Albanian vuoriston juurelle rakennettu massiivinen, ydiniskun kestävä bunkkeri on muutettu viime vuosien aikana yleisölle avoimeksi taidegalleriaksi ja museoksi. BBC kertoo ikkunattomasta ja klaustrofobisesta rakennelmasta, joka syntyi maan kommunistijohtaja Enver Hoxhan vainoharhaisuudesta.
Tiukkaa stalinistista linjaa ajanut Hoxha päätyi välirikkoon Jugoslavian, Neuvostoliiton ja Kiinan kanssa, koska väitti näiden lipsuneen marxilais-leninistiseltä polulta.
Saksalaisia vastaan partisaanina taistellut Hoxha uskoi vakaasti, että sekä länsimaat että itäblokki juonittelivat pienen Albanian miehittämiseksi. Koko maa rakennettiin täyteen bunkkereita, joiden kautta miehittäjiä vastaan olisi käyty sissisotaa.
Vuosien 1972–1978 välillä rakennettu Laitos 0774 koostuu viidestä maanalaisesta kerroksesta ja yli 300 huoneesta. Pääkaupungin itäpuolella Mali i Dajtit -vuoriston juurella sijaitsevasta bunkkerista käsin oli tarkoitus johtaa koko Albanian puolustusta. Ruokaa, vettä ja polttoainetta olisi varattu noin vuodeksi sadoille ihmisille.
Itse rakennusvaihe pidettiin tarkasti salassa. Hoxhalle oli varattu luksussängyllä varustettu huone ja sihteerin toimisto. Kommunistijohtajan vessaan oli asennettu dieselmoottorilla toimiva suihku.
Hoxha vietti bunkkerissa lopulta vain muutaman yön ennen kuolemaansa vuonna 1985.
Kostea ja homeinen bunkkeri muuttui konserttipaikaksi
Kommunismin romahdusta seurannut aika oli Albaniassa poliittisesti epävakaata. Maa menetti suuren määrän rahoistaan pyramidihuijauksiin 1990-luvulla, mikä kaatoi myös sen hallituksen. Noin 2000 ihmistä kuoli levottomuuksissa, joiden yhteydessä monia sotilastukikohtia ryöstettiin. Myös Laitos 0774 vaurioitui kaaoksessa.
Italialainen toimittaja Carlo Bollino perusti laitoksen yhteyteen vuonna 2014 Bunk’Art 1 -nimisen taidegallerian, jonka yhteydessä paikka avautui yleisölle. Ensimmäisen kuukauden aikana kylmän sodan monumentilla vieraili 70 000 albanialaista.
Museon henkilökunta on ehtinyt restauroida yli sata huonetta lähelle alkuperäistä kuntoaan.
– Kunnostaminen oli vaikeaa logistisessa mielessä, sillä paikka on hyvin kostea ja esineet homehtuvat nopeasti, Bollino sanoo BBC:lle.
Kylmän sodan aikaisten esineiden hankkiminen osoittautui myös haastavaksi.
– Erityisen vaikeaa oli voittaa ennakkoluulot paikkaa kohtaan, jossa halusin kertoa kansakunnan kannalta hirveästä aikakaudesta. Kommunismin muisteleminen ei tarkoita, että aikakautta kohtaan tuntisi nostalgiaa, Bollino pohtii.
Kompleksin ytimenä on kokoushalli, jossa hallintoeliitti olisi sotatilanteessa kokoustanut ja pitänyt puheitaan. Halli on nyt muutettu teatteri- ja konserttitilaksi, jossa on järjestetty muun muassa rock- ja jazz-konsertteja. Molemmat musiikkigenret oli tiukasti kielletty Hoxhan valtakaudella.
https://twitter.com/Bunkart2014/status/1011183848498098177
