Verkkouutiset

Puolustusvoimat

Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien koulutukseen

Suomi lähettää noin 20 kouluttajaa Britanniassa järjestettävään koulutustukeen, jonka tarkoituksena on kouluttaa Ukrainan asevoimien sotilaita.

Puolustusministeriön mukaan Britannia on pyytänyt kumppanimailtaan tukea koulutuksen toteuttamiseen.

Britannian mukaan tavoitteena on kouluttaa noin 10 000 ukrainalaiselle vapaaehtoiselle sotilaan perustaidot. Koulutus tapahtuu tämän vuoden aikana.

Ruotsin puolustusvoimat on ilmoittanut lähettävänsä Britanniaan 120 kouluttajaa.

Kutsunnat alkavat: Maavoimien vinkit valmistautumiseen

Vuoden 2022 kutsunnat alkavat maanantaina 15. elokuuta. Aluetoimistot järjestävät syksyn aikana 540 kutsuntatilaisuutta 244 paikkakunnalla.

Kutsuntoihin osallistuu tänä vuonna noin 36 900 henkilöä. Kutsuntavuorossa ovat nyt vuonna 2004 syntyneet miehet.

Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat aiemmilta vuosilta uudelleen tarkastettavaksi määrätyt ja ilman laillista estettä kutsunnoista poisjääneet henkilöt. Jokaisen asevelvollisen on osallistuttava kutsuntoihin, ellei aluetoimisto ole erikseen vapauttanut häntä läsnäolovelvollisuudesta

Maavoimat kehottaa valmistautumaan kutsuntapäivään tutustumalla palvelustehtäviin etukäteen. Siviilissä hankittua koulutusta, osaamista sekä omia mielenkiinnon kohteita kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää palveluksessa.

Lisäksi kannattaa tarkistaa kutsuntatilaisuuden paikka ja ajankohta. Kutsuntatilaisuuden paikka ja ajankohta selviävät intti.fi-sivustolta löytyvästä kutsuntakuulutuksesta.

Kutsuntatilaisuuteen kannattaa saapua hyvissä ajoin ja varautua siihen, että tilaisuus voi kestää koko päivän. Mukaan tilaisuuteen tarvitaan henkilöllisyystodistus sekä tarvittavat lääkärin- ja opiskelutodistukset.

Mikäli tiedät jo etukäteen, että sinulla on este omalle kutsuntapäivällesi tai sairastut ennen kutsuntoja, ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi.

Naiset hakevat vapaaehtoiseen asepalvelukseen erillisellä haulla. Hakemukset tulee jättää 15. tammikuuta mennessä.

Suomea hehkutetaan saksalaisille – ”varautuvat aina pahimpaan”

Saksa on vuosikymmenien ajan laiminlyönyt turvallisuushuolia sekä poliittisella tasolla että julkisessa keskustelussa. Suomi sen sijaan on aina varautunut pahimpaan ja huolehtinut kokonaisvaltaisesti turvallisuudestaan.

Näin kirjoittaa Saksan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa instituutissa (SWP) työskentelevä Minna Ålander 49security-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.

Turvallisuusaiheita käsittelevä sivusto on Global Public Policy Instituten ja Saksan ulkoministeriön yhteishanke.

Pohjoismaista Suomi on Ålanderin mukaan maa, jolta Saksalla on eniten opittavaa.

– Turvallisuuspolitiikassa Suomi on monella tapaa Saksan vastakohta. Kun Saksassa huippupoliitikot ja valtionjohto yrittivät vuosikymmenien ajan pitää turvallisuuspolitiikan vaikutukset kauppaan ja energiapolitiikkaan poissa näkyvistä ja mielistä, on Suomessa kaikkea tarkasteltu turvallisuuspoliittisen linssin läpi, hän toteaa.

Suomalaiset ovat hänen mukaansa aina ”varautuneet pahimpaan”.

– Yli 1 340 kilometrin raja Venäjän kanssa ei ole ikinä sallinut sitä, että suomalaiset olisivat voineet hiljentää tahtia kansallisessa puolustuksessa.

Hän muistuttaa, että Suomi säilytti yleisen asevelvollisuuden, toisin kuin monet muut Euroopan maat. Nyt 5,5 miljoonan asukkaan Suomen puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Lisäksi reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista.

Kirjoittaja kertoo, että Suomi on viimeisen 20 vuoden aikana perustanut puolustuksen suunnitelmat ja hankinnat 2000-luvun alussa tehtyyn strategiseen uhka-analyysiin.

– Venäjän aggression valossa tämä ennakointiharjoitus on osoittautunut erittäin tarkaksi. Aina on ollut selvää, että Suomeen kohdistuva uhka tulee todennäköisesti idästi, ja tämän takia Suomen puolustuskyky on suunnattu itärajan suojaamiseen. Ei ole sattumaa esimerkiksi se, että Suomen tykistö on yksi Euroopan vahvimmista.

Ålander jatkaa, että Suomella on myös hyvin varustellut ilmavoimat ja laivastonkin modernisointia jatketaan.

Suomalaisilla on hänen mukaansa kattava lähestymistapa turvallisuuteen.

– Suomalainen turvallisuuskäsite on paljon muutakin kuin sotilaallista puolustusta: se kattaa talouden, kriittisen infrastruktuurin ja yleisen yhteiskunnan kestävyyden ja valmiuden kysymyksiä.

Hän mainitsee esimerkiksi väestönsuojat, pyrkimyksen omavaraisuuteen energiassa ja kriittisten tarvikkeiden hätävarastot.

– Suomalaista mentaliteettia voisi parhaiten kuvailla pragmaattisena realismina.

Turvallisuuspolitiikka on Ålanderin mukaan myös jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Näin ei Saksassa hänen mukaansa ole.

– Tärkein opetus, jonka Saksa voi Suomelta oppia, on se, että on parempi olla turvassa kuin katua. Kun emme pidä vakautta itsestäänselvyytenä ja valmistaudumme aktiivisesti turvallisuusympäristön mahdollisiin muutoksiin sekä tiedotamme kansalaisia turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja edistämme julkista keskustelua kansallisesta – ja laajemmin Euroopan – turvallisuutta koskevista asioista, niin tämä voi auttaa valmistautumaan yhteiskuntaa häiritseviin tapahtumiin.

Puolustuskyvyn vahvistaminen saa lisää voimavaroja

Tämä on 775 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota enemmän.

Lisäys aiheutuu toimintaympäristön muutoksista johtuvista tasokorotuksista Puolustusvoimien toimintamenoihin, puolustusmateriaalihankintoihin sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Lisäksi valtiovarainministeriö on sisällyttänyt talousarvioehdotukseen 272 miljoonaa euroa varautumista hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Tämä kasvattaa puolustusbudjetin yhteismäärän 6,1 miljardiin euroon.

Talousarvioehdotus ei sisällä tulevasta Nato-jäsenyydestä aiheutuvia kustannuksia. Ne käsitellään budjettivalmistelussa myöhemmin.

Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja lisätään 179 miljoonalla eurolla. Lisäyksen taustalla ovat erityisesti toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus, palkkausten tarkistukset sekä hinta- ja kustannustasotarkistukset.

Määrärahalisäyksellä vahvistetaan puolustuskykyä muun muassa lisäämällä Puolustusvoimien henkilöstömäärää lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella, nostamalla kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää noin 10 000 reserviläisellä sekä parantamalla materiaalin kunnossapidon tasoa.

Materiaalihankinnat ja kunnossapito keskiössä

Talousarvioehdotus sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Pääosa lisäyksestä kohdistuu puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kustannustasotarkistusten ohella määrärahaan vaikuttavat myös aiempiin lisätalousarvioihin sisältyneet menoajoitusmuutokset.

Talousarvioehdotus sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 559 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2023-2032.

Valtuudella hankitaan muun muassa ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä sekä kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.

Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 113 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2023-2028 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Näin brittisotilaat kertovat harjoituksistaan Suomessa

Suomessa on harjoitellut kesän aikana poikkeuksellisen paljon Nato-maiden sotilaita. Iso-Britannian suurlähetystö on julkaissut Twitterissä videon, jossa brittisotilaat kertovat harjoittelustaan Suomessa.

Jutun alta löytyvällä videolla sotilas kertoo harjoitelleensa suomalaisten ja amerikkalaisten kanssa viivytys- ja puolustustaistelua.

– Tämä on hieman erilaista ja sellaista, johon en ole tottunut tällaisessa ympäristössä. Saamme hyvää oppia heidän taktiikasta, tekniikasta ja menettelytavoista ja siitä, miten voimme toimia yhdessä heidän kanssaan ja he meidän, sotilas kertoo.

Video on kuvattu maavoimien järjestämästä Vigilant Fox -harjoituksesta, johon osallistuivat valmiusyksiköt Porin prikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä ja Karjalan prikaatista sekä kansainväliset osastot Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

Brittisotilas kuvaa harjoituksen metsäolosuhteita haastaviksi. Hänen mukaansa vastaavissa olosuhteissa brittijoukot ovat aiemmin harjoitelleet Virossa.

– Olemme kuitenkin nyt suomalaisten takapihalla, joten heillä on luultavasti yliote täällä, mutta me sopeudumme ja teemme työmme.

 

 

 

Yhdysvaltain laivaston alus vierailee Helsingissä

Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge saapuu satamavierailulle Helsinkiin 5.–8.8. Asiasta kertoo Merivoimat.

USS Kearsarge on Wasp-luokkaan kuuluva 257 metrinen maihinnousutukialus. Aluksella on kyydissään muun muassa useita helikoptereita ja pienempiä maihinnousualuksia.

USS Kearsargen miehistön lisäksi kyydissä on lisäksi noin 2 000 merijalkaväen ja laivaston sotilasta. Alus kiinnittyy laituriin Hernesaareen.

Aluksella ei järjestetä yleisöesittelyjä.

USS Kearsarge jatkaa vierailun jälkeen harjoittelua Pohjoisella Itämerellä ja Hangon seudulla Merivoimien kanssa 8.–19.8. Harjoituksiin liittyvät lisäksi USS Arlington sekä USS Gunston Hall sekä Yhdysvaltain merijalkaväen osia.

Harjoittelun tavoitteena on kehittää Suomen ja Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta sekä Suomen kykyä isäntämaatuen tarjoamiseen.

Merivoimista harjoituksiin osallistuu Merivoimien esikunnan, Uudenmaan prikaatin, Rannikkoprikaatin ja Rannikkolaivaston joukkoja ja aluksia.

AL: USA:n Black Hawk -helikopterit laskeutuivat järven luodolle

Yhdysvaltain Black Hawk -helikopterit laskeutuivat Tampereen Näsijärven luodolle maanantaina, Aamulehti kertoo lukijoiden videoiden kera.

Yhdysvallat ja muut Nato-maat ovat harjoitelleet viime aikoina Suomessa, mihin kopterihavainnot liittyvät.

USA:n harjoitusosastoon kuuluu noin 40 sotilasta, kaksi CH-47 Chinook -helikopteria ja kaksi Black Hawk -kopteria. Britannian harjoitusosastoon kuuluu noin 30 sotilasta ja kaksi CH-47 Chinook -helikopteria. Suomalaisjoukoilla on käytössään NH90-kuljetushelikopterikalusto.

Suomalaisia varusmiehiä ei ole harjoituksessa mukana.

Tällaisella kalustolla USA harjoittelee Suomessa

Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian helikopterijoukot ovat harjoitelleet yhdessä Utin jääkärirykmentin kanssa Suomessa viime viikon tiistaista alkaen. Yhteisharjoitusten johdosta sekä Yhdysvallat että Iso-Britannia ovat tuoneet omaa sotakalustoaan Suomeen.

Jääkärirykmentin mukaan yhteisharjoittelu parantaa yhteentoimivuutta ja yhteistyötä maiden kanssa. Osa ilmatoiminnasta on sisällytetty armeijan yleisiin harjoituksiin.

Jääkärirykmentti on julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita harjoituksista. Kuvissa on nähtävillä yhdysvaltalainen CH-47 Chinook-helikopteri, joka kuljettaa joukkoja Pohjois-Suomessa. Jääkärirykmentin julkaisemalla videolla on nähtävillä isokokoisen Chinook-helikopterin laskeutuminen maastoon.

Ilmavoimilla yhteinen harjoitus ranskalaisten kanssa

Suomen ilmavoimat kertoo Twitterissä harjoitelleensa yhteistoimintaa Ranskan ilmavoimien kanssa eilen keskiviikkona.

Suomen ilmatilassa lennettyyn kierrokseen osallistui neljä suomalaista F/A-18 Hornet -hävittäjää ja yksi ranskalainen Mirage 2000-5F -hävittäjä Ämarin tukikohdasta Virosta.

Ilmavoimien mukaan kierrokset tarjoavat Hornet-ohjaajille ja taistelunjohtajille käytännön kokemusta puolustusyhteistyöstä.

Puolustusvoimat julkaisi videon: Ohjuksen matka luolastaan ammuntaan

Puolustusvoimat on julkaissut Twitterissä videon, jossa se näyttää ohjuksen matkan luolastaan ammuntaan.

– Puolustusvoimien logistiikkalaitos pitää yllä korkeaa räjähteiden varastointivalmiutta. Räjähteet on hajautettu satoihin varastoihin ympäri maata. Kriittiset ampumatarvikkeet voidaan jakaa tunneissa valmiusjoukoille, Puolustusvoimat kirjoittaa Twitterissä.

Voit katsoa videon alla olevasta upotteesta.

Ilmavoimilla yhteinen lento ranskalaisten hävittäjien kanssa

Suomen ilmavoimat teki keskiviikkona yhteistoimintakierroksen Ranskan ilmavoimien kanssa Suomen ilmatilassa.

Harjoitteluun osallistui kuusi ilmavoimien F/A-18 Hornet-hävittäjää ja kaksi ranskalaista Mirage 2000-5F -hävittäjää.

Ilmavoimien mukaan harjoittelu tarjoaa ohjaajille ja taistelunjohtajille käytännön kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta.

Vastaavat lentokierrokset ovat olleet osa ilmavoimien kansainvälistä toimintaa vuodesta 2015 alkaen.

Noin 12000 alokasta astui palvelukseen – tältä näytti ensimmäinen päivä

Yhteensä noin 12 000 varusmiestä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista astui maanantaina palvelukseen Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Eniten alokkaita vastaanottivat Porin prikaati Säkylässä ja Niinisalossa sekä Karjalan prikaati Vekaranjärvellä, joissa molemmissa vahvuus on hieman yli 2 000 alokasta.

Heinäkuun saapumiserä palaa normaaliin palvelus- ja lomarytmiin, mikäli koronatilanne sen joukko-osastossa sallii. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti kaikki arkipäivät ovat koulutusta ja viikonloput vapaata.

Tilanteen mahdollisesti heiketessä voidaan tarvittaessa joukko-osaston komentajan päätöksellä palauttaa tarvittavat rajoitukset.

– Puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio, joka pystyy nopeasti ja joustavasti sopeuttamaan toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla, Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen sanoo tiedotteessa.

Varusmieskoulutuksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen perusteet eivät everstin mukaan muutu Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä.

– Nyt palveluksensa aloittavien varusmiesten palvelusjärjestelyt ja asema säilyvät edellisvuosien kaltaisena huolimatta jäsenyyshakemuksesta tai mahdollisesta jäsenyydestä, Pietiläinen toteaa.

Puolustusvoimat jakoi maanantaina Twitterissä videoita alokkaiden ensimmäisestä päivästä Kainuun prikaatin varusvarastolla.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toivotti sisua ja tsemppiä palveluksensa aloittaville.

– 12 000 nuorta aloittaa tänään asepalveluksensa, isänmaan kannalta hyvin merkityksellisenä aikana. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen perusta, nyt ja tulevaisuudessa, Antti Kaikkonen kirjoitti Twitterissä.

Joka viides keskeyttänyt varusmiespalveluksen

Poikkeuksellisen moni on keskeyttänyt varusmiespalveluksensa tämän vuoden aikana, Puolustusvoimat kertoo.

Puolustusvoimien mukaan korkeiden keskeytysmäärien takana on vuoden alussa heikentynyt koronatilanne.

Tammikuussa 2022 palveluksen aloittaneesta saapumiserästä palvelus keskeytettiin hieman yli 19 prosentilla. Yleisin keskeyttämisen syy on ollut palveluskelpoisuusluokan muutos E-luokkaan. Keskeytyksiä oli noin kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 tammikuun saapumiserässä.

Sota Ukrainassa ei ole vaikuttanut merkittävästi keskeytysten määrään. Suuri osa keskeytyksistä tapahtui alokasjakson aikana palveluksen alkuviikoilla tammi-helmikuussa. Alokasjakson jälkeen poistuma oli hieman alle 13 prosenttia ja seuraavien kolmen koulutusjakson aikana poistuma kasvoi noin seitsemän prosenttia. Saapumiserällä 1/21 vastaava nousu oli noin kuusi prosenttia.

Puolustusvoimien tavoitteena on palata asevelvollisten koulutuksessa normaaleihin koulutus- ja lomajärjestelyihin mahdollisimman pian.

Varotoimenpiteenä seuraavan saapumiserän palvelus aloitetaan edelleen siten, että kaikilla varusmiespalveluksessa olevilla on palveluksen aloittamisen yhteydessä 12 päivän yhtäjaksoinen palvelus ilman VMP-jaksoa tai muita lomia. Palvelus toteutetaan erillisissä osastoissa, joiden koulutusta jatketaan joko ilman koronarajoituksia tai mikäli koronatilanne heikkenee, palauttamalla paikallisesti tarpeellisia koronarajoituksia.

Seuraavan saapumiserän aloittaessa heinäkuussa kiinnitetään erityistä huomiota asevelvollisten sopeutumiseen ja jaksamiseen heti palveluksen ensimmäisistä päivistä alkaen. Puolustusvoimat laajentaa keväällä 2022 aloitettujen uusien jaksopalautteiden käyttöä loppuvuoden 2022 aikana koskemaan kaikkia varusmieskoulutusta antavia perusyksiköitä. Jaksopalautteet mahdollistavat koulutuksen ja palveluksen järjestelyiden kehittämisen jo palveluksen aikana.

Puolustusvoimat hankkii lisää pimeätoimintavälineitä

Puolustusvoimien logistiikkalaitos hankkii lisää taistelijan pimeätoimintavälineitä Senop Oy:ltä.

Hankinta toteutetaan lunastamalla optioita Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Senop Oy:n vuonna 2020 solmimasta sopimuksesta.

Hankinta sisältää kypäräkiinnitteisiä valonvahvistimia ja asekiinnitteisiä lasertähtäimiä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 24,3 miljoonaa euroa.

Hankinta rahoitetaan valtion toisesta lisätalousarviosta, joka sisälsi lisärahoitusta nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sillä kehitetään puolustuskykyä vahvistamalla jalkaväkijoukkojen kykyä taistella pimeässä ja vaativissa näkyvyysolosuhteissa.

Hankinnan kotimainen työllisyysvaikutus on arviolta 103 henkilötyövuotta sisältäen laitteiden elinkaaren aikaisen kunnossapidon.

Saksa mukaan panssariajoneuvon kehitykseen

Suomen ja Saksan puolustusministeriöt allekirjoittivat tiistaina aiejulistuksen koskien Saksan liittymistä Suomen johtamaan yhteishankkeeseen panssariajoneuvojärjestelmästä.

Aiejulistuksen pohjalta Suomi ja Saksa jatkavat neuvotteluita Saksan liittymisestä, tulevasta tutkimus- ja kehitystyöstä sekä mahdollisesta yhteishankinnasta.

Yhteishankkeen tarkoituksena on kehittää panssariajoneuvojärjestelmä vastaamaan osallistujien yhteisiä vaatimuksia ja tarpeita. Toistaiseksi yhteishankkeeseen kuuluvat Suomen lisäksi Latvia, Ruotsi ja Viro.

Patrian 6×6 ajoneuvoalusta on aikaisemmin valittu tutkimus- ja kehitystyön perustaksi.

Tähän mennessä yhteishankkeen tutkimus- ja kehitysvaihe on valmistunut miehistönkuljetusajoneuvoversion osalta.