Verkkouutiset

Puolustusvoimat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kenraali Jarmo Lindberg IS:lle: Naton koneiden lennot myös viesti viholliselle

Suomen ilmatilassa liikkuu sotilaslentokoneita, joita ei nähty Suomessa ennen Nato-jäsenyyttä, toteaa Puolustusvoimain entinen komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg.

– Naton täysjäsenyyden myötä Suomen ilmatilassa on alkanut liikkua AWACS-tutkavalvontakoneita, Naton RC-135- tiedustelukoneita ja miehittämättömiä RQ-4 Global Hawk -koneita, hän sanoo Ilta-Sanomille.

Suomen ilmatilassa lensi keskiviikkona Flightradar 24 -sivuston mukaan USA:n ilmavoimien Boeing RC-135W Rivet Joint -tiedustelukone. Sunnuntaina Suomen ilmatilan läpi lensi kaksi amerikkalaista B-52-pommittajaa, joiden mukana oli kaksi amerikkalaista KC-135-ilmatankkauskonetta ja yksi KC-46-ilmatankkauskone.

Lindbergin mukaan kaikella julkisella sotilastoiminnalla on tarkoitus viestiä ulospäin, että Nato ja USA turvaavat liittolaisiaan.

– Kaikki, jotka kykenevät koneita seuraamaan – potentiaalinen vihollinen mukaan luettuna – voivat havaita, että sotilaallinen kyvykkyys on todellinen. Kyse on operatiivisesta viestinnästä, Lindberg sanoo IS:lle.

Sotilaslentoja tehdään pelotevaikutuksen lisäksi myös tiedustelutiedon vuoksi. Korkealla lentävien koneiden tutkilla ja sensoreilla voidaan nähdä ja kuulla satojen kilometrien syvyyteen Venäjän puolelle.

”Tämä pitää iskostaa puolustusvoimien johtamiskulttuuriin”

Kansanedustaja Pia Kauman (kok.) mukaan puolustusvoimien johtamiskulttuuriin täytyy iskostaa se, että varusmiespalveluksen turvallisuuspuutteista ja läheltä piti -tilanteista täytyy voida ilmoittaa ilman pelkoa seurauksista.

Hän viittaa puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastaukseen Kauman jättämään kirjalliseen kysymykseen. Siinä Häkkänen korostaa, että varusmiespalveluksen turvallisuus edellyttää avointa raportointikulttuuria. Häkkäsen vastauksesta kertoi Svenska Yle.

– Kiitos Antti Häkkänen hyvästä vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni, Kauma kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Kauma kysyi etenkin viime vuoden Dragsvikin, mutta myös aiempiin onnettomuuksiin viitaten, miten hallitus aikoo parantaa varusmiespalveluksen turvallisuutta.

– Se että ”sota se vasta vaarallinen onkin” tai ”kuoleehan parikymppisiä vapaa-ajallakin” ei todellakaan kelpaa selitykseksi, Kauma painottaa.

Hänen mukaansa jokaisella varusmiespalvelukseen lapsensa lähettävällä vanhemmalla täytyy olla varmuus, että lapsi palaa myös hengissä takaisin.

– Varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa maanpuolustustahto kannattaa säilyttää korkealla, ja se taas edellyttää, että järjestelmään voi luottaa.

Yhä harvemman intti keskeytyy

Varusmiesten palveluksen keskeyttämisten määrässä on havaittavissa positiivista laskusuuntaista kehitystä, Puolustusvoimat kertoo tiedotteessa.

Saapumiserässä 1/24 Puolustusvoimien joukko-osastoissa aloitti palveluksensa yli 12 000 alokasta. Alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksojen jälkeen palvelus on keskeytetty 16,1 prosentilla tammikuussa aloittaneista.

Lukema on 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin aloittaneen saapumiserän (1/23) vastaava lukema ja 3,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin kahta vuotta aiemmin aloittaneen saapumiserän (1/22) vastaava lukema.

16,1 prosentin poistuma on tammikuun saapumiserällä pienin koronaviruspandemian alkamisen jälkeen. Koronavirustilanteen hellittämisen lisäksi pienempään poistumalukuun ovat voineet vaikuttaa erityisesti ennakkoterveystarkastuksiin kohdennetut kehitystoimenpiteet.

– Ennakkoterveystarkastuksiin on sidottu enemmän henkilöstöresurssia, ja tarkastukset ovat todennäköisesti toteutuneet paremmin kuin korona-aikana. Tämä näkyy mahdollisesti pienempänä poistumana, kertoo Kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintäkomentaja Petri Kangaspunta tiedotteessa.

Merkittävin syy palveluksen keskeyttämiselle saapumiserässä 1/24 on ollut siirtäminen E-palveluskelpoisuusluokkaan, joka tarkoittaa terveydellisistä syistä annettua vapautusta palveluksesta määräajaksi. Vaikka yleisin keskeyttämisen syy on edelleen terveydellinen, ovat E-luokituksen määrät jokseenkin vähentyneet verrattuna kahden aiemman tammikuun saapumiserän vastaaviin määriin.

Lääkintäkomentaja Kangaspunta arvioi, että E-luokitusten vähenemiseen on voinut vaikuttaa palveluskelpoisuusluokituksen uudistamiseen tähtäävä työ.

– Palveluskelpoisuusluokitusta koskevassa uudistuksessa pyritään siihen, että myös matalamman fyysisen suorituskyvyn omaavat voivat suorittaa asepalveluksen sellaisessa tehtävässä, josta ei ole vaaraa henkilön terveydelle. Tämän suhteen on tehty hyvää yhteistyötä terveysasemien, perusyksiköiden ja henkilökunnan välillä, ja toivon, että tämä näkyisi keskeytysten määrässä myös pidemmällä aikavälillä.

Keskeytysten taustalla on fyysisten terveydellisten syiden rinnalla myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

– Nuorten hyvinvointi yhteiskunnassa heijastuu myös Puolustusvoimiin. Pyrimme toki parantamaan tilannetta omalta osaltamme varusmiespalveluksen aikana. Seuraamme varusmiesten vointia jatkuvasti esimerkiksi varusmiesten ja henkilökunnan välisen keskustelun perusteella ja palautekyselyiden avulla sekä kehitämme koulutusta mahdollisimman mielekkääksi. Pienempi poistumaprosentti on ehdottoman positiivinen asia, ja toivomme, että tämä laskusuuntainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen sanoo.

Moottoritie sulutettiin tyhjäksi – sotaharjoitus Etelä224 täydessä vauhdissa

Valtatie 7 suljettiin tyhjäksi varhain maanantaiaamuna. Maavoimat kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä. Sulku tehtiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Kyseessä oli käynnissä oleva Etelä224-sotaharjoitus. Maanantai-iltapäivän aikana pioneerit suluttivat suljetun tien.

– Etelä224 -harjoitus on nyt täydessä vauhdissa, Maavoimat kirjoittaa X:ssä.

Julkaisunsa yhteyteen Maavoimat on jakanut kuvia harjoituksista. Kuvat ovat nähtävissä tämän artikkelin lopussa.

Kaksi USA:n B-52-pommikonetta lensi Suomen ilmatilassa

Kaksi yhdysvaltalaista B-52-Stratofortress-pommikonetta lensi Suomen ilmatilassa koulutustoimintaan liittyen sunnuntaina 21. heinäkuuta, tiedottaa Puolustusvoimat.

Lentoon osallistui myös kaksi yhdysvaltalaista KC-135-ilmatankkauskonetta ja yksi yhdysvaltalainen KC-46-ilmatankkauskone. Lento suuntautui Norjasta Lapin yli kohti etelää.

Lentotoiminta on osa liittolaismaiden välistä yhteistoimintaa ja yhteistä harjoittelua. Toiminta osaston kanssa kehittää liittolaisten välistä yhteisoperointikykyä.

Lennot suoritettiin Suomen kansallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti.

Kuvat näyttävät liittolaisten kaluston poistumisen Suomesta suuren harjoituksen jälkeen

Logistinen yhteisharjoitus Immediate Response 24 on loppusuoralla, ja liittolaisten kalusto sekä ajoneuvot ovat poistuneet maasta, kertoo puolustusvoimien logistiikkalaitos viestipalvelu X:ssä.

Tilillä on jaettu kuvia (jutun alla) kalustosta, jota rahdataan laivaan.

– Kokonaisuutena harjoitus on ollut onnistunut ja vahvistanut yhteistoimintaa liittolaisten välillä. Yhteistyössä on voimaa!

Panssarikoulun johtaja, everstiluutnantti Mika Mäenpää toteaa näin ison harjoituksen logististen operaatioiden ottavat aikaa.

– Kalusto saapui Suomeen vappuna, ja harjoitus alkoi toukokuun puolivälissä päättyen kesäkuun alkupuolella – nyt Heinäkuun puolivälissä alkaa olla saatu liittolaisten kalusto kotimatkalle, hän toteaa X-tilillään.

Alokkaat heräsivät ensimmäiseen aamuunsa – Puolustusvoimain komentaja seurasi paikan päällä

– Komppaniassa herätys! Ovet auki, valot päälle! Hyvää huomenta, alikersantti toivottaa Porin prikaatin tuoreille alokkaille komppaniassa varhain aamulla.

Alokkaat heräsivät tiistaina ensimmäiseen aamuunsa ympäri Suomen varuskuntia. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola on seurannut alokkaiden ensihetkiä Porin prikaatissa Säkylässä ja muistelee omaa ensimmäistä palvelusaamuaan.

– Kaikilla meillä varusmiespalveluksen suorittaneilla on runsaasti muistoja omalta palvelusajalta. Yksi jaettu ja yhteinen muisto on usein ensimmäinen aamu Puolustusvoimissa, kenraali Jaakkola sanoo Puolustusvoimien X-tilillä jaetulla videolla (jutun alla).

Hän kertoo itse astuneensa palvelukseen Porin prikaatin 4. jääkärikomppaniassa vuonna 1986.

– Heräsin ensimmäiseen aamuuni 38 vuotta sitten.

Maanantaina 8. heinäkuuta 2024 uudet alokkaat aloittavat palveluksensa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa. Saapumiserässä 2/24 aloittaa palveluksensa noin 12 000 uutta alokasta, joista noin 600 on naisia.

Nyt palveluksensa aloittavista noin 10 000 aloittaa maavoimien joukko-osastoissa. Noin 1600 asevelvollista aloittaa sotilasuransa merivoimien palveluksessa. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Uudenmaan prikaatissa.

Varusmiespalveluksessa on tarjolla yli 660 erilaista tehtävää, joista jokaiselle alokkaalle löytyy osaamista ja toimintakykyä vastaava tehtävä. Varusmiespalveluksen aikana kehittyvät myös tärkeät siviilielämän taidot, kuten valmiudet toimia ryhmässä ja esimiehenä.

Maavoimien valmiusyksiköt harjoittelevat Etelä- ja Pohjois-Suomessa

Maavoimien valmiusyksiköt harjoittelevat Kaakonkulman alueella Etelä 2/24 -harjoituksessa Maasotakoulun johtamana 21.-26. heinäkuuta sekä Kaamanen-Näätämö alueella Ryske-harjoituksessa Jääkäriprikaatin johtamana 22.−26. heinäkuuta.

Etelä 2/24 -harjoituksessa kehitetään valmiusyksiköiden kykyä yhteistoimintaan puolustushaarojen, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa.

Erityisenä harjoituskohteena on yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa nopeassa tilannekehityksessä. Harjoitukseen osallistuu Puolustusvoimien joukkoja Maasotakoulusta, Karjalan prikaatista, Kainuun prikaatista, Panssariprikaatista, Porin prikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä ja Rannikkoprikaatista sekä Maavoimien esikunnasta.

Harjoitukseen osallistuu tiedotteen mukaan yhteensä noin 1700 henkilöä ja noin 300 ajoneuvoa.

Harjoitukseen sisältyy viranomaisyhteistyöharjoitteita ja harjoitusvalmisteluita yhteistyössä Rajavartiolaitoksen, Väyläviraston, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Fintrafficin, Kaakkois-Suomen poliisin, Kymenlaakson hyvinvointialueen, Virolahden kunnan ja YIT:n kanssa.

Harjoitusjoukot toimivat Puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueiden lisäksi myös yleisillä paikoilla, muun muassa Valtatie 7 ympäristössä.

Valtatie 7 on suljettu Kattilaisen liittymän ja Vaalimaan liittymän väliseltä osuudelta maanantaina 22.7. kello 8 – tiistaina 30.7. kello 16. Valtatie 7:n suljetulle osuudelle on viitoitettu kiertotie 170.

Harjoitusjoukot toimivat Puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueiden lisäksi myös yleisillä paikoilla, muun muassa Valtatie 7:n ympäristössä. Harjoitusjoukkoja kalustoineen näkyy myös muilla yleisillä teillä joukkojen suorittaessa meno- ja paluumarsseja.

Etelä 2/24-harjoitukseen liittyy myös lentotoimintaa.

Jääkäriprikaatin valmiusyksikön RYSKE-harjoituksessa kehitetään valmiusyksikön toimintakykyä Kaamasen alueella. Harjoitukseen osallistuu Jääkäriprikaatin ja Norjan asevoimien joukkoja. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 250 henkilöä ja 25 ajoneuvoa.

Valmiusyksikköjen harjoitukset ovat osa koulutussuunnitelman mukaista vuosittaista harjoitustoimintaa ja ne järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

Kansanedustajan mukaan asepalveluksen turvallisuutta pitää parantaa

Tämän kesän alokkaat aloittavat palveluksensa 8. heinäkuuta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma vaatii puolustusvoimilta tehokkaampia toimia asepalvelusturvallisuuden parantamiseksi, jotta uusilla alokkailla olisi varmuus harjoitusten turvallisuudesta. Kauma on jättänyt kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Lokakuun 2023 alussa Uudenmaan prikaatissa sattui Dragsvikin rannikkojääkäritutkinnon yhteydessä vakava onnettomuus, jossa useita varusmiehiä joutui veden varaan ja yksi varusmies toimitetiin elvytystoimenpiteiden jälkeen sairaalaan jatkohoitoihin.

– Tilastoista käy ilmi, että puolustusvoimissa tapahtuu säännöllisin väliajoin vakavia onnettomuuksia, joissa varusmiehiä loukkaantuu vakavasti tai jopa menehtyy. Dragsvikin tilanteessa oli suuremmankin onnettomuuden ainekset. Oli täysin tuurista kiinni, ettei useampi varusmies olisi hukkunut tai vammautunut pysyvästi, Kauma sanoo tiedotteessa.

Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa todetaan, että Dragsvikin onnettomuuden syitä olivat muun muassa puutteet harjoituksen johtamisessa, varosuunnitelmissa, epäselvässä ohjeistuksessa sekä henkilökunnan kokemattomuudessa. Vastaava vaaratilanne oli ollut jo aiemmassa harjoituksessa, mutta siitä ei otettu opiksi.

– Onnettomuuksien syyt tuntuvat olevan samoja vuodesta toiseen. Onkin aiheellista kysyä, suhtaudutaanko palvelusturvallisuuteen puolustusvoimissa riittävällä vakavuudella ja satsataanko johtamisosaamiseen riittävästi? Erityisesti esiin nousee liian suurten vastuiden antaminen kokemattomille tai puutteellisesti perehdytetyille ja ohjeistetuille henkilöille, Kauma jatkaa.

Vakavia onnettomuuksia on sattunut myös ainakin Hangon Syndalenissa pimeäammuntaharjoituksessa vuonna 2015 sekä Raaseporissa liikenneonnettomuudessa 2017.

Onnettomuuksia tuntuu Kauman mukaan sattuvan erityisen paljon juuri Uudellamaalla.

– Puolustusvoimien pitäisikin selvittää, onko Uudenmaan alueella toimivien varuskuntien johtamisessa puutteita tai ovatko Uudellamaalla sijaitsevat harjoitusalueet vaarallisempia kuin muualla Suomessa.

Kauma korostaa, että nykyisessä Euroopan turvallisuustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että maamme puolustuskyky ja maanpuolustustahto pysyvät korkealla tasolla.

– Vaikka armeijassa kouluttaudutaan vaarallisiin sota- ja kriisiajan tilanteisiin, tulee jokaisella varusmiehellä olla oikeus turvallisiin harjoitusolosuhteisiin. Tämä on välttämätöntä myös suomalaisen yhteiskunnan sekä asevelvollisuusjärjestelmän luotettavuuden kannalta. Puolustusvoimien on syytä tarttua tähän asiaan nyt viimeinkin sen vaatimalla vakavuudella.

Suomi ja Norja tiivistävät puolustusyhteistyötä

Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gram ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) allekirjoittivat tänään 20.6.2024 maiden hallitusten välisen puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Norjan Bodössa.

Nyt laadittu yhteisymmärryspöytäkirja korvaa vuonna 2021 puolustusministeriöiden välillä tehdyn puitejärjestelyn. Yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Norjan väliselle puolustusyhteistyölle.

Puolustusministeriön mukaan Suomen ja Norjan välisen yhteistyöasiakirjan päivittäminen kahden liittolaismaan väliseksi yhteisymmärryspöytäkirjaksi edistää kahdenvälisen yhteistyön syventämistä, pohjoismaista puolustusyhteistyötä sekä vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta.

– Suomen ja Norjan välisen puolustusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa molempien maiden puolustusta sekä alueellista turvallisuutta. Haluamme lisäksi vahvistaa operatiivista yhteistyötä, yhteistoimintakykyä ja yhteistä dialogia turvallisuusintresseistä- ja haasteista, sanoo puolustusministeri Häkkänen tiedotteessa.

Puolustusvoimien kanssa asiointi helpottuu

Puolustusvoimat on julkaissut uuden Omaintti-verkkopalvelun. Puolustusvoimien tiedotteen mukaan palvelun tarkoituksena on tehdä reserviläisten ja asevelvollisten asioinnista entistä sujuvampaa.

Uuden palvelun myötä reserviläinen pystyy tarkastelemaan omia ylennystietojaan ja päivittämään omia tietojaan Puolustusvoimien suuntaan. Uusi palvelu otettiin käyttöön 4. kesäkuuta 2024.

Omaintin tarkoituksena on koota Puolustusvoimien verkkosisällöt ja asiointipalvelut yhteen käyttöliittymään. Palvelu hyödyntää vahvaa tunnistautumista tarjoten kohdennettua ja yksilöllistä tietoa asevelvollisuuden eri vaiheisiin. Uusi ”Omat tiedot” -osio mahdollistaa asevelvollisten omien tietojen, kuten sodanajan sijoituksen ja ylennysten, tarkastelun.

Tietojen laajuus vaihtelee asevelvollisuuden vaiheen mukaan. Reserviläiset voivat myös päivittää yhteys- ja varustetietojaan.

– Omaintti on merkittävä parannus, joka helpottaa naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakevien, kutsuntoihin osallistuvien, varusmiesten ja reserviläisten arkea. Omaintin kautta he saavat räätälöityjä sisältöjä sekä voivat tarkastella omia tietojaan ja päivittää niitä kätevästi verkossa. Tämä tuo asiointiin aivan uudenlaista joustavuutta, sanoo Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari tiedotteessa.

Palvelusta löytyvät ajankohtaiset ohjeet ja asiointipalvelut kaikkiin asevelvollisuuden vaiheisiin, mikä tekee tarvittavan tiedon löytämisestä helppoa ja nopeaa. Tulevaisuudessa Omaintin kautta asiointi tulee olemaan entistä kattavampaa. Kehitteillä olevat palvelut laajentavat reserviläisten mahdollisuuksia asioida sähköisesti. Tämä kehitys lisää reserviläisten toiminnan sujuvuutta ja mahdollistaa ajankohtaisten tietojen tarkastelun ja päivittämisen helposti.

Omainttiin voivat kirjautua kaikki 18-60 vuotiaat asevelvolliset (pois lukien Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevat henkilöt) ja vapaaehtoisesta asepalveluksesta kiinnostuneet 18-29 vuotiaat naiset vahvaa tunnistautumista käyttäen osoitteessa omaintti.fi.

JEF-maat lisäävät valvontaa Pohjois-Euroopan merialueilla

Ison-Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF) lisää läsnäoloaan Pohjois-Euroopan merialueilla kesäkuussa. Toimintaan osallistuvat JEF:n kaikki kymmenen jäsenmaata.

Nordic Wardeniksi nimetyn aktiviteetin puitteissa JEF-maiden asevoimat harjoittelevat vedenalaisen infrastruktuurin ja meriliikenteen suojaamista sekä kehittävät yhteistoimintakykyä liittolaisten kesken.

Suomen merivoimat valmistautuu lähettämään aluksia Suomen lähialueille.

– Nykyisessä turvallisuustilanteessa on olennaista, että JEF-maat työskentelevät ja harjoittelevat yhdessä osoittaen toimintavalmiuttaan, puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa puolustusministeriön tiedotteessa.

Nordic Warden jatkaa JEF:n viime joulukuussa toteuttamaa vedenalaisen infrastruktuurin tehostettua valvontaa.

– JEF:n yksi vahvuus on sen joustavuudessa ja nopeassa reagointikyvyssä. Otamme vakavasti vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisen Pohjois-Euroopassa, Häkkänen sanoo.

JEF on vuonna 2014 Naton kehysvaltiokonseptina perustettu kymmenen pohjoiseurooppalaisen liittolaisen maaryhmä, jonka päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa.

JEF tukee ja vahvistaa Naton pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoa. Siihen kuuluvat Suomen lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.

Puolustusvoimat hankkii pitkän kantaman ohjuksia

Ohjukset kasvattavat kauaskantoisen ilmasta maahan suorituskyvyn kantamaa. Ohjukset toimitetaan tulevien F-35-monitoimihävittäjien käyttöönoton aikataulussa.

JASSM-ER-ohjuksia (Joint Air-to-Surface Standoff Missile – Extended Range) aiotaan käyttää Hornet-suorituskyvyn korvaavassa F-35A-monitoimihävittäjässä.

– Asevaikutuksen kantamalla on edelleen keskeinen merkitys taistelukentällä. Nyt tehtävä hankinta parantaa näiltä osin Puolustusvoimien suorituskykyä merkittävästi, Antti Häkkänen (kok.) kertoo tiedotteessa.

Myyntiluvan Lockheed Martinin valmistamille AGM-158B JASSM-ER ohjuksille Yhdysvaltain kongressi antoi HX-hankkeen kilpailutuksen aikana vuonna 2020.

Yhdysvaltain lisäksi JASSM-ohjuksia käyttää vain harvalukuinen joukko liittolaisia.

Maanpuolustuksen tiloihin tehdään ennätykselliset investoinnit

Puolustuskiinteistöjen tiedotteen mukaan vielä joitain vuosia sitten tavallinen vuosittainen investointimäärä oli 60–80 miljoonaa euroa.

Rakentamistahdin arvioidaan yhä kiihtyvän seuraavina vuosina Euroopan turvallisuustilanteen muuttumisen vuoksi sekä Suomen sotilaallisen liittoutumisen myötä.

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävämpiä rakennushankkeiden kokonaisuuksia ovat Ilmavoimien F-35-hävittäjien ja Merivoimien uuden Pohjanmaa-luokan tukeutumisinfrastruktuuri, Puolustusvoimien suojatilojen parantaminen, varastointikapasiteetin kasvattaminen sekä kasarmien uudistaminen ympäri Suomen.

– Nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi olemme nopeuttaneet hankkeita, jotka lisäävät Puolustusvoimien suorituskykyä. Tulevina vuosina myös Naton ja Yhdysvaltojen odotetaan investoivan Suomeen, Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta kertoo.

Naton ja Yhdysvaltojen investoinnit kiinteistöihin täsmentyvät yhteisen puolustussuunnittelun edetessä. Suomen on myös mahdollista saada Naton kautta rahoitusta liittoumaa hyödyttäviin investointeihin.

– Tuoreesta liittoutumisesta ja Suomen geopoliittisesta sijainnista johtuen Suomeen tullaan investoimaan merkittävästi, Warsta ennakoi.

Hankkeilla myös rakennusalaa työllistävä vaikutus

Puolustuskiinteistöt ei itse rakenna vaan toimii hankkeissa rakennuttajana. Rakennushankkeet hyödyntävät siten alan yrityksiä ja niillä vahvistetaan alan työllisyyttä. Investoiminen rakennusalan nykyisessä suhdanteessa on myös taloudellisesti järkevää.

Puolustuskiinteistöissä on havaittu, että rakennusalan toimijoiden intressi osallistua vaativien turvahankkeiden kilpailutuksiin on kasvanut. Kun kilpailutuksissa saadaan useita tarjouksia, myös hintataso laskee.

– Rakennushankkeissa pidetään tiukkaa kulukuria muutoinkin. Esimerkiksi tilatehokkuuden maksimointi on järkevää, jotta pitkässäkin juoksussa kuluja syntyy mahdollisimman vähän, Warsta sanoo.

Puolustuskiinteistöt on valtion liikelaitos, ja se on perustettu vuoden 2021 alussa vastaamaan puolustushallinnon kiinteistöistä ja niihin liittyvistä palveluista. Puolustuskiinteistöt kuuluu Senaatti-konserniin.

Suomen Uisko-luokan veneet ilmestyivät Ukrainan harjoitukseen

Ukrainan laivasto käytti koulutuksen aikana Suomen lahjoittamia Uisko-luokan miehistönkuljetusveneitä harjoitellessaan maihinnousua.

Asiaa koskevat kuvat julkaistiin Ukrainan laivaston sosiaalisen median tileillä. Tileillä ei kuitenkaan kerrota, että kyseessä olisivat Suomen puolustusvoimien lahjoittamat alukset. Tunnistuksen teki ukrainalainen Militarnyi-uutissivusto.

Suomi ei ole kommentoinut Uisko-luokan veneiden mahdollista lahjoittamista Ukrainaan. Militarnyi huomauttaa, että Romanian presidentti Klaus Iohannis sanoi maaliskuussa 2023 antaneensa luvan suomalaisten veneiden kuljettamiseksi Ukrainaan Romanian kautta.

Militarnyi kertoo, että Ukrainan joukot harjoittelivat merijalkaväen maihinnousua, meren ylittämistä, liikkumista, taistelumuodostelmien muodostamista ja merijalkaväen maihinnousua rannikolle. Julkaisun mukaan tällaisia harjoituksia pidetään maihinnousujen harjoittelemiseksi vihollisen valtaamalle rannikolle. Tällaista rannikkoa löytyy esimerkiksi Krimin niemimaalta.

– Pyrimme saumattomaan koordinointiin venemiehistöjen välillä sääolosuhteista tai vihollisen läsnäolosta riippumatta. Taisteluskenaarioissa ryhmän on toimittava yhtenäisenä yksikkönä”, kommentoi Militarnyille Volodymyr, joka toimii yhden maihinnousuveneen komentajana.

Suomen merivoimille Uisko-luokan veneitä on valmistettu neljässä sarjassa. Ensimmäistä, U-100-sarjaa, valmistettiin vuosina 1970-1975 ja niissä oli vielä vanerinen runko. Niitä ei valmistanut suomalainen Marine Alutech, kuten myöhempiä U-200-, U-300- ja nykyisin käytössä olevaa U-400-sarjaa.

Alankomaiden puolustusministeriö kertoi maaliskuussa, että se lahjoittaa Ukrainalle 14 jäykkärunkoista kumivenettä (RHIB), kolme CB90-taisteluveneitä ja viisi jokipartiointiin soveltuvaa venettä.

Oikaisu 24.5. klo 14.20: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Marine Alutech olisi saksalainen yritys. Marine Alutech on suomalainen yritys, jolla on toimipiste myös Saksassa.

Ukrainan merivoimien jakama kuva harjoituksesta. / UKRAINAN MERIVOIMAT
Ukrainan merivoimien jakama kuva harjoituksesta. / UKRAINAN MERIVOIMAT
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)