin päinvastainen. Suomessa verojen jälkeen keskivertoperheelle jää käteen vajaat 76 000 euroa. Ruotsissa nettotulot ovat lähes 80 000 euroa.

HBL:n päätoimittaja Erja Yläjärvi pitää 3800 euron eroa keskivertoperheiden tuloissa varsin merkittävänä.

– Siinä on keskivertoperheen (2 työssäkäyvää keskipalkkaista aikuista) etumatka Ruotsissa verrattuna Suomeen. Ero riippuu nimenomaan verotuksesta – eikä ole aivan vähäinen, Yläjärvi kirjoittaa Twitterissä.

Ruotsalaiskomentaja MTV:lle: Autamme Ahvenanmaan suojelemisessa

Ruotsi on tarvittaessa valmis auttamaan Ahvenanmaan suojelemisessa, oli tilanteessa kyse ”mistä tahansa”. Näin sanoo Ruotsin merivoimien komentaja, kontra-amiraali Ewa Skoog Haslum MTV:n haastattelussa.

Suomessa on kevään aikana käyty vilkasta keskustelua demilitarisoidun Ahvenanmaan asemasta. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa viime viikonloppuna toteamalla, ettei itse nostaisi Ahvenanmaata ”tikun nokkaan”. Norjan Huippuvuorten demilitarisoitu asema ei näytä kiusanneen puolustusliitto Natoa, presidentti huomautti. Samalla Niinistö totesi Suomen puuttuvan tarvittaessa Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin ”epäsoveliaaseen toimintaan”.

Konsulaatin toiminta on herättänyt kritiikkiä, ja sen lakkauttamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo kymmeniä tuhansia allekirjoituksia.

Ruotsille konsulaatti ei ole huolenaihe, Skoog Haslum sanoo.

– Teemme koko ajan yhteistyötä Suomen kanssa. Mikäli Suomi pyytää apua, annamme sitä, hän sanoo.

– Meillä on Suomen kanssa suunnitelmat rauhan järkkymisen yli ulottuvaan tilanteeseen.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on vakava, ruotsalaiskomentaja toteaa. Syynä on etenkin Venäjän toiminnan muuttuminen entistä ennalta-arvaamattomaksi.

– Eli on selvää, että tämä huolestuttaa, mutta valmistaudumme hyvin ja toimimme yhdessä, Skoog Haslum sanoo.

Suomalaissotilaat osallistuvat paraikaa Ruotsissa järjestettävään laajaan Aurora 23-sotaharjoitukseen.

Arvio seuraavasta hallituksesta: Suomi siirtyy pohjoismaiselle linjalle

Petteri Orpon kaavailemasta kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien hallituksesta huolestuneiden kannattaa tutustua Suomen pohjoismaisiin naapureihin, kehottaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hänen mukaansa Suomi on nyt siirtymässä naapureidensa linjalle etenkin talouspolitiikassa.

– Niitä, joita pelottaa minkälaista ”kylmää kyytiä” on nyt Suomessa odotettavissa julkisen talouden hoidossa, työmarkkinoilla, verotuksessa, ansio- ja sosiaaliturvassa sekä maahanmuuttopolitiikassa, voivat käydä tätä kauhistelemassa vaikkapa kesälomalla Ruotsissa ja Tanskassa, Romakkaniemi kirjoittaa Twitterissä.

Ruotsissa on viime syksystä ollut vallassa moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien hallitus, jota Ruotsidemokraatit tukevat valtiopäivillä. Ruotsin hallitusblokki koostuu siis Säätytalolla ensi viikolla neuvottelevien suomalaispuolueiden ruotsalaisista sisarpuolueista ja yhteistyökumppaneista.

Useat tarkkailijat ovat varoittaneet Suomen jääneen jälkeen muista pohjoismaista, etenkin länsinaapuri Ruotsista.Vuorineuvos  Jorma Eloranta huomautti tammikuussa, että Suomen bruttokansantuote olisi 23 prosenttia eli noin 53 miljardia euroa suurempi kuin nyt, jos Suomen talouskasvu olisi ollut samalla tasolla Ruotsin kanssa.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi kehottaa Suomea ottamaan mallia Ruotsista esimerkiksi palkkaverotuksessa.

– Jos Suomessa olisi Ruotsin palkkaverotus, jäisi keskituloisille palkansaajille n. 5 % enemmän omista vuosiansioistaan käteen. Sen voisi mm. säästää, sijoittaa ja siten vaurastua.

– Tehdään Suomesta palkkaverotuksessakin Pohjoismaa ja suomalaisista perheistä vauraita, hän kirjoittaa.

Ongelma Ruotsissa: Jengiläisten rikoksista ei uskalleta kertoa poliisille

Ruotsin Göterborgin esikaupunkialueella sijaitsevan Hammarkullenin kunnan työntekijät eivät uskalla ilmoittaa poliisille tai sosiaaliviranomaisille rikollisjengeihin kuuluvien nuorten esittämistä tappouhkauksista.

Asiasta kertoo Sveriges Radio.

Työntekijöiden vaikeneminen käy ilmi Kaliber-ohjelmasta, jossa on tutkittu rikollisjärjestöjen vaikutusta kunnan työntekijöihin. Raportissa samankaltaisia tilanteita on kuvattu viime vuoden aikana yli 20 kappaletta.

Vaikka kuntien työntekijöitä on virallisesti ohjeistettu ilmoittamaan uhkaavista tilanteista poliisille, he eivät ole uskaltaneet toimia niin.

– Voimme havaita, että se luo vaikenemisen kulttuurin, koska ihmiset pelkäävät tiettyjen rikollisjärjestöjen kostoa, paikallispoliisi Christian Jensen sanoo.

Uhkauksia on esitetty esimerkiksi vapaa-ajankeskuksen ja kirjaston henkilökuntaa kohtaan. Kirjastossa on havaittu tapahtuvan jopa huumekauppaa, mutta henkilökunta ei ole uskaltanut puuttua asiaan.

Työntekijät kertovat, että osa ihmisistä ei ole uskaltanut enää asioida kirjastossa samaan aikaan siellä oleskelevien nuorisojengiläisten takia.