Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi tuli pitkien vaiheiden jälkeen eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 14. joulukuuta 2017.
Seuraavat puheet pidettiin siis vain noin seitsemän viikkoa sitten. Niissä peloteltiin rankemman kautta alkoholin kulutuksen kasvulla, jota ensi tietojen mukaan ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen.
Keskustan kansanedustaja Pekka Puska totesi, että ”faktat ovat kovat, ja niiden pitäisi ohjata eduskuntakäsittelyä”.
– Alkoholipitoisuuden nostaminen noin 17 prosentilla tuotteissa, joista tulee noin puolet suomalaisten alkoholista, joita tullaan myymään yli kymmenissätuhansissa myyntipisteissä ja vielä vahvemman oluen kohdalla 40 prosenttia halvemmalla, tulisi ilman muuta merkittävästi nostamaan alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja suomalaisessa yhteiskunnassa, Pekka Puska sanoi eduskunnalle 14. joulukuuta 2017.
– Valiokuntakuulemisissa valtaosa asiantuntijoista, niin tutkijat, viranomaiset kuin järjestöjenkin edustajat, ovat varoittaneet alkoholin saatavuuden ja hinnan alenemisen haitallisista vaikutuksista alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun, väestön hyvinvoinnin heikkenemiseen ja terveysmenojen nousuun. Näitä varoituksia emme voi sivuuttaa, Sdp:n Anneli Kiljunen sanoi.
– Esityksessä on useita säännösmuutoksia, jotka lisäävät erityisesti humalajuomista, järjestyshäiriöitä, pahoinpitelyjä ja onnettomuuksia sekä vähentävät liikenneturvallisuutta, Kiljunen jatkoi.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen totesi, että ”alkoholin kulutuksen ja sitä kautta alkoholihaittojen arvioidaan nousevan. Se on haitallista terveydelle ja aiheuttaa viranomaiskustannuksia. Se myös aiheuttaa sosiaalisia haittoja ja menetettyjä työtunteja”.
Sdp:n Satu Taavitsaisen mukaan ”lainmuutos aiheuttaisi alkoholinkäytön kääntymisen kasvuun”. Sdp:n Kristiina Salonen sanoi, että ”laki perustuu siihen, että alkoholinkulutus kasvaa”.
– Mikä on eurooppalainen kulttuuri? Tulee olemaan massatyyppiolut, joka on jotakin 5,2-5,3, ja se on se tyyppiolut, ja se tulee nostamaan keskikulutusta suunnilleen sen 15 prosenttia. Se on eurooppalainen tilanne, Pekka Puska totesi.
– Kun täällä sanotaan, että kyllä varmasti kolmosoluen juojat jatkossakin juovat kolmosolutta, niin voi olla, niin kuin täällä on esitetty, että sellaista olutta ei välttämättä jatkossa kaupan hyllyltä löydy, Sdp:n Susanna Huovinen sanoi.
Keskustan Hannakaisa Heikkinen sanoi, että ”monet asiantuntijat jakavat kanssani tämän huolen. Toistaiseksi saatavuuden helpottaminen on aina tarkoittanut kulutuksen kasvua, eikä mikään anna ymmärtää, että nyt olisi toisin”.
Kristillisdemokraattien Sari Tanuksen mukaan ”alkoholipolitiikan vaikutuksista on Suomessa pitkäaikaista ja hyvin tarkkaa tutkimusta”.
– Historian perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että alkoholin saatavuutta lisäävät lainsäädäntömuutokset ovat poikkeuksetta lisänneet alkoholin kokonaiskulutusta ja sen myötä myös haitallisia vaikutuksia ja kustannuksia, Sari Tanus vakuutti.
LUE MYÖS:
HäSa: Alkoholin kulutus ei kasvanut lain myötä ehkä lainkaan
