Venäjällä vietettiin lauantaina voitonpäivää 75 vuotta sitten tapahtuneen natsi-Saksan kukistumisen muistoksi. Presidentti Vladimir Putinin kaavailema kaikkien aikojen mittavin sotilasparaati Moskovan Punaisella torilla jouduttiin koronaviruspandemian vuoksi siirtämään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan, joten kansalaiset eri puolilla Venäjää saivat tyytyä Putinin lyhyeen tv-esiintymiseen ja ilmavoimien suorittamiin ylilentoihin.
Neuvostoaikana voitonpäivän paraati järjestettiin vain neljästi – vuosina 1965, 1970, 1985 ja 1990. Putinin aikana siitä on tullut vuosi vuodelta mahtipontisempi ja uhittelevampi rituaali, joka on nimekkään moskovalaiskommentaattori Gleb Morevin mukaan saanut lähes uskonnollisen aseman.
– Se edustaa korviketta tietyille uskonnollisille käytännöille, joita Venäjällä on nykyään vähän. Ihmiset katsovat olevansa hyvin uskonnollisia, mutta vain pieni osa heistä tosiasiassa osallistuu kirkolliseen elämään ja noudattaa ortodoksisia oppeja, Morev sanoo virolaisen Diplomaatia-lehden haastattelussa.
– Tämä näennäisuskonto ei vaadi ihmisiltä minkään sääntöjen noudattamista eikä aseta paaston ja rukoilun kaltaisia velvoitteita. Riittää, että kansa levittää yleistä ilon ja sotaisuuden henkeä, hän toteaa.
Voitonpäivän juhlinta on alkanut Morevin mukaan saada jopa vastenmielisiä ilmenemismuotoja. Sellaisiin kuuluvat esimerkiksi venäläisten autoilijoiden uhoavat “Voimme tehdä sen uudelleen!”-puskuritarrat, joita hän sanoo pitäneensä suorastaan mielenvikaisina.
– Mitä he haluaisivat tehdä uudelleen – valtavan, miljoonia uhreja vaatineen kansallisen katastrofinko, hän kysyy.
– Kun BMW:ssä, Mercedes Benzissä tai jossain muussa saksalaisvalmisteisessa autossa näkee “Berliiniin!”-tyyppisiä iskulauseita, en ymmärrä, mitä niillä halutaan sanoa. Maa, joka ei ole itse kyennyt tuottamaan ensimmäistäkään kelvollista autoa 75 vuoteen, kiinnittää tällaisia iskulauseita sodan hävinneessä maassa valmistettuihin autoihin… En usko, että se johtaa kovinkaan suotuisiin tulkintoihin, Morev toteaa.
Revanssin kaipuuta
Venäjän nykyisessä ilmapiirissä Morev aistii revansismin, kostopolitiikan, henkeä. Osa ihmisistä haluaa hänen mukaansa jälleen kokea toisen maailmansodan voittoon liittyvää voiman tunnetta ja ylemmyyttä.
– Viime aikoihin, lähes nykyhetkeen saakka mikään ei voinut tarjota sellaista tunnetta. Maa oli takapajuinen, kärsinyt tappioita, imperiumi oli romahtanut ja niin edelleen. Lähimenneisyydessä vuosi 1945 ja Berliinin valloitus olivat se hetki, jolloin Neuvostoliitto oli valtansa huipulla, Morev sanoo.
– Sota oli siitä hengissä selvinneille sukupolville äärimmäinen trauma ja katastrofi, koska he tiesivät, mitä sota todella tarkoitti. Sillä propagandistisella otteella, jolla aihetta nykyään käsitellään, ei ole mitään tekemistä todellisten tapahtumien kanssa. Historiaa käytetään hyväksi tämänhetkisten poliittisten päämäärien edistämiseksi, hän toteaa.
Kansallisen ylpeyden lietsominen on Morevin mukaan Vladimir Putinin hallinnolle olennaisen tärkeää, ja 75 vuotta sitten saavutettu voitto toisessa maailmansodassa on käytännössä ainoa asia, jonka ympärille sellaista on Venäjän nykytodellisuudessa mahdollista rakentaa.
– Se oli epäilemättä tärkeä historiallinen tapahtuma, mutta sitä juhlistetaan nykyään silmittömän laajasti. Sitä vietetään kuin voitto olisi saavutettu eilen – ikään kuin juuri se määrittelisi elämämme tarkoituksen, hän sanoo.
– Vaikka tapahtuneella ei enää ole suoraa vaikutusta nykyajan elämään, se esitetään sen olennaisena elementtinä.
