Ukrainan sodan huippukokouksessa ei ole odotettavissa läpimurtoa konfliktiin, arvioi Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Hryhoriy Nemyria.
Neljän maan niin kutsuttu ”Normandian formaatin” huippukokous Ukrainan sodan lopettamiseksi pidetään Pariisissa 9. joulukuuta. Kokoukseen osallistuvat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kyseessä on Putinin ja Zelenskyin ensimmäinen tapaaminen.
– On houkuttelevaa keskustella huippukokouksista, koska ne ovat osa ulkopoliittista päätöksentekoa, Nemyria sanoo Verkkouutisille.
Hän kehottaa kuitenkin välttämään liian korkeita odotuksia.
– Suhtautuisin kokouksen lopputulemaan varovaisesti.
Nemyrian mukaan hillityille odotuksille on konkreettisia perusteita.
– Ensinnäkin tämä sota, joka alkoi Venäjän aggressiosta Ukrainaa kohtaan, on jo kestänyt yli viisi vuotta.
– Venäjän federaation ja sen sijaissotijoiden miehittämä tai anastama alue, eli Krim ja Donbass, vastaa suuruudeltaan esimerkiksi Tanskan, Hollannin tai Sveitsin alueita.
Lisäksi 13 000 ihmistä on kuollut, ja maassa on 1,5 miljoonaa sisäistä pakolaista.
Nemyria varoittaa liian ruusuisista odotuksista.
– Olisi liian optimistista odottaa, että tämä kaikki muuttuu huippukokouksen seurauksena.
– On tärkeää kuitenkin tiedostaa, että tämä on ensimmäinen Normandian formaatin huippukokous vuoden 2016 lokakuun jälkeen. Silloin Normandian formaatin neljä osapuolta tapasivat Berliinissä.
Ukrainan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu ensimmäistä kertaa kokoonpanon kokoukseen.
Kaksijakoinen ongelma
Nemyria korostaa Normandian formaatin olevan osa Minskin prosessia.
– Normandian formaatin ideana on toimia valtionpäämiesten, ulkoministerien ja diplomaattien tasolla valvonta- ja ohjausmekanismina, jolla Minskin sopimukset pannaan toimeen.
Minskin sopimuksiin liittyy kuitenkin kaksijakoinen ongelma.
– Ensimmäinen, suuri ongelma on se, että yritetään sovitella yhteen kahta erilaista näkemystä Ukrainan suvereniteetista, mutta ne eivät ole yhteensopivia.
Nemyrian mukaan Venäjä pitää Ukrainan suvereniteettia rajoitettuna. Ukrainan hallitus ja kansalaiset eivät tätä hyväksy ja vaativat suvereniteettinsa täysimääräistä kunnioittamista.
– Toistaiseksi en ole havainnut venäläisten puolelta todellisia muutoksia, joilla pyrittäisiin kestävään rauhaan.
Hän pitää toisena merkittävänä ongelmana Ukrainan kansalaisten ja poliitikkojen nihkeää suhtautumista Minskin sopimuksiin.
– Sopimukset mielletään ulkopäin määrätyiksi, ja niiden katsotaan vaativan Ukrainaa hyväksymään lakeja, muuttamaan perustuslakia, järjestämään vaaleja ja niin edelleen.
– Jos näitä kahta perustavanlaatuista ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan, en näe mahdollisuuksia Normandia-ryhmän edistymiselle.
Vaalien järjestäminen vaikeaa
Ukraina, Itä-Ukrainan separatistit, Venäjä ja eurooppalaiset tarkkailijat allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen, jonka mukaan Itä-Ukrainan separatistialueilla voidaan järjestää paikallisvaalit.
Sopimus koskee niin sanotun Steinmeierin mallin (nimetty Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeierin mukaan) soveltamista. Vaalien myötä Ukrainasta itsenäisiksi julistautuneet Donetskin ja Luhanskin läänit voisivat saada itsehallinnollisen erityisaseman, jos Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj hyväksyy vaalit avoimiksi ja rehellisiksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjää tukevien joukkojen pitää kuitenkin poistua alueelta ennen kuin vaalit voidaan järjestää. Lisäksi Etyjin vaalitarkkailijoiden läsnäolo vaaleissa tulee taata.
Nemyrian mukaan Itä-Ukrainan tilannetta ei kuitenkaan saada ratkaistuksi Steinmeierin mallilla.
– Ongelmana on, että siinä ei mainita mitään turvallisuuskysymyksistä, jotka pitäisi ratkaista ja vahvistaa ennen kuin paikallisvaalit järjestetään.
Hän viittaa eri selvityksiin, joiden mukaan Donbassin alueella on tällä hetkellä 40 000-60 000 Venäjän ja separatistien sotilasta. Sen lisäksi Itä-Ukrainassa on yhteensä neljäsataa kilometriä valtionrajaa, joka ei ole Ukrainan hallussa.
– Edustukselliseen demokratiaan perustuvien vaalien järjestäminen on vaikeaa, koska Ukrainassa on 1,5 miljoonaa sisäistä pakolaista, jotka ovat joutuneet lähtemään Donbassista muualle Ukrainaan. Osa on lähtenyt ulkomaille.
