Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua julkisuudessa on palloteltu eri keinoja, joilla hallitus voisi alentaa yksikkötyökustannuksia.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty arkipyhien, kuten helatorstain ja loppiaisen, siirtämistä viikonloppuun. Sitä ovat kannattaneet muun muassa Nordean tutkimusjohtaja, pääekonomisti Aki Kangasharju ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja on tyrmännyt ehdotuksen sillä perusteella, että arkipyhät ovat työehtosopimukseen perustuvia.
Käsitettä arkipyhä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta kirkolliset juhlapäivät on säädetty kirkkolaissa. Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä ja toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.
Niin sanotuista yhteiskunnallisista arkipyhistä, eli itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän viettämisestä, on säädetty omat lakinsa.
Kirkkolaissa ei kuitenkaan säädetä kirkollisten juhlapäivien vaikutuksesta työaikaan. Kirkollisten juhlapäivien palkallisesta, vapaapäiväluonteisesta tai työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa.
Muutokset kirkolliskokouksen esityksestä
Kirkollisten juhlapäivien siirto edellyttäisi kirkkolain muutosta. Hallitus tai eduskunta ei kuitenkaan ole toimivaltainen tekemään esitystä tai aloitetta kirkkolain muuttamiseksi.
Kirkkolakia voidaan muuttaa ainoastaan kirkolliskokouksen esityksestä, ilmenee kirkon ja työmarkkinakeskusjärjestöjen arkipyhäselvityksestä vuodelta 2014.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee kirkolliskokouksen päätöksen mukaisen hallituksen esityksen eduskunnan päätettäväksi. Eduskunta voi päättää vain esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, mutta ei muuttaa sitä.
Helatorstai ja loppiainen ovat aikoinaan olleet lauantaipäivinä. Arkipyhäselvityksen mukaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun niin sanotuissa UKK-sopimusneuvotteluissa vuonna 1970 kirkkolakiin esitettiin muutosta kolmen arkipäivän osalta.
Työmarkkinajärjestöt lähettivät arkkipiispalle kirjeen, jossa ne ehdottivat loppiaisen, helatorstain ja toisen helluntaipäivän siirtämistä lauantaipäiviksi. Työmarkkinajärjestöjen myötävaikutuksella kirkolliskokous esitti lokakuussa 1971 eduskunnalle näiden arkipyhien siirtämistä viikonloppujen yhteyteen.
Siirrot perutaan – Koivisto paheksui
Vuonna 1985 kirkolliskokous esitti kuitenkin siirtojen perumista loppiaisen ja helatorstain osalta. Keskeinen syy siihen oli ekumeeninen.
Työmarkkinajärjestöt vastustivat muutosta, eikä eduskunnan päätös ollut yksimielinen. Eduskunta kuitenkin hyväksyi kirkkolain muutoksen vuonna 1985.
Silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti kirkkolain muutoksen tammikuussa 1986, mutta voimaantuloajan puuttumisen vuoksi poikkeuksellisesti niin, että laki tuli voimaan vasta vuonna 1992. Koivisto katsoi, että kirkolliskokous ja eduskunta olivat sopimattomasti ohittaneet työmarkkinajärjestöt.
Työmarkkinaosapuolet laativat yhdessä kirkon kanssa selvityksen arkipyhien siirrosta vuonna 2014. Selvityksen teosta sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) yhteydessä vuonna 2013.
Työmarkkinaosapuolten mietittäväksi jäi, antaako selvitys aihetta toimenpiteisiin. Ehdotuksia ei ole tehty.
Verkkouutisille kerrotaan, että kirkko ei ole tekemässä aloitetta asiassa.
