Natoon liittyminen luo suomalaisille maanpuolustusammattilaisille uusia työpaikkoja, uutisoi Talouselämä. Työllisyysvaikutukset koskettavat muun muassa puolustusvoimia, puolustushallintoa sekä siviilipuolen asiantuntijoita.
Eniten lisätyövoimaa kaivataan upseeristossa, sillä pelkästään Naton komentojärjestelmään tarvitaan yli sata suomalaista. Heistä valtaosan tulisi olla upseereita, ja osan puolestaan siviilivirkamiehiä ja aliupseereita.
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita kertoo, että Naton laskentakaavan mukaan yhtä kenraalitehtävää kohden organisaation tarvitaan noin 40 muuta henkilöä. Henkilöstötarvetta lisää myös joidenkin Nato-maiden kanssa tehtävä kahdenkeskinen yhteistyö.
Alustavasti näiden työpaikkojen uskotaan sijoittuvan Alankomaiden Brunssumiin tai Yhdysvaltojen Norfolkiin. Lisäksi ilmoilla on ollut myös spekulaatioita koskien Pohjoismaihin perustettavaa pohjoista esikuntaa. Tämä olisi asiantuntijan mukaan iso panostus. Upseeriston tarve kasvaisi entisestään.
– Jo normaaliaikana meillä on noin 300 upseerin vaje. Kun sen päälle tulevat Nato-velvoitteet, väki alkaa olla kentällä tosi vähissä, sillä myös harjoitusmäärät ovat kasvaneet, Viita toteaa.
Naton operatiivisen suunnittelun muuttuessa Suomen jäsenyyden myötä tulee tarkastella myös sitä, tarvitaanko Suomeen tai muualle Pohjois-Eurooppaan lisää Naton läsnäoloa. Kysymystä esimerkiksi kansainvälisen taisteluosaston asettamisesta Suomeen ei ole pidetty akuuttina. Tämä johtuu Suomen vahvasta omasta puolustuskyvystä.
Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies ja ministeriön sisäisen Nato-toimiston johtaja Karoliina Honkanen uskoo, että upseeriston kasvava kysyntä ja uudet työmahdollisuudet houkuttelevat alalle uusia tulokkaita. Lisäksi Honkanen tuo esille Suomen Nato-jäsenyyden epäsuorat työllisyysvaikutukset.
– Se ei ole myönteinen asia pelkästään puolustusteollisuudelle vaan hyvinkin laajalle yritysten joukolle. Nato panostaa kaksoiskäyttöteknologian hankkimiseen ja kehittämiseen, Honkanen sanoo.
