Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Henri Vanhasen mukaan nykyisen tai seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista.
– Naton operatiivinen suunnittelu on avoin vain täysjäsenille, se ei siis koske nytkään Suomea tai Ruotsia puuttuvien ratifiointien vuoksi. Tällöin Naton yhteistä puolustusta ei pääse vielä Pohjois-Euroopan suunnalla toteuttamaan laajentuminen huomioiden.
– Tämä on nähdäkseni yksi keskeisimmistä käytännön syistä sille, miksi nopeat ratifioinnit ovat tarpeen. Vaikkakin toimintaympäristön muutosten myötä Naton yhteinen puolustussuunnittelu on iso uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen muutos, työ olisi hyvä saada alkuun, Vanhanen toteaa Twitterissä.
Tutkijan mukaan on koko Pohjois-Euroopan puolustuksen ja sitä kautta Suomen etu, että Ruotsin jäsenyys ei jää roikkumaan pitkäksi aikaa. Naton turvatakuiden ulkopuolelle jäävä maa saattaa olla myös houkutteleva alusta ulkopuoliselle vaikuttamiselle.
– Varsinaista hätää tai kiirettä ei kuitenkaan kenelläkään ole. Tukilupaukset Nato-mailta pitävät ja mikäli Ruotsi jäisi odottelemaan, olisi se Naton ympäröimä. Näiden varassa Ruotsin asema olisi riittävän hyvä välittömässä turvallisuustilanteessa.
– Siitä huolimatta aikaa ei ole tarpeen hukata epävarmoissa olosuhteissa. Suomi voisi heti hallituskauden alussa jo todeta julki Ruotsin tukemisen olevan sille UTP-kärki ja resurssoida tähän erityishuomiota UM/PLM/VNK-akselilla sopivalle taholle.
Henri Vanhasen mukaan diplomaattinen tuki tulee olemaan avainasemassa. Neuvotteluiden ja erilaisten tapaamisten kautta Suomi voisi myös viestiä Ruotsin poliittisen johdon ja kansalaisten suuntaan siitä, että Suomi on yhä täysin Ruotsin tukemisen asialla.
– Vielä pidemmälle menevä idea keskustelua varten: voisiko Suomi (+Norja?) julistaa Ruotsille turvatakeet tarvittaessa erikseen? Näinhän Suomelle ja Ruotsille on luvattu nytkin jo muiden maiden toimesta; miksi näin ei voisi tehdä Ruotsille?
Tutkijan mukaan Suomen ja Ruotsin turvallisuus kietoutuu jo nyt vahvasti yhteen ja maiden asevoimat harjoittelevat lähes viikoittain toistensa puolustamista.
– Käytännön tasolla turvatakuiden antaminen ei siis vielä aiheuttaisi isoja muutoksia. Se voisi kuitenkin olla ulospäin/symbolisesti tärkeä viesti.
– Vaihtoehtoja siis löytyy keskusteltavaksi, mikäli Suomi on Ruotsia ennen Natossa ja pohditaan keinoja tukea Tukholmaa. Tässä olisin mieluummin etupainoitteinen kuin liian pidättyväinen, Suomen etu selkeä, Vanhanen toteaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Ankarassa. Erdoğanin odotetaan tapaamisen yhteydessä kertovan Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista.
1. Mikäli Suomi Ruotsia ennen Naton täysjäsen, on kohtuullista pohtia minkälaista tukea sen jäsenyyden toteutumiseksi Suomi voisi antaa. On selvää, että nykyisen/seuraavan hallituksen tärkeimpiä välittömiä tehtäviä olisi saada Ruotsi Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) March 17, 2023
