Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo selvittää tutkimuksen avulla, miten Venäjä on vaikuttanut laaja-alaisesti Suomessa 2000-luvulla, Yle kertoo. Tutkijoiden mukaan hanke on haasteellinen, mutta tarpeellinen. Tutkimuksessa tulisi välttää niin poliittinen ajojahti kuin historiattomuuskin.
Koska kyse on lähihistorian tapahtumista, kaikki aikalaiset eivät välttämättä halua kertoa Venäjän vaikuttamisesta.
Asiantuntijoiden mukaan vastaukset pitäisi saada etenkin seuraaviin kahdeksaan kysymykseen:
1. Mikä oli Venäjän suuri suunnitelma?
Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan Mannerheim-professuuria hoitavan Katri Pynnönieman mukaan tärkeintä olisi luoda kokonaiskuva Venäjän vaikuttamisen tavoitteista, keinoista ja väylistä Suomessa osana Venäjän laajempaa strategiaa.
2. Miksi Suomi epäonnistui ennakoinnissa?
2000-luvun alussa uskottiin yleisesti demokratian voittokulkuun: siihen, että markkinatalous tekisi Venäjästä demokratian ja että kaupankäynti takaisi rauhan Euroopassa.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan länsi tuudittautui siihen, ettei geopolitiikalla olisi enää aiempaa merkitystä Venäjälle.
3. Estikö Venäjä Suomen Nato-jäsenyyden?
Tutkijoiden mukaan on tärkeää selvittää, miksi Suomen valtiojohto ryhtyi ajamaan Nato-jäsenyyttä vasta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Onnistuiko Venäjä estämään Nato-jäsenyyden aikaisemmin?
4. Johdettiinko suomalaisia harhaan energiakaupoissa?
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että puolueet, teollisuus ja myös tutkijat uskottelivat suomalaisille pitkään, että energia on vain talous- ja ympäristökysymys. Kuitenkin energia valjastettiin Putinin kaudella venäläisen identiteetin ja suurvalta-aseman rakentamiseen.
5. Oliko vaikutusyrityksiä vielä 2000-luvulla?
Esimerkiksi Aleksanteri-instituutin Kangaspuro kertoo venäläisen diplomaatin udelleen häneltä Suomen varuskunnista lounastapaamisen yhteydessä.
6. Saivatko Putinin oligarkit erityiskohtelua?
Ulkopoliittisen instituutin virkavapaalla olevan johtajan Mika Aaltolan mukaan venäläisiä oligarkkeja haluttiin suojella Suomessa EU:n pakotteilta vielä, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin 2014.
7. Oliko Airiston Helmi turvallisuusuhka?
Vuonna 2018 julkisuuteen tuli Airiston Helmen tapaus. Lehtitietojen mukaan hallitus ja presidentti olivat epäilleet jo vuodesta 2014 Airiston Helmen kiinteistöjen mahdollista käyttöä tunnuksettomien venäläisjoukkojen majoittamiseen.
8. Puriko Venäjä suomalaisten mielipiteisiin?
Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa ja valtiollisilla informaatiokampanjoilla, kuten lapsikaappauksista ja Itä–Karjalan kansanmurhaepäilyistä.
Selvittämistä kaipaa, onko Venäjä kyennyt vaikuttamaan suomalaisia jakaneisiin keskusteluihin, esimerkiksi maahanmuutosta ja koronasta.
