Verkkouutiset

Puolustusvoimat

Näin Hornetit tekevät läpilaskuja kuvissa Pohjois-Savon maantiellä

Karjalan lennoston johtaman ilmavoimien Baana 23 -maantietukikohtaharjoituksen lentotoiminta on käynnissä Pohjois-Savossa.

– Tervon maantietukikohdassa on nähty tänään mm. F/A-18 Hornetien lähestymisiä ja läpilaskuja, ilmavoimat kertoo somepalvelu X:ssä.

Ilmavoimat on jakanut kuvia X-tilillään (jutun alla) Hornet-hävittäjien harjoituksista.

Baana 23 -harjoitus järjestetään Tervossa Pohjois-Savossa 18.–22. syyskuuta 2023. Harjoitukseen osallistuu myös liittolaismaiden lentokalustoa.

Baana on Ilmavoimien vuosittainen maantietukikohtaharjoitus, jonka järjestämisvastuussa on tällä kertaa Karjalan lennosto.

Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille Suomea.

Harjoitukseen osallistuu Ilmavoimien lentokaluston lisäksi ensimmäistä kertaa Norjan ilmavoimien F-35-hävittäjiä ja Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjiä.

Nato hehkuttaa Suomen sodan ajan vahvuutta

Puolustusliitto Nato on julkaissut viestipalvelu X:ssä kuvan kahdesta suomalaisesta varusmiehestä.

Viestissä Nato kehuu 1,8 miljoonalle seuraajalleen suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää.

– Suhteellisen pienestä 5,5 miljoonan asukkaan väestöstä huolimatta Suomella on vaikuttava 280 000 sodan ajan vahvuus kattavan varusmiespalveluksen ansiosta, Nato kertoo.

Suomi on yksi niistä harvoista eurooppalaisista maista, joka on säilyttänyt yleisen asevelvollisuuden. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.

Varusmiespalveluksen suorittaneiden miesten ja naisten asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun asti, jolloin henkilö täyttää 60 vuotta.

Miehistöön kuuluva siirtyy varareserviin sen vuoden lopussa, kun hän täyttää 50 vuotta. Upseerit ja aliupseerit ovat reservissä sen vuoden loppuun, kun he täyttävät 60 vuotta.

 

Ilmavoimat harjoittelee Britannian ja Norjan kanssa

Ilmavoimien Baana 23 -maantietukikohtaharjoitus järjestetään Tervossa Pohjois-Savossa 18.–22. syyskuuta 2023. Harjoitukseen osallistuu myös liittolaismaiden lentokalustoa. Ilmavoimat kertoo asiasta tiedotteessa.

Baana on Ilmavoimien vuosittainen maantietukikohtaharjoitus, jonka järjestämisvastuussa on tällä kertaa Karjalan lennosto. Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille Suomea. Toiminta maantietukikohdissa kuuluu kaikkien Ilmavoimien ohjaajien koulutukseen.

Harjoituksessa on lentotoimintaa Tervon maantietukikohdassa ja Rissalan tukikohdassa tiistaista torstaihin 19.–21. syyskuuta päivittäin kello 10–24:n välisenä aikana ja perjantaina 22. syyskuuta kello 10–15. Harjoituksen lentotoiminnallisena tavoitteena on lentää lentokoulutusohjelmien mukaisia nousuja ja laskuja maantietukikohtaan päivä- ja yölento-olosuhteissa.

Harjoituksessa on mukana pääasiassa Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä. Harjoitukseen osallistuu myös muuta Ilmavoimien lentokalustoa.

Harjoitukseen osallistuu Ilmavoimien lentokaluston lisäksi ensimmäistä kertaa Norjan ilmavoimien F-35-hävittäjiä ja Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjiä. Eurofighterit tukeutuvat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan.

Karjalan lennosto ottaa Tervon maantietukikohdan käyttöön 18.‒27. syyskuuta 2023 väliseksi ajaksi. Poikkeukselliset liikennejärjestelyt ja liikkumisrajoitukset jatkuvat Tervon alueella myös Baana 23 -harjoituksen jälkeen 25.–29. syyskuuta järjestettävän Ruska 23 -ilmaoperaatioharjoituksen vuoksi.

Harjoitustoiminta aiheuttaa liikennejärjestelyjä Karttula – Tervo välisen seututien 551 (Sininen tie) sulkemisen vuoksi sekä liikkumisrajoituksia lähialueen asukkaille. ELY-keskus sulkee seututie 551 välillä Karttula – Tervo liikenteeltä Tervon varalaskupaikan kohdalta maanantaina 18. syyskuuta kello 10 alkaen.

Tie avataan yleiselle liikenteelle keskiviikkona 27. syyskuuta kello 18 mennessä. Sulun aikana kaikki tieliikenne ohjataan kiertotietä Karttula (seututie 554) – Ahvensalmi (teiden 554 ja 5512 risteys) – Tervo (yhdystie 5512).

Puolustusvoimat on ottanut käyttöönsä harjoitusalueen hallinnollisella päätöksellä, joten siellä liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla. Koko harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty ympärivuorokautisesti 18.–27. syyskuuta 2023.

USU: Kenraaleiden rikosepäilyn voi tutkia jatkossa aina poliisi

Hallituksen lakiesitystä sotilasrikosten tutkinnasta on muutettu eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon takia niin, että tutkintavastuuta annetaan Pääesikunnalta poliisille, kertoo Uutissuomalainen.

Jatkossa poliisi tekisi rikoksen vakavuudesta huolimatta esitutkinnan aina, kun rikosepäily koskee Puolustusvoimain komentajaa, Pääesikunnan päällikköä tai muuta kenraalin tai amiraalin virassa olevaa.

Toinen muutos koskee rikosepäilyä sotilastiedustelussa. Muokatun lakiesityksen mukaan esitutkintavastuu olisi aina poliisilla, jos sotilastiedustelun virkamiestä epäillään rikoksesta tiedustelumenetelmien käytössä tai sotilastiedustelutehtävän aikana.

Alun perin lakiesitys lähti siitä, että sotilastiedustelun virkamiehen epäillyn rikoksen tutkisi Pääesikunta itse. Eduskunnan oikeusasiamies puuttui juuri tähän.

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesityksensä eduskunnalle viimeistään marraskuussa. Ennen kuin eduskunta pääsee puimaan lakiesitystä, Lainsäädännön arviointineuvosto antaa siitä lausunnon. Lain voimaantulon ajankohdasta ei ole vielä tietoa.

Ilmavoimat harjoittelee varalaskupaikalla, mukana myös liittolaismaita

Ilmavoimien Baana 23 -harjoitus järjestetään Pohjois-Savon Tervossa 18.–22. syyskuuta. Harjoitukseen osallistuu F/A-18 Horneteja sekä muuta Ilmavoimien lentokalustoa. Lisäksi mukana on liittolaismaiden ilma-aluksia.

Baana on Ilmavoimien vuosittainen maantietukikohtaharjoitus, jonka järjestämisvastuussa on tällä kertaa Karjalan lennosto. Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille Suomea.

Tervon varalaskupaikka on suljettu harjoitusalueeksi 18.‒27. syyskuuta, liikenteelle on kiertoreitit. Poikkeukselliset liikennejärjestelyt ja liikkumisrajoitukset jatkuvat Tervon alueella myös 25.–29. syyskuuta järjestettävän Ruska 23 -ilmaoperaatioharjoituksen vuoksi.

Puolustusvoimat on ottanut käyttöönsä harjoitusalueen hallinnollisella päätöksellä, joten siellä liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla. Koko harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty 18.–27. syyskuuta.

Drone tiedusteli räjähdeonnettomuuden suurharjoitusta

Maavoimat on julkaissut viestipalvelu X:ssä kuvia suurharjoituksesta, joka oli yhdistelmä liikenneonnettomuutta ja tulipaloa.

Harjoituksissa tiedustelussa käytettiin sotilaspalokunnan drone-lennokkia.

Maavoimat on julkaissut harjoituksista kuvia, jotka ovat nähtävillä tämän jutun lopussa.

Kyseessä oli Kainuun pelastuslaitoksen johtama lakisääteinen räjähdesuuronnettomuusharjoitus. Harjoitus sisältyi Vyötärö 23-harjoitukseen.

Reserviläisliiton mukaan EU:n lyijyesitys on syvästi ongelmallinen

Asia on noussut jälleen esille, kun europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) jätti kirjallisen kysymyksen komissiolle ja sai tähän vastauksen sekä lisäksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kirjelmöinyt ehdotuksen ongelmista kolmelle EU-komissaarille.

Vaarana on, että lyijynkäyttökielto osana REACH-asetusta estää vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ampumaradoilla.

Reserviläisliitto toteaa, että nykyisessä esityksessä on maanpuolustuspoikkeama, mutta on hyvin epävarmaa, voidaanko sitä soveltaa reserviläisammunnoissa.

– Monet ampumaradat ovat yhteiskäytössä muiden järjestöjen, riistanhoitoyhdistysten tai ampumaseurojen kanssa, joten tästä syystä poikkeamaesitys aiheuttaa reserviläisten keskuudessa suurta epätietoisuutta, Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen toteaa.

Hän muistuttaa, että ammunta on reserviläisyhdistysten yksi päätoimintamuoto.

– Monilla reserviläisyhdistyksillä on viikoittaisia ampumavuoroja. Toukokuu oli Reserviläisliitossa ammunnan teemakuukausi, jolloin jäsenistöä kannustettiin ampumaharrastuksen pariin. Tuolloin yhden kuukauden aikana ammuttiin kahden reserviläisjärjestön ampumatapahtumissa noin 850 000 laukausta. Kaikkiaan Reserviläisliiton alaisissa piireissä ja yhdistyksissä ammutaan vuosittain noin viisi miljoonaa laukausta, hän kertoo.

Salminen pitää nykyistä esitystä isosti ongelmaisena ja tulkinnanvaraisena.

LUE MYÖS:
EU uhkaa Suomen reserviläistoimintaa – näin komissio vastasi

Puolustusvoimat osallistuu harjoitukseen Ruotsissa

Suomen puolustusvoimat ja Ruotsin asevoimat harjoittelevat yhdessä Ruotsissa 4.-6. syyskuuta Harjoitus on osa Suomen ja Ruotsin syvenevää puolustusyhteistyötä.

Harjoituksen päämääränä on joukkojen yhteistoimintakyvyn kehittäminen ja nopean toimeenpanokyvyn harjoitteleminen.

Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu noin komppanian vahvuinen osasto. Pääosa harjoitusjoukosta koostuu Uudenmaan prikaatin valmiusyksikön henkilökunnasta ja varusmiehistä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä on kehitetty monin eri tavoin jo vuosikymmeniä. Yhteistoimintakyvyn syventäminen entisestään mahdollistaa molempia maita tukevien toimintojen ja suorituskykyjen parantamisen. Yhteisellä harjoittelulla varmistetaan, että suomalaiset ja ruotsalaiset joukot ovat valmiita ja kykeneviä toteuttamaan yhteisiä operaatioita.

Ilmavoimat julkaisi videon: Nato-liittolaisten kuljetuskoneet harjoittelivat Suomessa

Suomen ilmavoimat on julkaissut videon ATEX 23 -lentotoimintaharjoituksesta, joka pidettiin 28.8.–1.9. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Tänä vuonna harjoituksessa oli mukana ensimmäistä kertaa ulkomaisia lento-osastoja Naton jäsenmaista. Jutun alla olevalla videolla näkyy Yhdysvaltojen ja Tanskan lentokalustoa.

ATEX (Airlift Tactical Exercise) on Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekaluston tärkein vuosittainen harjoitus. Pääasiassa Oulunsalon tukikohdasta lennettävän harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja harjoittaa kuljetus- ja yhteyskonemiehistöjä lentokaluston taktiseen käyttöön osana ilmaoperaatioita haastavissa skenaarioissa.

Ilmavoimat kertoo tiedotteessa, että harjoitukseen osallistui CASA C-295M -kuljetuskoneiden, Learjet 35 A/S -suihkukoneiden ja Pilatus PC-12NG -yhteyskoneiden lisäksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, Maavoimien NH90-kuljetushelikoptereita, Rajavartiolaitoksen DO-228 valvontakone sekä liittolaisten C-130J Hercules -kuljetuskoneita Yhdysvalloista ja Tanskasta.

USU: F-35-hävittäjien hankinnassa varaudutaan valuuttatappioihin

Vahvan dollarin takia F-35-hankkeen valuuttakurssitappiot olivat viime vuonna 80 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetissa valuuttakurssitappioihin varaudutaan 271 miljoonalla eurolla, kertoo Uutissuomalainen.

Tilanne johtuu siitä, että dollarin kurssi on vahvistunut euroon nähden vuodesta 2021, jolloin tarjouspyynnöt jätettiin ja kaupasta päätettiin.

– Toteuma on jäämässä selkeästi tätä alhaisemmaksi. Ensi vuonna valuuttakurssitappioihin on varauduttu 139 miljoonalla eurolla, talousjohtaja Kristiina Olsson puolustusministeristöstä toteaa Uutissuomalaiselle.

Olssonin mukaan valuuttakurssitappioihin pitää varautua, jotta kesken vuotta ei tarvitsisi tehdä nopeita korjausliikkeitä esimerkiksi lisäbudjetin muodossa.

– Eduskunnan päätöksellä kymmenellä miljardilla hankitaan suorituskykyä ja sen päälle maksetaan indeksimenot sekä mahdolliset valuuttakurssitappiot, Olsson selventää.

Asiantuntijat ovat povanneet, että vahva dollari heikkenisi lähivuosina. Toteutuessaan tämä pienentäisi F-35-hankinnan valuuttakurssitappioiden riskiä vuosikymmenen loppua kohden ja tappio saattaisi kääntyä lopulta valuuttakurssivoitoksi.

Naton suositus ylittyy – puolustukseen 2,1 prosenttia BKT:sta

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2024 on yhteensä 6,0 miljardia euroa, mikä on 116 miljoonaa euroa eli kaksi prosenttia kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Hallinnonalan menojen osuus on 2,1 prosenttia ensi vuodelle ennustetusta bruttokansantuotteesta eli hieman yli Naton suosituksen.

Vähennys kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna aiheutuu pääosin sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen tason laskusta vuodelle 2024, monitoimihävittäjien hankinnan valuuttakurssitappioon varautumisesta vuonna 2023 sekä muutoksesta hallinnonalan arvonlisäveromenojen tarpeessa.

– Haastava turvallisuusympäristö edellyttää lisäpanostuksia puolustukseen. Talousarvioehdotuksella vahvistamme Suomen puolustuskykyä, tuemme toimintaa Naton jäsenmaana ja huomioimme tuen Ukrainalle, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Talousarvioehdotus sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,5 miljardia, joka on noin sata miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioehdotuksessa Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaushankintoihin kohdennetaan 242 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat hankkii määrärahalla korvaavaa suorituskykyä Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle.

Talousarvioehdotus sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Materiaalihankintoihin ehdotetaan 117 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2024-2028. Valtuudella kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä merivoimien raivaamiskykyä ja vedenalaista valvontaa.

Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 146 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2024-2028 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusbudjetti säilyy lähes samalla tasolla kehyskaudella

Puolustusministeriön hallinnonalan tarkistettu kehysehdotus vuosille 2025-2027 noudattaa sisällöltään hallituksen keväällä 2023 päättämää julkisen talouden suunnitelmaa (JTS) vuosille 2024-2027.

Lisäksi tarkistettuun kehysehdotukseen on sisällytetty pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukainen 50 miljoonan euron vuosittainen lisäys Puolustusvoimien toimintamenoihin sekä hallinnonalalle kohdennettu vuosittainen tuottavuussäästö. Kehyskaudelle esitetään myös lisäystä Suomen Naton sotilasbudjetin ja turvallisuusinvestointiohjelman (NSIP) budjetin maksuosuuksien tarkentumisesta johtuen.

Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotuksen mukainen määrärahataso vuonna 2025 on noin 6,1 miljardia euroa ja se laskee 5,7 miljardiin vuonna 2027. Muutos aiheutuu pääosin monitoimihävittäjien hankinnan rahoituksen vuosivaihteluista.

Kehyskauden suunnitelma sisältää rahoitusta Natoon liittyviin suoriin kustannuksiin sekä Ukrainalle toimitetun materiaalituen korvaushankintoihin. Puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus on kehyskaudella noin kaksi prosenttia ennustetusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.

Suurlähettiläs IL:lle: Yhdysvallat haluaa Suomesta läheisen liittolaisen

Yhdysvallat haluaa Suomesta läheisen liittolaisen arktisella alueella, kertoo Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala Iltalehden haastattelussa

Hautalan mukaan Yhdysvallat haluaa tiivistää yhteistyötä Suomen kanssa niin teknologian kuin käytännön puolustusyhteistyön saralla.

– Liittolaiset ovat voiman lisä. Yhdysvallat hakee Suomelta sotilaallisia kykyjä, jotka auttavat suojaamaan Naton koko pohjoista sivustaa. Toinen kulma on se, että meillä sattuu olemaan aika vahvoja teknologisia kyvykkyyksiä näillä kriittisillä alueilla, Hautala sanoo.

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus on tällä hetkellä valmisteilla. Se määrittää muun muassa Yhdysvaltojen mahdollisuuksia harjoitella Suomen maaperällä.

Hautalan mukaan käytännön harjoittelu Suomen maaperällä on Suomen kannalta tärkeää, koska se parantaa Yhdysvaltain kykyä antaa tarvittaessa apua.

–Suomi on kokonaisuudessaan arktinen maa, eikä yhteistyötä voi oppia kirjoista, vaan sitä täytyy harjoitella paikallisesti, Hautala sanoo

Antti Häkkänen: Turvallisuus vaatii vastuunkantajia – myös Natossa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi perjantaina Presidentinlinnassa valmistuvat kadetit luutnanteiksi. Kyseessä ovat ensimmäiset Nato-Suomeen valmistuvat luutnantit.

– Vapaus ja turvallisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Turvallisuus vaatii tekijöitä ja vastuunkantajia. Tämä huokui tänään kaikkien kasvoilla Presidentinlinnassa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi tilaisuutta Facebookissa.

– Nuoret kadetit nimitettiin upseerinvirkoihin. Vannottiin valat isänmaan ja perustuslain puolustamiseksi kaikissa tilanteissa. Rohkeus ja korkea moraali huokuivat koko joukosta.

– Upseerit ovat johtajina yhteisen turvallisuutemme ja puolustuskykymme selkäranka. Suomen turvallisuus on ensisijaisesti meidän omalla vastuulla myös Natossa. Ja vastuu lähtee yksilön korvien välistä. Oikeuksien rinnalla pitää olla velvollisuuksia ja tahto kotimaan turvaamiseen, Häkkänen tähdentää päivityksessään.

LUE MYÖS:
Tasavallan presidentti kadeteille: Esimerkkinne ratkaisee paljon

 

Suomelta Ukrainaan lisää puolustusapua

Kyseessä on 18. puolustustarvikeapulähetys Suomelta Ukrainalle. Lähetyksen sisältämien suorituskykyjen korvaamisen arvioidaan maksavan Suomelle noin 94 miljoonaa euroa.

Kaikkien Suomen Ukrainalle toimittamien puolustustarvikepakettien korvattava arvo on nyt noin 1,3 miljardia euroa.

– Suomen ja liittolaistemme tuki Ukrainalle pysyy horjumattomana. Euroopan ja Suomen tulevan turvallisuusjärjestyksen kannalta on ydinkysymys, että Venäjän aggressiiviset pyrkimykset kyetään patoamaan Ukrainassa, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei kerrota tarkemmin.

Lisäavussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.
xxxx

Maavoimat harjoittelee asutuksen keskellä syyskuussa

Maavoimat harjoittelevat paikallispuolustusta muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa 1.–8. syyskuuta.

Harjoitukset kehittävät yhteistä turvallisuutta, viranomaisyhteistyötä ja kykyä varautua häiriötilanteisiin eri puolilla Suomea. Yhdessä harjoitellaan esimerkiksi erilaisia pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun liittyviä tilanteita.

Paikallispuolustusharjoituksiin osallistuu joukkoja Puolustusvoimista sekä Rajavartiolaitoksesta noin 6 000 sotilasta. Puolustusvoimien lisäksi mukana on poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveysalan viranomaisia, kaupunkeja ja kuntia sekä useita muita toimijoita.

– Harjoittelemme sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi muiden viranomaisten kanssa esimerkiksi erilaisia väestönsuojeluun, evakuointeihin ja pelastustoimintaan liittyviä tilanteita. Yhdessä harjoittelemalla varmistamme, että meillä on kyky turvata kansalaisten arki kaikissa tilanteissa. Alueellinen yhteistyö ja koordinaatio Puolustusvoimien, paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kesken on erityisen tärkeää ja näkyy harjoituksissa vahvasti. Paikallispuolustus on kiinteä osa kokonaismaanpuolustusta, jossa kaikilla kansalaisilla on rooli, toteaa Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa tiedotteessa.

Paikallispuolustuksen kulmakivenä toimivat paikallisjoukot. Ne muodostuvat muun muassa paikallispataljoonista ja niiden johdossa olevista yksiköistä, joiden vastuualueena on pääsääntöisesti yksi maakunta.

– Reserviläisillä on paikallisjoukkojen toiminnassa merkittävä rooli. Siksi on tärkeää, että he pääsevät säännöllisesti ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan näissä harjoituksissa. Pääosa reserviläisistä sijoitetaan paikallisjoukkoihin koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella, mutta mukaan voi hakeutua myös ilmoittamalla halukkuudestaan omalle aluetoimistolle, prikaatikenraali Takamaa vinkkaa.

Paikallisjoukot harjoittelevat paikallispuolustusharjoituksissa alueellisia suojaus- ja taistelutehtäviä sekä johtamista, tiedonvaihtoa ja tilannekuvan jakoa alueen viranomaisten kanssa. Poikkeusoloissa tehtäviä ovat strategisten kohteiden suojaaminen, alueiden valvonta, taistelutehtävät ja vastustajan erikoisjoukkoja vastaan toimiminen.

Paikallispuolustusharjoitukset ovat osa Maavoimien vuosittaista koulutus- ja harjoitustoimintaa. Harjoitus- ja viranomaisyhteistyön kokonaisuuden suunnittelua johtaa Maavoimien esikunta.

Harjoituksia järjestetään koko maan alueella 1.–8. syyskuuta 2023. Asutuskeskuksissa näkyy sotilasajoneuvoja, ja osaan harjoituksista liittyy lentotoimintaa. Harjoitusjoukot käyttävät sivullisille vaarattomia, mutta melua aiheuttavia paukkupatruunoita.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)