Europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp Pekka Toveri (kok.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että Unkari on hakemassa 16,2 miljardia euroa eli yli kymmentä prosenttia EU:n SAFE-rahoituksesta. Summa vastaa Unkarin lähes neljän vuoden puolustusbudjettia.
Hän arvioi, että Unkari ei varmasti käytä rahoitusta Ukrainan tukemiseen, kuten 13 hakijaa on ilmoittanut tekevänsä.
– Komission syytä olla tarkkana, koska tämä haisee lähinnä siltä, että yritetään viedä rahoitusta pois niiltä mailta, jotka aidosti haluavat nostaa puolustuskykyä Venäjää vastaan ja tukea Ukrainaa, hän kirjoittaa.
SAFE-rahoitusvälineeseen on varattu 150 miljardia euroa Euroopan turvallisuus- ja puolustusalan yhteishankintoihin.
Rahoitusvälineellä tuetaan niitä jäsenmaita, jotka haluavat investoida puolustusteollisuuden tuotantoon yhteishankintojen avulla keskittyen ensisijaisiin suorituskykyihin.
Tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia ja varmistaa, että puolustustarvikkeita on tarvittaessa saatavilla sekä korjata nykyiset suorituskykypuutteet ja viime kädessä vahvistaa EU:n yleistä puolustusvalmiutta. Lisäksi Ukrainan puolustusteollisuus otetaan alusta alkaen mukaan välineeseen, joten SAFE tarjoaa EU:lle mahdollisuuden tukea edelleen Ukrainaa.
Pekka Toveri toteaa Verkkouutisille, että SAFE on tosiaan lainaa, jota saa kohtuullisen hyvillä ehdoilla.
– Lainan ehtoja kuvaa se, että AAA-luokituksessa olevat maat kuten Ruotsi, ei ole sitä hakenut koska saavat rahaa julkisilta markkinoilta edullisemmin.
Suomi haki SAFE-rahaa miljardi euroa. Toveri sanoo, että Suomen osalta hallitus on sitoutunut puolustussatsauksiin, joiden rahoittamista hallitus ja valtionvarainministeriö varmasti on tarkasti pohtinut.
– Päätyivät tällaiseen ratkaisuun, millä perusteella, sitä on vaikea sanoa, mutta varmasti on etsitty valtion talouden kannalta edullisin vaihtoehto. Ja Puolustusvoimilla on tarkat pitkän aikavälin kehittämisohjelmat, joiden rahoittamisesta on kysymys, hän sanoo.
Toveri huomauttaa, että rahoituksen nopea lisääminen ei ole aina se paras vaihtoehto, koska samalla kun hankitaan materiaalia, pitää miettiä kaluston varastointi, ylläpito, koulutus ja jopa hävittäminen jossain vaiheessa.
– Tarvitaan henkilöstöä ja infrastruktuuria, joiden luominen kestää.
Toverin mukaan EU:n komissio ei ole kovin tarkasti avannut, miten ja millä perusteilla lainaa myönnetään.
– Ymmärsin, että ensimmäisellä kierroksella alustava laina perustui pitkälti hakijoiden pyyntöihin, joita supistettiin pääpiirtein samassa suhteessa kaikkien osalta, jotta summa saatiin sovitettua 150 miljardiin.
– Toisessa vaiheessa marraskuussa komissio arvioi jäsenmaiden suunnitelmat siitä, mihin varat käytetään, ennen kuin laina myönnetään. Mitkä ovat sitten ne tarkat arviointiperusteet, ei ole vielä tiedossa. Toistaiseksi on vain sanottu, että lainan pitää istua jäsenmaan puolustusinvestointisuunnitelmiin, Toveri jatkaa.
Hän huomioi, että Unkarin puolustussatsaukset ovat olleet tähän asti varsin maltillisia.
– Koko 2010-luku meni noin yksi prosenttia BKT:sta. 2021 eteenpäin on budjettia nostettu, niin että on päästy pois Donald Trumpin ”tarkkikselta” juuri kahden prosentin kerhoon. Budjetti on nyt noin neljä miljardia euroa, eli Unkari hakee lähes neljän vuoden budjetin kokoista lainaa. Se taitaa olla Latvian jälkeen suhteessa suurin hakijamaiden joukossa.
– Ja Latvia on Venäjän rajanaapuri, joka on tehnyt pitkäjänteisesti töitä puolustuskykynsä eteen. Kuten sanottu, puolustusbudjetin nopea nostaminen moninkertaiseksi ei ole yksinkertaista, koska rakenteiden muuttaminen ja järkevien investointien tekeminen vaatii aikaa. Siksi Unkarin anomus tuntuu varsin ylimitoitetulta, Toveri toteaa.
2/2
Komission syytä olla tarkkana, koska tämä haisee lähinnä siltä, että yritetään viedä rahoitusta pois niiltä mailta jotka aidosti haluavat nostaa puolustuskykyä Venäjää vastaan ja tukea Ukrainaa.— Pekka Toveri (@PToveri) September 15, 2025
