Verkkouutiset

Ruotsi

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Upseeri varoittaa: Ruotsin puolustusvoimien resurssit ahtaalla – voi vaikuttaa Suomeen

Aikaisemmin heinäkuussa Ruotsin uutisoitiin neuvottelevan resurssien lähettämisestä Suomen maavoimille ja jopa ruotsalaissotilaiden sijoittamisesta Suomeen. Kyse olisi muun muassa ruotsalaisten upseerien lähettämisestä monikansallisiin Nato-joukkoihin Suomeen.

Ruotsin puolustusvoimilla ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja kaavailtuun yhteistyöhön, varoittaa maan upseeriliitto Officersförbundet. Asiasta uutisoi Svenska Dagbladet.

Kolmasosa Ruotsin puolustusvoimien upseereista on jäämässä lähivuosina eläkkeelle, ja vuonna 2023 puolet Karlbergin sotakoulun upseerikoulutukseen hyväksytyistä kieltäytyi opiskelupaikasta. SVT:n mukaan upseerikoulutuksen aloituspaikat on viimeisen viiden vuoden täytetty kokonaan vain kerran.

Henkilöstöä ei Officersförbundetin puheenjohtaja Stefan Morinin mukaan ”yksinkertaisesti ole riittävästi”. Upseerien työpanos on viime vuosina kasvanut, ja tulee jatkossakin kasvamaan Nato-jäsenyyden ja alokkaiden määrän noustessa. Lisäksi ruotsalaisupseereja on jo nyt sijoitettuna ulkomaille, ja Ruotsin on tarkoitus lähettää Latviaan eFP-joukkojen pataljoona ensi vuonna.

Liian suuren resurssin lähettäminen Suomeen olisi muiden tehtävien keskellä ”onnetonta”, Morin kuvailee.

Ruotsin puolustusvoimat ei Svd:lle antamassaan lausunnossa allekirjoita huolta resurssien riittävyydestä. Upseerikoulutuksen käyvien määrän uskotaan kääntyvän nousuun, puolustusvoimista kerrotaan.

– Tulemme onnistumaan tehtävän ja resurssien välisessä tasapainottelussa, varahenkilöstöjohtaja Fredrik Peedu sanoo.

Huolestuttava trendi Ruotsissa: Yhä useampi tyttö syyllistyy väkivaltarikoksiin

Ruotsissa väkivaltarikoksista syytettyjen tyttöjen määrä on kasvussa, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Enemmistö nuorten väkivaltarikoksista on edelleen poikien tekemiä. Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston tilastojen mukaan väkivaltarikoksista syytettyjen 15–17 -vuotiaiden tyttöjen määrä on kuitenkin kasvanut 15 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Huolestuttava trendi on havaittu myös Ruotsin poliisissa, jonka mukaan ilmoituksia tyttöjen väkivaltarikoksista vastaanotetaan yhä enemmän.

– Usein kyse on useammasta kuin yhdestä tytöstä, jotka pahoinpitelevät toisen tuntemansa tytön, kertoo poliisin operatiivisen osastolla työskentelevä poliisipäällikkö Carin Götblad.

Aihe nousi Ruotsissa julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun 14-vuotias tyttö löytyi tiistaina murhattuna landskronalaiselta rautatieasemalta. Teosta epäillään yhtä 15-vuotiasta ja toista alle 15-vuotiasta tyttöä. Lisäksi kolmatta henkilöä epäillään törkeästä avunannosta rikokseen.

Götblad uskoo, että osasyy nuorten tyttöjen lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuteen on muutos kulttuurissa. Väkivaltaa ihannoidaan nuorten parissa.

Södertörnin yliopiston psykologian tohtorin Jenny Yourstonen mukaan Götbladin havainnoissa on perää. Asenteet väkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet nuorten parissa ikävään suuntaan.

Yourstonen mukaan väkivallan normalisointi leviää etenkin nuorten käyttämissä sosiaalisissa medioissa, jossa julkaistaan videoita ihmisistä syyllistymässä törkeisiin väkivallantekoihin.

Poikien ja tyttöjen väkivallanteoissa on Yourstonen mukaan kuitenkin yksi oleellinen ero: Siinä missä pojat saattavat usein syyllistyä väkivaltaan täysin tuntemattomia kohtaan, tyttöjen väkivallan uhriksi joutuvat yleensä tuntevat tekijän. Motiivi liittyy usein ihmissuhteisiin.

– On silti erittäin epätavallista nuorille tytöille ja naisille syyllistyä tällaisiin vakaviin rikoksiin verrattuna poikiin ja miehiin, vaikka rikosmäärät ovatkin nyt kasvussa, Yourstone kertoo.

Yourstone arvioi, että tyttöjen tekemien väkivaltarikosten määrä jatkaa tulevaisuudessa kasvuaan.

– Tulee viemään aikaa ennen kuin saamme käännettyä tämän kehityssuunnan. Se tarkoittaa, että tulemme näkemään enemmän tyttöjä ja naisia, jotka syyllistyvät tällaisiin rikoksiin, Yourstone tiivistää.

Murha ravistelee Ruotsia: Epäilty on alle 15-vuotias tyttö

Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Landskronan poliisi tutkii epätavallista rikostapausta. Alle 15-vuotiasta tyttöä epäillään nuoren naisen sieppauksesta ja murhasta. Asiasta kertovat esimerkiksi Helsingbors Dagblad ja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Tapauksen tutkinta käynnistyi myöhään maanantai-iltana, kun poliisi löysi tavallisen partiointitehtävän aikana elottoman nuoren naisen Landskronan vanhan rautatieaseman lähistöltä. Uhri oli haavoittunut vakavasti ja häntä yritettiin elvyttää sairaalassa, mutta tuloksetta.

Ruotsin poliisin mukaan on naisen vammojen perusteella täysin selvää, että hän oli joutunut henkirikoksen uhriksi. Aftonbladetin mukaan poliisi epäilee, että väkivallanteko on tapahtunut melko lähellä sitä mistä uhri löydettiin.

Uhrilla ei ollut mukanaan mitään henkilötodistusta eikä muutakaan, minkä perusteella hänet olisi voitu tunnistaa. Uhri ei kantanut mukanaan minkäänlaista henkilötodistusta tai korttia, josta hänen henkilöllisyytensä olisi selvinnyt. Hänet saatiin tunnistettua keskiviikkona. Uutistoimisto TT:n mukaan uhri ei ole tekijää merkittävästi vanhempi, ja he olivat tunteneet toisensa pitkään.

Teosta epäillyn alle 15-vuotiaan tytön puolustusasianajaja Cecilia Johnsson vahvisti ruotsalaiselle uutistoimisto TT:lle, että hänen nuori asiakkaansa on epäiltynä Landskronassa löytyneen naisen murhasta. Koska epäilty tekijä on alle 15-vuotias, ei häntä ole vangittu. Epäilty on sosiaaliviranomaisten huostassa.

 

Ruotsin asevoimien mallista kiinnostuttiin Euroopassa

Useat Euroopan maat ovat kiinnostuneet Ruotsin asevelvollisuusmallista, kertoo Politico.

Ruotsi palautti yleisen asevelvollisuuden seitsemän vuoden tauon jälkeen vuonna 2017. Tämä tekeekin maan mallista kiinnostavan useille Euroopan maalle, jotka nyt havittelevat samaa.

Ruotsin puolustusvoimissa palvelee vuosittain noin 8 000 asevelvollista, mutta koulutettavien määrä on tarkoitus nostaa ainakin kymmeneen tuhanteen lähitulevaisuudessa. 9–15 kuukauden palvelukseen valitaan noin yksi kolmasosa Ruotsin puolustusvoimien palveluskelpoisiksi määrittämistä asevelvollisista.

Uudelleen käyttöön otetusta asevelvollisarmeijasta Politicon tietojen mukaan ovat kiinnostuneita ainakin Saksa, Britannia, ja Alankomaat. Näillä mailla on ollut käytössä yleinen asevelvollisuus kylmän sodan aikana, muuta ne ovat luopuneet siitä vaiheittain.

Nyt kuitenkin muuttuneen turvallisuusympäristön ja ammattiarmeijan rekrytointivaikeuksien myötä asevelvollisuudesta on tulossa uudelleen kiinnostava vaihtoehto ylläpitää puolustuskykyä.

Ruotsin mallissa jokainen 18-vuotias sukupuoleen katsomatta saa postitse kyselylomakkeen, jossa kartoitetaan vastaajan terveyttä, koulutusta sekä mielipiteitä varusmiespalvelukseen liittyen. Lomakkeeseen on vastattava sakko- tai jopa vankilatuomion uhalla.

Lomakkeiden perusteella kutsuntoihin valitaan noin 110 000 henkilön joukko, joista noin neljäsosa osallistuu kunto- ja soveltuvuustesteihin. Tästä joukosta palvelukseen valitaan noin 8 000, jotka saavat 9-15 kuukauden varusmieskoulutuksen Ruotsin puolustusvoimissa.

Ruotsin mallissa miehistön palvelus kestää yhdeksän kuukautta, ja varusmiesjohtajien 15 kuukautta. Toisin kuin Suomessa, varusmiesjohtajat valitaan jo kutsunnoissa soveltuvuusarviointien perusteella.

Ruotsin malli voi olla kuitenkin pian todellisuutta myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Saksan puolustusministeri Boris Pistorius onkin esittänyt valikoivan asevelvollisuuden palauttamista, joka Ruotsin mallin tapaan lähettäisi kyselyn noin 400 000 kutsuntaiän saavuttavalle, ja joista 10 000 valittaisiin peruskoulutukseen maan puolustusvoimissa.

Kuten Ruotsissa, Pistoriuksen suunnitelma olisi vain ensimmäinen askel kohti laajempaa yleistä asevelvollisuutta. Ruotsin malli on kuitenkin osoittanut, että matka kohti asevelvollisarmeijaa on pitkä ja kivinen.

Ruotsin rooli islamistien propagandassa muuttui

Ruotsi ei ole enää yhtä yksilöity kohde islamistien propagandassa kuin vielä vuosi sitten, kertoo turvallisuuspoliisi Säpo. SVT:lle maan turvallisuustilanteen korostetaan kuitenkin olevan yhä vakava ja terrorismin uhkatason pysyvän toiseksi korkeimmalla tasolla.

Ruotsi nosti uhkatasoaan kolmesta neljään viisiportaisella asteikolla viime vuoden elokuussa. Tuolloin Ruotsia kuvailtiin terroristien propagandassa ”legitiiminä kohteena”, mutta enää maa ei ole yhtä voimakkaasti esillä, Säpon tiedottaja Gabriel Wernstedt kertoo.

– Uhkatasomme on korkea ja pysyy sellaisena. Kyse on strategisesta arviosta joka perustuu erilaisiin tietoihin, yksittäiset tapahtumat eivät johda muutoksiin uhkatasossa, hän sanoo.

Säpo on julkisuudessa kuvaillut Venäjää uhkaksi Ruotsille. Wernstedtin mukaan Nato-jäsenyys on parantanut Ruotsin turvallisuutta, mutta Venäjän tiedetään yrittävän hankaloittaa muun muassa asetoimituksia Ukrainaan.

Vieraat vallat voivat myös käyttää terroristeja ja ääriliikkeitä hyväkseen, Säpo varoitta.

– Väkivaltaisia ääriliikkeitä voidaan käyttää välikätenä kun yhteiskuntaan yritetään vaikuttaa ja lyömään kiilaa. Toisaalta ääriliikkeet voivat vahvistaa uhkaa hyödyntämällä vieraita valtoja.

Ruotsin puolustusvoimat tähyää avaruuteen – “Uhkana Venäjä”

Ruotsi aikoo laatia ensimmäisen puolustus- ja turvallisuusstrategiansa avaruutta varten, päätti maan hallitus torstaina. Nyt puolustusministeri Pål Jonson ja hallituspuolueiden puolustusasiantuntijat avaavat strategian pyrkimyksiä Expressenin mielipidekirjoituksessa.

Avaruustrategia vahvistaa Ruotsin uskottavuutta Nato-kumppanina, moderaatteja edustava Jonson, kristillisdemokraattien Mikael Oscarsson ja liberaalien Anna Starbrink kirjoittavat.

– Ukrainan sota on osoittanut, että avaruus on modernin sodankäynnin kriittinen ulottuvuus. Satelliittiviestintä mahdollistaa yhteydenpidon ulkomaailmaan ja satelliittikuvat, droonit ja muu antureilla saatu tieto on saatavilla aiempaa halvemmalla ja nopeammin. Tästä on syntynyt käsite ”läpinäkyvä taistelukenttä”, jossa vastustajien asemat ja liikkeet tulevat tunnetuksi hyvin nopeasti ja niitä vastaan voidaan taistella nopeammin. Sota on myös paljastanut varuusinfrastruktuurin haavoittuvuuksia, poliitikot kirjoittavat.

Strategiassa tullaan lyömään lukkoon miten Ruotsi parhaiten voi hyödyntää Lapissa sijaitsevaa Esrange-avaruuskeskusta ja maan teollisuutta turvatakseen Ruotsin turvallisuusintressit ”avaruudessa ja avaruuden avulla”. Halvemman teknologian myötä suurvallat eivät ole enää ainoita toimijoita avaruudessa, ruotsalaispäättäjät toteavat.

– Avaruus on yhteistyön areena, mutta ominaista sille on myös kilpailu ja konfliktien vaara. Vuodesta 2021 Naton linjana on ollut, että hyökkäykset liittolaisia ​​vastaan ​​avaruudessa tai avaruudesta ovat konventionaalisiin aseisiin rinnastettava  uhka liittoutumalle,  ja että artikla 5 voidaan aktivoida  tällaisissa tilanteissa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että meillä on oltava valmius ryhtyä tarvittaessa teknisiin, poliittisiin, diplomaattisiin ja sotilaallisiin toimiin.

Arktisen alueen ja Itämeren geostrateginen merkitys on viime aikoina korostunut, ja niin myös alueen kriittisen infrastruktuurin, kuten satelliittien. Myös tiedustelu Ruotsia ja ruotsalaisia toimijoita kohtaan avaruudesta käsin on todellinen uhka, kirjoituksessa varoitetaan.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan uhkan muodostavat lähinnä Venäjä, Kiina ja Iran.

– Vuonna 2021 Venäjä testasi satelliittitorjunta-asetta maasta laukaistavalla ohjuksella. Helmikuussa 2022, juuri ennen hyökkäystä Ukrainaan, Venäjä teki kyberhyökkäyksen kaupallista satelliittiviestinnän tarjoajaa vastaan, mikä teki kymmenistä tuhansista eurooppalaista modeemeista käyttökelvottomia. Venäjällä käy myös telesotaa häiritsemällä GNSS-palvelujen sijaintia, navigointia ja kelloa, mikä vaikuttaa siviilimerenkulkuun ja ilmailuun Ruotsin lähistöllä, Jonsson kumppaineneen kuvailee.

Yhdysvallat on kertonut olevansa huolissaan Venäjän aikeista avaruudessa. Maa pelkää Venäjällä olevan konkreettisia suunnitelmia viedä ydinase avaruuteen.

Ruotsin jengit käyttävät tyttöjä syötteinä

Ruotsalaiset jengit käyttävät nuoria tyttöjä syötteinä houkutellessaan uhrejaan ansaan, Ruotsin poliisi kertoo SVT:lle. Tytöt osallistuvat yhä useammin jengien väkivaltarikoksiin, mutta harvemmin varsinaisina tekijöinä, toteaa poliisin tiedottaja Thomas Johansson.

– Heillä on ehkä muita tehtäviä tässä ketjussa. On niitä, joiden vastuulla on ajoneuvot, asuntojen etsiminen, aseiden kuljettaminen tai suunnitellun uhrin paikalle houkutteleminen, hän sanoo.

Poliisin mukaan jengit houkuttelevat tyttöjä piireihinsä erilaisilla chatt- ja pelialustoilla. Johansson vertaa jengien toimintaa groomingiin, eli lasten seksiin houkuttelemiseen aikuisten toimesta.

Monet jengien rekrytoimista nuorista ovat poliisille entuudestaan tuntemattomia, ja esimerkiksi Blekingessä ja Skånessa poliisi on kehottanut kertomaan tuttuihin lapsiin ja nuoriin kohdistuvista epäilyistä. Jengit rekrytoivat aktiivisesti alaikäisiä vetoamalla siihen, että alle 18-vuotiasta ei tuomita rikoksistaan vankilaan, poliisi kertoo.

Tytöt eivät kuitenkaan ole jengien keskeisin rekrytoinnin kohde.

– Yleisimmät ryhmät ovat pojat, kehitysvammaiset ja yksin maahan saapuneet alaikäiset, vaikka tämä olikin ehkä tavallisempaa joitakin vuosia sitten, Johansson kertoo.

15-vuotiasta ruotsalaisnuorta syytetään kolmoismurhan tilaamisesta 17-vuotiaalta

Ruotsin Huddingessa sijaitsevassa Södertörnin käräjäoikeudessa on parhaillaan käsittelyssä poikkeuksellinen teko: 15-vuotiasta nuorta syytetään raa’an kolmoismurhan tilaamisesta toiselta 17-vuotiaalta nuorelta. Asiasta kertoo Dagens Nyheter.

Tapahtumaketju alkoi viime syksynä, kun kaksi naista ja yksi mies ammuttiin koteihinsa Västbergassa ja Tullingessa. Tullingessa murhattiin nuori nainen sekä tämän sijaisvanhempana toiminut isoäiti, Västbergassa taas perheenisä.

Poika ampui Västbergassa myös äitiä, joka piteli perheen viisivuotiasta lasta. Molemmat loukkaantuivat välikohtauksessa.

Teosta epäillään 17-vuotiasta poikaa, jonka rikosrekisteri on 28 tuomion pituinen. Hän on ollut aiemmin syytettynä muun muassa ryöstöistä, pahoinpitelyistä ja laittomista uhkauksista.

Vanhemman pojan murhaan suostutteli kuitenkin nuorempi 15-vuotias poika, joka hankki hänelle tekoa varten automaattiaseen. Nuorempi poika lupasi myös maksaa vanhemmalle pojalle 150 000 kruunua (noin 13 300 euroa) jokaista murhattua henkilöä kohti.

Nuorempi poika on kiistänyt kaikki syytteet.

Tapauksen oikeudenkäynti alkoi kesäkuun 10. päivä. Asianomistajia edustavan asianajaja Thomas Bodströmin mukaan nuorempi poika on oikeussalissa käyttäytynyt sekä uhkaavasti että pilkallisesti uhrien omaisia kohtaan.

Nuoremman pojan vanhempien mukaan poika todisti ystävänsä murhaa vuonna 2021, jonka jälkeen hän oli pitkään allapäin. Sen jälkeen hänen rikoshistoriansa on ollut kattava.

Pojan isän mukaan poika aloitti muun muassa huumekaupan. Vuotta myöhemmin hänet sijoitettiin lastenkotiin, jossa hän toisen pojan kanssa raiskasi yhden kodin asukkaista. Poika kuvasi teon ja pakotti uhrin sanomaan, että hän nautti raiskatuksi tulemisesta.

Poliisi oli tarkaillut poikaa murhahetkellä jo pitkään, sillä häntä epäiltiin jo tuolloin kesällä 2023 tapahtuneesta 25-vuotiaan uppsalalaismiehen murhan yrityksestä.

Poliiseja on erityisesti järkyttänyt se, että kuulusteluissa poika on hymyillyt ja naureskellut. Kysymyksiin hän ei ole yleensä halunnut vastata. Kun häneltä on kysytty syitä naureskelulle, on hän sanonut sen olevan refleksi.

– No, wallah, olet tosi hauska, poika vastaa eräällä kuulusteluvideolla.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että tuntemattomaksi jäänyt ”isoveli” pyysi poikaa järjestämään murhat. Chatkeskusteluissa pojan käytös on ollut myös täysin erilaista – hän on kohtelias ja kunnioittava. Poika ja chatkumppani kutsuvat toisiaan viesteissä myös veljiksi.

Chat-viesteissä poika myös kysyy isoveljeltä, toimivatko he Foxtrot-katujengin alla. Isoveljen vastaus on ei, ja hän selittää heidän muodostavan oman ryhmänsä.

Poika kehuu myös isoveljelle murhan tehnyttä 17-vuotiasta poikaa ja kertoo olevansa ylpeä siitä, että tämä tappoi jonkun isän ja äidin.

– Hänestä tulee vielä Euroopan vihollinen numero yksi, poika sanoo yhdessä viestissä.

Vielä murhien jälkeisenä päivänä poika jatkoi 17-vuotiaan pojan kehumista isoveljelle.

– V***u olin kyllä iloinen, hän toteaa.

Tapauksen oikeudenkäynti jatkuu käräjäoikeudessa, eikä lainvoimaista tuomiota ole vielä annettu.

”Valtio tuntuu tietävän paljon paremmin, mitä sinä tarvitset”

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen kritisoi taloustieteilijä Emmanuel Saezin Ylellä esittämiä väitteitä. Saezin mukaan palveluiden, kuten koulujen ja terveyspalveluiden, yksityistäminen on mennyt Ruotsissa liian pitkälle, jonka vuoksi hyvinvointivaltion perusteet on jo rapautettu.

Pakarinen ihmettelee tätä näkemystä.

– Toivottavasti kukaan ei ota tätä tosissaan. Asiahan on käytännössä juuri päinvastoin, Pakarinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Pakarisen mukaan vakaa julkistalous on edellytys hyvinvointivaltion säilyttämiselle, mutta huomauttaa ettei ettei Saez mainitse mitään Suomen kestämättömästä velkatilanteesta.

– Ruotsi hoitaa talouttaan erittäin mallikkaasti ja siten pystyy ylläpitämään hyvinvointivaltiota, Pakarinen muistuttaa.

Lisäksi Pakarinen kritisoi Saezin näkemyksiä siitä, etteivät he osaisi valita oikeaa koulua lapsilleen tai sijoittaa rahojaan eläkerahastoihin järkevästi. Pakarinen ei allekirjoita väitettä siitä, että yksilöt eivät osaisi tehdä itselleen suotuisia päätöksiä.

– Valtio tuntuu tietävän paljon paremmin, mitä sinä tarvitset. Aikamoista, Pakarinen kummastelee.

Ruotsissa kesälomaan käytetään kaksi kertaa enemmän rahaa kuin Suomessa

Ruotsalaiset suunnittelevat käyttävänsä kesälomaansa kaksi kertaa enemmän rahaa kuin suomalaiset, selviää molemmissa maissa tehdyistä Nordean kesälomabudjetti-kyselytutkimuksista.

Ruotsalaisten arvio omasta kesälomabudjetistaan on noin 2 000 euroa (23 000 Ruotsin kruunua), kun suomalaisten lomabudjetti on hieman yli 1 000 euroa.

Verrattuna viime vuoteen ruotsalaisten kesälomabudjetti on kasvanut 4 prosentilla, kun taas suomalaisten laskenut 17 prosenttia.

– Ruotsalaiset tuntuvat selvästi satsaavan kesälomaansa, vaikka korkojen ja yleisen hintatason nousu on sielläkin syönyt kuluttajien ostovoimaa. Ruotsissa kuluttajien luottamus on palautunut selvästi nopeammin kuin Suomessa, mikä näkyy myös kesäloman rahankäyttöaikeissa. Ruotsalaiset myös lyhentävät asuntolainojaan hitaammin kuin suomalaiset, jolloin rahaa muuhun elämiseen jää enemmän etenkin ruuhkavuosina, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.

Kesäloma rahoitetaan sekä Suomessa että Ruotsissa pääosin palkkatuloilla tai säästöillä. Suomessa ja Ruotsissa työntekijöiden keskipalkat ovat hyvin lähellä toisiaan. Molemmissa maissa vain muutama prosentti rahoittaa kesäloman vieton luotolla.

– Elinkustannusten nousu on hankaloittanut kesäloman rahoittamista molemmissa maissa, mutta Suomessa selvästi enemmän. Suomessa yli puolet kertoo, että heikentynyt ostovoima vähentää kesälomaan käytettävissä olevaa rahamäärää hieman tai merkittävästi. Ruotsissa vastaava luku on alle puolet vastaajista, Kostiainen sanoo.

Ruotsalaiset aikovat matkustaa kesällä ulkomaille suomalaisia enemmän. Ruotsalaisista 34 prosenttia (viime vuonna 28 prosenttia) suunnittelee ulkomaanmatkaa, kun suomalaista 25 prosenttia (viime vuonna 23 prosenttia) on suuntaamassa kotimaan ulkopuolelle.

Kylmää kättä ja helikoptereita länsinaapurin EU-vaaleissa

Veret seisauttavaa vaalivoittoa ei reilu viikko sitten käydyissä EU-vaaleissa tullut yhdellekään puolueelle Ruotsissa. Pääministeripuolue maltillinen kokoomus säilytti neljä paikkaa eikä ryvettynyt skandaaleissa ja keskinäisissä suhmuroinneissa, kuten moni muu.

Ruotsidemokraatit eivät ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen nostaneet kannatustaan vaan päinvastoin pakittivat, jonkinlainen virstanpylväs kai sekin. Heidän skandaaleistaan näissä vaaleissa voisi sen sijaan kirjoittaa kokonaan oman kolumnin.

– Taika on murrettu. Ruotsidemokraateista on tullut puolue siinä missä muutkin eli joskus voitetaan, ja joskus hävitään vaalit, sanoi vaalitutkija Henrik Ekengren Oscarsson.

Etukäteen jännitettiin, josko muutamat pienpuolueet saisivat sanoa hyvästit europarlamentille, mutta maasta se pieninkin ponnistaa Brysselin koneeseen. Euroopan rikkain puolue eli Ruotsin keskustapuolue todisti jälleen kerran, että äänet eivät ole kaupan. Eikä se, jolla on pinkka kunnossa, välttämättä ole se, joka voittaa. Kaksi paikkaa eli status quo lienee kuitenkin torjuntavoitto.

Liberaalit pääsivät maaliin rimaa hipoen, kun kisaa avitti entinen M-edustaja Anna Maria Corazza Bildt, joka vuonna 2019, kymmenen parlamenttivuoden jälkeen ei saanut puolueeltaan jatkoaikaa. Uusi koti löytyi liberaaleista, jossa Alexander Stubbin veroinen kampanjasoturi otettiin avosylin vastaan. Kiitos Corazza Bildtin keräämien äänien piti puolue paikkansa parlamentissa, mutta onni ei suosinut rohkeaa yrittäjää. Samalla puoluejohtaja Johan Persson varmisti oman asemansa sekä koko hallitusyhteistyön. Ave Maria!

Maltilliseen kokoomukseen luottivat myös kristillisdemokraatit valitessaan Alice Teodorescu Måwen kärkikandidaatikseen. Teodorescu Måwella oli merkittävä rooli kun ideaohjelmaa uudistettiin vuonna 2019. Vanhat meriitit mielessään hän kolkutti puolueen ovea, mutta sai kylmää kättä.

Aina kannattaa yrittää, ja kristillisdemokraateissa lopulta tärppäsi. Vaali-iltana puoluejohtaja Ebba Busch ja Teodorescu Måwe säteilivät kilvan, vaikka yksi paikka menetettiin. Kristillisestä vakaumuksesta huolimatta Buschin riemussa saattoi olla mukana ripaus vahingoniloa. Joskus yrittäminen nimittäin menee yli-yrittämiseksi ellei jopa epätoivon puolelle. Sara Skyttedal oli aiemmin kristillisten johtotähti ja Buschin bad cop. Sellainen hyvällä tavalla asennemuija.

Sitten mopo lähti käsistä. Vuoden 2023 kevään otsikoita, joissa europarlamentaarikko Skyttedal ylisti kannabista ja sen terveysvaikutuksia, ei katsottu puolueessa suopeasti. Vaikka kristillisdemokraatit ovat vähemmän konservatiivisia kuin suomalainen sisarpuolueensa, niin joku roti sentään. Kesäkuussa tilanne oli niin tukala, että Skyttedal valitti taksimatkalla ruotsidemokraattien edustajalle, että saattaa olla pian kilometritehtaalla.

Kyseli sitten muina naisina josko hyväpalkkaista parlamentaarikon virkaa olisi tarjolla. Ei ollut siellä eikä täällä. Tässä kohtaa olisi voinut vielä ajatella, että tekevälle sattuu ja hyvälle naiselle on varmasti hyviä hommia tarjolla, vaikkapa lobbarina. Skyttedal itse ei kokenut olevansa luottamustehtävässä vaan väärinymmärretty, ja siirtyi villiksi edustajaksi, täydellä palkalla tietenkin.

Aprillipäivästä oli ehtinyt kulua viikko kun Skyttedal ilmoitti perustaneensa uuden puolueen. Folklistan, joka olisi nyt ehdolla EU-vaaleissa. Ykkösnimenä komeili sosiaalidemokraattien bad boy Jan Emanuel. Parivaljakko poistui lehdistötilaisuudesta näyttävästi helikopterilla. Köyhät kyykkyyn! Ei mennyt niin kuin Strömsössä. Jan Emanuelille se kaikki oli vain hyvä läppä ja hän nauraa nyt lamborghinissaan koko matkan pankkiin, mutta Sara Skyttedalilla on takana loistava tulevaisuus.

Näin vauhdikasta meno ei todellakaan ollut sosiaalidemokraattisessa puolueessa, sillä he valitsivat listalleen neva hööd -edustajia. Koska ykkösnimi Heléne Fritzon, tai liioin kakkonen Johan Danielsson, ei ollut niin sanotusti teeveestä tuttu, oli useimmissa vaalijulisteissa varmuuden vuoksi mukana myös puoluejohtaja ja entinen pääministeri Magdalena Andersson. Sosiaalidemokraatit missasivat koko vasemmistotrendin, joka trombin lailla puhalsi läpi Euroopan. Siinä missä vasemmistoliitto ja ympäristöpuolue, näiden vaalien selkeät voittajat, valitsivat kärkinimikseen kaikkien tuntemia kasvoja, oli sosiaalidemokraateilla toinen linja. Aina ei selvästikään kannata yrittää.

Ruotsi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun

Ruotsi aikoo kutsua Venäjän suurlähettilään puhutteluun tuoreen ilmatilaloukkauksen takia. Asian vahvistaa SVT:lle Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström.

Venäjä loukkasi perjantai-iltapäivänä Ruotsin ilmatilaa Gotlannin itäpuolella. Ruotsin puolustusvoimien mukaan venäläinen SU-24-hävittäjä ei reagoinut poistumiskehotuksiin, jolloin Ruotsin ilmavoimien hävittäjäpartio käännytti venäläiskoneen ilmatilasta.

Venäläiskoneiden epäillään myös loukanneen Suomen ilmatilaa Loviisan edustalla maanantaina.

Ruotsi aikoo protestoida tapahtunutta Venäjän suurlähettiläs Viktor Tatarintseville. Billströmin mukaan ilmatilaloukkausta ”ei voi hyväksyä”, puolustusministeri Pål Jonson luonnehtiessa venäläiskoneen toimintaa ”epäammattimaiseksi”.

–  Olemme läheisessä yhteydessä liittolaisten ja kumppaneiden kanssa lähialueen tapahtumista, ulkoministeri Billström kommentoi SVT:lle.

Ruotsi olisikin USA:n köyhimpiä osavaltioita

Vaikka Ruotsi on kansainvälisessä vertailussa maailman vauraimpia valtioita, kulkee maan kehitys nyt väärään suuntaan, kirjoittaa markkinaliberaalin Timbro-ajatushautomon projektinjohtaja Rutger Brattström viestipalvelu X:ssä. Brattström havainnollistaa näkemystään suomalaisittain yllättävällä tilastotiedolla: mikäli Ruotsi olisi Yhdysvaltojen osavaltio, olisi sen bruttokansantuote asukasta kohden laskettuna kaikista osavaltioista toiseksi alhaisin.

Ruotsi olisi siis Brattströmin mukaan Yhdysvaltojen toiseksi köyhin osavaltio, jättäen taakseen ainoastaan syvään etelään kuuluvan Mississippin. Brattström myöntää kuitenkin vertailun olevan haastavaa, sillä esimerkiksi Kansainvälisestä valuuttarahastosta ja Yhdysvalloista saadussa BKT-datassa ei ole otettu huomioon maiden välisiä hintaeroja. Lisäksi myös kruunun tämänhetkinen heikko kurssi suhteessa dollariin vaikuttaa Ruotsin sijoitukseen.

Ruotsi on kuitenkin suhteellisesti köyhtynyt viime vuosina, Brattström kirjoittaa. 1970-luvulla Ruotsi oli Euroopan rikkaimpia maita, ja yhdysvaltalaiset tienaavat keskimäärin lähes kaksi kertaa enemmän nettona kuin ruotsalaiset.

– Pohjois- ja Länsi-Euroopassa vain ranskalaisilla ja itävaltalaisilla on matalammat nettotulot kuin meillä, mutta heilläkin jää enemmän rahaa käteen normaalien elinkustannusten jälkeen. Tienaamme vähiten tässä maailmankolkassamme!

– Useimmat tietävät että norjalaiset ovat meitä rikkaampia. Mutta kyse ei ole mistään pienestä erosta – meidän BKT asukasta kohden on noin puolet Norjan vastaavasta. Ruotsi on Norjaan verrattuna yhtä köyhä kuin Slovenia ja Viro ovat verrattuna Ruotsiin. Tanskalaiset ovat 20 prosenttia meitä rikkaampia, Brattström kirjoittaa.

Brattström huomauttaa Yhdysvaltojen repineen  vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen selvästi eroa Euroopan talouteen, mutta Ruotsissa kehitys on ollut useimpia Euroopan maita jyrkempi.

– Meillä on korkea verotus, haitallinen vuokrasääntely, ikuisuuksia vievät lupaprosessit ja kaavoitusmonopoli jotka seisovat investointien tiellä, jäykät työmarkkinat, raunioina oleva energiapolitiikkaa ja liian alhaiset työnteon kannustimet, Brettström luettelee.

Ruotsalaisten omakuva ei enää vastaa todellisuutta, Brattström sanoo.

 

Venäjä loukkasi Ruotsin ilmatilaa

Venäjä loukkasi perjantai-iltapäivänä Ruotsin ilmatilaa Gotlannin itäpuolella, Ruotsin puolustusvoimat tiedotti lauantaina. Kyseessä ei ole Venäjän ensimmäinen ilmatilanloukkaus Itämeren alueella tällä viikolla, sillä neljän venäläiskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa maanantaina Loviisan edustalla.

Ruotsin puolustusvoimien mukaan venäläinen SU-24-hävittäjä ei reagoinut poistumiskehotuksiin, jolloin Ruotsin ilmavoimien hävittäjäpartio käännytti venäläiskoneen ilmatilasta. Ilmatilaloukkaus oli Ruotsin mukaan lyhytkestoinen.

–  Venäjän toiminta ei ole hyväksyttävää ja osoittaa puutteellista kunnioitusta alueellista koskemattomuuttamme kohtaan. Seurasimme koko tilannetta ja olimme paikalla puuttuaksemme asiaan, ilmavoimien komentaja Jonas Wikman sanoo puolustusvoimien tiedotteessa.

Venäjä on viimeksi loukannut Ruotsin ilmatilaa vuonna 2022, silloinkin Gotlannin yllä.

Ukrainan ilmavoimat haluaisivat ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä

Ukrainan ilmavoimien päällikkö Serhii Holubtsovin mukaan tämäntyyppiset koneet F-16:n, Eurofighterin ja Rafalen ohella sisältyivät Ukrainan ilmavoimien kehitysvisioon jo vuonna 2018.

– F-16 tarjottiin ensin. Työskentelemme parhaillaan F-16:n parissa ja rakennamme sen infrastruktuuria. […] Gripen on meille toisella sijalla. Tämä on ei ole ensisijainen prosessi tällä hetkellä, mutta pyrimme saamaan nämä koneet jo valmiiksi, hän sanoi Ukrinformin mukaan.

Holubtsovin mukaan Gripen-hävittäjät voivat käyttää jopa tavallisia teitä, eivät tarvitse erityistä pinnoitetta ja käyttävät kaikkia länsimaisia aseita.

– Kaikkea, mitä F-16:ssa voi käyttää, voidaan käyttää Gripenissä. Siksi tietysti sanomme kaikista alustosta, että olemme kiinnostuneita vastaanottamaan tämän lentokoneen. Lisäksi se on kirjoitettu myös visioon ja kehitysstrategiaan, joka laadittiin tänä vuonna. Siis että haluaisimme F-16- ja Gripen-koneet käyttöömme, Holubtsov sanoi.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billstrom kertoi Nato-maiden ulkoministereille Prahassa, että Ruotsi voisi toimittaa Gripen-hävittäjiä Ukrainalle F-16-koneiden saapuessa Ukrainaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)