Sadoissa yrityksissä on jouduttu sulkemaan tuotantoa tai rajoittamaan sitä kolmatta viikkoa jatkuvien poliittisten lakkojen aikana, kertoo Teknologiateollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Verkkouutisten haastattelussa.
– Näissä yrityksissä työskentelee kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jää vielä nähtäväksi, kuinka pitkään lakkojen seuraukset tulevat kestämään. Jos satamat ovat kolme viikkoa kiinni, niin sen ajan pysähdyksissä ollutta tavaravirtaa ei pysty aivan yhden yön yli saamaan takaisin.
Teknologiateollisuuden toimialoista metallien jalostus on kärsinyt eniten, koska alan yrityksiä – muun muassa SSAB ja Outokumpu – on suorien työtaistelutoimenpiteiden kohteena.
– Muutkin toimialat, erityisesti kone- ja metallipuoli, kärsivät yhtä lailla sen takia, että kun terästehtaat ovat kiinni, materiaalia ja raaka-aineita ei saada kotimaasta. Valmistava teollisuus kärsii siitä, että kun tuonnista tulevat tuotantopanokset jäävät saamatta, tuotanto tulee ennemmin tai myöhemmin pysähtymään.
Teknologiateollisuus ry julkaisi maanantaina tuoreen jäsenyrityksilleen tehdyn kyselyn tulokset poliittisten lakkojen vaikutuksista.
Yksi kyselystä nouseva pääviesti on, että laaja joukko yrityksiä arvioi, että joutuu tulevien vuosien aikana vähentämään investointeja.
– Tämä kertoo vahvaa viestiä siitä, mitä poliittiset työtaistelut tarkoittavat yritysten investointisuunnitelmissa Suomen houkuttelevuudelle, Rautaporras kiteyttää.
– Toinen keskeinen tulos liittyy poliittisten työtaisteluiden ja logistiikkalakkojen epäsuoriin vaikutuksiin ja ne näyttävät tulosten perusteella ulottuvan erittäin laajalle, muuallekin kuin suoraan tällä hetkellä lakkojen kohteena oleviin yrityksiin, hän lisää.
Peräti 40 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi.
Suurista yrityksistä joka neljäs on jo siirtänyt lakon vuoksi tuotantoaan konsernin ulkomaisiin yksiköihin. Joka kolmannessa yrityksessä henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan.
Kyselyn perusteella yli 70 prosenttia suurista – yli 250 henkilöä työllistävistä – teollisen toimialan yrityksistä kertoo lakoista seuranneen mainehaittaa yritykselle.
– Mainehaitan konkreettinen vaikutus on, että jos esimerkiksi välituotetta ulkomaille toimittava suomalainen yritys ei pysty pitämään palvelulupausta, se häiritsee vakavasti tai jopa pysäyttää asiakkaan tuotannon. Usein on niin, että asiakkaalla voi olla kovin vähän ymmärrystä, että poliittisten erimielisyyksien takia heiltä on jäänyt tietyt osat saamatta. Tämä voi johtaa siihen, että asiakkuuksia menetetään, pääekonomisti havainnollistaa.
Useissa teknologiateollisuuden yrityksissä on ulkomainen omistaja. Yritysten keskuudessa on herännyt huolta siitä, että ulkomaiset asiakkaat, omistajat ja rahoittajat eivät ymmärrä tilannetta.
– Kun ulkomainen omistaja katsoo konserninsa tilannetta ja näkee, että jossain konsernin osassa, esimerkiksi Suomessa, vuoden tulos menee kuralle poliittisten työtaisteluiden seurauksena, omistajalla voi herätä kysymys, että pitäisikö tässä miettiä jotain muuta vaihtoehtoa, jos täällä homma ei toimi.
Rautaporras muistuttaa lakkojen vaikutuksista julkiseen talouteen. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on laskenut, että kolmas lakkoviikko huomioiden bkt-vaikutus nousee 1,5 miljardiin euroon.
– Tämä tarkoittaa useiden kymmenysten, jopa 0,5 prosenttiyksikön alentavaa vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Muutos on jo aika merkittävä. Sillä tulee olemaan vaikutuksia Suomen julkisen talouden alijäämään. Pahimmillaan se vaikeuttaa edelleen hallituksen tehtävää yrittää pitää kiinni EU:n alijäämäsäännöksistä. Tämä voi johtaa suunniteltua suurempiin leikkauksiin.
Rautaporras arvioi, että mikäli logistiikka- ja satamalakkoja jatketaan, vahingot tulevat kasvamaan eksponentiaalisesti tulevaisuutta kohden.
– Mitä pidempään tuotantoketjut häiriintyvät, ja mitä useampi yritys joutuu tuotantoaan keskeyttämään, siitä seuraa dominoefekti: kun yksi yritys keskeyttää tuotantoaan, se tulee vaikuttamaan usean muunkin yrityksen tuotantoon. Näin ollen vahingot tulevat moninkertaistumaan, kun lakot pitenevät.
