Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on ollut näkyvä uutisaihe mediassa jo useamman vuoden ajan. Sen lisäksi sotauutisia tulee jatkuvasti myös muualta maailmalta. Viimeisimpänä esimerkkinä on Gazassa kärjistynyt tilanne.
Sotaan ja väkivaltaan liittyvät uutiset päätyvät myös lasten nähtäville. Pahimmillaan jatkuva sotauutisille altistuminen voi aiheuttaa lapselle pelkoa ja ahdistusta.
Tilanteen vakavuus on huomattu myös Mannerheimin lastensuojeluliitossa (MLL). Asiantuntija Anna Puusniekan mukaan MLL:n ylläpitämän lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin on viime vuosina tullut useita yhteydenottoja, joissa korostuu lasten kasvanut huoli maailmantilanteesta. Huolta aiheuttavissa teemoissa korostuu nimenomaan Venäjän aloittama hyökkäyssota.
– Osa lapsista ja nuorista eivät syystä tai toisesta ole voineet käydä keskustelua omien vanhempiensa kanssa. Yhteydenotoista kuuluu se, että nämä asiat mietityttävät lapsia.
Siihen voi Puusniekan mukaan olla useita syitä, miksi lapset eivät ole voineet puhua aiheesta kotona vanhempiensa kanssa. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että vanhemmalla ei ole luontevaa keskusteluyhteyttä lapsensa kanssa tai lapsi ei osaa ottaa asiaa puheeksi.
– Asia voi jäädä kotona käsittelemättä siksikin, että vanhempi saattaa kuvitella, että lapsi ei tiedä tästä aiheesta välttämättä mitään. Sitten keskustelu jää vaan käymättä, Puusniekka toteaa.
Taustalla voi olla myös, jos perheen elämäntilanteessa on muita huolia aiheuttavia tilanteita. Silloin maailman uutistapahtumat ja niihin liittyvät tuntemukset voivat jäädä käsittelemättä.
Vaikeista asioista pitää uskaltaa puhua
Lapsen tai nuoren hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että mieltä painavat aiheet otetaan puheeksi.
Puusniekan mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että aihetta käsiteltäessä vanhempi kykenee rauhoittamaan itsensä. Jos vanhempi itse on ahdistunut sotauutisista, hän ei saisi siirtää sitä lapsiinsa.
– Tunteetkin tarttuvat. Olisi hyvä, että vanhempi pystyisi puhumaan asiasta rauhallisesti lapsen kanssa. Lasta voi lähestyä myös kysymällä hänen tuntemuksistaan.
Vanhemman kannattaa antaa lapselle riittävästi aikaa omien tunteidensa purkamiseen ja mahdollisuuden puhua tilanteesta omin sanoin.
– Vanhemman on myös hyvä puhua asioista lapsen ikätasoon sopivalla tavalla. Eli keskustelussa kannattaa käyttää sellaisia sanoja, joita lapsi ymmärtää ja välttää termejä, joita lapsi ei välttämättä edes tunne.
Kun lapselle kertoo sodasta, Puusniekan mukaan on hyvä, että asioista kerrotaan tosiasiat. Vaikka aihe on hankala, asioista kannattaa puhua rehellisesti.
– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä yleisemmällä tasolla asiasta kannattaa puhua. Vähän vanhemman nuoren kanssa voi käydä syvempääkin keskustelua.
Puusniekan mukaan sodasta puhuttaessa kannattaa kuitenkin keskittyä yksinkertaisissa tosiasioissa eikä mennä esimerkiksi liikaa sotauutisoinnin yksityiskohtiin.
– Kannattaa myös oikoa, jos lapselle on syntynyt väärinkäsityksiä tai hänellä on väärää tietoa tapahtumista.
Lasta voi yrittää rauhoitella myös kertomalla, että esimerkiksi Ukrainan sodan tapahtumat eivät koske meitä eivätkä aiheuta vaaraa meidän perheellemme.
Puusniekka muistuttaa, että lapset ovat erilaisia ja kaikki eivät halua asiasta jutella.
– Sotauutisointi on joka tapauksessa hyvä ottaa esille ja luoda mahdollisuus jutella aiheesta joku toinen kerta, jos lapsesta siltä tuntuu.
Järkyttäviä uutisia tulee myös koulumaailmasta
Järkyttävät uutiset eivät tule vain kaukaisesta ulkomaailmasta, vaan niitä voi tulla myös aivan lähipiiristä. Järkyttävänä esimerkkinä tästä on tänä keväänä tapahtunut Vantaan kouluampuminen.
Lapsille ja nuorille aiheen käsittelystä tekee vaikeamman juuri se, että väkivallanteko tapahtui kouluyhteisössä.
– Tällaisissa tapauksissa ei voi samalla tavalla sanoa, että asia ei kosketa meitä tai nämä asiat eivät ole uhka Suomessa.
Silti vanhemman on tärkeä yrittää saada luotua lapselle turvallisuuden tunnetta. Puusniekan mukaan vanhempi voi esimerkiksi kertoa, että kouluampumiset ovat hyvin harvinaisia Suomessa ja kouluissa työskentelee paljon aikuisia, jotka tekevät kaikkensa lasten turvallisuuden eteen.
Jos lapsi tai nuori käyttää paljon internetiä ja sosiaalista mediaa, hän voi altistua monenlaisille uutisille. Etenkin somessa vastaan voi tulla myös sellaista tietoa, joka ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Väärät tiedot voivat lisätä lapsen pelkoa ja ahdistusta entisestään.
– Silloin lapselle voi sanoa siitä, että somessa kiertäviä juttuja ei ole hyvä lukea eikä kaikki internetissä oleva tieto ole totta. Lapselle voi myös sanoa, että huomaako hän itse, ettei tällaisten asioiden seuraaminen tee hyvää hänelle.
Ikäviä asioita käsitellessä myös vanhemman kannattaa kiinnittää huomiota omaan mediankäyttöönsä.
– Kaikkia uutisia (esimerkiksi kouluampumisesta) ei tarvitse lukea. On tärkeä taito rajata myös itseltään sellaista mediasisältöä, joka ei tee itselleen hyvää, Puusniekka sanoo.
Lapsen somen käytöstä kannattaa olla perillä
Joissakin tilanteissa voi olla perusteltua rajoittaa lapsen sosiaalisen median käyttöä.
– Nyt jos koskaan jokaisen vanhemman kannattaa olla kartalla siitä, millaista sisältöä lapsi siellä kuluttaa.
Tietyissä tilanteissa lapsi ja vanhempi voivat myös sopia, että he laittavat yhdessä sosiaalisen median käytön tauolle kokonaan. Toinen vaihtoehto on rajoittaa ikävien uutisaiheiden seuraaminen ja esimerkiksi kieltäytyä lukemasta tai katsomasta mitään niihin liittyvää sisältöä.
– Sosiaalisessa mediassa voi tulla vastaan todella ikäviä sisältöjä, joita voi olla vaikea saada pois lapsen mielestä.
Myös sosiaalisessa mediassa vastaan tulleet sisällöt kannattaa ottaa puheeksi lapsen kanssa. Etenkin silloin, jos joku siellä nähty asia on järkyttänyt lasta ja jäänyt pyörimään hänen mieleensä.
Puusniekan mukaan tärkeintä on muistaa, että vaikeistakin asioista pitää uskaltaa puhua.
– Jos vanhempana mietityttää, miten vaikeat asiat otetaan lapsen kanssa puheeksi, asiasta voi yrittää puhua ensin toisen aikuisen kanssa.
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on myös vanhempainpuhelin ja chat. Niiden kautta vanhemmat voivat hakea apua mieltä painaviin asioihin. Palvelut ovat maksuttomia ja niissä käydyt keskustelut luottamuksellisia.
– Koskaan ei kannata jäädä tällaisten asioiden kanssa yksin, Puusniekka muistuttaa.
LUE MYÖS:
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Pyytääkö lapsesi jatkuvasti rahaa? Näin opetat järkevää rahankäyttöä