Venäjän aloitettua 24. helmikuuta avoimen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan Eurooppa ei ole Viron presidentin Alar Karisin mielestä enää entisensä.
– Me kaikki näemme, että tuona päivänä tilanne muuttui dramaattisesti. Olin vieraillut Kiovassa vain päiviä aiemmin. Kun kävin siellä uudelleen kaksi viikkoa sitten, näin omin silmin, kuinka sanomattoman hirvittäviä asioita Venäjän armeija on Ukrainassa tehnyt, Karis sanoo Verkkouutisille.
– Muutoksen mittakaavaa kuvastaa hyvin se, kuinka olennaisesti teidän suomalaisten suhtautuminen maanne Nato-jäsenyyteen on uskomattoman lyhyessä ajassa muuttunut. Poliittinen prosessinne on ollut niin nopea, että siinä on ollut ajoittain vaikea pysyä perässä, hän toteaa.
Meistä tulisi liittolaisia
Jos Suomesta tulee Naton jäsen, toisilleen jo ennestään kovin läheisistä Suomesta ja Virosta tulee myös toistensa sotilaallisia liittolaisia.
– Pidän sitä hyvin merkittävänä muutoksena – ei vain Viron vaan koko Naton näkökulmasta. Ensinnäkin puolustusliiton itäisestä sivustasta tulee hyvin vahva. Samalla Itämeri muuttuu eräänlaiseksi Nato-mereksi siinä mielessä, että voimme valvoa, mitä siellä tapahtuu, ja tarvittaessa myös torjua mahdollista hyökkäystä aiempaa helpommin, presidentti Karis sanoo.
– Viron ja Suomen puolustusvoimien välillä helpottuvat esimerkiksi tiedustelutietojen ja tilannekuvan vaihto. Suomi on jo nyt osallistunut sotaharjoituksiin Virossa ja omat joukkomme Suomessa. Liittolaisina tulemme varmasti tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Jäsenyyshakemuksen jättämisen ja kansallisten parlamenttien ratifiointiprosessin väliseen vaiheeseen saattaa hänen mukaansa liittyä riskejä, mutta niiden mittakaavaa ei kannata liioitella.
– Ymmärrän, että ihmiset alkavat miettiä erilaisia skenaarioita varsinkin tilanteessa, jossa tapahtumat ovat edenneet niin nopeasti. Suomi on kuitenkin sotilaallisesti niin vahva ja kehittynyt, että suoranaista hyökkäysuhkaa en Venäjän taholta näkisi. Tiedämme myös, miten heikosti varustautuneina ja valmistautuneina venäläisjoukot Ukrainassa parhaillaan sotivat, hän toteaa.
– Jonkinlaisia hybridioperaatioita voi silti olla edessä, koska Venäjä katsoo, että sen on yksinkertaisesti pakko reagoida jotenkin. Ehkä reaktio jää vain verbaaliseksi, kukapa sitä tietää.
Britannian ja eräiden muiden Nato-maiden ilmaisema valmius antaa tarvittavaa apua Suomen jäsenyysprosessin aikana on Karisin mukaan aidosti merkityksellistä.
– Minäkin olen juuri sanonut presidentillenne, että jos Suomi tarvitsisi Virolta mitä apua tahansa, hänen ei tarvitse kuin soittaa minulle, niin hoidan homman.
”Ei Nato niin toimi”
Suomalaisessa Nato-keskustelussa on aika ajoin esitetty, että liittokunnan jäsenenä Suomelle lankeaisi vastuu myös Viron ilmapuolustuksesta tai puolustuksesta laajemminkin. Presidentti Karis on väitteistä lähinnä huvittunut.
– Eihän Nato sillä tavalla toimi. Ei yksittäisen jäsenmaan tarvitse vastata naapurinsa puolustuksesta, vaan kaikki perustuu kollektiiviseen puolustukseen, Karis sanoo.
– No, jos päätettäisiin, että Viron olisi huolehdittava Suomen puolustuksesta, sekin olisi OK, jos jäsenmaat yhdessä niin sopisivat, hän karrikoi.
Viro on yksi niistä Nato-maista, jotka ovat jo pitkään panostaneet puolustusmenoihinsa yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2024 bkt-osuuden on määrä nousta kolmen prosentin tasolle.
– Sotilaallisesti olemme tietenkin tällä hetkellä paljon vahvempia kuin parikymmentä vuotta sitten. Olemme kuitenkin niin pieni maa, että puolustusbudjettimme ei olisi kovin suuri vielä silloinkaan, jos osoittaisimme siihen viisi prosenttia bkt:sta. Sen sijaan se, että iso maa, kuten Saksa ilmoittaa nostavansa puolustusmenonsa edes kahden prosentin tasolle, on aivan järisyttävä muutos, hän toteaa.
Muutoksen toista ulottuvuutta edustaa Karisin mukaan se, että muun muassa Baltian maiden ja Puolan presidentit ovat esittäneet Ukrainalle eräänlaista vihreää linjaa kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.
Hän kertoo ukrainalaisten arvioineen, että maa täyttää jo nyt noin 63 prosenttia jäsenyyden edellytyksistä. Vaikein osuus on arvatenkin vielä jäljellä, mutta heidän motivaationsa viimeisenkin kriteerin täyttämiseen on hänen mukaansa ilmeisen korkea.
– Ukrainalle on toki pitkä matka edessään. Tiedämme itsekin, että kaikkien jäsenyyskriteerien täyttäminen ottaa aikansa. Nyt on joka tapauksessa äärimmäisen tärkeää antaa ukrainalaisille toivoa – seuraavat askeleet ovat EU:sta kiinni, hän painottaa.
Ei paluuta vanhaan
Erityisen tärkeää on Karisin mukaan nyt se, että Vladimir Putinin raaka hyökkäyssota saadaan loppumaan.
– Niin kauan kuin sota jatkuu, myönteistä kehitystä ei Euroopassa tapahdu. Emme myöskään halua uutta jäätynyttä konfliktia. Niitä on maanosassamme jo entuudestaan melkoinen määrä, hän sanoo.
Kun sota aikanaan päättyy, Venäjä-suhteiden normalisointiin ei hänen mielestään pitäisi olla edellytyksiä vielä pitkään aikaan.
– Ukrainassa tapahtuu niin järkyttäviä julmuuksia, että sellaista lähestymistapaa on vaikea nähdä, hän toteaa.
Venäjälle asetetut kovat pakotteet ja Ukrainalle annettava laajamittainen aseapu kertovat Karisin mukaan läntisen rintaman yhtenäisyydestä. Se, miten olennaisesti esimerkiksi Saksa on linjaansa muuttanut, puhuu omaa kieltään.
– Ymmärrämme toki, että pakotteet eivät ole ihan yksinkertainen asia. Venäläisten voi olla helpompi sopeutua niiden vaikutuksiin, koska he ovat tottuneet kohtaamaan vastoinkäymisiä. Sen sijaan meille – puhumattakaan niistä, jotka eivät ole joutuneet kokeneet neuvostomiehitystä, jo pienetkin heijastukset jokapäiväiseen elämään saattavat tuntua melko dramaattisilta.
