Verkkouutiset

Puolustusvoimat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näin linnoittamiseen erikoistuneet reserviläiset rakentavat asemia

Linnoittamiseen erikoistuneet reserviläiset suunnittelivat suuren määrän asemia Rovajärven harjoitusalueelle huhtikuussa järjestetyssä Lappi 24 -harjoituksessa, kertoo Ruotuväki.

Rakennusalan ammattilaisista koostunut reserviläisjoukko tarkisti ensin alueen ja suunnitteli sen jälkeen maaston mukaan sopivat paikat asemille. Tärkeää on huomioida ampumasija, suojautuminen suoralta sekä epäsuoralta tulelta, turvallinen poistumisreitti ja vihollisen oletettu tulosuunta.

Rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yritykset tuottavat Puolustusvoimille materiaalia ja rakentamisen palveluita. Yritykset ovat Ruotuväen mukaan korvaamaton apu suojan valmiuden parantamisessa. Yhteistyö hyödyttää yrityksen lisäksi Suomen turvallisuutta sekä harjoitusalueiden monipuolisuutta.

Linnoittamisen merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Linnoitettujen asemien lyöminen vaatii moninkertaisen tuli- ja miesylivoiman. Suojan rakentamisen välttämättömyys korostuu kriisitilanteessa. Uusia asemia on kyettävä rakentamaan nopeasti, kun taistelut liikkuvat.

Ruotuväki kertoo ampuvalmiin aseman syntyvän jopa kymmenissä minuuteissa, kun apuna on kaivinkone. Tämän jälkeen poteroon asetetaan nopeasti valmistuva puinen runko.

Puolustusvoimien komentaja Ylelle: Pysyviä Nato-joukkoja Suomeen pohditaan

Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoo Ylelle, että pysyvien Nato-joukkojen sijoittaminen Suomeen ei ole poissuljettua.

Suomi on Naton itäreunan valtioista ainoa, jolla ei ole muiden Nato-maiden joukkoja pysyvästi. Toistaiseksi muiden maiden joukkojen pysyvää läsnäoloa ei ole myöskään pyydetty.

Puolustusvoimien komentajan mukaan tällä hetkellä tehdään suunnitelmia, miten Nato järjestää komentorakenteensa ja miten liittolaisjoukot mahdollisesti toimisivat Suomessa.

– Tästä meillä ei ole päätöksiä, vaan pohdimme eri vaihtoehtoja: onko se pidennettyä harjoitustoimintaa, rotaatiomallilla, vai muun tyyppistä toimintaa, Jaakkola toteaa Ylelle.

Hän muistuttaa, että Suomella on suhteellisen vahvat omat puolustusvoimat, eikä välitöntä tarvetta joukoille toistaiseksi ole. Pysyvien Nato-joukkojen sijoittamista ei silti ole suljettu pois.

– Mahdollisessa kriisitilanteessa vahvennuksia tarvitaan ja halutaan meidän avuksemme, ovat ne sitten joukkoja tai suorituskykyjä.

Jaakkola toteaa myös Ylelle, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Hänen mukaansa tilanteen kehitys riippuu pitkälti Ukrainassa käytävästä sodasta.

Nyt haetaan F-35-lentäjiä, kenraalilta onnentoivotus

Puolustusvoimat hakee parhaillaan lentäjiä lentoupseerikurssille Ilmasotakouluun. Puolustusvoimien mukaan koulutus avaa tien lentäjäksi Ilmavoimiin, Maavoimiin tai Rajavartiolaitokseen. Kurssilla annetaan perusteellinen ilmailuteorian opetus ja lentokoulutus alkeiskoulutuskone Grobilla.

Palvelus alkaa heinäkuussa. Alokasjaksolla kurssille valitut suorittavat kaikille yhteisen sotilaan peruskurssin. Alokasjakson jälkeen kurssilaisille koulutetaan lentoteorioita sekä pelastautumiskoulutuksen perusteita. Kurssilaiset suorittavat myös aliupseeri- ja reserviupseerikurssin mukaiset johtaja- ja kouluttajakoulutukset.

Noin puolen vuoden palveluksen jälkeen kurssilaiset siirtyvät lentopalvelukseen, missä heidät koulutetaan reservin sotilaslentäjäksi. Lentopalvelus alkaa simulaattori- ja ohjaamoharjoittelulla, joiden jälkeen suoritetaan ensimmäinen koululento. Hyväksytyn tyyppitarkastuslennon jälkeen seuraa ensimmäinen yksinlento.

Pääsyvaatimukset ovat eriteltyinä Puolustusvoimien verkkosivuilla.

Hakuaika koulutukseen päättyy 15. lokakuuta. Hakemuksien tulee olla perillä Ilmasotakoulussa määräpäivän kuluessa.

Lentoreserviupseerikurssille voi hakea ennen kutsuntoja tai kutsuntojen jälkeen.  Jo aloitettu palvelus ei ole este hakeutumiselle. Varusmiespalvelus ei kuitenkaan saa olla käytynä loppuun asti.

Hakeutuminen on aina vapaaehtoista ja se tulee tehdä erikseen niin sanotun normaalin kutsuntakäytännön ulkopuolella. Mikäli hakija pääsee valintatestit läpi ja saa paikan kurssilta, vaihtuu hänelle kutsunnoissa määrätty palveluspaikka Ilmasotakouluun.

Hävittäjälentäjäksi ryhtyminen kiinnostaa nyt ennätyksellisen määrän nuoria, Yle kertoo.

Heinäkuussa alkavalle lentoreserviupseerikurssille haki tänä vuonna 849 nuorta. Määrä on 2000-luvun toiseksi suurin. Naisia hakijoista oli 56. Tänä vuonna heitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yksi syy kasvaneeseen kiinnostukseen ovat uudet F-35-hävittäjät.

– Osa nyt hakeneista nuorista on ilmaissut kiinnostuksensa lentoreserviupseerikurssia kohtaan kasvaneen uuden konekaluston myötä, mutta asiasta ei ole tehty sen tarkempaa tutkimusta, Ilmasotakoulun valintapäällikkö, majuri Tuukka Antikainen sanoo Ylelle.

Karsinta lentoreserviupseerikurssille on tiukka, ja hakijoista vain alle kaksi prosenttia pääsee kurssille. Kurssin valintaprosessi on kuusivaiheinen.

– Onnea ja menestystä hävittäjälentäjän uralla, kokoomuksen kansanedustaja ja reservin kenraali Jarmo Lindberg kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Panssariprikaatin harjoitus näkyy liikenteessä

Yhtistoimintaharjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista, Maasotakoulusta, Porin prikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Harjoituksen johtaa Hämeen panssaripataljoonan komentaja Mika Metsi.

Harjoitusjoukot liikkuvat Parolannummen ja Ilveskallion alueella sekä siirtyvät harjoituksen aikana Hätilän ampuma- ja harjoitusalueelle.

Porin prikaatista siirtyvän panssariosaston tulo- ja paluuliikenne saattavat vaikuttaa liikenteeseen ajoittain.

Harjoitusjoukkojen siirtymiset näkyvät lähialueen liikenteessä ja marssiosastot voivat ajoittain hidastaa muuta liikennettä.

Utin jääkärirykmentistä osallistuvan helikopteriosaston toiminta näkyy pääosin Parolannummen ja Hätilän alueella.

Yhteistoimintaharjoitus on Panssariprikaatin suunnitelman mukainen kahdesti vuodessa järjestettävä harjoitus.

Näin valitaan Suomen kovimmat sotilaat – sisään pääsee vain yksi kymmenestä

Erikoisjääkäripataljoonan komentaja Juha Paakkari kertoo viestipalvelu X:ssä Suomen vaativimmista pääsykokeista.

Erikoisjoukkokurssin valintakokeiden toinen vaihe alkoi torstaina Utin jääkärirykmentissä ja jatkuu ensi viikolle. Noin puolet 162 hakijasta selviytyi tähän vaiheeseen asti, ja sisään pääsee noin kymmenen prosenttia.

– Tästä alkaa henkisesti ja fyysisesti Suomen vaativimmat pääsykokeet, Paakkari toteaa.

Erikoisjoukkokurssin kautta voi hakeutua erikoisjääkärialiupseeriksi. Kurssille voivat hakeutua sellaiset reservin aliupseeri- tai upseerikoulutuksen saaneet asevelvolliset, joiden varusmiespalvelus on päättynyt erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä.

– Moni on varmaan seurannut TV:stä Erikoisjoukot-realitysarjaa ja miettinyt, että onkohan erikoisjoukkojen valintakoe oikeasti tuollainen ja voiko se olla noin rankka. Kerron vähän meidän valintakokeista peilaten tähän sarjaan. Tässä tulee Reality vs reality, Paakkari sanoo.

Puolustusvoimat ei ole mukana tuotannossa.

– Mutta kouluttajina sarjassa toimivat meidän entiset operaattorit. He ovatkin erittäin ammattitaitoisesti tuoneet esiin ominaisuuksia, joita erikoisjoukkosotilailta vaaditaan ja miten niitä testataan kuitenkaan paljastamatta liikaa, Paakkari kertoo.

Todellisuudessa valintakokeet ovat hänen mukaansa fyysisesti huomattavasti vaativammat kuin Realityssä.

– Kaikki ovat jo läpäisseet LJK-testit, joten taso on sen mukainen. Jos esim. laitat Realitysarjan kouluttajat kilpailijoiksi, niin löylyä saa lyödä reippaasti lisää, että saa TV-viihdettä.

– Molemmissa samaa on, että kokelaat viedään fyysisesti äärirajoille ja testataan, kenen pää pelaa äärimmäisen rasituksen ja stressin alla. Kuka pystyy vielä toimimaan, tekemään rationaalisia päätöksiä, sietämään väsymystä ja kurjuutta, Paakkari selittää.

Reality-sarjassa myös testataan hyvin samanlaisia piirteitä kuin todellisuudessa testataan:

– Motivaatiota, luonnetta, oma-aloitteisuutta, toimintaa stressitilanteissa, fyysistä suorituskykyä, vuorovaikutustaitoja, sietokykyä jne., Paakkari kertoo.

– Molemmissa valintakokelaat niin ikään joutuvat tekemään erilaisia tehtäviä. Tosin TV-tuotannossa tehtävärastit ovat (onneksi) huomattavasti näyttävämpiä kuin todellisuudessa.

”Totuus on tarua ihmeellisempi”

Juha Paakkari mainitsee myös keskeyttämiset.

– Meidän valintakokeissa keskeyttäminen tapahtuu joko omasta halusta tai mikäli ei läpäise jotain osiota. Testien läpi pääsee hyväksytysti kuitenkin suurempi osa kokelaista, ja sisäänpääsy menee pisteiden mukaan. Excel on tunteeton. Hyväksytty tai hylätty.

Hänen mukaansa erona on myös se, että todellisissa valintakokeissa keskeisessä roolissa on oman toimintakyvyn ylläpito.

– Tällä hetkellä maastossa 10cm lunta, pakkasta to-pe yönä enimmillään -10, ja nyt +5. Valintakokelaiden tulee itse huolehtia omasta toimintakyvystä ja pysyä mielellään hengissä.

Paakkarin mielestä Reality-sarjassa kerrotaan erinomaisesti viihteen lainalaisuuksilla erikoisjoukkojen valintakokeista.

– Totuus on joskus tarua ihmeellisempi ja pidetään se niin. Ne, ketkä uskaltautuvat meidän pääsykokeisiimme, tietävät totuuden.

 

USU: Varusmiesten tapaturmat lisääntyivät selvästi

Varusmiehille sattui viime vuonna poikkeuksellisen paljon tapaturmia. Haverien määrä kasvoi viidenneksen eli yhteensä 1749:ään, kun toissa vuonna luku oli 1456, kertoo Uutissuomalainen.

Vuoden 2023 tapaturmamäärä on neljänneksi suurin kymmeneen vuoteen.

Puolustusvoimien johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, everstiluutnantti Ville Rosenlund kertoo Uutissuomalaiselle, että tapaturmien määrän kasvu selittyy pitkälti lievien tapaturmien yleistymisellä. Viime vuonna kirjattiin yhteensä 1468 lievää tapaturmaa, kun niiden määrä on ollut keskimäärin noin 1300.

Vakavia tapaturmia sattui viime vuonna keskimääräistä vähemmän eli hieman alle 300. Vakavin turma sattui 25. lokakuuta, jolloin varusmies kuoli ja kolme loukkaantui varusmiesten kuljettaman maastoauton suistuttua ojaan Kuutostiellä Lappeenrannan ja Kouvolan välillä.

Yleisimmin tapaturmia aiheuttavat liukastuminen ja kaatuminen sekä melu. Havereita sattuu tyypillisimmin taistelu- ja muussa peruskoulutuksessa sekä liikunnan ja ammunnan aikana. Tapaturmista vain satakunta tapahtuu vuosittain varusmiesten loma-aikana.

Myös palkatulle henkilöstölle sattui viime vuonna aiempaa enemmän työtapaturmia. Tapaturmista johtuvia sairauspoissaolopäiviä oli 2953 eli vajaat yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Menetettyjen työpäivien kustannukset kohosivat samassa ajassa 200000 eurolla yhteensä noin 1,3 miljoonaan euroon.

Puolustusvoimain uusi komentaja aloitti

Tasavallan presidentti on ylentänyt kenraaliluutnantti Janne Jaakkolan kenraaliksi ja hän on tänään samalla päivämäärällä aloittanut Puolustusvoimain komentajan tehtävässä, Puolustusvoimat tiedottaa.

Jaakkola on toiminut aikaisemmin muun muassa Puolustusvoimien strategiapäällikkönä, Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä ja logistiikkapäällikkönä sekä Porin prikaatin esikuntapäällikkönä. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 2023.

– Otan tehtävät vastaan luottavaisin mielin. Suomen puolustusta on määrätietoisesti kehitetty vastaamaan nykyisessä turvallisuusympäristössämme näkyviä uhkia ja riskejä, Jaakkola sanoo Puolustusvoimain komentajan virallisen tilin julkaisemassa viestissä X:ssä.

Tasavallan presidentti on samalla päivämäärällä ylentänyt prikaatikenraali Sami Nurmen kenraalimajuriksi. Myös hän on tänään aloittanut Puolustusvoimien strategiapäällikkönä. Nurmi siirtyy tehtävään puolustusministeriöstä, jossa hän on toiminut kansallisen puolustuksen yksikön johtajana. Aikaisemmin Nurmi on palvellut muun muassa valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Puolustusvoimien viestintäjohtajana. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2021.

 

Puolustusvoimain komentajan lippu luovutettiin seuraajalle

Puolustusvoimain komentajan lipun luovutustilaisuus järjestettiin torstaina Pääesikunnan sisäpihalla.

Tilaisuudessa Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen luovutti Puolustusvoimain komentajan lipun tulevalle komentajalle kenraaliluutnantti Janne Jaakkolalle.

Presidentti Sauli Niinistö nimitti Jaakkolan tehtävään tammikuun lopulla puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esityksestä.

Nykyinen komentaja Kivinen jää eläkkeelle 31. maaliskuuta. Jaakkola aloittaa viisivuotisen komentajakautensa 1. huhtikuuta.

Jaakkola on toiminut aiemmin muun muassa pääesikunnan suunnittelupäällikkönä ja Utin erikoisjääkäripataljoonan komentajana.

Kymmeniä varusmiehiä sairastunut viruksen takia

Kymmeniä varusmiehiä on sairastunut adenoviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Maavoimat kertoo asiasta tiedotteessa.

Muutamia Santahaminassa palvelevia asevelvollisia on joutunut osastohoitoon sairaalaan.

Sairastuneiden vointia tarkkaillaan varuskunnassa ympäri vuorokauden. Potilas siirretään Maavoimien mukaan välittömästi sairaalahoitoon, jos siihen ilmenee tarvetta.

Varusmies siirretään kotihoitoon, jos hän ei ole kotona yksin ja kotona ei ole ketään, joka perussairautensa vuoksi olisi erityisen herkkä virukselle.

Varuskunnassa vuodelepoon määrättyjä varusmiehiä on ohjeistettu ilmoittamaan voinnistaan kotiin.

Adenoviruksen tyypillisiä oireita ovat korkea kuumeilu, ylähengitystie- ja vatsaoireet sekä yleinen huonovointisuus.

Terveiden varusmiesten koulutus jatkuu suunnitellusti.

IL: Tästä syystä Google ei sumenna Suomen varuskuntia karttapalvelussaan

Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty, miksi verkkopalveluyhtiö Google ei sumenna kaikkia Suomen varuskuntia karttapalvelussaan.

Iltalehti selvitti asiaa Puolustusvoimilta ja Googlelta.

Puolustusvoimat vastasi, että sillä ei ole laillista oikeutta rajoittaa satelliiteista tapahtuvaa kuvausta. Ilmakuvauksessa otettuihin kuviin Puolustusvoimat sen sijaan voi asettaa rajoituksia.

– Nykyään satelliittikuvia tarjoavien yrityksien lukumäärä on moninkertaistunut samalla kun satelliittien kuvatarkkuus on parantunut. Pääosa satelliittikuvia tarjoavista yrityksistä on ulkomaisia, Puolustusvoimat vastasi Iltalehdelle.

– Yleisissä karttapalveluissa olevat kuvat voivat olla sekoitus satelliiteista ja ilmakuvauksista saatuja kuvia, joista jälkimmäisiin Puolustusvoimilla on oikeus asettaa rajoituksia. Ilmakuvauksista saadut kuvat ovat tarkkuudeltaan nykypäivänäkin satelliittikuvia tarkempia.

Google vastasi Iltalehden tiedusteluun, ettei se ole tehnyt merkittäviä muutoksia siihen, kuinka tarkasti Suomessa olevat paikat esitetään vaan noudattaa paikallista sääntelyä.

Suomi harjoitteli kyberpuolustusta muiden Nato-maiden kanssa

Suomi, Britannia, Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat järjestivät 5.-14. maaliskuuta Nordic Response 24 -harjoituksen aikana kyberpuolustuksen koulutustilaisuuden Rovaniemellä. Puolustusvoimien tiedotteen mukaan tapahtuman tavoitteena oli kouluttaa osallistujamaiden asevoimien henkilöstöä tietojärjestelmien ja -verkkojen suojaamisessa.

Kyberpuolustuskoulutustilaisuuteen osallistui noin 60 osallistujamaiden asevoimien henkilöstöön kuuluvaa. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus toimi tapahtuman isäntänä ja yhteistoiminnassa Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa loi puitteet realistiselle koulutusympäristölle. Yhdysvaltojen merijalkaväki tuki tilaisuuden toteuttamista kyberkoulutusympäristöllä, jossa eri ryhmät puolustivat sotilaallisen maanpuolustuksen tietojärjestelmiä kyberuhkilta. Tapahtuma antoi kumppanimaille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kyberympäristössä ja jakaa siitä saatuja kokemuksia.

– Nykypäivänä uhkien torjuntaan tietoverkoissa ei riitä passiivisen tarkkailijan rooli. Tietoverkkoja on kyettävä aktiivisesti puolustamaan. Sitä nyt harjoittelimme käytännön tasolla yhdessä liittolaisten kanssa, kuvaa insinöörimajuri Mikko Tuomi Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta tiedotteessa.

Tapahtuma oli erinomainen tilaisuus eri maiden asiantuntijoille kehittää kykyään suojata puolustukselle kriittisiä tietojärjestelmiä ja jakaa tietoa toimintatavoistaan. Yhteinen harjoittelu antaa valmiuksia toimia vaativissakin skenaarioissa. Monelle osallistujalle tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa ja ainutlaatuinen tilaisuus harjoitella Naton uusien jäsenien kanssa.

– Teknisten taitojen harjoittamisen lisäksi erityinen tavoite oli oppia tuntemaan toisemme, sillä sujuva yhteistoiminta perustuu viime kädessä yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen, toteaa insinöörimajuri Tuomi.

Kybertoimintaympäristön uhkat eivät noudata perinteisiä maantieteellisiä rajoja. Kyberpuolustuksen tavoitteena on turvata sekä Puolustusvoimien omat että muut puolustuskykyyn suoraan vaikuttavat järjestelmät haitallisilta kybertoimijoilta, valtiollisilta uhkatoimijoilta ja niiden edustajilta. Nato-jäsenyyden myötä kyberpuolustus tiivistyy niin kahden- kuin monenvälisissä suhteissa.

Suomen ja Yhdysvaltojen kanssa on allekirjoitettu kyberpuolustuksen yhteistoiminta-asiakirja, jonka tarkoituksena on edistää yhteistyötä kyberuhkien torjumiseksi. Nyt toteutettu harjoittelu osa yhteistyön vahvistamista.

– Uhkaympäristön kehittyessä kyberpuolustusta on jatkuvasti kehitettävä. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä globaalissa kybertoimintaympäristössä. Ukrainan kyberpuolustus on osoittanut, että myös puolustajalla on sanansa sanottavaan. Yhteisiä haasteita on tehokkaampaa torjua yhdessä, tiivistää Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, insinöörieversti Janne Jokinen.

Suomen Hornetit lensivät Naton harjoituksessa myös Ruotsissa ja Norjassa

Nato-maiden Nordic Response 24-harjoituksen suuret monikansalliset ilmaoperaatiot lennetään Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, Ilmavoimat tiedottaa.

Suomen ilmavoimat osallistuu harjoituksiin F/A-18 Hornet-hävittäjillä.

– Hävittäjät ovat hyödyntäneet koko käytössä olevaa ilmatilaa liittolaisten ilmatankkaustuen avulla, Ilmavoimat kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Julkaisunsa yhteyteen Ilmavoimat on jakanut kuvia harjoituksista. Kuvat ovat nähtävissä artikkelin lopussa.

Merivoimat harjoittelee sukellusveneiden torjuntaa

Suomen, Ranskan ja Ruotsin merivoimat harjoittelevat vedenalaisten uhkien torjuntaa Ruotsin länsirannikolla 13.–20. maaliskuuta.

Rannikkolaivaston aluksista Marex Spring 24 -harjoitukseen osallistuu Hamina-luokan ohjusvene Pori. Lisäksi kaksi suomalaista upseeria sijoittuu harjoituksen ajaksi ruotsalaisille korveteille.

Merivoimien mukaan Hamina-luokan ohjusveneiden suorituskyvyt ovat vedenlaisten uhkien torjunnassa maailmanluokkaa. Vuosina 2018-2023 toteutetun elinkaaripäivityksen myötä aluksiin asennettiin TP47-kevyttorpedo ja syvyytettävä kaikumittain VDS.

– Kansainväliset harjoitukset kehittävät henkilöstön osaamista ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Vaikka Suomella ei itsellään ole sukellusveneitä, tämän kaltaiset harjoitukset antavat Suomelle mahdollisuuden harjoitella niiden kanssa, Merivoimat toteaa tiedotteessaan.

MT: Reservistä eronneita tänä vuonna historiallisen paljon

Reservistä eroaminen, eli toisin sanoen täydennyskoulutukseen hakeutuminen, nousi uutisaiheeksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ehdotettua reservistä poistumisen estämistä, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Toisen piikin reservistä poistumiseen aiheutti Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota helmikuussa 2022.

Vuonna 2022 reservistä erosi 3800 ihmistä, joka oli historiallisen suuri määrä. Vuonna 2023 reservin jättäneitä oli 1650, joka oli puolestaan historian toiseksi suurin luku. Tämän vuoden aikana hakemuksia on tullut jo lähes 1700, ja pelkästään helmikuun aikana jopa 1400, kertoo siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.

Varusmiespalveluksen suorittanut ja reserviin kuuluva henkilö voi siirtyä siviilipalvelukseen suorittamalla täydennyskoulutuksen, joka kestää viisi päivää. Hakemukset hyväksytään automaattisesti. Reservin jättäminen onnistuu milloin tahansa, ja kun hakemus on hyväksytty, ei henkilöä voida enää määrätä kertausharjoituksiin. Kriisitilanteessa reservin jättänyttä henkilöä ei koske myöskään velvollisuus osallistua puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin.

Siviilipalveluksen suorittamisen aloittanut henkilö ei kuitenkaan voi enää hakeutua asepalvelukseen tai reserviin.

– Jos täydennyspalveluksen hakemus on hyväksytty, voi mieltään muuttaa vielä kerran, ennen kuin on aloittanut täydennyspalveluksen, Reijonen sanoo.

Vastaava toimintamalli koskee myös siviilipalvelusta, sillä siviilipalvelukseen määrätty voi vielä vaihtaa varusmiespalvelukseen ennen siviilipalveluksen alkua. Kun siviilipalvelusta on suoritettuna yksikin päivä, ei varusmiespalvelukseen astuminen enää onnistu.

– Tässä on hyvä huomata se, että jos henkilöllä on ollut reservissä sodanajan sijoitus, se raukeaa täydennyspalvelukseen hakiessa. Samaan tehtävään reservissä ei siis pääse takaisin, Reijonen sanoo.

Syyt vaihtamisen estämiselle ovat ennen kaikkea käytännöllisiä.

– Sellainen järjestelmä, jossa eri palvelusten välillä voisi jatkuvasti vaihtaa ei olisi kovin järkevä, Reijonen jatkaa.

Varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen siirryttäessä suoritetut palveluspäivät vähennetään kokonaispalveluksesta. Siviilipalvelus kestää aina pisimmän mahdollisen varusmiespalveluksen verran, eli 347 päivää. Varusmiespalveluksen osalta vastaavaa hyvittämistä olisi vaikea toteuttaa. Lisäksi yhden henkilön kouluttaminen useisiin eri tehtäviin ei olisi kokonaiskuvan kannalta järkevää.

Suomi lähettää sotilaita Punaisenmeren operaatioihin

Suomi osallistuu viiden sotilaan työpanoksella EU:n sotilaalliseen operaatioon Punaisella merellä. Asiasta on päätetty tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) perjantaina. Valiokunta kertoo asiasta tiedotteessaan.

EUNAVFOR ASPIDES – operaatio käynnistyi helmikuun puolivälissä. ASPIDES-operaatiolla varmistetaan EU:n merivoimien läsnäolo alueella, jolla useat huthien iskut ovat kohdistuneet kansainvälisiin kauppa-aluksiin lokakuusta 2023 lähtien. ASPIDES-operaatio pyrkii tiiviissä yhteistyössä samanmielisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa takaamaan erityisesti kauppa-alusten meriturvallisuuden ja varmistamaan merenkulun vapauden. Operaatio tarjoaa merellistä tilannetietoa ja seuraa aluksia suojellen niitä kaikenlaisilta mahdollisilta hyökkäyksiltä merellä.

Operaatio toteutetaan tärkeimmillä meriväylillä Baab-al-Mandabin salmessa ja Hormuzinsalmessa sekä kansainvälisillä vesillä Punaisellamerellä, Adeninlahdella, Arabianmerellä, Omaninlahdella ja Persianlahdella. Operaation esikunta sijaitsee Kreikassa.

Lisäksi Suomi lähettää kaksi sotilasta Prosperity Guardian -operaatioon, joka käynnistyi joulukuussa 2023. Tätä operaatiota johtaa Yhdysvallat ja siihen osallistuu kaksitoista muutakin valtiota. Sotilaat, jotka Suomi lähettää molempiin operaatioihin, tulevat toimimaan operaatioiden esikunnissa.

Jemenin kapinalliset huthit ovat häirinneet kansainvälistä meriliikennettä Punaisellamerellä, jonka kautta kulkee normaalisti noin 10-15 prosenttia maailman laivaliikenteestä. Omien sanojensa mukaan huthit häiritsevät meriliikennettä ohjusiskuilla osoittaakseen tukea Palestiinalle. Israelin hyökänneelle Hamasille ja Jemenin hutheille on yhteistä se, että Iran tukee molempia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)