Olemme nähneet liikaa otsikoita, jotka alkavat sanoilla ”17-vuotias kuljettaja menehtyi onnettomuudessa.” Usein mukana oli kavereita, nopeutta liikaa ja elämä kesken. Omaisten suru on mittaamaton. Yksikin menetetty nuori elämä on liikaa.
Liikenteessä kuolee lähes 40 nuorta vuosittain. Kestämätöntä! Vaikka liikennekuolemien määrä on vähentynyt kaikissa ikäluokissa, ovat nuoret yhä yliedustettuina. Viimeisen kolmen vuoden aikana lähes joka kolmas tieliikenteessä kuollut tai loukkaantunut on 15-24-vuotias, vaikka heitä on väestöstä vain noin 11 prosenttia. Nuorilla kuljettajilla kuolemanriski on jopa kolminkertainen koko väestöön verrattuna.
Liikennekuolema ei ole vain tilasto. Se on peruuttamaton hetki, joka pysäyttää monta elämää. Suurin riski onnettomuuksille on neljä kuukautta kortin saamisen jälkeen.
On erinomaista, että liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kesäkuussa säädöshankkeen ajokorttilain muuttamiseksi. Hallitus aikoo kieltää 17-vuotiailta yöaikaisen ajamisen. Alaikäisten ajoneuvoihin vaaditaan erityistunnus kiellon valvomista varten. Riskientunnistamiskoulutuksen määrää lisätään. Lisäksi 17-vuotiaan poikkeusluvan myöntäminen tulee tarkasteluun: viranomaiset ovat myöntäneet luvan yli 90 prosentille hakijoista.
Miksi ihmeessä 17-vuotias saa ajaa henkilöautoa moottoritiellä keskellä yötä kaverit kyydissä – vailla mitään rajoituksia? Tähän kysymykseen voi vaatia vastausta myös alaikäisten kuljettajien vanhemmilta! Poikkeuslupahan oli tarkoitettu esimerkiksi kouluun tai harrastukseen kulkemiseen silloin, kun se on erityisen hankalaa ilman autoa.
Virheitä on tehty. Vuoden 2018 ajokorttiuudistuksessa pakollisten ajo- ja teoriatuntien määrää vähennettiin ja opetuslupaopetuksen ehtoja helpotettiin. Tavoitteena oli laskea ajokortin hintaa, mutta seurauksena liikenteeseen tuli aiempaa nuorempia ja kokemattomampia kuljettajia.
On täysin käsittämätöntä, että nykyisin ajokortin voi saada ajamalla autoa vain viisi ja puoli tuntia. Loput 8,5 pakollista tuntia saa suorittaa simulaattorilla. Käytännössä siis yli puolet pakollisista ajotunneista voi hoitaa ajamatta metriäkään oikeassa liikenteessä.
Ei simulaattorissa opi käsittelemään ajoneuvoa. Keskity siinä sitten liikenteeseen, kun auton käyttö on ihan hakusessa. Puhumattakaan siitä, että hallitsisi liukkaan kelin, pimeän- tai maantieajon.
Tunnen monta taitavaa nuorta kuljettajaa, jotka ovat oppineet ajamaan vanhempansa opetuslupaopetuksessa. Tuolloin ajotunteja on kertynyt vuoden aikana yli sata ja kaikenlaisissa sääolosuhteissa.
Mieti itse: vain viisi ja puoli tuntia autolla ajaneen sallitaan ajokortin saatuaan kaasuttaa 120 kilometrin tuntinopeudella motarilla. Sehän on pähkähullua. Se, joka väittää muuta, menee sitten itse kyytiin tai sallii omien lastensa menevän.
On kiistatonta, että mitä suurempi ajonopeus, sen tappavampaa on jälki onnettomuudessa tai kun auto lähtee käsistä. Nuorten liikenneturvallisuus vaatii Suomessa enemmän. Nuorista välittäminen vaatii Suomessa enemmän.
Ja juuri siksi uusien kuskien maksiminopeus tulee rajoittaa 80 kilometriin tunnissa ensimmäisen vuoden aikana. Vanhaan 80-lätkään ei tarvitse palata, mutta uuden kuljettajan tunnus tarvitaan. Se olisi myös viesti muilla tiellä liikkujille. Monenlaisia hölynpölyn vastaväitteitä toki kuullaan: ”provosoi muita tiellä liikkujia” tai ”ei mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle”.
Kökkö perustelu kuultiin myös silloin, kun 80-lätkä päätettiin poistaa: Suomessa ei ole paljon teitä, joilla saa ajaa yli 80 kilometriä tunnissa, etenkään talvella. Tuolloin kuviteltiin, että riittää, jos nuorelta otetaan kortti määräajaksi pois, jos he jäävät kaksi kertaa kiinni liikennerikkomuksista vuoden aikana.
Väärin kuviteltiin. Liikenneturva teetti vuonna 1999 tutkimuksen siitä, miten 80-lätkä vaikutti liikenneturvallisuuteen ja liikennevahinkojen määrään. Tulos oli pysäyttävä: 18-20-vuotiaiden kuljettajien kolarit ja niiden henkilövahingot lisääntyivät yli 40 prosenttia teillä, joilla oli satasen rajoitus, Jos taas rajoitus oli kahdeksan kymppiä, onnettomuuksien määrä pysyi käytännössä ennallaan.
Vaikka suurin osa nuorista ajaa vastuullisesti, ajokortin saaminen ei tarkoita sitä, että on valmis kuljettaja. Siksi meidän vanhempien ja lainsäätäjien on tehtävä osamme. Emme tarvitse lisää surullisia onnettomuustilastoja, vaan uusia ratkaisuja.
Nykyisin autoihin voitaisiin asentaa nopeudenrajoittimia. Kuljettajan ikään sidottu älykäs järjestelmä voisi helposti rajoittaa ajonopeuden 80 kilometriin tunnissa. EU:ssa alustavasti sovitussa ajokorttidirektiivissä kaavaillaan vähintään kahden vuoden pituista koeaikaa uusille kuljettajille ja alhaisempaa promillerajaa. Kannatettavaa.
Kun seuraava 17-vuotias nuori nousee auton rattiin, hänen ei pidä olla yksin. Hänen tukenaan pitää olla kattava ajokoulutus, viisas lainsäädäntö ja vastuulliset vanhemmat.
Nuorten liikenneonnettomuudet eivät ole kohtalon oikkuja. Ne ovat seurausta poliittisista päätöksistä ja kulttuurista, joka ei aseta rajoja ajoissa. Kyse ei ole vapaudesta, vaan elämästä. Kukaan meistä ei halua vapautta, joka päättyy hautakiveen.
