Palveluyhtiö Baronan mukaan sosiaali- ja terveysalan kyky pitää kiinni työntekijöistään on heikentynyt vuoden aikana merkittävästi. Tämä ilmenee yhtiön Työelämätutkimuksesta, jossa tutkittiin muun muassa eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia.
Tutkimuksen mukaan halukkuus vaihtaa työpaikkaa sekä alaa on kasvussa.
Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 38 prosenttia.
Vähiten työpaikan vaihto kiinnosti julkisella sektorilla (30 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (33 %) ja teollisuusalalla (35 %).
Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten kaupan alalla (56 %), logistiikka-alalla (54 %) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (52 %).
Työpaikan vaihtohalukkuuden syitä tarkasteltaessa sosiaali- ja terveysalalla korostuvat työhyvinvoinnin tukeminen sekä johtaminen. Matkailu- ja ravintola-alalla korostuvat joustavat työskentelymahdollisuudet ja kaupan alalla palkka sekä mahdollisuudet edetä uralla.
Alanvaihtajia kiinnostaa erityisesti kaupan ala, joka nousi nyt heidän suosituimmaksi alaksi. Seuraaville sijoille tulivat markkinointi ja muut luovat alat sekä teollisuus.
– Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on tutkimuksemme mukaan heikentynyt, kun alalla työpaikan vaihtamista pohtivien osuus on kasvanut merkittävästi. Tilanne on huolestuttava, sillä väestön ikääntyminen paitsi lisää sotepalveluiden kysyntää myös alan työntekijöiden eläköitymistä. On myös huomattava, että muilla julkisen sektorin aloilla työpaikan vaihtoa harkitaan verraten vähän, Baronan Suomen ja Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa.
Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalan työnantajien on nyt kriittisen tärkeää panostaa veto- ja pitovoimaan, jotta työvoiman vaihtuvuutta saadaan vähennettyä ja uusia osaajia rekrytoitua alalle.
– Työhyvinvoinnin sekä johtajuuden kehittäminen ovat tutkimuksemme mukaan ne osa-alueet, johon alan työntekijät kaipaavat erityisesti muutosta.
Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus pysyi ennallaan ja varsin maltillisella tasolla (17 % vastaajista). Pohjois-Karjalassa (30 %) ja Lapissa (21 %) harkitaan työn perässä muuttamista muita alueita enemmän.
Pidemmälle, toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta (85 % muuttamista harkitsevista alueen vastaajista), Lapista (83 %), Pohjois-Pohjanmaalta (80 %) sekä Kainuusta (80 %).
Työelämätutkimuksen mukaan hyvinvointi on työelämässä hieman heikentynyt vuoden sisällä. Toimialojen välillä on tässäkin eroja.
Parhaiten voidaan markkinointi- ja muille luovilla aloilla (79 % alan vastaajista), teollisuusalalla (73 %) sekä julkisella sektorilla (69 %).
Haastavimmaksi hyvinvointi koettiin kaupan alalla (60 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (62 %) sekä rakennusalalla (63 %).
Heikoimman arvosanan hyvinvoinnin tukemisesta omalle työnantajalle antoivat sosiaali- ja terveysalalla (keskiarvo 7.0), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.1) sekä logistiikka-alalla (7.1) työskentelevät.
Hyvinvointi oli heikentynyt eniten rakennusalalla (-10 %-yksikköä) sekä kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (-9 %-yksikköä) edelliseen vuoteen verrattuna.
Neljättä kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu neljään osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen, hyvinvointi sekä työelämän kansainvälistyminen ja vastuullisuus. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2023.
