Venäjän presidentti Vladimir Putin ylittää venäläisprofessori Sergei Gurievin vuosittain jonkin uuden rajan.
Jo öljy-yhtiö Jukosin liian itsenäisesti toimineen pääomistajan Mihail Hodorkovskin vangitsemista vuonna 2003 pidettiin yleisesti ennenkuulumattomana, ja sen jälkeen meno Venäjällä on saavuttanut vuosi vuodelta yhä villimpiä ja häikäilemättömämpiä piirteitä. Siitä tuore esimerkki on oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayritys ja hänelle tekaistujen syyteiden perusteella langetettu vankilatuomio.
Putinin rakentamaa hallintomallia arvostetussa ranskalaisessa Sciences Po -yliopistossa työskentelevä Guriev luonnehtii monimutkaiseksi, mutta leimallisesti henkilökeskeiseksi.
– Se ei ole kuin Iranissa, jossa uskonnollinen ulottuvuus on ratkaiseva, eikä sellainen kuin Turkissa, jossa on Recep Tayyip Erdoganin hallitsevasta asemasta huolimatta myös todellisia puolueita. Moskovassa turvallisuuspalvelu FSB on erittäin vaikutusvaltainen, mutta sen sisällä kamppaillaan, Guriev sanoo ranskalaislehti Le Mondelle.
Vaikka Putin saattaa hänen mukaansa tehdä virheitä tai saada virheellistä informaatiota, hän on silti se, joka viime kädessä tekee kaikki keskeiset päätökset.
”Venäjältä puuttuu ideologia”
Guriev, joka ennen nykyistä tehtäväänsä toimi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n pääekonomistina, kertoo ylläpitävänsä tiivistä keskusteluyhteyttä keskeisten eurooppalaisten johtajien, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin poliittisiin esikuntiin.
Minkäänlaisia harhakuvitelmia Vladimir Putinin hallinnon luonteesta ei keskeisissä eurooppalaisissa pääkaupungeissa hänen mukaansa enää elätellä.
– Kuten Yhdysvallat, tietyin aste-eroin myös Euroopan unioni käsittelee Venäjää uhkana. Samalla ymmärretään, että kovin paljon ei lyhyellä aikavälillä ole saavutettavissa. Yhteistyötä tehdään joillakin aloilla, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ydinaseiden leviämisen torjunnassa, mutta yhteistyötä, mutta EU käsittää Venäjän tavoitteiden olevan vastakkaisia sen omien kanssa, Guriev sanoo.
Varsinaista ideologiaa Putinin hallinnolla ei hänen mukaansa ainakaan käsitteen perinteisessä mielessä ole.
– Kreml puolustaa konservatiivista visiota. Se haluaa palata takaisin liberaaleja arvoja edeltävään aikaan, perhearvoihin, ja koota yhteen konservatiivisen äärioikeiston voimat. Siltä kuitenkin puuttuu johdonmukaisuus. Putin itse on eronnut ja hänellä on ollut avioliiton ulkopuolisia suhteita, mistä ortodoksinen kirkko ei pidä, Guriev toteaa.
– Puhumattakaan siitä, että FSB on tuhansittain pappeja neuvostoaikana murhanneiden KGB:n ja Tšekan seuraaja, hän muistuttaa.
