Verkkouutiset

Puolustusvoimat

Maavoimat vastasi vaikeaan piilokuvaan: Näin monta pioneeria tähän piiloutui

Maavoimat julkaisi Twitterissä Kontio 22 -harjoituksessa otetun kuvan, jossa sotilaat ovat piiloituneet talviseen maisemaan.

– Montako pioneeria näet kuvassa, saatetekstissä kysytään.

Viestiketjussa on päivän mittaan arvuuteltu lukumäärää. Jotkut kommentoijat eivät ole nähneet kuvassa yhtäkään sotilasta. Toiset ovat veikanneet jopa yli kymmentä.

Oikea vastaus kerrotaan alla olevan kuvan jälkeen.

MAAVOIMAT / TWITTER

Maavoimat kertoi myöhemmin Twitterissä vastauksen kuva-arvoitukseen.

– Neljä pioneeriahan sieltä löytyi. Sulautuvat mukavasti marraskuiseen maisemaan, tviitissä sanotaan.

 

 

 

 

 

 

 

HS: Pääesikunta saamassa isoja lisävaltuuksia sotilasrikosten tutkimiseen

Pääesikunta saattaa saada kokonaan uusia oikeuksia ja valtuuksia sotilasrikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi, jos puolustusministeriön sorvaama lakiehdotus tulee voimaan, kertoo Helsingin Sanomat.

Nykyisin Pääesikunnalla on oikeus vain sotilasrikosten selvittämiseen eli toimiin, kun rikos on jo tapahtunut. Uudessa laissa se saisi oikeuden myös estää ja paljastaa niitä.

Ehdotuksen mukaan sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen vaativat Puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden tuntemista, joten Pääesikunnan virkamiehillä on tähän parhaat edellytykset. Säännöllinen turvautuminen poliisiin ei ole sen mukaan toimiva ratkaisu.

Ehdotus antaisi Pääesikunnalle myös kokonaan uusia toimivaltuuksia rikosten estämiseen ja paljastamiseen. Sen mukaan Pääesikunta saisi esimerkiksi käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja, kuten telekuuntelua, nykyistä enemmän itsenäisesti.

Uusia toimivaltuuksia olisivat peitetoiminta, peitetoiminta tietoverkossa ja tietolähdetoiminta. Peitetoiminta tarkoittaa poliisin puolella esimerkiksi soluttautumista ja ujuttautumista lähelle kohdetta, vaikka valehenkilöllisyyden turvin.

Peitetoiminta olisi mahdollista, kun kyseessä on Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvät rikokset.

Ehdotuksessa nähdään hyvää myös siksi, että se vahvistaisi uskottavaa maanpuolustusta. Pääesikunnalla olisi käytössään koko työkalupakki, kun se estäisi ja paljastaisi Suomeen kohdistuvaa tiedustelua ja sotilaallista maanpuolustusta vaarantavia rikoksia.

Ehdotusta on myös arvosteltu. Yksi painavimmista sanoista tulee eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä Pasi Pölöseltä, joka ei näe, että valtuuksien laajentamiselle olisi riittävästi perusteita.

– Poliisi tutkii jatkuvasti monenlaisia erityispiirteitä omaavia toimintaympäristöjä ja rikostyyppejä koskevia rikosasioita, enkä näe, että sotilasrikokset olisivat erityispiirteidensä puolesta niin poikkeuksellisia, että niiden torjunta tulisi sen vuoksi osoittaa Pääesikunnalle, Pölönen sanoo HS:lle.

Myös Upseeriliitto kysyy, onko pakkokeinovaltuudelle välttämätön tarve.

Presidentti tarkasti maavoimien pääsotaharjoituksen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tarkastanut maavoimien Kontio 22 -pääsotaharjoituksen Pohjois-Karjalassa. Hän kertoo asiasta Twitterissä.

Tarkastuskäynnin aikana presidentti Niinistö seurasi harjoitusta maastossa sekä keskusteli puolustusvoimien henkilökunnan, varusmiesten ja harjoitukseen osallistuvien reserviläisten kanssa. Ohjelmassa oli muun muassa harjoitusjoukkojen hyökkäys- ja puolustustaisteluun tutustumista.

– Osaaminen ja tahto näkyivät sotilaiden asenteessa ja liikkeessä. Me emme ole unohtaneet turvallisuuden merkitystä, Sauli Niinistö kirjoittaa.

Kirjoituksensa yhteydessä hän on jakanut kuvia tämänpäiväiseltä vierailultaan. Kuvat ovat katsottavissa tämän artikkelin lopussa olevalta upotteelta.

Kontio 22 on maavoimien vuoden 2022 pääsotaharjoitus. Harjoituksen tavoitteena on kehittää maavoimien suorituskykyjen ja aselajien yhteistoimintaa sekä sotilaiden valmiutta toimia nopeassa tilannekehityksessä yhdessä ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen joukkojen kanssa.

Harjoitukseen osallistuu noin 8 000 sotilasta, joista noin 4 800 on varusmiehiä ja 2 000 reserviläisiä. Osa reserviläisistä toimii harjoituksessa kouluttajina.

MTV: Muiden ampumisesta vitsailleelle varusmiehelle raskaat tuomiot

Muiden ampumisesta ampumaradalla vitsaillut alokas tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja palvelusrikkomuksesta 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Maksettavaa alokkaalle tuli päiväsakon minimimäärän eli 6 euron perusteella yhteensä 240 euroa.

Asiasta kertoo MTV Uutiset.

Tapaus sattui Upinniemen varuskunnan ampumaradalla viime helmikuussa. Vasta äskettäin asepalveluksensa aloittanut alokas oli vitsaillut kahdelle muulle alokkaalle, että olisi ”kiva ampua kaikki” tai ”ampua jengiä täällä”.

Kuuloetäisyydellä oli kaksi alokasta, jotka olivat kuulleet kommentit. Heidän mukaansa alokas oli vitsaillut myös palvelushenkilökunnan ampumisella.

Oikeudessa alokas kiisti rikoksen ja vetosi hänen kommenttiensa olleen pelkkiä vitsejä. Alokas kiisti maininneensa palvelushenkilökunnan ampumisesta mitään. Hän ymmärsi, että kommentit voitaisiin tulkita uhkaavaksi, mutta mitään uhkausta ei hänen mukaansa ollut tarkoitus esittää. Oikeudessa todistajina kuultiin kahta alokasta, joille uhkaavaksi tulkitut kommentit oli esitetty. He olivat pitäneet kommentteja lähinnä vitsailuna.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus kiinnitti tuomiossaan huomiota siihen, että uhkaavaksi tulkitut kommentit kuulleilla oli perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolella, koska kyse oli ampumaradasta. Asiaan ei vaikuttanut se, että kommentit oli ilmeisimmin tarkoitettu ajattelemattomiksi vitseiksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

USA:lta Suomelle ohjuksia ja liitopommeja

Yhdysvaltain asekaupoista ulkomaille vastaava DSCA-virasto (Defense Security Cooperation Agency) on ilmoittanut kongressille hyväksyvänsä taktisten ohjusten ja liitopommien mahdollisen myynnin.

– Ehdotettu kauppa tukee Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa ja kansallista turvallisuutta parantamalla luotettavan kumppanin turvallisuutta, joka on tärkeä voima Euroopan poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen kannalta, DSCA:n tiedotteessa sanotaan.

Viraston mukaan ”Yhdysvaltain kansallisen edun kannalta on elintärkeää auttaa Suomea vahvan ja valmiin itsepuolustuskyvyn kehittämisessä ja ylläpitämisessä”.

Suomi on tarjoutunut ostamaan muun muassa 40 kappaletta AIM-9X Block II -ohjuksia ja 48 kappaletta AGM-154 JSOW -liitopommeja. Aseita on tarkoitus käyttää ilmavoimien hävittäjissä.

– Suomella ei tule olemaan vaikeuksia liittää näitä tarvikkeita puolustusvoimiensa toimintaan, tiedotteessa todetaan.

– Ehdotettu kauppa parantaa Suomen ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan laukaistavan aseistuksen valmiuksia sekä vaikuttaa myönteisesti Yhdysvaltojen suhteisiin Pohjoismaiden kanssa, tiedotteessa sanotaan.

Virasto toteaa, että Suomi aikoo käyttää kyseisiä puolustustarvikkeita ja -palveluita hävittäjälentokoneissaan.

TE: Puolustusteollisuus houkuttelee nyt insinöörejä

Yhä useammat insinöörit kokevat vetoa maanpuolustukseen ja sen kalustoon liittyviin työpaikkoihin, kertoo TalousElämä.

Tekniikan alan ammattilaisten suosikkityöpaikkojen tuoreella listauksella Puolustusvoimat nousi toiseksi sijalta neljä. Patria puolestaan nousi viidenneksi sijalta 12.

– Kone on yleensä kyselyissä ­sementoinut paikkansa ykköseksi. Nyt Puolustusvoimien nousu oli niin väkevä, että Kone oli jo lähellä menettää ykköspaikkansa teknisesti koulutettujen joukossa, tutkimuksen toteuttaneen Universumin maajohtaja Mika Sallinen kertoo.

– Monet ovat heränneet huomaamaan Puolustusvoimien olevan kiehtova työpaikka, jossa on monenlaisia kiinnostavia tehtäviä teknisesti koulutetuille.

Myös Patriaa koskevissa asenteissa on nähtävissä täyskäännös.

– Ennen Ukrainan sotaa osa näki Patrian jopa hiukan pahennusta herättävänä työpaikkana. Nyt sinne tulvii hakemuksia, Sallinen toteaa.

Komentaja Timo Kivinen Ylellä: Suomella hyvä puolustuskyky Ukrainassa nähtyä vastaan

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen arvioi Ylen Ykkösaamussa, että Ukrainan sodankäyntikyky on etenkin sodan pitkittyessä hyvin riippuvainen lännen tuesta. Tällä hetkellä tukea tarvitaan materiaalisen tuen lisäksi myös koulutuksena ja yhteiskunnan toimivuuden tukemisena.

Venäjä on iskenyt viime viikkoina toistuvasti Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.

– Ukrainalaiset ovat onnistuneet merkittävissä määrin torjumaan erityisesti risteilyohjuksia, mutta eivät kaikkia ja tässä tilanteessa nyt ollaan, että Ukrainan energialaitokset ovat kärsineet merkittäviä vaurioita.

Puolustusvoimien suurin johtopäätös Venäjän sodankäyntitapaan Ukrainassa on se, että Suomi kykenee puolustamaan itseään sitä vastaan.

– Meillä on merkittävä puolustuskyky tämänkaltaiseen sodankäyntiin, Kivinen toteaa.

– Se, mitä me olemme tässä tilanteessa noin viimeisen noin vuoden aikaan tehneet, niin olemme tietysti tehneet merkittävästi erilaista tarkentavaa varautumissuunnittelua, nostaneet oman varastossa olevan materiaalin käytettävyyttä ja tehneet yhdessä muiden viranomaisten kanssa sellaisia asioita, jotka edesauttavat toimimista yllättävissäkin tilanteissa.

Kivinen toteaa Suomen tarvitsevan jatkossakin korkeaan teknologiaan perustuvia, nopeaan toimintaan kykeneviä joukkoja ja järjestelmiä.

– Tämän lisäksi meillä on asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi, jolla kykenemme vastaamaan myös mahdollisiin laajempiin ja pitkäkestoisiin sotatoimiin, komentaja sanoo.

Näitä hyötyjä Suomi saa uusista panssarihaupitseista

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on hyväksynyt K9-panssarihaupitsien oston puolustusvoimille Etelä-Koreasta. Samoja haupitseja on Suomella ennestään 58, ja nyt niitä ostetaan 38 lisää.

Vaikka perinteinen vedettävä tykistö ei olekaan palveluksesta poistumassa, on itseliikkuvalla K9-panssarihaupitsilla monia etuja. Jo se on etu, että yhä enemmän puolustusvoimien kalustosta on varustettu 52 kaliiperin tykeillä. Kaluston kantama siis paranee.

K9 on muutoinkin varsin kyvykäs järjestelmä.

– K9-kaluston osalta liikkuvuus tarkoittaa itsenäistä kykyä siirtyä tuliasema-alueelta toiselle ja tuliasema-alueen sisällä. Lisäksi se tarkoittaa erinomaista liikkuvuutta maastossa. Tulivoima tarkoittaa K9-kaluston osalta kykyä toteuttaa tulitehtäviä aiempaa kauemmas ja tarkemmin, erityisesti erikoisampumatarvikkeilla. Suoja tarkoittaa tässä yhteydessä hyvää kykyä väistää vihollisen vastatoimia sekä vaunun miehistölle tarjoamaa panssarisuojaa, majuri Terjo Mielonen Maavoimien esikunnasta kertoo Ruotuväelle.

Nimenomaan positiiviset käyttökokemukset rohkaisivat Suomea hankkimaan haupitseja lisää. Uusia K9-järjestelmiä tulee olemaan tämän hankinnan jälkeen yhteensä 96 kappaletta.

– K9-panssarihaupitsit ovat osoittautuneet Suomessa toimintavarmoiksi ja niistä on saatu erinomaiset kokemukset niin asevelvollisten koulutuksessa kuin ammunnoissakin, Mielonen toteaa.

Sauli Niinistö tarkastaa maavoimien pääsotaharjoituksen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkastaa maavoimien Kontio 22 -pääsotaharjoituksen 28.–29. marraskuuta 2022 Pohjois-Karjalassa.

– Tarkastuskäynnin aikana presidentti Niinistö seuraa harjoitusta maastossa sekä keskustelee puolustusvoimien henkilökunnan, varusmiesten ja harjoitukseen osallistuvien reserviläisten kanssa. Ohjelmassa on muun muassa harjoitusjoukkojen hyökkäys- ja puolustustaisteluun tutustumista, tiedotteessa todetaan.

Kontio 22 on maavoimien vuoden 2022 pääsotaharjoitus. Harjoituksen tavoitteena on kehittää maavoimien suorituskykyjen ja aselajien yhteistoimintaa sekä sotilaiden valmiutta toimia nopeassa tilannekehityksessä yhdessä ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen joukkojen kanssa.

Harjoitukseen osallistuu noin 8 000 sotilasta, joista noin 4 800 on varusmiehiä ja 2 000 reserviläisiä. Osa reserviläisistä toimii harjoituksessa kouluttajina.

Pasit päivitetty 2040-luvulle

Patria sai Paseiksi kutsuttujen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen elinkaaripäivitysprojektin valmiiksi ja luovutti viimeiset ajoneuvot Maavoimille. Puolustusvoimat ja Patria allekirjoittivat sopimuksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen päivityksestä vuonna 2013.

– XA-sarjan eli tunnetummin Pasien modernisointiprojekti on ollut Patrialle tärkeä kotimainen hanke. Sillä on saatu turvattua ajoneuvojen elinkaari ja käytettävyys 2040-luvulle saakka, johon mennessä XA-180-ajoneuvojen Puolustusvoimille tuoma liikkuvuuden suorituskyky on tarkoitus korvata Patria 6×6 -ajoneuvoilla, Patrian Finland-divisioonan Maavoimien yhteistyöstä vastaava johtaja Tommi Svensk.

Kotimaassa hankkeen työllistämisvaikutus on ollut kokonaisuudessaan yli 450 henkilötyövuotta.

Paseihin on vaihdettu muun muassa sähköjärjestelmät ja viestintälaitteet sekä miehistötila on päivitetty parannetuin istuinratkaisuin. Elinkaaripäivityksen aikana ajoneuvojen moottorit, voimansiirrot ja akselit on myös tarkastettu ja tarvittaessa korjattu tai vaihdettu.

Kenraali Timo Kivinen: Koko ikäluokkaa ei tarvita asepalvelukseen

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että nuorten ikäluokat ovat 2030-luvulle saakka riittävän suuria armeijan tarpeisiin.

– Edessä on useita vuosia, joina kutsuntaikään tuleva miespuolinen ikäluokka kasvaa. Se alkaa laskea noin seitsemän vuoden kuluttua ja he ovat palvelusiässä 2030-luvun puolivälissä, kenraali kertoo MT:lle.

Hän pitää tärkeänä, että naisilla on mahdollisuus osallistua asepalvelukseen vapaaehtoisina. Tavoitteena on nostaa armeijan käyvien naisten määrä noin tuhannesta kahteen tuhanteen vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Julkisessa keskustelussa on väläytetty sukupuolineutraalia asepalvelusta. Kivisen mielestä koko ikäluokkaa ei kuitenkaan tarvita asepalvelukseen.

– Onko järkevää kouluttaa periaatteen vuoksi kaikkia, jos meillä ei ole heille kriisiajan käyttöä. Sukupuolineutraali asevelvollisuus on niin laaja kysymys, että se pitää keskustella yhteiskunnassa. Me kyllä sopeudutaan, jos niin päätetään.

Puolustusvoimien ex-komentaja vääntää rautalangasta: Tämä tekee ohjuspuolustuksesta niin vaikeaa

Ukrainan sodan edetessä ihmiset ympäri maailmaa ovat todistaneet yhä armottomampaa Venäjän harjoittamaa pommituskampanjaa. Merkittävä osa iskuista on toteutettu ballistisilla ohjuksilla. Niiden torjuminen on osoittautunut vaikeaksi Ukrainalle.

Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg avaa nyt asiaa. Hän kertoo Twitterissä pitkässä viestiketjussaan, miksi ohjusten vastainen ilmatorjunta on niin hankalaa.

Lindberg aloittaa hyödyntämällä Suomen puolustusvoimien havainnekuvaa, jossa ilmatorjuntajärjestelmän kantamia erilaisia maaleja vastaan mallataan Etelä-Ruotsin kartalla.

Kuvasta näkyy kuinka kuljetuskonetta vastaan järjestelmän kantama on verrattain suuri ja vielä hävittäjänkin kohdalla ”kantamapallo” on kohtuullisen kokoinen. Ballistisen ohjuksen kohdalla kantama jää kuitenkin murto-osaan hävittäjää vastaan olevasta kantamasta. Tämä kuvastaa Lindbergin mukaan haasteen mittakaavan hyvin.

Toisessa havainnekuvassa hahmottuu Ukrainan tilanne tarkemmin. Siinä vertaillaan eri torjuntajärjestelmien kantamia keskenään. Lindbergin mukaan Ukrainan puolustusvoimien mahdollinen järjestelmä sijoittuu lyhyen kantaman kategoriaan. Kuvasta luettuna tämä tarkoittaa noin 25 kilometrin kantamaa.

– Torjuntaohjus ei ehdi pitkälle avaruudesta kiväärin luodin nopeudella syöksyvää ohjusta vastaan, Lindberg kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että koska pidempikantamaisenkin puolustusjärjestelmän on haasteellista ehtiä vauhdilla alas syöksyvää ohjusta vastaan, on järjestelmät sijoitettava kohtuullisen lähelle suojattavaa kohdetta.

– Tämän seurauksena ohjustorjunnasta tulee erittäin kallista suhteessa suojattavaan pinta-alaan.

Puolustusvoimien entisen komentajan mukaan muitakin haasteita riittää. Pieni tutkapinta-ala tarkoittaa, että avaruudesta syöksyvää kartion muotoista ohjusta on hankala havaita. Ulkopuolista maalinosoitusta tarvitaan tueksi.

– Pyörivä valvontatutka ”tuhlaa” lähettämänsä energian 360 astetta ympärilleen. Lähetysenergia ei riitä pienen taistelukärjen havaitsemiseen. Tämän vuoksi tarvitaan ulkoinen tieto ohjuslaukaisusta ja suunnasta, jotta tutkaenergia voidaan sektorikeilauksella keskittää uhkasuuntaan, Lindberg selostaa.

Lisähaasteena jotkin ballistiset ohjukset pystyvät poikkeamaan symmetrisestä puolikaaren mallisesta lentoradasta. Lindbergin mukaan tämä pilaa ohjuspuolustusjärjestelmän laskelmat.

Viimeisenä haasteena ohjusten onnistuneelle torjunalle kenraali Lindberg nostaa torjuntaohjusten määrän suhteessa terminaalivaiheessa oleviin ballistisiin taistelukärkiin. Ongelma piilee siinä, kun lyhyen kantaman ja ryhmittämisen tarpeen puolustuskohteeen lähelle yhdistää, on tarpeeksi hyvin toimivan puolustuksen pystyttäminen kallista.

– Jos ryhmitetään vain yksi tai muutama lavetti suojattavaa kohdetta varten, on järjestelmä kyllästettävissä ampumalla useampia ballistisia kärkiä samaan maaliin esimerkiksi kaupunkiin tai energialaitokseen, Lindberg toteaa.

Maavoimien iskukyky paranee 38 uudella panssarihaupitsilla

Optioon sisältyy yhteensä 38 panssarihaupitsia, ja se tulee nyt kokonaan lunastetuksi. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hankintaa istunnossaan torstaina.

Hankinnan kokonaisarvo on noin 134 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan valtion toisesta lisätalousarviosta, joka sisälsi lisärahoitusta nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin.

– Olen tyytyväinen, että hankintasopimuksessa sovittu mahdollisuus näiden panssarihaupitsien ostamiseksi tulee nyt lunastetuksi kokonaisuudessaan. Tällä hankinnalla vahvistamme maavoimiemme iskukykyä merkittävästi, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Suomi hankki panssarihaupitseja ensimmäisen kerran vuonna 2017 valtioiden välisenä kauppana Etelä-Korean. Yhteensä 48 panssarihaupitsin kauppaan sisältyi 48 panssarihaupitsin lisäoptio, josta Maavoimille on aiemmin hankittu kymmenen haupitsia. Näin kokonaisvahvuudeksi tulee yhteensä 96 K9-panssarihaupitsia.

Puolustusministeriön mukaan K9-panssarihaupitsit parantavat merkittävästi Maavoimien tulivoimaa. Järjestelmän keskeinen etu on liikkuvuuden, suojan ja tulivoiman yhdistyminen.

– Panssarihaupitsit ovat osoittautuneet Suomessa toimintavarmoiksi ja niistä on saatu erinomaiset kokemukset niin asevelvollisten koulutuksessa kuin ammunnoissakin, ministeriö sanoo tiedotteessa.

Kenraali ammunnoista: Aika monta ”tietäjää” taas kertomassa mikä tässä menee muka väärin

– Aika monta ”tietäjää” (on) taas kertomassa, mikä tässä menee muka väärin tai miten omana aikana ei kyllä ammuttu. Muutama kommentti, kirjoittaa evp kenraalimajuri Pekka Toveri viitaten Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Ville Vänskän julkaisemaan videoon Twitterissä.

Hän toteaa, että ammunnan koulutuksessa mennään helposta vaikeaan.

– Paikalta paikallaan olevaan, paikalta nouseviin ja laskeviin aikaa lyhentäen paikalta liikkuvaan, liikkeestä paikallaan olevaan, liikkeestä liikkuvaan, paikalta pimeällä jne. jne. Kaikkia taistelukentällä vastaan tulevia tilanteita on mahdoton ennustaa ja niihin varautua, perusteita ammuntaan eri tilanteissa voidaan antaa.

Toveri kysyy, voiko tällainen tilanne tulla vastaan?

– Olet aukealla, missä ei (ole) suojaa, havaitset yhtäkkiä juoksevia vihollisia. Haet suojaa liikkeestä pyrkien samalla suojaan ja pidät vihollista tulen alla. Ehkäpä hyvinkin. Onko muitakin ratkaisuja? On. Tässä harjoitellaan tätä.

Kenraali huomauttaa, että yksittäinen ampumatapahtuma on vain osa koko ampumakoulutusta, koko ampumakoulutuksen arvostelu sen perusteella ei ole kovinkaan järkevää. Yhtä vähän järkeä on arvostella PV:n nykyistä ampumakoulutusta 20 vuotta sitten itse saaman koulutuksen perusteella. Asiat kehittyy, Toveri kirjoittaa.

Hän kysyy, miksi ei kertausharjoituksissa ammuta rynnäkkökiväärillä enempää?

– Riippuu kh:n aiheesta ja joukosta. Aikaa on aina rajallisesti, siksi esim. tykistöjoukon kh:ssa keskitytään päätehtävään. Miksi jalkaväen harjoituksissa ja koulutuksessa (ei) ammuta enempää? Sitä kannattaa kysyä poliitikoilta. PV on ollut aliresursoitu jo vuosikymmeniä, viimeksi (Jyrki) Kataisen aikana vietiin 15 % henkilöstöstä. Sitä ei heti takaisin rakenneta. Mutta asiat kehittyvät parempaan suuntaan…

Kenraali listasi: Näitä hankintoja puolustusvoimat suunnittelee

Pääesikunnan suunnittelupäällikkö, kenraalimajuri Janne Jaakkola avaa blogikirjoituksessaan puolustusvoimien tulevia hankintoja.

– Puolustuskyvyn parantamiseen kohdennetulla lisärahoituksella varaudutaan vastaamaan sotilaallisen toimintaympäristön nopeisiinkin muutoksiin. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti jo käytössä olevan materiaalin lisähankintoja. Olemme hankkineet ja tulemme hankkimaan muun muassa taistelijan suojavarusteita, tykistön ampumatarvikkeita, panssarintorjunta-aseita, kenttäradioita, johtamiskontteja, panssarivaunujen ampumatarvikkeita, pimeätoimintavälineitä ja raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita. Lisäksi olemme päivittäneet jo käytössä olevia järjestelmiä, hän kirjoittaa.

Kenraali listaa myös hankinnat, joita puolustusvoimat parhaillaan suunnittelee.

– Liittyen puolustuskyvyn pidemmän aikavälin kehittämiseen lähivuosina suunnitelmissa on hankkia muun muassa tiedustelu- ja viestijärjestelmiä, panssaroituja miehistön kuljetusajoneuvoja, ilmatorjuntajärjestelmiä, meri- ja ilmatorjuntaohjuksia sekä joukkojen koulutuksessa käytettäviä ampumatarvikkeita ja räjähteitä.

Tulevien hankintojen suunnittelu ja valmistelu on hänen mukaansa jatkuvaa. Siinä huomioidaan myös toimintaympäristön tilanne.

– Poliittisia ja kaupallisia tunnusteluja tehdään jatkuvasti yhteistyössä puolustusministeriön kanssa, Jaakkola kirjoittaa.

Lisäksi Nato-jäsenyys tuo kenraalin mukaan uusia velvoitteita, jotka vaikuttavat jatkossa osaltaan puolustusmateriaalihankintojemme suunnitteluun.

– Oman vahvan puolustuskyvyn tarve säilyy kuitenkin ennallaan ja nykyisessä sotilaallisen toimintaympäristön kehityksessä jopa korostuu. Rakennamme puolustuskykyämme jatkossakin omista lähtökohdistamme, luonnollisesti huomioiden meille kohdentuvat jäsenyyden velvoitteet, hän kirjoittaa.

– Viimeaikaiset ja käynnissä olevat aseelliset konfliktit ja niistä tehdyt havainnot ovat jälleen vahvistaneet, ettei yksikään asejärjestelmä itsessään ole ratkaiseva. Kyse on aina puolustusjärjestelmän tasapainosta ja kokonaisuudesta. Siksi on tärkeää, että ratkaisuja ei sellaisenaan kopioida muilta.