Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Megatrendit 2023 -selvitys kuvaa aikamme merkittävimpiä muutoksista ja tuo ymmärrystä yllätysten aikaan. Megatrendien lisäksi selvitys nostaa esille muutoksen esteitä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Yllätysten ja epävarmuuden keskellä tulevaisuus näyttää epävarmalta, jopa pelottavalta. Erilaiset kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota ja koronapandemia, ovat vieneet huomiomme viime vuosina sekä kaventaneet ja lyhentäneet tulevaisuushorisonttiamme. Huomio kiinnittyy ymmärrettävästi tästä hetkestä selviämiseen, Sitra toteaa.
– Yllätykset eivät synny tyhjästä – niiden taustalla on pidempiaikaisia muutoksia, megatrendejä. Muutosten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan myös yllättävämpiä kehityskulkuja ja niiden synnyttämiä mahdollisuuksia. Jos jotakin tulevaisuudesta voi sanoa, niin sen, että yllätyksiä on luvassa lisää, sanoo Sitran tulevaisuusasiantuntija ja Megatrendit 2023 -selvityksen toinen kirjoittaja Mikko Dufva.
Sitra julkaisi megatrendikatsauksen viimeksi alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen maailmassa on tapahtunut paljon ja kriisit ovat vauhdittaneet isojakin muutoksia. Vuoden 2023 päivityksessä megatrendeihin on tullut uusia painotuksia ja myös jännitteet megatrendien välillä ovat eläneet ajassa.
– Megatrendit muistuttavat, että meillä on edelleen kiire turvata luonnon kantokyky ja tarttua hyvinvoinnin haasteisiin, vahvistaa osallisuutta ja puolustaa demokratiaa sekä varmistaa, että taloutta ja teknologiaa kehitetään ja hyödynnetään reilusti ja kestävästi. Jos tulevaisuutta ei oteta vakavasti, kohtaamme nämä asiat myöhemmin kriisimoodissa, sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.
Muutosten kokonaiskuva
Sitran megatrendit 2023 kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous.
Kaiken keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi ja luonnon kantokyvyn mureneminen: ilmasto lämpenee, luonnon monimuotoisuus heikkenee hälyttävää vauhtia, luonnonvaroja kulutetaan liikaa ja jätteiden määrä kasvaa. Ihmisen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan.
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, kun monet samanaikaiset muutokset vaikuttavat ihmisten arkeen: väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin, mielenterveysongelmat yleistyvät.
Demokratiaa haastetaan niin ulkoa kuin sisältä, ja yhteiskunnat ovat koetuksella, kun kriisit kasautuvat. Samalla käydään kiistelyä digimaailmanpelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista, eli kilpailu digivallasta kiihtyy.
Myös talouden perusta rakoilee, kun globaali eriarvoisuus kasvaa ja ekologinen kestävyyskriisi etenee eli tarve uudistaa taloutta voimistuu.
Sitran mukaan mikään muutos ei tapahdu irrallaan muista, ja yksittäistä trendiä tärkeämpää onkin tarkastella muutosten kokonaiskuvaa ja trendien välisiä kytköksiä.
– Esimerkiksi ympäristön tilan heikentyminen näkyy niin geopoliittisten jännitteiden kasvuna, talouden toimintaedellytysten heikentymisenä kuin hyvinvoinnin ongelmina. On löydettävä ratkaisuja, joilla vastataan useisiin haasteisiin yhtä aikaa, Sitra sanoo.
Tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia
Sitran mukaan megatrendien luoma kokonaiskuva voi tuntua synkältä ja jopa ahdistavalta. Meneillään on murrosaika, jossa monet rakenteet ja toimintatavat muuttuvat. Paluuta vanhaan normaaliin ei ole, mutta toisaalta tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voidaan vaikuttaa.
– Voimme sopeutua maapallon kantokyvyn rajoihin satsaamalla ekologiseen jälleenrakennukseen eli nopeaan irtautumiseen fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta.
Kestävät elämäntavat ovat edellytys myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointi nähdään täysin toistaan riippuvaisina. Korjaavassa ja uusintavassa taloudessa talouden myönteiset vaikutukset eli kädenjälki on jalanjälkeä suurempi.
Demokratian kriisiin voidaan Sitran mukaan vastata rakentamalla luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja yksilöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Samalla voidaan laajentaa digivaltaa ja rakentaa reilua digimaailmaa, jossa datan hyödyntäminen luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja auttaa kehittämään yhteiskuntia.
– Toivo ei tässä ajassa löydy menneisyyteen takertumisesta, vaan mahdollisuuksista vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on reilu, kestävä ja innostava. Siksi julkaisemme selvityksen lisäksi myös erilaisia työkaluja megatrendien hyödyntämiseen, Vataja summaa.
