Verkkouutiset

Puolustusvoimat

Pekka Toveri: Hornetien lähettäminen Ukrainaan vaarantaisi Suomen puolustuksen

25.03.2023 | 10:33

Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Pekka Toveri kommentoi Twitterissä, mitä Hornet-hävittäjien luovuttaminen tarkoittaisi Suomen omalle puolustukselle.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti aiemmin tässä kuussa Ukrainan vierailunsa aikana, että Suomessa pitäisi keskustella käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan. Avaus on herättänyt paljon keskustelua.

Pekka Toveri muistuttaa, että Ukrainan avun tulee olla muutakin kuin sekalaisen kaluston antamista ilman suunnitelmia ja vaikutusten arviointia.

Toverin mukaan Venäjän ilmavoimat ovat Ukrainan sodan jäljiltä vielä lähes koskemattomat.

– Ne ovat kärsineet vain 5-10% tappiot. Ilmavoimat ovat Venäjälle viimeisiä reservejä, joilla se voi uhata naapurimaitaan lähivuosina, Toveri kirjoittaa Twitterissä.

Mikäli siis Suomen oma puolustus halutaan pitää kunnossa, voisi Ukrainaan lähettää maksimissaan kuuden koneen lentueen.

– Lentue edustaisi noin 10% ilmavoimien kapasiteetista. Kyseisellä konemäärällä ei kuitenkaan olisi Ukrainassa juuri mitään merkitystä, mutta samalla sidottaisiin Ukrainan ilmavoimien rajallisia henkilö- ja muita resursseja mittavaan järjestelmän rakentamiseen, Toveri sanoo.

Koneiden käyttöönottoon vaaditaan monimutkaisen teknisen järjestelmän rakentamista, joka veisi Toverin arvion mukaan kaksi vuotta. Järjestelmän rakentaminen voisi olla hyödyllistä, jos hävittäjiä olisi vähintään 12-16.

– Se merkitsisi jo lähes 30% ilmavoimiemme kapasiteetista, ja jouduttaisiin ottamaan suuri riski kansallisessa puolustuksessa.

Suomen uudet F-35-hävittäjät ovat operatiivisessa valmiudessa parin vuoden päästä niiden saapumisesta, mikä tarkoittaa että Ukraina saisi F-18-hävittäjiä vuosikymmenen lopussa.

Toverin näkemys on, että Ukrainaa tuskin tässä vaiheessa kiinnostaa käyttöikänsä lopun koneet. Käyttöiän pidentäminen voisi maksaa jopa miljardeja.

Toveri pitää kuitenkin Ukrainan pyyntöä hävittäjistä luonnollisena sotaa käyvälle maalle, jolloin kaikki apu kelpaa.

Toveri näkee, että pääministeri olisi voinut valmistella ulostuloaan paremmin, sillä nyt Ukrainalle annettiin väärää toivoa ja keskustelun painopiste muuttui.

– Pääministeri halusi omien sanojensa mukaan keskustelua Ukrainan tukemisesta, joka on tietenkin hyvä asia. Olisi tietenkin ollut parempi, jos asiasta olisi ensin keskusteltu Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan johdon ja alan asiantuntijoiden kanssa.

Toveri katsoo, että Suomi voisi tukea Ukrainaa hävittäjien saamisessa esimerkiksi osallistumalla hankkeeseen rahoittajana.

USU: Kasarmeihin lähes sadan miljoonan investoinnit

25.03.2023 | 10:02

Uutissuomalainen pyysi Puolustusvoimista tuoreimmat tiedot siitä, mitä tehdään, missä, milloin ja millaisia hankaluuksia vanhoista kiinteistöistä on aiheutunut.

Peruskorjauksissa kasarmeihin toteutetaan useimmiten nykyaikaisia oppimisluokkia, varastotiloja, varusteiden kuivaustiloja sekä kouluttajien sosiaali- ja toimistotiloja. Tyypillisesti uusitaan märkätilat ja talotekniset järjestelmät kuten koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Uusilla automaatiojärjestelmillä ohjataan muun muassa majoitustupien ilmanvaihtoa lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuksien mukaan. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla.

Kasarmien peruskorjauksissa sovelletaan Puolustusvoimien uutta työ- ja oppimisympäristökonseptia. Uusissa kerrossängyissä on huomioitu yksityisyys paremmin. Sängyissä on keveät seinämät, pieni hylly, yölamppu ja kännykän latauspiste.

Sisävaatteet ja -varusteet säilytetään tupien laatikostoissa tai korkeissa kaapeissa. Sisäilman kannalta merkittävä muutos on, että varusmiehet eivät enää tuo märkiä ja likaisia ulkovaatteitaan tupaan, vaan niitä säilytetään kuivaustiloissa.

Kiinteistöjen investointirahan lisäksi käytössä on vuosittain 33 miljoonaa euroa kunnossapitoon. Vielä vuonna 2020 kunnossapitoon käytettiin vain 19 miljoonaa euroa.

Senaatti-kiinteistöt on investoinut 2016–2021 Puolustusvoimien rakennuskantaan kaikkiaan 330 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimien komentaja IS:ssa: Horneteista ei keskusteltu USA:ssa

25.03.2023 | 09:05

Hornet-hävittäjien luovuttaminen Ukrainalle ei ole ollut Yhdysvalloissa esillä ”millään tavalla”, puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kommentoi vierailuaan Ilta-Sanomissa. Keskustelu hävittäjistä on käynyt Suomessa viime viikkoina kuumana sen jälkeen kun pääministeri Sanna Marin (sd.) peräänkuulutti aikaisemmin maaliskuussa keskustelua vanhojen Hornetien luovuttamisesta Ukrainalle.

Marinin avaus on herättänyt myös arvostelua, samalla kun Ukrainan on uutisoitu esittäneen pyynnön hävittäjiä koskevista Ukrainan, Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä keskusteluista. Kenraali Kivisen mukaan asiasta ei ole kuitenkaan keskusteltu hänen Yhdysvaltojen vierailunsa aikana.

Suomen uudet hävittäjät olivat kuitenkin kenraalin vierailun aikana esillä. Kivinen vieraili muun muassa Lockheed Martinin F-35 –tehtaalla Texasissa. Hankintojen aikataulu pitää, kenraali toteaa. Ensimmäinen Suomen tilaama hävittäjä valmistuu vuonna 2025.

– Ensimmäiset koneet tulevat Suomeen 2026, ja ne sijoitetaan Rovaniemelle. Alustava operointikyky on 2028 ja lopullinen operointikyky on 2030.

Myös Suomen Nato-prosessista on keskusteltu Yhdysvalloissa, Kivinen kertoo. Sekä Yhdysvallat ja Suomi voivat liittolaisina oppia toisiltaan uutta, Kivinen arvioi tulevaisuutta.

– Me olemme tottuneet operoimaan pohjoisen oloissa. Se osaaminen ja siihen liittyvä koulutusyhteistyö kiinnostaa amerikkalaisia.

Kenraali kommentoi myös Ruotsin kiviseksi osoittautunutta Nato-polkua.

– En näe todennäköisenä, että Ruotsin jäsenyys viivästyisi sillä tavalla, että se muuttaisi kokonaisasetelmaa, hän sanoo.

Puolustusvoimat tilaa lisää kotimaisia tykistön ampumatarvikkeita

24.03.2023 | 14:13

Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan 155 mm tykistöammusten osia Nammo Lapua Oy:ltä.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 103 miljoonaa euroa.

– Hankinnalla kasvatetaan Puolustusvoimien 155 mm ampumatarvikkeiden varastotasoa ja parannetaan huoltovarmuutta.

– Samalla hankinta osaltaan mahdollistaa teollisuudelle ampumatarvikkeiden tuotantokyvyn nostamisen, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo tiedotteessa.

Puolustusministeriön mukaan hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 230 henkilötyövuotta.

 

Ilmavoimat harjoitteli ihmishenkien pelastamista

24.03.2023 | 08:45

Ilmavoimien talvipelastautumis ja -pelastamisharjoitus Rovajärvellä on päättynyt. Pelastautumisen ja pelastamisen toimenpiteitä harjoiteltiin Lapin haastavissa talviolosuhteissa.

– Harjoitusolosuhteet suosivat meitä erinomaisesti. Saatiin märempää keliä, runsasta lumisadetta sekä kireää pakkasta. Näkyipä jopa revontuliakin, lentäjien pääkouluttaja vääpeli Kuukkanen kertoo Ilmavoimien julkisessa Facebook-päivityksessä.

– Itseluottamus ja osaaminen lisääntyvät, kun näitä harjoitellaan. Lähihistoriaan peilaten näitä taitoja on syytä harjoitella, jotta tosipaikan tullen osataan toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Kaikista tärkeintä näissä harjoituksissa on, että opitut taidot voivat pelastaa henkiä, Kuukkanen jatkaa.

Ilmasotakoulun ja Ilmavoimien joukko-osastojen pelastustoimen yksiköiden järjestämässä harjoituksessa koulutettiin pelastautumisen osalta lentäjiä Ilmavoimien eri joukko-osastoista sekä 107. kadettikurssilta.

Pelastamisen harjoitteluun osallistui pelastustoimen henkilöstöä kaikista Ilmavoimien joukko-osastoista sekä Jääkäriprikaatista, Kainuun prikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Toimintaa tuki Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentti.

Antti Häkkänen IS:lle Hornet-kohusta: Eihän tämä voi olla näin

23.03.2023 | 17:48

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) kertoo Ilta-Sanomille pyytäneensä maan hallitukselta selvityksen siitä, missä Hornet-asiassa oikein mennään.

– Pitää jokin selvitys tulla. Ei tässä puhuta mistään luotiliiveistä vaan yhdestä tärkeimmistä asejärjestelmistämme, Antti Häkkänen sanoo IS:lle.

– Puolustusvoimien selvä viesti on, että yhtään hävittäjää ei voida antaa ilman, että oma puolustuskyky vaarantuu.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on vaatinut, että Suomessa pitäisi käydä keskustelua Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan. Hän on omien sanojensa mukaan keskustellut asiasta Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin kanssa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstaina, että Ukrainasta on tullut pyyntö keskusteluista.

– Olin näkeväni nyt jossain Marinilta sellaisen lausuman, että voidaan ryhtyä antamaan hävittäjiä jo ennen kuin uudet tulevat. Tämä alkaa jo olla aika kovaa puhetta, Häkkänen sanoo.

– Marin on jotenkin omalla linjallaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Häkkänen kertoo olleensa koko Venäjän hyökkäyssodan aikana tiiviissä yhteydessä valtiojohtoon ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista.

– Näin isossa kysymyksessä eduskunnan pitäisi olla mukana. Tästä on jouduttu lehdistä lukemaan, Häkkänen sanoo IS:lle.

– Olen jo syksyn aikana käynyt keskustelun puolustusvoimien näkökulmasta hävittäjiin. Siksi asia tuli vähän yllätyksenä. Oletin myös Marinin saaneen informaation, että hävittäjien antamiseen ei ole mahdollisuuksia, hän jatkaa.

– Eihän tämä voi olla niin, että asiaa vatkataan vain pahempaan sotkuun.

Häkkänen peräänkuuluttaa yhtenäistä linjaa hallitukselta.

– Pitäisi pohtia, onko edes valtioneuvoston sisällä tästä yhteinen näkemys. Jokaiselta ministeriltäkin tulee erilaisia linjauksia. Tätä ei ehkä hetken mielijohteesta kannata koko ajan paisutella joka suuntaan.

Puolustusvoimat aloittaa valvontalennot Suomessa kumppanimaiden kanssa

23.03.2023 | 12:22

Puolustusvoimat toteuttaa keskeisten kansainvälisten kumppanimaiden kanssa valvontalentoja Suomen ilmatilassa. Ensimmäinen lento toteutetaan yhteistoiminnassa yhdysvaltalaisten kanssa torstaina 23.3.2023.

Puolustusvoimien mukaan Suomen sotilaallisessa turvallisuustilanteessa tai -ympäristössä ei lähiaikoina ole tapahtunut muutoksia. Kumppanimaiden kanssa toteutettava lentotoiminta on suunnitelmallista sekä osa normaalia kahden- ja monenvälistä yhteistyötä.

Lennot kehittävät puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta sekä parantavat yhteistä tilannetietoisuutta ja vahvistavat kansallista puolustusta. Puolustusvoimien mukaan lennot ovat osoitus molemminpuolisesta sitoutumisesta puolustusyhteistyön kehittämiseen.

Lentojen yksityiskohtia ei operaatioturvallisuussyistä voida kertoa.

Lentoja tullaan suorittamaan Suomen ilmatilassa tulevaisuudessakin ja lentoja tullaan tekemään erityyppisillä ilma-aluksilla, niin miehittämättömillä kuin miehitetyilläkin. Lennot suoritetaan kansallisessa ohjauksessa ja valvonnassa, Suomen kansallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti.

Löydätkö tästä kuvasta hävittäjälentäjän?

22.03.2023 | 10:46

Ilmavoimien joukko-osastot harjoittelevat tällä viikolla talvipelastautumista ja -pelastamista Rovajärvellä Lapissa.

Ilmavoimat tiedottaa asiasta Twitterissä. Harjoituksissa hävittäjälentäjät harjoittelevat metsässä selviytymistä kuvitteellisen heittoistuinhypyn jälkeen.

Julkaisunsa yhteyteen Ilmavoimat on jakanut kuvan harjoituksista saatteella ”etsi kuvasta hävittäjälentäjä!”. Kuvassa on harjoituksiin osallistuva hävittäjälentäjä lumisessa maastossa. Kuvan on ottanut Anne Torvinen Lapin lennostosta.

Koska lentäjä on maastoutunut hyvin, häntä voi olla vaikea erottaa kuvasta.

Hornetit harjoittelevat ilmatankkausta USA:n koneen kanssa

22.03.2023 | 09:16

Ilmavoimien Hornetit harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 21.–23.3.2023.

Kaksi kertaa vuodessa Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavien harjoitusten tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Harjoituksen suorittaminen on osa Hornet-lentäjien koulutusta.

Karjalan lennosto järjestää vuoden 2023 ensimmäisen ilmatankkausharjoituksen yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston kanssa.

Harjoitukseen osallistuu suomalaisia F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä ja yksi amerikkalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Harjoitus lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä harjoitusalueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 21.–23.3.2022.

Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. Yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone lentää kotitukikohdastaan Mildenhallista.

Ilmatankkausharjoitukset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Vastaavanlaisia harjoituksia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen.

 

Suomen Hornetit harjoittelevat USA:n tankkerikoneen kanssa

21.03.2023 | 16:31

Suomen Hornet-hävittäjät harjoittelevat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa tällä viikolla, kertoo ilmavoimat tiedotteessaan.

Kaksi kertaa vuodessa USA:n ilmavoimien kanssa toteutettavien harjoitusten tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-lentäjien koulutusta.

Karjalan lennosto järjestää tämän vuoden ensimmäisen ilmatankkausharjoituksen yhteistyössä Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston kanssa.

Harjoitus lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä harjoitusalueella.

Puolustusvoimain komentaja vierailulle Yhdysvaltoihin

20.03.2023 | 09:29

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen tekee suunnitelman mukaisen työvierailun Yhdysvaltoihin 20.–25.3.2023. Puolustusvoimat kertoo vierailusta tiedotteessa.

Vierailun aikana kenraali Timo Kivinen tapaa Yhdysvaltojen asevoimien johtoa muun muassa Pentagonissa ja voimaryhmien esikunnissa sekä vierailee valmistaja Lockheed Martinin F-35-hävittäjien kokoonpanotehtaalla.

Lisäksi kenraali Kivinen vierailee Naton transformaatioesikunnassa ja yhteisoperaatioesikunta Norfolkissa.

Vierailuun liittyvissä tapaamisissa käsitellään muun muassa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä, Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallista valmistelua sekä kansainvälistä turvallisuustilannetta.

Timo Heinonen: Reservin ikärajaa nostettava heti vaalikauden alussa

19.03.2023 | 13:37

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen vaatii blogissaan reservin ikärajan yksilöllistä nostamista. Tällä hetkellä ikäraja on upseereilla ja aliupseereilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta.

Hän kirjoittaa, että joillakin reserviläisillä olevaa erikoisosaamista kannattaisi hyödyntää nykyistäkin pidempään.

–Reservin ikärajaa tuleekin yksilöllisesti nostaa ensi vaalikauden alussa ja varmistaa näin parhaan osaamisen hyödyntäminen entistä paremmin, tehokkaammin ja myös pidempään. Asevelvollisuuden ikäraja tulisi tapauskohtaisesti nostaa nyt 65 vuoteen, Heinonen sanoo.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä toimiva Heinonen toteaa, että asiaa on aiemmin selvitetty esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa, joka myös päätyi ehdottamaan ikärajan nostoa. Puolustusvoimat on myös antanut asiasta selvityksensä puolustusministeriölle.

– Asia ei kuitenkaan nykyisen hallituksen aikana edennyt syystä tai toisesta ja esitänkin, että muutos kirjataan nyt uuden aloittavan hallituksen hallitusohjelmaan, Heinonen kirjoittaa.

Hän toteaa, että reservin koko on puolustusvoimien mukaan riittävä myös poikkeusolojen tehtäviin. Siksi ikärajan nosto ei koskisi koko reserviä.

– Tarkoitus olisi tehdä muutos koskemaan mm. aktiivipalveluksesta siirtyviä evp-upseereja, mutta myös sellaisia reserviläisiä, joilla on erityinen sodan ajan tehtävä tai erityisosaamista. Ikärajamuutos perustuisi siis yksinomaan puolustusvoimien tarpeeseen, mutta myös reserviläisten vapaaehtoisuuteen, kokoomusedustaja sanoo.

– Ikärajan nostamisella haettaisiin nimittäin nimenomaan joustavuutta kokeneiden ja erityisosaamista omaavien asevelvollisten käyttämiseksi PV:n normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä. Tämä lakimuutos siis mahdollistaisi vapaaehtoisten reserviläisten nykyistä laajemman osallistumisen reservin eri koulutustapahtumiin, kuten MPK:n toimintaan reserviläiskouluttajina, mutta myös osallistumisen Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin.

Hornet-lentäjä koneestaan: Valtavan kokoinen raketti, jonka nokalla on paikka yhdelle

18.03.2023 | 11:08

Everstiluutnantti evp, FT ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Heikki Mansikka on lentänyt ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä. Hän toimi muun muassa Hävittäjälentolaivue 21:n komentajana. Muistelmissaan hän pyrkii kertomaan hävittäjälentämisen arkea sellaisena kuin hän sen itse koki.

Syksyllä 1989 Heikki Mansikka kuuli ystävältään tarinoita ilmavoimien ohjaajakurssista. Niistä innostuneena myös Mansikka haki ja pääsi oppilaaksi lentoaliupseerikurssille Ilmasotakouluun elokuussa 1991, tuolloin hän suoritti asevelvollisuuttaan Panssariprikaatin tykistöpatterissa. Siviilissä hän oli opiskelemassa psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, mutta tämä uramahdollisuus jäi unholaan.

Ilmasotakoulussa Mansikka lensi ensimmäisen yksinlentonsa Vinka -harjoituskoneella maaliskuussa 1992. Miehen kyvyt viittasivat selvästi lentäjäuralle ja hän pääsi Kadettikouluun, nykyiseen Maanpuolustuskorkeakouluun.

Koulutuksen aikana hän pääsi lentämään Hawk -suihkukoneella, mikä tuntui Vinkan jälkeen suurelta muutokselta. Viimeisenä kadettivuotenaan Mansikka lensi ruotsalaisella Draken -hävittäjällä, joka oli jo vanha kone, koska valmistus oli lopetettu jo vuonna 1974.

Kadetti ei tosin arvostanut Drakenia, hänen mielestään se oli kuin siivillä varustettu silitysrauta. Onneksi Drakenin polttoaineen kulutus varmisti sen, että lentoonlähdön ja laskun välinen aika oli yleensä varsin lyhyt.

Vilpitöntä nöyryyttä

Vuonna 1997 Mansikan uralla tapahtui suuri käänne, hänet valittiin toiselle Hornet-tyyppikurssille. Hornetilla lentäminen oli alusta asti huikaiseva kokemus, eivätkä simulaattorilla lennetyt lennot vastanneet todellisen lentämisen elämysmaailmaa. Drakenin jälkeen ensimmäisellä Hornet-lennolla tunne oli sama, kuin olisi astunut vuoden 1970 Toyota Corollasta vuoden 2022 Teslaan.

Mansikka kuvaa Hornetia valtavan kokoiseksi raketiksi, jonka nokalla on paikka yhdelle. On uskomatonta, miten kömpelöltä komposiittiporsaalta näyttävä järkäle voi liikehtiä tarvittaessa niin elegantisti ja täsmällisesti.

Koneelle kävellessään Mansikka tunsi vilpitöntä nöyryyttä, koska hän tiesi olleensa etuoikeutettu saadessaan lentää Horneteja työkseen. Hän tiesi tekevänsä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, joka tosin sisälsi riskejä. Lentäminen on vakavaa ja hävittäjälentäminen kuolemanvakavaa työtä.

Hornet-lentäjä kertoo, miten koneen penkki on kova, vyöt kiristävät ja ohjaamo on ainakin isompikokoisille lentäjille hieman ahdas. Happimaski puristaa naamaa ja hengityksen ääni kohisee kuulokkeissa. Hengitysilma on kuivaa ja maistuu hieman kumiselle. Joidenkin mielestä ahdas ohjaamo voi tuntua pelkästään ajatuksena ahdistavalta, mutta Mansikan mielestä se oli turvallisin paikka maailmassa.

Kyse on arvokkaasta koneesta ja yksi Hornetin lentotunti maksaa erään laskutavan mukaan hieman alle 10 000 euroa. Jos lentotunnin hinnassa huomioidaan kaikkien lentoa tukevien ihmisten työpanos, on summa huomattavasti suurempi.

Ainakin yhden kerran Mansikka oli lähellä joutua käyttämään heittoistuinta ja tuhoamaan kalliin hävittäjän. Hän oli sotaharjoituksessa ja teki kiireellä lentoonlähdön yöllä. Heti maasta irtoamisen jälkeen kuului valtava pamaus ja toinen moottori sammui. Muutaman sekunnin aikana lentäjä joutui tekemään päätöksen, että jos kone kaikista toimenpiteistä huolimatta lähtisi vajoamaan, hän laukaisisi heittoistuimen välittömästi. Kone kuitenkin jatkoi tuskastuttavan hidasta nousemistaan, joten Mansikka päätti olla hyppäämättä.

Myöhemmin selvisi, että moottorin sammumisen oli aiheuttanut suokurppa, joka oli imeytynyt moottorin imuaukkoon. Lintulaji tiedettiin tarkasti, koska jokaisen lintutörmäyksen jälkeen koneeseen tarttuneet jäänteet lähetetään Helsingin yliopistoon tutkittavaksi.

Eri tehtäviä

Hävittäjät ovat usein mukana paraateissa ylilento-osastoissa. Näiden lisäksi erityisen arvokkaita ylilentoja ovat hautajaiset, joissa suoritettava lento on aina kunniatehtävä, ja se suoritetaan samalla hetkellä, kun arkkua aletaan laskea hautaan. Ylilento suoritetaan yleensä kahdella koneella. Haudan kohdalla toinen koneista jatkaa suoraan ja toinen kone nousee symbolisesti pystynousuun. Tehtävän jälkeen paluu arkeen on nopea, koska lento jatkuu yleensä normaalina koulutuksena.

Matalalla kovaa lentävä hävittäjä pitää erittäin kovaa ääntä ja hyvin ikäväksi sen tekee, että lähestyvää konetta ei juurikaan kuule ja ääni pamahtaa usein vasta sitten, kun kone on jo ohittanut kuulijan.

Palvellessaan lennostossa Pirkkalassa nuorena upseerina myös Mansikka joutui vastailemaan niin sanottuihin melupuheluihin, joita soittivat Hornetien metelistä suivaantuneet kansalaiset. Osa soittajista vain huusi puhelimeen, osa myös keskusteli asiallisesti hävittäjien aiheuttamista meluongelmista.

Ajoittain kenraalit ja muut tärkeissä asemissa olevat henkilöt pääsivät lentämään kaksipaikkaisen Hornetin takapenkillä. Mansikka muistaa, että yhdessä vaiheessa hän oli lennättänyt kolmea lukuun ottamatta koko virassa ollutta kenraalikuntaa.

Heikki Mansikka: Hornet-lentäjä. 348 sivua. WSOY.

Suomen Hornetit Cobra Warrior -harjoituksessa

16.03.2023 | 12:30

Kuusi suomalaista F/A-18 Hornet -hävittäjää on mukana kansainvälisessä harjoituksessa Waddingtonin tukikohdassa Ison-Britannian Lincolnshiressä.

Ilmavoimat osallistuu maaliskuussa ensimmäistä kertaa Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (Royal Air Force, RAF) Cobra Warrior -harjoitukseen, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

Kolme viikkoa kestävän harjoituksen tavoitteena on kouluttaa osallistuvia yksiköitä toimimaan osana monikansallisia ilmaoperaatioita.

‒ Cobra Warrior 23 -harjoitus tarjoaa kokeneille Hornet-ohjaajille tilaisuuden suunnitella laajoja monikansallisia ilmaoperaatioita. Lisäksi nuorimmat ohjaajat ja mekaanikot saavat arvokasta käytännön kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja vieraassa tukikohdassa toimimisesta.

– Monille osaston nuoremmista sotilaista kyseessä on ensimmäinen suuri harjoitus ulkomailla, suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja everstiluutnantti Eetu Rikkinen kertoo tiedotteessa.

Cobra Warrior -harjoitusten toteutuksesta vastaavat Waddingtonin tukikohdassa toimivat RAF Air & Space Warfare Centre ja 92. lentolaivue, jotka ovat erikoistuneet ilmataistelutaktiikan ja -koulutuksen kehittämiseen.

Kansainvälisyys on keskeinen osa harjoitusta, sillä mukana voi olla Nato- ja JEF-maiden lisäksi Ison-Britannian muita kumppanimaita. Harjoitukseen osallistuu useita eri hävittäjätyyppejä, mikä mahdollistaa erilaisten taktiikoiden yhteensovittamisen ja koulutuksen kehittämisen.

Vuoden ensimmäiseen Cobra Warrior -harjoitukseen osallistuu hävittäjiä Ison-Britannian ja Suomen ilmavoimien lisäksi Yhdysvaltain, Belgian, Intian ja Saudi-Arabian ilmavoimista.

Hävittäjätyypeistä edustettuina ovat Eurofighter Typhoon, F/A-18 Hornet, F-15E Strike Eagle, F-16 ja Mirage 2000. Isäntämaan Typhoonien kotitukikohdat ovat Coningsby ja Lossiemouth.

Suomalaiset Hornetit, belgialaiset F-16-hävittäjät ja intialaiset Miraget lentävät Waddingtonista, yhdysvaltalaiset F-15E-koneet Lakenheathista ja saudi-arabialaiset Typhoonit Coningsbystä.

Harjoituksen laajoja monikansallisia ilmaoperaatioita tukevat britannialaiset, yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset ilmatankkauskoneet.

Ilmavoimien mukaan Cobra Warrior 23 -harjoitus kehittää käytännön tasolla Suomen ja Ison-Britannian ilmavoimien yhteistoimintakykyä, mikä tukee tulevaisuudessa myös yhteistyötä Naton piirissä. Suomen osallistuminen harjoitukseen on osa Ison-Britannian johtamaa Joint Expeditionary Force (JEF) -yhteistyötä, jossa Suomi on ollut mukana vuodesta 2017 lähtien.

”En lähtisi hyvään asevelvollisuuden järjestelmään tekemään muutoksia”

14.03.2023 | 15:58

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ei näe tarpeellisena, että yleinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Hän puhui aiheesta tiistaina Reserviläisliiton vaalipaneelissa.

Paneelissa keskusteltiin siitä, kuinka naiset saataisiin nykyistä aktiivisemmin mukaan osallistumaan maanpuolustukseen. Yhdeksi keinoksi on esitetty kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle tai yleisen asevelvollisuuden laajentamista koko ikäluokkaan.

Antti Häkkäsen mukaan tilanne maailmalla on tällä hetkellä vakava ja sen vuoksi kaikki puolustuksen kehittämisen ratkaisut pitää tehdä tinkimättömästi kansallinen turvallisuus ja maanpuolustuksen toimintakyky edellä.

– Kaikki muut seikat ovat enemmän tai vähemmän alisteisia sille. Sen takia en lähtisi nykyiseen hyvään (vain miehiä koskevaa asevelvollisuus) järjestelmään tekemään vallankumouksellisia muutoksia, joita puolustusvoimien nykyinen johtokaan ei ole suositellut puolueiden johdolle, Antti Häkkänen totesi.

Nykyistä asevelvollisuutta voidaan hänen mukaansa kehittää sen sijaan niin, että yhä useampi mies jaksaisi suorittaa sen loppuun.

Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Esimerkiksi viime vuonna joka viides varusmiespalveluksen aloittanut keskeytti palveluksensa.

– Ongelma ei tule armeijan toimintamalleista vaan siitä, että yleisesti yhteiskunnassa nuorilla henkinen ja fyysinen toimintakyky ovat heikentyneet. Ja se näkyy myös armeijassa keskeytysten kasvuna, Häkkänen sanoi.

Naisia Häkkänen ottaisi mukaan maanpuolustustoimintaan kehittämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen väyliä.

– Yhä useamman (naisen) soisin käyvän varusmiespalveluksen ja tähän vapaaehtoisten väylien vahvistamisen tulisi suoda mahdollisuudet. En silti lähtisi tekemään asepalveluksesta pakollista molemmille sukupuolille, koska se juuri johtaa samanlaiseen kehitykseen kuin Ruotsissa, Häkkänen linjaa.

Ruotsissa asevelvollisuus koskettaa nykyään sekä miehiä että naisia. Ruotsi päätti ottaa käyttöön molempia sukupuolia koskevan valikoivan asevelvollisuuden vuonna 2017. Valikoivan järjestelmän vuoksi vain osa ikäluokasta suorittaa palveluksen.

– Eli säilytetään nykyinen hyvä järjestelmä ja tuodaan sen rinnalle kokonaisturvallisuutta edistäviä tehtäviä, vapaaehtoista maanpuolustusta ja muita parempia väyliä naisille osallistua asepalvelukseen.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441