Säännöllinen kävely voi pidentää elämää jopa kolmella vuodella. Tutkimuksen mukaan tämän saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä määrää, jota yleensä pidetään tavoiteltavana, eli 10000 askelta päivässä.
Sen sijaan 15000 askelta yhteensä viikossa kahden vuoden ajan lisäsi elinvuosia sekä miehillä että naisilla, kertoo London School of Economics (LSE) -yliopistossa tehty tutkimus. Asiasta kertoo brittilehti The Telegraph.
Tutkijoiden mukaan säännöllinen kävely lisäsi miesten elinajanodotetta 2,5 vuodella ja naisten kolmella vuodella, mikäli he eivät aiemmin olleet fyysisesti aktiivisia.
Noin kolmannes briteistä ei liiku riittävästi, vaan heidän viikottainen aktiivisuutensa jää alle 150 minuuttiin. Suositus tarkoittaisi reipasta kävelyä noin 22 minuuttia päivittäin.
– Jos edes puolet liikkumattomista kävelisi 15000 askelta viikossa, sairauksien ja kuolemat vähenisivät ja terveydenhuollolta säästyisi vuosittain noin 14 miljardia puntaa, brittitutkimus laskee.
Kävelyn hyödyt korostuvat vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaat pystyvät vähentämään äkkikuoleman riskiä 52 prosentilla, mikäli he ottavat tavaksi kävellä 7500 askelta vähintään kolme kertaa viikossa, 45-65-vuotiailla hyöty on 38 prosenttia.
Säännöllinen harjoittelu hyödyttää liikkumattomia etenkin sitä kautta, että lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen riski pienenee. Diabetes puolestaan voi johtaa sydän- ja muihin sairauksiin, jotka lyhentävät jäljellä olevaa elinikää.
Päivittäistä 10000 askelta ei siis tarvita, ja Telegraph muistuttaa, että sen juuret ovatkin japanilaisessa markkinointikikassa 1960-luvulta.
Viime viikolla julkaistu, miljoona ihmistä Britanniasta ja Etelä-Afrikasta yli 10 vuoden ajalta käsittänyt tutkimus totesi, että kävelyn hyödyt tasaantuvat siinä vaiheessa, kun on taso on 7500 askelta kerrallaan yli neljä kertaa viikossa. Kävelyään mitanneet koehenkilöt saavuttivat tutkimuksen mukaan keskimäärin reilut 5000 askelta päivässä. Yli 65-vuotiailla jo 2500 askelta päivässä toi terveyshyötyjä.
Terveysekonomian professori Joan Costa-Font LSE:stä sanoo, että tulokset ovat selkeä signaali päättäjille. Mikäli säännöllinen aktiivisuus saataisiin juurrutettua ihmisille tavaksi, kansanterveys kohenisi, tuottavuus paranisi ja terveysongelmien aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle vähenisivät huomattavasti.
