Verkkouutiset

Uskonto

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Koulujen ei pidä tukea lasten paastoamista”

Ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi huomauttavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että koulujen ei pidä tukea lasten paastoamista.

HS kertoi viime viikolla, kuinka islamin uskontoon liittyvä ramadan on aiheuttanut ongelmia pääkaupunkiseudun kouluissa. Syynä on se, että ramadaniin liittyvä paastoaminen on näkynyt oppilaiden keskittymishäiriöinä ja poissaoloina tunneilta.

– Paastolla voi olla myös pitkälle ulottuvia vaikutuksia nuoren elämään, jos hän alisuoriutuu vaikkapa ylioppilaskokeissa nälän ja janon vuoksi. Oppimistulosten heikentyminen paaston takia lisää eriarvoisuutta ja segregaatiota, johon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa, kirjoittajat huomauttavat.

Koulujen suhtautuminen asiaan on ollut vaihtelevaa. HS:n haastattelemista opettajista osa on harkinnut jopa lastensuojeluilmoitusten tekoa, kun osa opettajista on tullut muslimioppilaita vastaan joustamalla opetussuunnitelmasta. Jousto on näkynyt esimerkiksi siten, että kotitaloustunneilla ei ole tehty ruokaa tai musiikin tunneilla ei ole soitettu tai laulettu. Tämä johtuu siitä, että paaston aikana osa muslimeista välttää myös musiikin kuuntelua.

Kaipiainen ja Sohrabi painottavat, että koulujen ei pidä tukea lasten nälän näkemistä millään tavalla.

– Sen sijaan tarvittaisiin yhteneväinen tiukka linja. Lapsen oikeus koulunkäyntiin sekä ruokaan ja juomaan pitää olla aina etusijalla, eikä minkään uskonnon käytännöt saa tätä estää. Erityisesti alakouluikäisten paastoaminen on asia, johon lastensuojelun pitää puuttua, kirjoittajat päättävät.

LUE MYÖS:
Opettajat HS:lle: Muslimioppilaat vahtivat uskontopoliiseina, kuka syö ramadanin aikaan

Opettajat HS:lle: Muslimioppilaat vahtivat uskontopoliiseina, kuka syö ramadanin aikaan

Islamin uskontoon liittyvä ramadan aiheuttaa ongelmia kouluissa, opettajat kertovat Helsingin Sanomille.

Ramadaniin liittyy oleellisesti paastoaminen. Tämä on aiheuttanut kouluympäristössä erilaisia lieveilmiöitä kuten oppilaiden keskittymisvaikeuksia, lintsausta ja alisuoriutumista.

– Meidän yläkoulumme oppilaista moni ei tule useina päivinä ollenkaan kouluun. Saman perheen alakoululaiset pikkusisaruksetkin saattavat paastota ja jäädä kotiin. Oppilaat ovat väsyneitä, päätä särkee, he eivät jaksa keskittyä tai opiskella, eräs opettaja kertoo HS:lle.

Toinen opettaja kertoo yhdeksänvuotiaista muslimioppilaista, jotka ovat ryhtyneet ”uskontopoliiseiksi”. He valvovat sitä, syövätkö muut muslimioppilaat paaston aikana ja määrittelevät sen perusteella, ovatko muut oppilaat ”aitoja muslimeita”.

Pahimmillaan erimielisyydet ovat meinanneet johtaa jopa fyysisiin yhteenottoihin.

– Viime ramadanin aikaan osa oppilaista tuli vahtimaan, ketkä muslimit syövät ja meinasi tulla käsirysyjä, kun nälkäiset ja ärtyneet oppilaat puuttuivat toisten syömiseen, eräs opettaja kertoo.

Jotkut opettajat sanovat olevansa niin huolissaan paastoavien lasten jaksamisesta, että pohtivat jopa lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuutta.

– Periaatteessa minun pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus jokaisesta päivästä, jolloin lapset jäävät ilman ravintoa ja vettä. Muu luokka kärsii myös, työrauha on olematon, eräs vantaalainen opettaja kertoo HS:lle.

Väkivalta kristittyjä kohtaan lisääntyi maailmanlaajuisesti

Uskonsa vuoksi tapetuista kristityistä neljä viidesosaa sai surmansa Nigeriassa, kertoo Open Doors -järjestön vuoden 2024 World Watch List-vainoraportti.

Raportti listaa 50 valtiota, joissa kristityt kohtaavat voimakkainta vainoa. Nigeria (sijalla 6) sijaitsee ääri-islamismin ja itsevaltaisten hallintojen leimaamalla Saharan eteläpuolisella alueella. Alueen 26 valtiosta nyt jo 15 sijoittuu vainoraportin ylimmälle väkivaltatasolle.

Ulkomailta tuetut ääri-islamistit hyödyntävät valtioiden epävakautta Nigerian lisäksi esimerkiksi Burkina Fasossa (20) ja Somaliassa (2).

Malin (14) vuonna 2022 jättäneet Ranskan joukot korvautuivat venäläisellä Wagner-palkkasotilasryhmällä, joka on syyllistynyt toistuviin julmuuksiin. Positiivista kehitystä edustaa kuitenkin Malin kesäkuussa 2023 hyväksymä uusi perustuslaki, jossa kristityt tunnustetaan yhdeksi maan vähemmistöistä.

Väkivalta lisääntyi maailmanlaajuisesti

Joka seitsemäs maailman kristitty kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi. Vainoraportin tutkimusjaksolla tapettiin noin 5 000 kristittyä uskonsa vuoksi, mutta todellinen määrä on todennäköisesti vielä suurempi.

Hyökkäykset kirkkoihin sekä kristillisiin kouluihin ja sairaaloihin – lähes 15 000 tapausta – seitsenkertaistuivat edellisestä raportointikaudesta. Kristittyjen pahoinpitelyjen ja uhkausten määrä – noin 43 000 tapausta – kasvoi kolmanneksella, ja koteihin tehtyjen hyökkäysten määrä liki viisinkertaistui yli 21 000 tapaukseen.

Kodeistaan häädettyjen tai paenneiden kristittyjen määrä kaksinkertaistui lähes 280 000:een.

Intian väkivaltatapaukset moninkertaistuivat

Intiassa (sijalla 11) kristittyihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti kevään 2024 parlamenttivaalien lähestyessä. Kristittyjen kuolonuhrien määrä (160) yhdeksänkertaistui edellisestä raportointikaudesta.

Myös hyökkäykset kirkkoihin ja kristillisiin kouluihin (yli 2 200 tapausta) sekä kristittyjen koteihin (noin 5 900 tapausta) moninkertaistuivat. Lukujen voimakkaan kasvun taustalla on etenkin etnisten ryhmien uskonnolliseksi muuttunut yhteenotto Manipurin osavaltiossa. Väkivalta kohdistui lopulta kaikkiin kristittyihin etnisestä taustasta riippumatta.

Huolestuttava uskonnonvapauskehitys jatkuu myös Kiinassa (19), jossa suljettiin WWL2024-vainoraportin mukaan arviolta noin 10 000 kirkkoa.

Kommunistihallintojen rajoitukset kiristyvät myös osassa Väli- ja Etelä-Amerikan maita. Peräti 20 sijaa nousseessa Nicaraguassa (30) kansalaisvapauksia puolustanut piispa Rolando Álvarez menetti kansalaisuutensa ja sai 26 vuoden vankeustuomion helmikuussa 2022.

Open Doors on kansainvälinen, poliittisesti sitoutumaton ja ekumeeninen avustusjärjestö, joka palvelee vainottuja kristittyjä yli 70 kohdemaassa. World Watch List-raportti seuraa kristittyjen uskonnonvapauden ja seurakuntaan kohdistuvan vainon toteutumista eri maissa. Tutkimus käsittää 50 maata, joissa kristityt kokevat vakaumuksensa vuoksi eniten vainoa. Raportti julkaistiin ensimmmäisen kerran vuonna 1993.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)