Vastaanottokapasiteetin kokonaistarve on laskenut, sillä ukrainalaisia saapuu maahan viime vuotta vähemmän ja heitä on myös poistunut vastaanottojärjestelmästä, Maahanmuuttovirasto tiedottaa. Kapasiteetin tarpeen laskiessa vastaanottokeskuksia suljetaan.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Tarvittavien vastaanottokeskusten ja vastaanottokeskuspaikkojen määrä riippuu Suomeen saapuvien kansainvälistä suojelua ja tilapäistä suojelua hakevien ihmisten määrästä.
Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrä on ollut maltillinen, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Suomeen on saapunut yli 60 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Uusia vastaanottokeskuksia on avattu lähes 100 ympäri maan. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli toiminnassa 20 vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät esimerkiksi järjestöt, kunnat ja yritykset.
Tulijamäärät ovat vuonna 2023 selvästi laskeneet, minkä lisäksi ukrainalaisia siirtyy vastaanottokeskuksista kuntalaisiksi. Kun vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä laskee, kapasiteettia sopeutetaan, eli vähennetään vastaanottokeskusten kokonaismäärää.
– Maahanmuuttovirasto on hiljattain tehnyt päätöksen kahdeksan vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta. Ennen lakkautuksia vastaanottojärjestelmässä oli enemmän vapaita paikkoja kuin varautumisen näkökulmasta oli tarpeen. Tästä syystä kokonaiskustannuksiltaan kalleimpia keskuksia päätettiin lakkauttaa. Odotettavissa on, että asiakasmäärien vähetessä vastaanottokapasiteettia tullaan sopeuttamaan edelleen lähemmäs Ukrainan sotaa edeltänyttä niin sanottua normaalitasoa, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi tiedotteessa.
Hankintalaki velvoittaa Maahanmuuttovirastoa kilpailuttamaan vastaanottokeskuskapasiteettia säännöllisesti. Kilpailutukset voivat aiheuttaa vastaanottokeskusten palveluntuottaja- ja toimipistevaihdoksia.
– Tulijamäärien vähenemisen lisäksi vastaanottokeskuksia joudutaan toisinaan lakkauttamaan myös siitä syystä, että Maahanmuuttoviraston tulee toiminnassaan noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja kilpailuttaa vastaanottotoimintaa. Kun palveluntuottaja- tai toimipistevaihdoksia kilpailutusten seurauksena väistämättä tapahtuu, pyrimme toimimaan siten, että vaihdoksista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa tai muutoksia asiakkaiden arkeen. Kuitenkaan esimerkiksi asiakassiiroilta ja niiden mahdollisesti aiheuttamalta mielipahalta asiakkaille ei valittavasti täysin pystytä lakkautustilanteissa välttymään, pahoittelee Nurmi.
Maahanmuuttovirasto pyrkii välttämään asiakkaiden siirtämistä paikkakunnalta tai vastaanottokeskuksesta toiseen. Jos tämä ei ole mahdollista, pyrkii Maahanmuuttovirasto mahdollistamaa sen, että ainakin alueella työssä käyvät tai tutkintoa suorittavat asiakkaat voisivat jatkaa työntekoa tai opiskelua alueella.
Yli 45 000 Ukrainasta viime vuonna paennutta voi hakea Suomesta kotikuntaa vuonna 2023, kun he ovat oleskelleet Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Kunnat tarjoavat ukrainalaisille muun muassa kototutumista ja työllistymistä tukevia palveluita.
Vastaanottojärjestelmä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyvää, vaan väliaikaista majoitusta varten. Asiakkaita kannustetaan siirtymään kuntiin, kun mahdollisuus tähän avautuu kotikuntaoikeuden saamisen myötä. Kotikuntaoikeuden saanut voi itse päättää muun muassa omasta asuinpaikastaan.
