Korkea työllisyys lisää yksilöiden ja koko väestön hyvinvointia. Akavan työllisyyspoliittisena tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin, jotta voimme jatkossakin rahoittaa riittävät julkiset palvelut. Tarvitaan toimia, joilla työllisyys nousee, työttömyys vähenee ja työvoimaan kuuluminen yleistyy.
Työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttää, että työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa lisätään huomattavasti. Samalla yhä useamman maahanmuuttajan tulee voida kotoutua Suomeen nykyistä paremmin ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Maahanmuutosta puhuttaessa on suomalaisten aivan ensimmäiseksi katsottava peiliin. Asenteet ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan eivät ole meillä kunnossa. Tarvitaan tehokkaita toimia syrjimättömän ja monimuotoisemman työelämän mahdollistamiseksi – myös meidän suomalaisten joukossa.
Tulevan hallituksen on laadittava laaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisohjelma, jonka tavoitteena on lisätä työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, työllisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä parantaa asenteita heitä kohtaan.
Maahanmuuton esteistä on karsittava ylimääräistä byrokratiaa. Akava Worksin säännöllisesti julkaisemista maahanmuuttokatsauksista selviää, että suurin osa Suomeen suuntautuvasta työntekijöiden maahanmuutosta on pitkän ja byrokraattisen lupamenettelyn takana. TE-toimistot näet selvittävät ensin, löytyykö samaan tehtävään työnhakijoita EU/ETA-alueelta. Vaikka työnantaja haluaisi palkata ulkomaisen työntekijän ja tämä haluaisi muuttaa Suomeen työhön, saattaa maahantulo estyä, jos viranomainen katsoo, että kotimaassa olisi tehtävään potentiaalista työvoimaa.
Tilanne on hankala työvoimaa tarvitsevien yritysten ja julkisten palvelujen näkökulmasta. Katsomme Akavassa, että työvoiman saatavuutta pitää parantaa maahantuloprosessia yksinkertaistamalla eli luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
Yhtä lailla on laadittava toimia korkean osaamisen maahanmuuton tuntuvaksi lisäämiseksi. Tässä tärkeä keino on jatkaa maahantulon ”pikakaistan” kehittämistä. Tämä tapahtuu digitaalista asiointia lisäämällä esimerkiksi tunnistautumisen yhteydessä, mutta myös tuomalla yhteen tietoa kotoutumista edistävistä palveluista. Palvelutarjonnassa tulee huomioida maahan muuttavan henkilön ohella myös hänen mukanaan mahdollisesti muuttava perheensä.
Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on tärkein kotoutumista edistävä tekijä. Siksi työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on voitava aloittaa välittömästi maahantulon yhteydessä maahantulon perusteeseen katsomatta. Opiskelijoiden kotoutumista ja parempaa työllistymistä puolestaan tukee kotimaisten kielten opintojen lisääminen kaikkiin korkeakouluopintoihin. Lisäksi jokaiselle Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle tulee myöntää automaattisesti pysyvä oleskelulupa.
Viime kädessä on tiedostettava, että Suomi kilpailee samoista osaajista muiden Euroopan maiden kanssa. Siksi maakuvamarkkinointiin ja kansainvälisen rekrytoinnin pilotteihin panostaminen on aivan välttämätöntä myös jatkossa. Erityisesti laadukas koulutus ja tutkimus sekä palvelut ovat tärkeitä Suomen houkuttelevuustekijöitä. Ne tukevat myös jo maassa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuutta.
Meidän on korkea aika ymmärtää, että meillä ei ole varaa valita, ketkä tänne pääsevät. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta olisimme mahdollisimman houkutteleva työnteko- ja kotimaa muualta tuleville.
