Venäjän parlamentin puhemies Vjatseslav Volodin on nostanut esiin perutuslain muuttamisen tavalla, jonka tulkitaan tarkoittavan presidentin valtaukausia koskevien rajoitusten muuttamista.
– Yhteiskunnassa on herännyt kysymyksiä, arvostettu Vladimir Vladimirovits, Volodin totesi valtiojohdon tapaamisessa presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Asiasta uutisoivan Moscow Timesin mukaan kyse on käytännössä käsikirjoitetusta keskustelusta. Vaikka presidentin valtakausista ei puhuttukaan suoraan, pitää lehti selvänä, mitä Volodin tarkoitti.
– Nyt on aika, jolloin voisimme vastata näihin kysymyksiin ilman, että vaarannamme millään tavalla perustuslain keskeisimpiä säädöksiä, Volodin sanoi Kremlin tiedotteen mukaan.
– Mikään laki, edes perustuslaki, ei ole dogmaa, hän jatkoi.
Vjatseslav Volodin muistutti, että Venäjän nykyinen perustuslaki säädettin 25 vuotta sitten.
– Kyse oli erittäin vaikeasta ajasta. Ajasta, jona valtio oli romahduksen kynnyksellä, yhteiskunnallisia velvoitteita ei täytetty ja kansalaisemme menettivät uskonsa viranomaisiin.
Puhemies ehdotti hanketta, jossa perustuslakituomioistuimen jäsenet ja muut oikeustieteen asiantuntijat pohtisivat, kuinka perustuslakia voidaan kehittää.
Kremlin tiedotteessa ei ole mitään mainintaa presidentti Putinin vastauksesta Vjatseslav Volodinille. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi kuitenkin myöhemmin, ettei ”asiaan ole vielä mitään kantaa”.
Vladimir Putin on hallinnut Venäjää presidenttinä tai pääministerinä vuodesta 2000. Presidentin valta on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Vladimir Putin on aiemmin kiertänyt kausirajan siirtymällä pääministeriksi vuosiksi 2008-2012. Nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev toimi tuolloin Venäjän presidenttinä. Presidentin valtakautta jatkettiin Medvedevin kaudella neljästä kuuteen vuoteen.
Vladimir Putin valittiin jälleen presidentiksi vuonna 2012 ja toiselle kaudelle tänä vuonna. Seuraavat vaalit olisi määrä järjestää vuonna 2024, mutta Vladimir Putin ei voisi enää asettua ehdolle nykyisen perustuslain nojalla.
Putin totesi tänä vuonna vaalivoittonsa jälkeen, ettei hän suunnittele perustuslakiuudistuksia. Putin on myös kiistänyt suunnittelevansa pyrkimistä presidentiksi taas vuonna 2030, mikäli laki pysyy voimassa ja hän joutuu jättämään vuoden 2024 vaalit välistä.
– Mitä minun pitäisi tehdä – pysyä vallassa 100-vuotiaaksi? Ei, putin totesi maaliskuussa.
Presidentti on kuitenkin myös ruokkinut spekulaatioita.
– Perustuslaki ei ole mikään fossiloitunut juridinen rakenne vaan elävä ja kehittyvä organismi, Vladimir Putin totesi hiljattain.
Hänen mukaansa perustuslain muutoksista tulisi käydä ”laajaa yhteiskunnallista keskustelua”.
Korvaajaa ei ole
Moscow Timesin mukaan perustuslain muutoksia on puitu jo pitkään Kremlin sisäpiirissä. Vaikka Vladimir Putin onkin antanut ymmärtää, ettei aio jatkaa Venäjän presidenttinä enää tämän kauden jälkeen, on hänelle vaikea nähdä seuraajaa.
Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutin politiikan tutkija Valeri Solovein mukaan Putin on Venäjän nykyjärjestelmän ainoa ”takuumies”.
– Kukaan mahdollisista ehdokkaista ei ole sellaisessa asemassa, jossa he voisivat ylläpitää ’pyhiä siteitä’ kansaan. Parhaana vaihtoehtona pidetään hallituksen rakenteen muuttamista sellaiseksi, jossa Putin pysyy päätöksenteon keskiössä, Solovei sanoi Moscow Timesille.
Eräs mahdollisuus olisi kohottaa Venäjän valtakunnanneuvosto presidentin yläpuolelle ja tehdä Putinista sen johtaja. Valeri Solovein mukaan presidentin virka säilyisi, mutta valtaoikeuksia rajoitettaisiin merkittävästi.
