Suomella ei ole varaa luopua STT:stä, kirjoittaa kansanedustaja ja kokenut mediapomo Pauli Aalto-Setälä (kok.) viestipalvelu X:ssa. Aalto-Setälä kommentoi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien maanantaina julki tullutta päätöstä luopua Suomen Tietotoimiston (STT) ja sen omistaman kuvatoimisto Lehtikuvan palveluiden ostamisesta. HS:n ja IS:n omistajataho Sanoma Media Finland omistaa myös noin 75 prosenttia STT:n osakkeista.
Päätös uhkaa vakavasti STT:n mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa ja tuottaa uutisia lukuisille muille asiakkailleen, joita ovat esimerkiksi monet maakuntalehdet kuten Keskisuomalainen. Pauli Aalto-Setälä on työskennellyt toimittajana Turun Sanomissa ja MTV:llä, toiminut päätoimittajana Nelosella, Iltalehdessä ja Kotimaassa sekä toimitusjohtajana Kotimaa-Yhtiöillä, Allerilla ja mediatoimistokonserni Dentsulla.
Aalto-Setälä perustelee STT:n tarvetta kahdella argumentilla.
– Yksi: olemme olleet jo vuosia Venäjän informaatiosodankäynnin kohteena. Kaksi: tarkastetun, luotettavan tiedon merkitys on huoltovarmuuskysymys sekä kansalaistemme oikeus, Aalto-Setälä kirjoittaa ja jatkaa:
– Toivon, että STT:n media-asiakkaat harkitsevat huolella, mitä tekevät.
Samoilla linjoilla ovat myös kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) ja europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok/EPP). Limnellin mukaan ilman uutistoimistoa Suomi olisi lähes ainoa länsidemokratia ilman omaa luotettavan tiedon kivijalkaa.
– Jos STT ajetaan alas, riippuvuus ulkomaisista lähteistä ja some-algoritmeista kasvaa. Se lisää disinformaation riskiä, heikentää kriisiviestintää ja kaventaa resilienssiä. Luotettava kotimainen uutistoimisto on osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta, Limnell kirjoittaa viestipalvelu X:ssa.
Iltalehden tavoittaman Pekka Toverin mukaan STT:lla on rooli informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa. Jos STT ajetaan alas, voi Suomi menettää tehokkaan aseen Venäjän informaatiosotaa vastaan. Iltalehti lopetti STT:n uutispalvelun ostamisen vuonna 2017.
Toverin mukaan lännen yhtenäisyys on Venäjän ykköskohteita. Juuri Venäjän vaikuttamispyrkimysten takia olisi Toverin mukaan tärkeää, että Suomessa olisi STT:n kaltaisia neutraaleina pidettyjä tietolähteitä, joihin kansalaiset luottavat laajasti.
Vain harvassa eurooppalaisessa demokratiassa ei ole riippumatonta uutistoimistoa. Tällainen maa on esimerkiksi Islanti, jossa on vain noin 400 000 asukasta.
– Jokaisessa maassa on uutistoimisto; oma tai vieras. Sanoma haluaa osakkeenomistajiensa hyvää vaalien varmistaa sen, että Suomessa se on vieras, kirjottaa viestintäyrittäjä ja kolumnisti Janne ”Rysky” Riiheläinen Linkedinissä.
– Jos haluaa nimetä yhden suomalaisten oman teon, jolla heikennetään merkittävästi Suomen turvallisuutta, niin tässä se on: Sanoman päätös kuristaa Suomen Tietotoimistoa kenties kohtalokkaasti.
Sanoma on perustellut STT:n käytöstä luopumista halulla tehdä omista sisällöistään monipuolisempia.
– Lukijoiden tarpeet ovat erilaisia tilausmaksullisessa Helsingin Sanomissa, mainosrahoitteisessa Ilta-Sanomissa tai esimerkiksi alueellisessa Aamulehdessä, konsernin tiedotteessa kerrotaan. Sanoma on viime vuosina yhdistänyt Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien urheilutoimitukset sekä julkaisee omistamiensa Aamulehden ja Satakunnan kansan sisältöjä Helsingin Sanomissa ja Helsingin Sanomien sisältöjä Aamulehdessä ja Satakunnan kansassa.
Helsingin Sanomiat lopetti STT:n palveluiden käyttämisen jo kerran vuonna 2015, mutta palasi asiakkaaksi vuonna 2018 kun Sanoma osti konkurssin partaalle ajautuneesta uutistoimistosta osake-enemmistön. Tuolloin puhuttiin ”STT:n pelastamisesta”.
– Uskomme aidosti että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää, sanoi silloin Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.
Verkkouutiset ja Nykypäivä ovat STT:n omistaman Lehtikuvan asiakkaita.
Niin ne arvot muuttuu Hesarissa. Puolueetonta tiedonvälitystä ei enää tarvita…https://t.co/ILTmzO2Gcp
— Pekka Toveri (@PToveri) September 8, 2025
Korjaus 9.9. klo 15: Artikkelissa kerrottiin aiemmin että Sanoma irtisanoi sopimuksen STT:n kanssa 2015. Todellisuudessa vain Sanoman lippulaiva Helsingin Sanomat lopetti silloin STT:n palvelun käytön.
