Ilmastopoliittisia tavoitteita on asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan helppo asettaa. Keinot niiden saavuttamiseksi ovatkin sitten toinen juttu. Hän viittaa SDP:n viime viikonloppuna julkistettuun ilmasto-ohjelmaan. Siinä linjataan, että Suomesta täytyy tehdä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli kymmenen vuotta nopeammin kuin hallituksen suunnitelmissa.
– Se tarkoittaa sitä, että hallituksen kaavailuihin verrattuna täytyy olla 15 miljoonaa tonnia päästöt pienemmät tai nielut suuremmat 2035, kuin mitä tällä jo meidän valmiiksi kunnianhimoisella uralla, Tiilikainen toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
Ympäristöministerin mukaan SDP esittämillä keinoilla saavutettavat päästöjen vähennykset jäävät aivan eri suuruusluokkaan puolueen linjaamien tavoitteiden kanssa.
– Siellä on vähintään 13 miljoonan tonnin aukko, Tiilikainen laskee.
– Jos niillä (SDP:n) keinoilla nyt saadaan parilla miljoonalla tonnilla päästövähennyksiä, niin silloin valitettavasti kysymys demarien suuntaan on edelleen: tarkoitatteko te, että puunkäyttöä täytyy niin rajusti pienentää, hän jatkaa.
Kimmo Tiilikainen ei näe, millä keinoilla tällainen olisi mahdollista.
Onko ilmastotavoitteissa innostuttu jo liikaakin?
– Ympäristöministerinä en voi tietenkään sanoa, että liikaa on innostuttu. Mutta kun suunsa avaa ja niitä tavoitteita heittää, täytyisi miettiä, onko niille puheille katetta. Nimittäin ihan pehmoisia puhumalla eivät myöskään Suomen metsät kasva 15 miljoonaa kuutiota enemmän, vaikka kuinka ympäri maata kiertäisi puhumassa.
Ympäristöministerin mukaan SDP:n ilmastolinjauksilla voi olla vaikutuksia puolueen kannatukseen vaaliuurnilla.
– Käännetäänkö selkä maakuntien teollisuustyöväelle samalla kun yritetään kosiskella vihreiden äänestäjiä? Se ei ole mikään helppo juttu.
Valtioko maksaa?
SDP:n ilmasto-ohjelman eniten huomiota herättänyt linjaus liittyy aikomukseen kieltää polttomoottoriautot. Ohjelman mukaan seuraavalla hallituskaudella on laadittava aikataulu ”uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä”.
Puolue esittää muun muassa, että jo vuoteen 2030 mennessä Suomen teille pitäisi saada peräti 750[nbsp]000 vähä- tai nollapäästöistä autoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sähköautojen määrän valtavaa lisäämistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomessa on tällä hetkellä 2,7 miljoonaa autoa. Niiden keskiarvo on vain 3[nbsp]600 euron luokkaa.
– Kysyn taas, että millä keinoilla. Rupeaako valtio maksamaan ne sähköautot ihmisille? Ja paljonko pitäisi panna tukea? Mikä on se päästövähennys, joka saavutetaan yhdellä autolla, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tivaa.
– Jos aletaan puhua liki miljoonasta sähköautosta reilun kymmenen vuoden sisällä ja ajatellaan, että jokaista pitäisi tukea vaikkapa viidellä tuhannella eurolla, että se olisi jotenkin edes houkuttelevaa kuluttajalle, olisi se äkkiä laskettuna viiden miljardin euron pumpsi. Tukemallako se tehdään vai pakottavalla lainsäädännöllä, hän jatkaa.
Hallitus on tukenut sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamista. Kimmo Tiilikaisen mukaan valtiolta loppuvat kuitenkin rahat, jos näin suuria muutoksia yritetään tehdä valtion tuella.
– Sähköinen liikenne tulee ajastaan, mutta ei se valtion tuella ja narulla työntämällä onnistu, vaikka kirjoitetaan kuinka isoja numeroita johonkin paperiin.
Tiilikaisen mukaan sähköautoilun osuus yksityisliikenteestä kasvaa kunnolla vasta kun kuluttajat kokevat sähköautot polttomoottoriautoja kannattavammiksi valinnoiksi. Sitä ennen täytyisi varmistaa, että jokaiselle autoilijalle on olemassa muita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.
Uusiutuvaa polttoainetta joka tankkiin
Kimmo Tiilikainen peräänkuuluttaa henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämisessä keinoja, joita voidaan soveltaa nopeasti koko autokantaan ja ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Joukkoliikennettä olisi lisäksi suosittava siellä, missä se kannattaa.
Ympäristöministerin mielestä uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen on konkreettinen ja nopea tapa saada autoliikenteen päästöjä alas ilman, että ihmisiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja niin, että liikkuminen onnistuu yhä kylmissä oloissa ja pitkillä etäisyyksillä. Tiilikainen huomauttaa, että hallitus on asettanut uusiutuvien polttoaineiden sekoitusvelvoitteen kaksi kertaa EU:n keskimäärää korkeammaksi.
– Ei kenenkään pidä joutua latomaan viimeisiä rahojaan tai ottamaan velkaa, että saa vähäpäästöisen auton. Tuetaan esimerkiksi autojen muutosta biokaasulle ja etanolille, hän jatkaa.
– Korostan sitä, että siihen kolmen tuhannen euron arvoiseen diesel-autoon jolla on ajettu 350 tuhatta kilometriä, on sitä vähäpäästöistä polttoainetta tarjolla. Se on se sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa, että ihmiset edelleen voivat liikkua.
Kimmo Tiilikainen huomauttaa, etteivät ihmiset ole ostaneet 2,7 miljoonaa polttomoottoriautoa huvin vuoksi vaan liikkumisen tarpeeseen.
– Jos ei niistä joka ainoan auton tankkiin saada vähäpäästöisiä polttoaineita, voidaan nämä liikenteen tavoitteet unohtaa. Uusiutuvat polttoaineet ovat se nopein tapa saada päästöjä alas. Sähköistä liikennettä tuetaan pitkäjänteisesti. Nämä tavoitteet tukevat toisiaan, ministeri toteaa.
Vuoden 2018 aikana tankkasin 71% 100-prosenttisesti uusiutuvaa dieseliä. #Agenda2030 @sitoumus2050 lupaukseni ylittyi. Aika nostaa tavoite: tänä vuonna käytän 80 prosenttia täysin uusiutuvaa. Näin vanhankin auton päästöt voi ajaa alas! pic.twitter.com/ORqG2N1EJu
— Kimmo Tiilikainen (@Tiilikainen) January 3, 2019
