Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan hallituksen pitää jatkaa rakenteellisten uudistusten tekemistä vakavan talous- ja työllisyystilanteen vuoksi.
– Suomessa on jäänyt niin pitkään tekemättä uudistuksia, että niitä on nyt vain tehtävä, jotta pääsemme mukaan pohjoismaiseen kehitykseen. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa, koska koska monilla seuduilla osaajia ei vain löydy. Erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla tarvitaan työvoimaa, Matias Marttinen sanoi mediatilaisuudessa.
Hän huomautti pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen valinneen politiikan linjakseen sen, että humanitaarista maahanmuuttoa kiristetään, mutta työperäistä helpotetaan. Ensi vuoden talousnäkymät vaikuttavat tämänhetkisten tietojen valossa jo huomattavasti tätä vuotta paremmilta.
Syksyllä käsittelyssä on monia työllisyyden vahvistamiseen ja työelämän lainsäädäntöön liittyviä muutoksia. Budjettiriihessä päätettiin nuorille suunnatusta työllisyyspaketista, jonka keskeisin osa työllistymisseteli. Hallitus varasi 30 miljoonan euron määrärahan yrityksille, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden työllistämiseen vähintään puolen vuoden ajaksi. Painotus on nuorissa, joille ei ole kertynyt työhistoriaa tai koulutusta.
Matias Marttisen mukaan henkilöön liittyvän irtisanomiskynnyksen madaltaminen sopii hallituksen työlinjaan. Hallitus saavutti asiassa kuluvalla viikolla sovun, joten lainsäädäntö etenee eduskunnan käsittelyyn lokakuussa.
– Se on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus. Näin merkittävää uudistusta ei ole pitkään aikaan tehty työmarkkinoille. Muutos madaltaa työllistämisen kynnystä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hallituksen huomio kohdistuu pk-kenttään, koska työllistämispotentiaali näissä yrityksissä on hyvin suuri, työministeri sanoi.
Matias Marttinen ei pidä lausuntokierroksen jälkeen tehtyjä poistoja merkittävinä, vaikka ne ovat herättäneet paljon keskustelua. Esimerkiksi alisuoriutuminen on hänen mukaansa hyvin pieni yksityiskohta, joka on jo laillinen irtisanomisperuste oikeuskäytännössä. Myös varoitusmenettely säilyy nykymuodossaan.
– Arviomme on, että irtisanomiskynnys tulee madaltumaan. Menee kuitenkin useita vuosia, ennen kuin syntyy uutta oikeuskäytäntöä. Mutta saamme näin lisättyä yritysten rohkeutta rekrytoida, mikä on lainsäädäntöhankkeen merkittävin tavoite, Marttinen totesi.
