Verkkouutiset

Työmarkkinat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

YTK-kassalle alkuvuonna yli 20000 uutta jäsentä

YTK Työttömyyskassa kertoo tiedotteessa, että uusia jäseniä on tässä vaiheessa vuotta liittynyt jo 20 800. Viime vuonna vastaavana aikana jäseniä oli liittynyt noin tuhat vähemmän.

YTK:n keskimääräinen liittyjien määrä vuosittain on hieman yli 50 000. Koronavuosi 2020 oli poikkeus, silloin liittyi lähes 90 000 uutta jäsentä. Nettokasvu YTK:ssa on noin 10 000 jäsenen paikkeilla vuosittain, eli jäseniä myös vaihtaa kassaa, jää eläkkeelle tai siirtyy yrittäjäksi.

Tänä vuonna alkuvuosi on kuitenkin näyttänyt hieman aiempaa erilaiselta myös siksi, että helmikuun jäsenkasvu oli selvästi suurempi kuin monena edellisenä vuotena. Samoin tietyistä kassoista YTK:n jäseniksi siirtyminen on näyttänyt olevan alkuvuonna aiempaa suurempaa.

– Sekä teollisuuden työntekijöitä että korkeakoulutettuja on ollut meidät valinneiden joukossa suhteellisesti enemmän kuin aiemmin, sanoo YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Myös työttömyyskassat ovat olleet esillä käynnissä oleviin lakkoihin liittyen, vaikka ne eivät olekaan niissä osapuolia.

– Paljon puhutaan myös YTK:sta nyt lakkojen yhteydessä, mutta totuus on se, että meidän jäsenmäärämme kasvu perustuu aivan muuhun kuin työmarkkinoiden kärhämiin. Kasvumme salaisuus on se, että jäsenemme suosittelevat hyvän palvelumme vuoksi jäsenyyttä tuttavilleen ja perheenjäsenilleen. Tämä on vuodesta toiseen jäsenkyselyidemme osoittama fakta, Hänninen kertoo.

Jäseniltä kysyttäessä YTK:n vahvuuksia ovat riippumattomuus ja edullisuus. Hintamielikuvaan vaikuttaa erityisesti YTK:n täysjäsenyyden hinta.

– Kassan ja YTK Työelämän yhteishinta on vuodessa 129 euroa. Tällä saa kaiken työelämässä ja sen käänteissä tarvittavan, kassajäsenyydestä laajaan lakipalveluun.

”Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun”

SAK:laiset ammattiliitot ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä poliittiset lakot maanantaina.

– Tämä on tervetullut uutinen. Lakot ovat heikentäneet paitsi Suomen myös yhä useamman tavallisen suomalaisen taloudellista tilannetta. Uusi tilanne antaa mahdollisuuksia ryhtyä täyttämään syntynyttä kansantalouden kuoppaa, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki vientiliittojen tiedotteessa.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus painottavat, että lakoista on jo aiheutunut peruuttamattomia haittoja vientiteollisuudelle ja siten koko Suomelle sekä jokaiselle suomalaiselle.

Liitot muistuttavat, että suomalainen vientiteollisuus työllistää suoraan ja epäsuorasti noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Toimialat tuottavat kansantalouteen vuosittain yli 100 miljardin euron arvonlisäyksen ja 35 miljardin euron verokertymän.

– Lakot ovat jo vahingoittaneet Suomen mainetta investointikohteena. Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun. Yritykset ovat jo kärsineet mittavia taloudellisia vahinkoja, ja niille tulee antaa nyt työrauha, jotta vaikea taloustilanne ei käy entistä kestämättömämmäksi, sanoo Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.

Suomen talouden näkymä on liittojen mukaan jo valmiiksi ollut heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tuoreimpien ennusteiden mukaan talouden ennakoidaan supistuvan samaan aikaan kun se kasvaa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

– Nyt meidän täytyy pitää huolta, että suomalainen investointi- ja toimintaympäristö näyttäytyy houkuttelevana. Siihen tarvitaan muun muassa kohtuuhintaista ja puhdasta sähköä, sujuvat lupaprosessit, vahvat sekä oikein suunnatut TKI-satsaukset, mutta myös toimivat työmarkkinat. Hallituksen uudistukset ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle, summaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

LUE MYÖS:
Yrittäjien Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa
Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Työministerin mukaan uudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti torstaina, että poliittiset lakot keskeytyvät maanantaina.

– Hallitus on todennut, että lakkojen alla ei neuvotella. Nyt ei lakkoja sitten ensi viikolla ole. Hallituksella on nyt näytön paikka. Yhteisiä väyliä on löydettävä, SAK:n Jarkko Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.

SAK vastustaa hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia. Tiedotustilaisuudessa Eloranta toivoi erityisesti muutoksia lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen laajentamiseen. SAK:n tavoitteet eivät hänen mukaansa ole muuttuneet mihinkään.

Elorannan mukaan SAK on valmis aloittamaan keskustelut hallituksen kanssa välittömästi.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on vastannut SAK:n toiveeseen viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa työmarkkinauudistusten yksityiskohdista voidaan keskustella.

– Kuten aiemmin on todettu, että kun lakot eivät ole päällä, niin on mahdollista keskustella sidosryhmille tärkeistä yksityiskohdista ja etsiä ratkaisua, Satonen kirjoittaa.

LUE MYÖS:
Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa

Yrittäjien Mikael Pentikäinen: Hyvä, että järki voitti SAK:ssa

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus päätti torstaina, että ammattiliitot keskeyttävät poliittiset työtaistelutoimet maanantaina.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen ratkaisuun.

– Hyvä, että järki voitti SAK:ssa ja poliittiset lakot sekä sen myötä yrityksiin ja työntekijöihin kohdistunut poliittinen ilkivalta loppuvat. Työmarkkinauudistusten valmistelua pitää jatkaa ja työrauhasääntely saada voimaan mahdollisimman pian, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Maanantaina 11.3. alkaneilla lakoilla ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi tiedotustilaisuudessa odottavansa nyt hallitukselta vastaantuloa ja muutoksia lakko-oikeuden rajaamiseen ja paikallisen sopimisen laajentamiseen.

Seuraavan kerran SAK:n hallitus arvioi tilannetta kokouksessaan 18. huhtikuuta.

– Hallitusohjelmassa on yksipuolisesti työnantajien toiveita. Nyt on tilaisuus etsiä tasapainoa. Pallo on pääministerillä, Eloranta sanoi.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kirjoittaa X:ssä, että lakkojen päättyminen on hyvä uutinen.

– Lakot ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa. Toivotaan, että tilanne työmarkkinoilla lähtee nyt pidemmäksikin aikaa rauhoittumaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala muistuttaa lakkoviikkojen kustannuksista.

– Poliittiset lakot ehtivät valitettavasti aiheuttamaan jo noin kahden miljardin euron vahingot. Hyvä kuitenkin, että tässä vaikeassa tilanteessa ei nyt ilmoitettu uusista lakoista.

SAK:n lakot päättyvät tähän viikkoon

SAK:n lakot päättyvät kuluvan viikon sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, ilmoitti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotustilaisuudessa.

– Hallitus on todennut, että lakkojen alla ei neuvotella. Nyt ei lakkoja sitten ensi viikolla ole. Hallituksella on nyt näytön paikka. Yhteisiä väyliä on löydettävä, Eloranta totesi.

SAK:n hallitus oli koolla torstaina ja päätti, ettei uusia päätöksiä lakoista tehdä. Teollisuusliiton perjantaille 5. huhtikuuta ilmoittavat lakot kuitenkin toteutuvat.

– Katsoimme, että tilanne on sellainen, että tämä päätös nyt tehtiin. Lakkolaisilla ei ole mitta täynnä, vaan edelleen tahtoa jatkaa eteenpäin. Annetaan aika nyt neuvotteluille. Hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että ovat sanansa mittaisia, Eloranta sanoi.

Eloranta korosti, etteivät SAK:n tavoitteet ole muuttuneet mihinkään.

– Tasapainoa tarvitaan paikalliseen sopimiseen ja tasapainoa tarvitaan työrauhaan, että voidaan edetä työmarkkinamallin neuvotteluihin, Eloranta totesi.

SAK:n hallitus on koolla seuraavan kerran 18. huhtikuuta.

SAK:n poliittiset lakot alkoivat 11. maaliskuuta ja kestivät näin ollen neljä viikkoa.

Raportti: Pääosa työmarkkinoiden uudistuksista voimassa muissa Pohjoismaissa

Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinoille kaavailemista uudistuksista pääosa on jossain muodossa voimassa muissa suurissa Pohjoismaassa.

Torstaina julkaistiin valtiotieteiden tohtori Ilkka Kärrylän raportti Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta. Raportissa vertaillaan työmarkkinasääntelyn olennaisimpia sektoreita suurimmissa Pohjoismaissa.

Raportin julkaisija on ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (UTAK).

– Pääosa Orpon hallituksen kaavailemista muutoksista on jossain muodossa saatettu voimaan jossakin Pohjoismaassa, mutta missään muussa maassa ne eivät ole olleet kaikki samaan aikaan voimassa, Kärrylä toteaa tiedotteessa.

Raportissa muistutetaan, että kaikissa Pohjoismaissa on omat, historiallisesti erilaiset ja monilta osin uniikit työmarkkinainstituutionsa. Niitä on vuosikymmenien saatossa uudistettu erilaisin tavoin.

Hallitus on valinnut ohjelmaansa monia yksittäisissä Pohjoismaissa toteutettuja uudistuksia.

Esimerkiksi enintään vuoden määräaikaisuudet ilman erityistä perustetta sekä ensimmäisen sairauspäivän karenssi löytyvät Ruotsista. Poliittisten lakkojen tiukka rajaaminen löytyy puolestaan Tanskan oikeuskäytännöstä. Molemmissa maissa on myös Suomen nykytasoa heikompi henkilöperusteinen irtisanomissuoja.

Norjan oikeuskäytännöstä löytyvät tiukempi poliittisten lakkojen rajoittaminen ja tukityötaisteluiden suhteellisuusarviointi.

Norjassa paikallinen sopiminen pelkkään lainsäädäntöön nojaten on Suomea yleisempää, koska noin kolmannes palkansaajista ei ole työehtosopimusten piirissä. Suomessa vastaava osuus on noin 11 prosenttia.

Maiden erityispiirteitä

Ruotsissa palkanmuodostusta on joustavoitettu 1990-luvulta lähtien, mutta kollektiivinen irtisanomissuoja on edelleen vahvempi kuin muualla.

Norjan erikoisuutena on valtiollinen työttömyysvakuutus ja vertailun alhaisin palkansaajien järjestäytymisaste, mutta keskitettyjä palkkaratkaisuja tehdään edelleen ja palkkojen yleiskorotukset ovat laajalti käytössä.

Tanskassa työmarkkinoiden lainsäädäntö on muita Pohjoismaita vähäisempää, ja malli perustuu työehtosopimuksiin. Vahvaa irtisanomissuojaa ei ole koskaan säädetty lakiin, ja palkanmuodostus on varsin hajautettua, mutta Tanskassa on pidetty kiinni korkeasta ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasosta ja kattavista työttömien palveluista.

Suomen erityispiirteiksi raportissa mainitaan esimerkiksi vahva työehtosopimusten yleissitovuus, verrattain suuri yleiskorotusten osuus palkanmuodostuksessa, heikko henkilöstön osallistuminen yritysten hallintoon sekä joustava työaikasääntely ja lomautusjärjestelmä.

Uudistusten laajuus merkittävä

Joiltain osin Orpon hallituksen uudistukset menevät raportin mukaan pidemmälle kuin muissa Pohjoismaissa. Näin on esimerkiksi työttömyysturvan heikennysten sekä kollektiivisten irtisanomisten helpottamisen lakisääteisen rajaamisen suhteen.

Raportin mukaan hallitusohjelmaan sisältyvän työmarkkinaohjelman suurin ero muihin Pohjoismaihin verrattuna liittyy ohjelman poikkeukselliseen laajuuteen ja valmistelutapaan.

– Missään muussa Pohjoismaassa ei kerralla ole pantu toimeen näin laajasti työmarkkinoiden valtasuhteita muuttavaa ohjelmaa. Erityisen olennaista on se, että molemmat työmarkkinaosapuolet eivät ole olleet ohjelman valmistelussa mukana. Tämä on hallituksen työmarkkinaohjelman isoin irtiotto Pohjoismaisesta perinteestä, Kärrylä arvioi.

 

Yli kolmannes pk-seudun yrityksistä: Lakot vähentävät mahdollisuuksia tarjota töitä

Negatiivisiksi ne arvioivat myös yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen seuraavan kolmen kuukauden aikana, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Vaimeat suhdannenäkymät eivät ole kohentuneet joulukuusta.

Kyselyyn vastanneista alueen yrityksistä 39 prosenttia arvioi, että poliittisten lakkojen suma vähentää niiden mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja tänä vuonna.

Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkymiä kolme kuukautta eteenpäin. Yritysten näkemykset ovat kaikilla kysytyillä osa-alueilla – liikevaihto, kannattavuus, työllisyys ja suhdannenäkymät – saldoluvuiltaan negatiivisia.

– Näkymät ovat lähes yhtä vaimeita kuin joulukuussa edellisen Suhdannepulssi-mittauksen aikaan. Valopilkkuna voidaan sanoa, että työllisyysnäkymät eivät ole vielä huonontuneet yhtä paljon kuin suhdanteesta ja tilanteesta voisi ajatella, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen tiedotteessa.

Alueen yrityksistä 39 prosenttia arvioi, että poliittisten lakkojen suma vähentää niiden mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja. Yrityksistä 47 prosenttia arvioi, että rekrytointi pysyy ennallaan, neljä prosenttia arvioi poliittisten lakkojen suman lisäävän mahdollisuuksiaan tarjota työtä. Kymmenes vastaajista ei osaa sanoa.

– Näyttää siltä, että ilman poliittisia lakkoja työvoiman kysynnän kasvulle olisi vähintäänkin kohtuulliset olosuhteet. Poliittiset lakot yhdistettynä työvoiman kustannusten nousuun ja syksyn työmarkkinasopimusneuvotteluihin ladattuihin odotuksiin pakottavat yrityksiä varovaisuuteen ja lykkäämään sekä rekrytointi- että investointipäätöksiä, toteaa Lahtinen.

Avoimissa vastauksissa toimitusjohtajat ovat huolissaan työllistämismahdollisuuksiensa heikkenemisestä pitkällä aikavälillä. Monet yritykset näkevät poliittiset lakot merkittävänä haittana, ja jotkut vastaajat vaativat niiden kieltämistä kokonaan.

Kyselyyn vastasi 346 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin aikavälillä 18.–25.3.2024. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

TE: Tällä alalla 4700 euroa kuukaudessa ilman koulutusta

Ahtaajan keskiansio ilman ylityö- ja sunnuntailisiä on noin 4 200 euroa kuukaudessa. Ahtaajan keskimääräinen peruspalkka on yli 23 euroa tunnilta. Ylityö- ja sunnuntailisät nostavat kuukausiansion noin 4 700 euroon, kertoo Talouselämä.

Ahtaaminen on laivojen lastien lastausta ja purkamista. Nykyään työ tehdään pääsääntöisesti koneilla, jolloin varsinaista käsin nostelua on vähemmän. Myös terminaali- ja varastotyö on osa ahtaajan työtä.

Ahtaajalle ei ole valmistavaa koulutusta, vaan alalle voi tulla montaa reittiä. Monella on taustalla jokin logistiikka- tai kuljetusalan kokemus, mutta pakollista se ei ole.

– Yleisin tapa tulla alalle on aloittaa työt satamaoperaattoriin yritysten palveluksessa tilapäisenä ahtaajana. Tällöin töitä tehdään yksi työvuoro kerrallaan, Stevenan toimitusjohtaja Markku Mäkipere kertoo Talouselämälle.

Mäkipereen mukaan isot yritykset järjestävät oppisopimuskoulutuksia, joiden avulla vakinainen työpaikka on mahdollista saada.

– Kun tietty raja ylittyy, yritykset ovat velvollisia vakinaistamaan työntekijöitä ja se vakinaistaminen tapahtuu siitä porukasta, jotka on näissä tilapäistöissä ollut, Mäkipere toteaa.

Ahtausalan keski-ikä lähentelee viittäkymmentä. Mäkipere näkee korkean keski-iän yhtenä alan haasteista.

– Alalle pääsee jo nuorena ja hyvään ansiotasoon pääsee nopeasti kiinni. Siitä voi olla vaikea luopua ja lähteä muualle, koska ansiotaso yleensä laskee, hän sanoo.

Kokoomuslainen ay-vaikuttaja: Tässä hallituksen kannattaisi joustaa

Tammikuussa 2019 Jaana Laitinen-Pesola ilmoitti, ettei aio olla ehdolla enää missään vaaleissa. Neljä vuotta kansanedustajana oli tulossa täyteen. Kautta Porin kaupunginvaltuustossa oli jäljellä vielä pari vuotta. Myös vuodet Tehyn puheenjohtajana 1997–2013 olivat pitäneet hänet arkisin tiiviisti Helsingissä.

Laitinen-Pesola halusi viettää enemmän aikaa kotonaan Porissa. Keskittyä ihan tavallisiin asioihin, kuten lukemiseen ja ulkoiluun. Irtiotosta tuli kuitenkin ”totaalipysähdys”, kun samaan aikaan korona sulki Suomen.

– Mielessä kävi ensin, miten me miehen kanssa pärjäämme, kun olin ollut yli 20 vuotta poissa ja yhtäkkiä olinkin koko ajan kotona, Laitinen-Pesola muistelee ja nauraa.

Tammikuussa 2024 istumme keskustakirjasto Oodin kahvilassa Helsingissä. Nyt Laitinen-Pesolan elämää rytmittävät mieluiset harrastukset, kuten allasjumppa kolmesti viikossa. Jääkiekkojoukkue Ässien kotipelit hän käy katsomassa kaikki.

– Kausikortti on.

Ikkunan takana siintää Eduskuntatalo. Laitinen-Pesola tunnustaa havainneensa varsin pian, ettei kansanedustajan työ ole hänen juttunsa.

– Salikeskustelu oli jo silloin aika repivää. Sieluni ei kestänyt sitä, että ollaan niin ehdottomasti eri mieltä. Jos hallituspuoli esittää jotain, oppositio ei voi hyväksyä sitä sen takia, että ikään kuin väärät ihmiset esittävät sitä.

– Ja sitten tämä tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuri – minua rassaa se ihan hirvittävästi, Laitinen-Pesola puuskahtaa.

Repivää jos mikä tuntuu olevan työmarkkinapolitiikkakin?

– Kieltämättä.

Hallituksen ja ay-liikkeen välit ovat haastatteluhetkellä kireällä. Laitinen-Pesola pitää tilannetta harmillisena, muttei halua lähteä ”näin ulkopuolelta seuranneena” nimeämään syyllisiä. Hallitusta hän sanoo ymmärtävänsä siinä, että keinot hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi on löydettävä. Ja että hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa kohdistuvat paljolti julkiselle sektorille.

Terveydenhuoltoalan tuntien hän nostaa esiin kuitenkin ”kaksi harmituksen ja kiukun syytä”, jotka sanoo ymmärtävänsä. Toinen näistä on ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus. Valtaosassa terveydenhuoltoalan sopimuksista tästä on sovittu toisin eli ainakaan välitöntä vaikutusta muutoksella ei olisi. Mielipaha ja kokemus saavutetun edun viemisestä – näin kentällä asia kuitenkin vahvasti koetaan.

– Kannattaisi miettiä, onko tämä sellaisen mittaluokan asia, että tästä kannattaa saada riita aikaiseksi, Laitinen-Pesola pohtii. Viesti menee hallituksen suuntaan.

Toiseksi Laitinen-Pesola nostaa esiin naisvaltaisten alojen huolen vientivetoisesta työmarkkinamallista.

– Ymmärrän heitä siinä, että täytyy olla tapa sopia niin, että tiettyjen alojen jälkeenjääneisyys palkkakehityksessä voidaan korjata.

Laitinen-Pesola varoo ottamasta kantaa kuitenkin yksityiskohtiin. Tai henkilöihin, kuten Tehyn nykyiseen puheenjohtajaan Millariikka Rytköseen.

– Jokainen tekee työtään omalla tavallaan. Siinä ajassa ja haasteissa, joita on.

Tehyn puheenjohtajana Laitinen-Pesola muistetaan vuoden 2007 työtaistelusta, jonka yhteydessä tuhannet hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella. Tätä olivat edeltäneet eduskuntavaalit, Sari Sairaanhoitaja ja kokoomuksen lupaukset nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja. Tämä johti ojasta allikkoon eli palkkakilpailuun.

Mentiinkö tuolloin liian kovilla panoksilla, mitä tulee potilasturvallisuuteen?

– Potilasturvallisuus ei ole yksittäisen hoitajan kontolla, vaan se on työnantajan vastuulla myös työtaistelun aikana. Hoitohenkilökunnan etiikka lähtee siitä, että potilasta ei jätetä. Yhteiskunnallinen tilanne voi johtaa siihen, ettei muita keinoja ole enää käytettävissä, Laitinen-Pesola vastaa.

Kokoomuslainen ajattelutapa on usein yrittäjyyteen kallellaan. Laitinen-Pesola on jo vuosikausia edustanut puolueen ”ay-siipeä”.

Onko missään vaiheessa tullut mieleen, että haluaisit erota kokoomuksesta?

Laitinen-Pesola myöntää, että hetkittäisiä ajatuksia on ollut, että ”nyt riitti”.

– No, ehkä silloin 2007, kun olin Tehyn puheenjohtajana ja meidän taistelumme olivat kuumimmillaan.

Vakavasti Jaana Laitinen-Pesola ei ole koskaan harkinnut kokoomuksen jättämistä. Ja syy on tässä:

– Sisältä on helpompi vaikuttaa asioihin kuin ulkopuolelta. Kun maksan kokoomuksen jäsenmaksun, saan kokoomuslaisena myös sanoa mielipiteeni. Kun kokoomus on nimensä mukaisesti puolue, jossa on seinät leveällä ja katto korkealla, minusta olisi kamalaa, jos puolueen ajatusmaailma alkaisi supistua, etten minä enää mahtuisi sinne ajatuksineni, Laitinen-Pesola toteaa naurahtaen.

Suomen ikääntyvää väestöä uhkaa hoitajapula. Viime aikoina on käytetty painavia puheenvuoroja siitä, että ongelma ei ratkea vain rahalla tai ulkomaisella työvoimalla, vaan asioita on uskallettava tehdä myös toisin.

Samoilla linjoilla on myös Laitinen-Pesola, joka aloitti vuonna 2020 osa-aikaisena hankejohtajana terveysteknologian tuottajien edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestössä nimeltä Sailab.

– Me olemme sen edessä, että kaikkeen fyysinen hoitaja ei jatkossa riitä.

Laitinen-Pesola nostaa esiin vuonna 2016 julkaistun Evan raporttiin, jonka mukaan viidennes sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä olisi korvattavissa jo silloin olemassa olevalla teknologialla. Hänestä kyse on hoitotyön kannalta ”mahdollisuudesta, ei uhkasta”.

On kehitetty kävelyrobotteja, valvonta- ja seurantalaitteita, etävastaanottoja. Parhaimmillaan nämä voivat helpottaa myös hoitotyön kuormittavuutta.

– Keskeinen ongelma tänä päivänä on yhä se, ettei alueilla ole rohkeutta tehdä investointeja. Toiseksi henkilöstöä pitäisi perehdyttää nykyistä paremmin teknologian käyttöön. Kolmanneksi paljon on kiinni myös ihmisten asenteista, miten uusiin asioihin suhtaudutaan.

Jaana Laitinen-Pesolan haastattelu on tehty tammi-helmikuun vaihteessa ja julkaistu maaliskuussa 2024 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä. Jutun kuvat: Johanna Erjonsalo

 

SAK:n kysely: Näitä uudistuksia vastustetaan eniten

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n teettämästä kyselystä ilmenee, että eniten vastustetaan sitä, että yrityksissä voitaisiin sopia työsuhteen ehdoista alle työehtosopimuksen vähimmäistason. 78 prosenttia kyselyyn vastanneesta on tätä vastaan.

Hallitus on antamassa kaikille yrityksille mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. SAK:n johtaja Jyrki Konolan mukaan paikallinen sopiminen voi johtaa voitontavoitteluun huonommilla työehdoilla ja palkoilla niillä aloilla, joilla työvoimaa on paljon tarjolla.

– Työntekijä saattaisi esimerkiksi päätyä tekemään ylipitkiä päiviä normityöpäivän palkalla, jolloin tuntikohtainen palkka voisi tippua työehtosopimuksen vähimmäistason alle, Konola sanoo SAK:n tiedotteessa.

Toiseksi eniten palkansaajat vastustavat aikuiskoulutustuen lakkauttamista. 74 prosenttia vastaajista vastustaa tätä.

70 prosenttia vastaajista vastustaa palkan 300 euron suojaosan poistoa. Kyseessä on summa, jonka työntekijä voi ansaita ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Ensimmäisen saurauspäivän muuttamista palkattomaksi vastustaa 68 prosenttia vastaajista.

62 prosenttia vastaajista puolestaan vastustaa työehdoista sopimista ilman työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä. Hallituksen kaavailujen mukaan paikallisen sopimuksen voisi jatkossa solmia yrityksissä luottamusmiehen sijaan myös luottamusvaltuutettu tai henkilöstön enemmistö.

– Näihin lukuihin peilaten on kummallista, ettei hallitus ole tarttunut työntekijäjärjestöjen ehdotuksiin vahvistaa luottamusmiehen asemaa laissa, Konola sanoo.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 1 390 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäisiä palkansaajia pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 21.–26.3.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Ben Zyskowicz: Lakoissa on kyse suomalaisten hämäämisestä

Käynnissä olevissa poliittisissa lakoissa on kyse ay-johtajien vallasta, kertoo kansanedustaja Ben Zyskowicz Verkkouutisten BenTV:ssä.

Zyskowicz kummastelee Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan puheita 100 000 köyhästä aikuisesta ja 17 000 köyhästä lapsesta. Hän ei usko, että ay-liike oikeasti lakkoilisi jo eduskunnan päättämien sosiaaliturvasäästöjen vuoksi.

– Onko todellakin herroilla se ajatus, että eduskunta peruisi jo päättämiään sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyviä säästöjä? Zyskowicz kysyy.

Oikea vastaus on Zyskowiczin mukaan ei. Eivät he voisi kuvitella, että eduskunta kokoontuisi perumaan Suomen taloudelle välttämättömiä säästöjä.

– Tässä on kyse suomalaisten hämäämisestä. He antavat ymmärtää, että lakoissa olisi tässä kyse, Zyskowicz linjaa.

Todellisuudessa lakoissa on Zyskowiczin arvion mukaan kyse ay-johtajien ja ammattiyhdistysliikkeen vallasta. Eniten hiertää siis paikallisen sopimisen uudistaminen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen.

Tätä ay-liike ei halua kuitenkaan sanoa ääneen.

Kokoomusedustaja vertaakin ammattiyhdistysliikkeen puhetta säästöjen seurauksista aprillipilaan.

– Jos he sanoisivat, että näistä he lakkoilevat, ammattiyhdistysliikkeen valta-asemasta he lakkoilevat, eivät he saisi samanlaista tukea näille lakoille, Zyskowicz huomauttaa.

Zyskowicz muistuttaa, että paikallisen sopimisen uudistus on edelleen lausuntokierrokselle. SAK:lle on tarjottu mahdollisuutta löytää yhteisymmärrys uudistuksesta, mutta tämä ei ole SAK:lle kelvannut.

Syy kieltäytymiseen on Zyskowiczin mukaan selvä.

– Siksi, että heille olisi hirveän vaikeaa selittää omille porukoilleen, että miten tämä nyt tähän sopimiseen lässähti, kun hallitus toteuttaa kaikki muut pahat aikeensa, Zyskowicz sanoo.

Kokoomuskonkari nostaa esiin myös itärajan tilanteen sekä lausuntokierroksella olevan uuden rajalain, joka on saanut osakseen myös kritiikkiä. Zyskowiczin mukaan on valmistauduttava siihen, että kevään tullen Venäjä puskee maastorajan yli Suomeen uusia turvapaikanhakijoita.

Zyskowicz haluaa myös kommentoida väitteitä, joiden mukaan uusi rajalaki olisi jollain tavalla voitto Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Hän ei ole tästä eri mieltä.

– Mutta, eikö se olisi vielä isompi voitto Putinille, jos me pitäisimme rajat auki, jos me olisimme kädettömiä, ja maastorajan yli Putin puskisi tänne satoja, tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia niin kutsuttuja turvapaikanhakijoita? Zyskowicz kysyy.

Nämä ihmiset todennäköisesti horjuttaisivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja mahdollisesti jatkaisivat matkaansa Keski-Eurooppaan, jossa heidän läsnäolonsa vahvistaisi ääriryhmiä ja esimerkiksi Putinia tukevan saksalaisen AfD-puolueen kannatusta.

Tämä on Zyskowiczin mukaan Putinin ensisijainen tavoite.

– Meidän on toimittava, ja koko homman tarkoitus on ennaltaehkäistä tällaista toimintaa, Zyskowicz linjaa.

HS-kysely: Lakkojen kannatus laskenut merkittävästi

Ay-liikkeen lakoilla on nyt ensimmäistä kertaa enemmän vastustajia kuin kannattajia, selviää uudesta Helsingin Sanomien kyselytutkimuksesta.

Vastaajilta kysyttin muun muassa sitä, kannattavatko he ay-liikkeen järjestämiä lakkoja, vaikka niistä onkin haittaa ihmisten arjelle ja yrityksille. Vastaajista 45 prosenttia ei kannattanut väitettä, 39 prosenttia taas kannatti.

Vielä helmikuun puolivälissä tehdyssä HS-gallupissa luvut olivat lähes päinvastaiset. Tuolloin lakkoja vastusti 39 prosenttia vastaajista, 49 prosenttia taas kannatti.

Myös kansalaisten tuki ay-liikkeelle on heikentynyt. Vastaajilta kysyttiin kannattavatko he ay-liikettä sen vastustaessa hallituksen esittämiä pyrkimyksiä muuttaa työelämän pelisääntöjä ja leikata työttömysturvaa. Kun helmikuussa ay-liikettä tuki 52 prosenttia vastaajista, on tuoreessa gallupissa luku pudonnut 45 prosenttiin.

Samaan aikaan hallituksen esitysten vastustus on hieman heikentynyt. Vastaajista 32 prosenttia oli samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan on oikein, että hallitus pyrkii uudistuksillaan vähentämään ay-liikkeen valtaa. Eri mieltä oli 46 prosenttia. Helmikuussa vastaajista 31 prosenttia oli samaa mieltä ja 56 prosenttia eri mieltä.

Erityisesti lakkoja tukevat edelleen sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Huomattavaa kuitenkin on, että näissäkin puolueissa tuki lakoille on heikentynyt. Vihreiden parissa tuki lakoille on laskenut kuukaudessa noin kolmesta neljäsosasta hieman yli puoleen, Sdp:ssä taas 83 prosentista 70 prosenttiin.

Kokoomuksessa lakkoja vastustetaan selvästi.  Perussuomalaisten parissa taas noin kolmannes kannatti lakkoja vielä helmikuussa, mutta nyt luku on pudonnut viidennekseen.

Poliittiset lakot jakavat tutkimuksen mukaan kansaa melko selvästi. Poliittisten lakkojen rajoittaminen yhteen päivään keräsi gallupissa tuen 42 prosentilta vastaajista, kun taas 47 prosenttia vastusti ajatusta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, hyväksyvätkö vastaajat työministeri Arto Satosen linjan, jonka mukaan ay-liikkeen kanssa ei voida neuvotella niin kauan kun lakot jatkuvat. Satosen kanssa samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista, eri mieltä taas 53 prosenttia.

Vastaajien enemmistö oli lisäksi eri mieltä siitä, ettei hallituksen tarvitsisi neuvotella ay-liikkeen kanssa, koska sillä on vaaleissa saatu mandaatti uudistuksiin kansalta. Väitteen kanssa oli samaa mieltä 30 prosenttia vastaajista, eri mieltä taas 51 prosenttia.

Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 008 vastaajaa, ja se tehtiin 22.–26. maaliskuuta välisenä aikana. Tutkimus tehtiin ennen kuin SAK ilmoitti uusista lakoista 27. maaliskuuta.

Jyri Häkämies: Lakon hintalappu nousee kahteen miljardiin euroon

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta myöntää, että poliittiset lakot aiheuttavat taloudellista vahinkoa.

– Kuinka suuria ja kuinka pysyviä, se varmaan tässä ehkä nähdään. Toisinpäin myös pitää ajatella näin, että hallituksen toimet ovat merkittävä asia palkansaajille. Toimeentulosta on lähtemässä satoja euroja vaikkapa osa-aikatyöntekijältä, yksinhuoltajalta, joka Helsingissä asuu vuokralla. Puhutaan todella isoista kysymyksistä, ihmisten toimeentulosta. Voiko enää samassa kodissa asua kuin aikaisemmin ja muuta. Sen takia me tietysti olemme tässä liikkeellä, Eloranta perustelee poliittisten lakkojen jatkumista Verkkouutisten Sanna Ukkola Show’ssa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan SAK:n päätös jatkaa poliittisia lakkoja on erittäin suuri pettymys.

– Vahingot jo siihen mennessä ovat olleet tosi rajuja. Laskelmiemme mukaan menetys bruttokansantuotteelle on noin 1,5 miljardia. Uuden ilmoituksen myötä mennään lähes kahteen miljardiin, Häkämies kertoo.

– Näillä lakoilla tulee olemaan myös miljardin verotulovaikutus. Kun hallitus ensi kuussa kokoontuu kehysriiheen, se saa näistä lakoista vielä lisäpähkinän.

SAK vastustaa hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.

– Neljän viikon poliittinen lakko, joka kohdistuu maan hallitukseen ja laskun maksavat yritykset ja työpaikat, ei ole mahdollista meidän kilpailijamaissa, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan kolmen viikon aikana on tullut hyvin selväksi, että maan hallitus ei aio perääntyä uudistuksissa.

– Kun näin ei ole tapahtumassa, tässähän aiheutetaan vain vahinkoa yrityksille, kansalaisille ja työntekijöille, hän sanoo ja ihmettelee SAK:n lakkojen jatkumista.

Jarkko Elorannan mukaan hallitus ei ole ollut halukas neuvottelemaan.

– Jos ja kun nämä vahingot ovat merkittäviä, niin silloin voisi kuvitella, että tätä asiaa haluttaisiin ratkaista ja löytää kompromissi, joka tämän tilanteen laukaisisi. Näyttää kuitenkin tällä hetkellä olevan niin, että siellä yrityskentässä on valmiutta ottaa nämä tappiot vastaan, Eloranta sanoo.

– Onko aivan välttämätöntä Suomen taloudelle ja yritysten kilpailukyvylle, että saamme 200 euron lakkosakon yksittäiselle henkilölle? Onko aivan välttämätöntä, että työttömyysturvan suojaosa viedään pois ja osa-aikatyö vaikeutuu entisestään? Todella kummastelen, että tällaisista aika pienistä asioista kuitenkin pidetään ideologisesti ja periaatteellisesti kiinni. Käytännönläheisyys ja pragmatismi ovat unohtuneet. Niillä tämä olisi voitu ratkaista ilman, että se olisi jotenkin vaarantanut hallituksen isoja tavoitteita ja yritysten kilpailukykyä, hän jatkaa.

Häkämies muistuttaa Elorantaa, että uudistuksia tehdään siksi, koska niillä on keskeinen rooli hallituksen talouslinjassa.

– Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä. Niistä valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 80 000 syntyisi yritysten toimesta näiden uudistusten myötä.

KATSO UUSIN JAKSO:
Sanna Ukkola Show: Lakot voivat jatkua teoriassa kesään

Mikael Pentikäinen: SAK melkein pyytää hallitukselta lakkolakia

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ilmoitti keskiviikkona, että poliittiset lakot jatkuvat pääsiäisen jälkeenkin.

Yritykset ovat varoittaneet, että lakkojen aiheuttamat taloudelliset menetykset voivat johtaa laajoihin irtisanomisiin ja lomautuksiin.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi Ylellä, että yritysten huolet kilpailukyvystä poistuvat viimeistään silloin, kun valmisteilla oleva laki poliittisten lakkojen rajoittamisesta tulee viimeistään heinäkuun alussa voimaan.

– Silloin loppuvat todennäköisesti lakotkin, Eloranta sanoi Ylellä.

– Jos lainsäädäntö muuttuu ja se menee sellaisenaan läpi kuin hallitus nyt esittää, silloin poliittiset lakot voivat kestää vain 24 tuntia ja yhdestä asiasta voi lakkoilla vain kerran, joten tällaisia lakkoja ei enää sitten nähdä, hän avasi asiaa lisää Ylen A-studiossa.

Sosiaalisessa mediassa Elorannan kommenttia on tulkittu perääntymisen merkiksi. Joidenkin keskustelijoiden mielestä lakkolaki voisi tarjota SAK:lle mahdollisuuden vetätyä lakoista ilman kasvojen menettämistä.

– SAK:n Elorannan eilisistä puheista sai kuvan, että SAK melkein pyytää hallitukselta lakkolakia mahdollisimman nopeasti voimaan, jotta SAK voisi perääntyä lakoista, jotka aiheuttavat vahinkoa yrityksille ja myös laajalti SAK:n jäsenille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

 

Teollisuusliitto ilmoitti uusista lakoista

Teollisuusliitto on tänään 28. maaliskuuta jättänyt ilmoituksen maanlaajuisista päivän kestävistä poliittisista lakoista. Lakot järjestetään eri teollisuuden aloilla aikaisemmin ilmoitetun yhden viikon pituisen lakon lisäksi. Työnseisaukset kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille.

Työnseisaukset toteutetaan 5. huhtikuuta 2024.

Lakot ovat osa SAK:n Painava syy -kampanjaa. Päivän pituiset lakot ovat Teollisuusliiton mukaan tuen osoitus niille 7 000 lakkoilijalla, jotka ovat jo kolmatta viikkoa lakossa.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto korostaa, että työntekijöillä on nyt poikkeuksellisen monta syytä osoittaa mieltään.

– Hallituksen linja suhteessa työntekijöihin on poikkeuksellisen kova. Leikkauksien myötä duunariköyhyys lisääntyy 100 000 aikuisella ja 17 000 lapsella. Merkitystä ei ole sillä, onko ihminen töissä vai ei. Nämä leikkaukset osuvat kauttalinjan duunareihin. Niin armoton on hallituksen ”työnlinja”, että työntekijöitäkin köyhdytetään, Aalto sanoo tiedotteessa.

– Työmarkkinoiden taksiuudistuksen eli paikallisen sopimisen kokonaisuuden myötä heikot paikalliset sopimukset vyöryvät työpaikoille ja yleissitovat työehtosopimukset menettävät merkityksensä. Suomeksi tämä tarkoittaa, että palkka pienenee ja työaika kasvaa, kun minimiehdot vähitellen katoavat.

Päivän kestävän työnseisauksen piirissä on 56 toimipaikkaa ja noin 4 300 teollisuuden työntekijää. Lakot eivät koske hätätyötä, eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamiseksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)