Miltä näyttää pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma liikenteen ja logistiikan näkökulmasta? Sain käydä muutaman kerran kuultavana kevään säätytalon neuvotteluissa ja jo kysymyksistä pystyi päättelemään, että hyvääkin on odotettavissa. Näin tapahtui vaikka hallitus on vaikean paikan edessä. Julkista taloutta pitää sopeuttaa peräti kuuden miljardin euron edestä.
Minulla on vähintäänkin aavistus siitä, kuinka haastava tehtävä tuo on. Olin nimittäin valtiovarainministeri Orpon avustajana – enkä sitä peittele – Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana ja silloin tuo tavoite oli neljä miljardia.
Kävin kesällä tuoreeltaan läpi hallitusohjelman ja vertasin sitä aiempiin. Hallitusohjelma on selkeästi pidempi kuin kahden edellisen hallituksen. Tämä on kuitenkin tarpeen: kun hallitusohjelma on yksityiskohtainen, tullee lainvalmistelusta helpompaa ja yksityiskohtaisuus antaa varmuutta. Tämä näkyy nyt ensimmäisissä hallituksen lakiesityksissä ja budjettiriihen tuloksissa.
Yleisluonnehdintana voi todeta, että hallitusohjelma on suhteellisen liikennemyönteinen. Siinä luvataan esimerkiksi huolehtia Suomen logistisesta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja markkinoiden toimivuudesta yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi, kehittämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi. Hallitus aikoo myös laatia pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.
Tärkeitä linjauksia. Suomeen tehtävissä investoinneissa kuljetus- ja logistiikkakustannuksilla onkin iso merkitys. Kustannusvaikutukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina monelle muulle alalle. Siksi tarvitaan mainittuja ohjelmia.
Olen nykyisen työni puitteissa esittänyt edelleen, että hallitus laatisi tarkemman toimenpideohjelman, jossa käsitellään erityisesti Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannusten kehittymistä muun muassa päästövähennystoimien myötä sekä niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja suoraan kuljetusalan yritysten toimintaan. Tämän tekeminen mahtuisi hyvin sisään esimerkiksi teollisuuspoliittisen strategiaan.
Vaikuttavia konkreettisia linjauksia
Hallitusohjelma sisältää lukuisia yksityiskohtaisia kirjauksia. Euromääräisesti merkittävin on se, että jakeluvelvoitteen taso pidetään matalampana. Hallitus linjasi myös, että liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen omien toimenpiteiden takia. Tämä on suorastaan historiallinen linjaus. Hintakehityksessä tultaneen kuitenkin näkemään haasteita vaikkapa EU:n päästökaupan myötä. Suomi ja EU eivät myöskään pysty vaikuttamaan öljyntuottajamaiden ratkaisuihin.
Lähes jokainen hallitus on viime vuosikymmenet korottanut polttoaineverotusta. Esimerkiksi edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti jo hallitusohjelmassaan, että polttoaineverotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla. Ja vaikka kuinka olosuhteet vaalikaudella muuttuivat ja moni taho vaati korotuksien perumista, ne korotukset tehtiin. Kiitosta kuuluu toki sinnekin: jakeluvelvoitetta alennettiin, silloin määräaikaisesti.
Nyt liikennepolttoaineiden valmisteveroa jopa alennetaan vuoden 2024 alusta. Valmisteveron alennus olisi arvonlisäverottomana bensiinille keskimäärin 3,5 senttiä litralta ja dieselille keskimäärin 4,0 senttiä litralta. Tämän vaikutus on noin 170 miljoonaa euroa.
Myös jakeluvelvoitteen taso pidetään aiemmin päätettyä matalampana. Tarkoitus on alentaa jakeluvelvoitetta vuodelle 2024 nyt säädetystä 28 prosentista 13,5 prosenttiin.
Arvioimme, että näiden muutosten vaikutukset dieselin hintaan 2024 tuovat yhteensä noin 20 sentin vero- ja hintavaikutuksen verrattuna tilanteeseen, että näitä hallituksen päättämiä toimia ei tehtäisi. Vaikutus on merkittävä esimerkiksi 50 litraa sadalla kilometrillä kuluttavassa raskaassa ajoneuvoyhdistelmässä.
Kustannukset ovat merkittäviä, mutta myös ”tehtaan lattian” pitää olla kunnossa. Hallitus aikoo toteuttaa noin kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman hallituskaudella. Tästä tuli konkreettisia päätöksiä budjettiriihessä: nyt varataan investointiohjelman reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista lähes puolet (250 miljoonaa euroa) jo vuodelle 2024. Tämä ei ollut itsestäänselvyys sillä lähtötilanne oli käsittääkseni vaikea: välttämättä investointiohjelman rahoitusta ei saataisi kasaan tai tuo paketti painottuisi vaalikauden loppupuolelle. Nyt se tehdään etupainotteisesti. Vaikka tuokaan ei – tietenkään – paikkaa pitkään kertynyttä korjausvelkaamme, on se hyvä alku.
Nämä muutokset ovat tärkeitä. Kun on aihetta kiittää, sitä pitää antaa. Hallitus ansaitsee kiitoksen hyvästä alusta logistisen kilpailukykymme vahvistamisessa.
