Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) katsoo, että kasvot peittävät niqabit ja burkat eivät kuulu kouluihin. Haatainen olisi valmis jämäköittämään ohjeistusta myös lainsäädännöllä vastikään voimaan tulleen kännykkäkiellon tapaan.
– Kasvot peittävät hunnut eivät kuulu kouluun. Opetustilanteessa pitää olla kasvot näkyvissä. Oppimistilanteen lähtökohta on se, että ollaan vuorovaikutuksessa. Ja vuorovaikutus syntyy niin, että ollaan kasvokkain ja nähdään ilmeet, Haatainen kommentoi asiaa Verkkouutisille.
Tasa-arvoasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti kantaa asiaan myös osin samoin sanakääntein aiemmin tällä viikolla.
Haatainen toteaa, että naisilla pitää olla oikeus päättää pukeutumisestaan, mutta toivoo samalla keskustelun syventämistä siihen, miten erilaisissa uskontoryhmissä pyritään alistamaan naisia ja pakottamaan heitä tiettyyn muottiin. Hänestä eri uskontoryhmien pitäisi käydä aiheesta myös sisäistä keskustelua.
– Mutta silloin kun on kyse lapsista, heidän pitää saada olla lapsia. Koulussa lapset ovat samanarvoisia, siellä ei tunnusteta uskontoa ja lapset ovat koulussa oppimistilanteessa, Haatainen jatkaa.
Lapsilla hän viittaa kaikkiin alle 18-vuotiaisiin koululaisiin.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) on pitänyt lainsäädäntöä toistaiseksi järeänä toimena ja katsonut, että vastuu on ensisijaisesti kouluilla. Mitä vastaat tähän? Pitäisikö tästä säätää laissa?
– Minusta se olisi selkeätä. Meillähän vastikään tehtiin rajoitus, jolla kännyköiden käyttö voidaan kieltää kouluissa. Sekin oli aikamoinen rajoitus yksilönvapauksiin, vastaavasti tätä voitaisiin selvittää opetusministeriössä, miten tämä (huivikielto) suhteutuisi perustuslakiin ja perusoikeuksiin.
Haatainen toteaa, että kännyköidenkin osalta laki lähtee nyt siitä, että oppitunneilla sitä ei lähtökohtaisesti käytetä ja oppilaitokset voivat sitten määritellä tarkemmin käytännöt.
– Olisi hyvä, että kaikissa kouluissa oli selkeät pelisäännöt myös tästä (huivien kiellosta).
Haatainen haluaa lopuksi korostaa, että kasvot peittävien huntujen käyttö ei ole suomalaisissa kouluissa mikään iso ongelma, mutta kertoo törmänneensä itsekin asiaan työskennellessään 2007-2012 Helsingissä sivistystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.
– Kyselin asian perään, kun näin lapsen tulevan äidin kanssa kaupungilla kasvot peitettynä kouluun. Minulle sanottiin, että opetustilanteessa se otetaan pois, ja koulussa asia hoidettiin.
–Mutta opettajat ovat aika vaikeassa tilanteessa, jos heillä ei ole selkeää ohjenuoraa, pohtii Haatainen.
