Verkkouutiset

Rekisteröidy tästä
Kirjaudu sisään

Turkki

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Turkin vaatimus voidaan tulkita kahdella tapaa”

Veikko Jarmala 10.07.2023 | 16:08

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi puolilta päivin 10. heinäkuuta pidetyssä televisioidussa lehdistötilaisuudessaan Istanbulissa ennen lähtöään Naton Vilnan-huippukokukseen, että hän voi tukea Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos Turkille avataan tie Euroopan unioniin.

Samassa yhteydessä Erdoğan myös huomautti, että Pohjois-Makedonian piti odottaa Nato-jäsenyyttään 16 vuotta ”vain nimensä takia”.

Makedoniaa historiallisena maakuntanaan korostava Kreikka ei hyväksynyt entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa Naton jäseneksi ennen kuin maa muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi vuonna 2019.

Erdoğan sanoi Turkin odottaneen ”EU:n porteilla jo yli 50 vuotta”. Tosin Turkin radio- ja televisioyhtiö TRT huomauttaa, että Turkki haki EU:n edeltäjän EEC:n jäsenyyttä ensi kerran vuonna 1987.

Washingtonin Lähi-idän-instituutin Turkin tutkimusohjelman johtaja, tohtori Soner Cagaptay katsoo Erdoğanin ehdotusta Ruotsin Nato-jäsenyyden koplaamisesta Turkin EU-jäsenyyteen voivan tulkittavan kahdella tapaa.

– Erdogan aikoo viivyttää Ruotsin jäsenyyttä ad infinitum [loputtomiin], on Cagaptayn mukaan ensimmäiseksi vaihtoehto.

Toinen optimistinen vaihtoehto taas on, että Erdoğan on hyväksymässä Ruotsin Nato-jäsenyyden

– Erdoğan valmistelee selitystä turkkilaisyleisölle, miksi hän lopettaa Ruotsin Nato-jäsenyyden estämisen. (Koska Tukholma toki sanoo tukevansa Ankaran EU-jäsenyyttä.)

 

Vladimir Putin vierailee elokuussa Turkissa

Akseli Lehtonen 08.07.2023 | 10:00

Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä vierailla Turkissa elokuussa. Matka on ensimmäinen matka Nato-maahan sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Asiasta kertoo Sky News.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti Putinin vierailusta lehdistötilaisuudessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Erdoganin mukaan vierailun aikana on tarkoitus keskustella ainakin venäläisten ja ukrainalaisten välisestä vankien vaihdosta.

– Toivon, että saamme pian tuloksia tästä, Erdogan kommentoi.

Ukrainan presidentti vahvistaa tiedon vanginvaihdon valmistelusta. Hän kertoo työn esimerkiksi poliittisten vankien ja krimintataarien vapauttamiseksi olevan käynnissä.

– Kumppaneillamme on kaikki listat. Teemme todella töitä tämän eteen, Zelensky toteaa.

Venäjän Putin ei ole juurikaan astunut oman maansa rajojen ulkopuolelle hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Harvoihin ulkomaanmatkoihin lukeutuvat esimerkiksi lyhyet vierailut liittolaismaihin Iraniin ja Valko-Venäjälle.

Turkin Nato-jäsenyydestä huolimatta Erdogan on pyrkinyt ylläpitämään suhteita sekä Ukrainaan että Venäjään sodan aikana. Maa ei ole lähtenyt läntisiin talouspakotteisiin mukaan, mutta se on toimittanut aseita Ukrainalle ja torjunut Venäjän pyrkimykset liittää Ukrainan alueita itseensä.

Lehdistötilaisuudessa Erdogan antoi tukensa Ukrainan pyrkimyksille liittyä Natoon sodan päätyttyä. Hän myös kertoi jatkavansa rauhanneuvottelujen edistämistä.

Ruotsin Nato-jäsenyys vihdoin etenemässä – asiantuntija uskoo läpimurtoon

Calle Koskela 08.07.2023 | 09:09

Ruotsin Nato-solmun avaamisessa saavutetaan lähipäivinä läpimurto, uskoo pitkän linjan Turkki-tuntija ja ex-diplomaatti Michael Sahlin. Muun muassa Ruotsin Turkin-lähettiläänä ja puolustusministeriön valtiosihteerinä toiminut Sahlin arvioi SVT:lle, että Ruotsin Nato-jäsenyys ottaa merkittävän harppauksen eteenpäin puolustusliiton tiistaina alkavassa Vilnan huippukokouksessa.

– Jos minun pitäisi arvioida todennäköisyys sille, että Vilnassa saadaan myönteisiä Nato-uutisia, sanoisin että kohtalaisen myönteisten uutisten todennäköisyys on yli 50 prosenttia, Sahlin sanoo.

Myönteisillä uutisilla Sahlin tarkoittaa Ruotsin Nato-hakemuksen käsittelyn etenevän ”selkeällä ja uskottavalla tavalla”.

Turkki ja Unkari eivät toistaiseksi ole ratifioineet Ruotsin Nato-jäsenyyttä, ja Ruotsi on käynyt haastavaksi osoittautuneita neuvotteluja Nato-solmun avaamiseksi Turkin kanssa. Prosessin on arvioitu ottaneen harppauksia eteenpäin jo kuluneella viikolla, kun Yhdysvallat korosti vahvaa tukeaan Ruotsin jäsenyydelle pääministeri Ulf Kristerssonin vieraillessa Valkoisessa talossa keskiviikkona.

Kristerssonin on tarkoitus tavata Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan maanantaina, eli vain päivää ennen Naton huippukokouksen alkamista. Ex-lähettiläs Sahlin pitää korkean tason neuvotteluja hyvänä merkkinä tulevasta.

– Erdogan ei olisi suostunut tapaamiseen, jos mitään neuvoteltavaa ei hänestä olisi, Sahlin toteaa.

Sahlin kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Turkin viestit viime päivien kehityksestä ovat olleet ruotsalaisten tulkintoja huomattavasti synkempiä. Suuria läpimurtoja ei ole tapahtunut, kuului Turkin viesti torstaina, Ruotsin ja Turkin ulkoministereiden tapaamisen jälkeen.

Tuoreimmat uutiset USA:n vahvasta tuesta ja Kristerssonin ja Erdoganin neuvotteluista puhuvat kuitenkin sen puolesta, että Ruotsin Nato-jäsenyys on kohta askeleen lähempänä, Sahlin arvioi.

– Mutta voin olla väärässä, olen ollut väärässä ennenkin, ex-lähettiläs sanoo.

Ukrainan tykistö saa lisää tulivoimaa Turkista

Pentti Perttula 07.07.2023 | 07:20

Ukrainan käytössä on tällä hetkellä viisi erilaista raketinheitinjärjestelmää (M142 Himars, M270 MLRS, MARS-II, LRU, APS-40 ja RM-70) ja kymmenen erilaista tykkijärjestelmää (M777, FH-70, TRF-1, ACS PzH 2000, AHS Krab, Caesar, Zuzana, AS90, M109, M119 ja L119). Ruotsi ilmoitti jo tammikuussa Archer-tykkijärjestelmän toimittamisesta Ukrainalle, mutta sitä odotetaan edelleen.

Uusin Ukrainan tueksi luvattu järjestelmä on turkkilainen telahaupitsi T155 Firtina, mikä kävi ilmi Ukrainan asevoimien yleisesikunnan varapäällikön prikaatikenraali Oleksiy Gromovin tuoreesta haastattelusta Ukrinformissa. Uuden järjestelmän määrää ja saapumisaikaa ei ole ilmoitettu.

T155 Firtina (suomeksi Myrsky) on kehitetty Etelä-Korean K-9 Thunderin – joka tunnetaan Suomen maavoimissa nimellä Moukari – pohjalta. Turkki osti K-9:n lisenssioikeudet vuonna 2001, mutta lopullinen T155 ei kuitenkaan ollut puhdas lisenssivalmiste. Turkkilaisten järjestelmässä on kotimainen putki sekä ainakin osa elektroniikasta ja lavetista.
Lavetin moottori on K-9:stä tuttu saksalaisvalmisteinen MT 881 KA-500, jonka teho on tuhat hevosvoimaa. Lavetin suurin nopeus on 67 km/h ja ajomatka yhdellä tankkauksella 360 kilometriä.

Turkin maavoimat sai ensimmäisen järjestelmän vuonna 2004, minkä jälkeen niitä on toimitettu sille noin 300 kappaletta. Turkki on vienyt järjestelmää myös Qatariin ja Saudi-Arabiaan.

155 millimetrin järjestelmän pituus on 12 ja putken noin 8 metriä. Putki antaa MOD 274 NE -kranaatille parhaimmillaan 40 kilometrin kantaman. Järjestelmän tulinopeus on kuusi laukausta minuutissa, mutta on mahdollista myös laukaista kolme kranaattia 15 sekunnissa. Lavetissa kulkee kerrallaan 48 ammusta.

Turkki on korvaamassa T155 Firtinan päivitetyllä, uuden sukupolven T-155 Firtina II -versiolla, joka esiteltiin pari vuotta sitten. Sen pääuutuus on ammunnanhallintajärjestelmä, jolla tulinopeus voidaan nostaa seitsemästä kahdeksaan laukaukseen minuutissa.

Huhtikuussa Ukrainan 49. Erillisen tykistöprikaatin julkaisemissa kuvissa näkyi myös turkkilainen MBRL-raketinheitinjärjestelmä KamAZ-lavetilla, ja epävirallista tietoa sen käytöstä julkaistiin jo marraskuussa. Virallista tietoa sen käytöstä tai edes toimituksista Ukrainaan ei kuitenkaan ole.

Turkki vastustaa edelleen Ruotsin Nato-jäsenyyttä

Ilkka Ahtokivi 04.07.2023 | 11:02

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo CNN:n mukaan, että Turkki ei peräänny vastustamasta Ruotsin liittymistä Natoon ennen kuin kaikki sen vaatimukset on täytetty.

Erdogan toteaa, että hänen maansa odotukset tehtiin selväksi ja että ”puolustamme samoja periaatteita, joita puolustimme viime vuonna”.

Erdoganin mukaan Ruotsi tarjoaa suojaa ”separatistisia järjestöjä ja FETO-rosvoja”.

– Ja haluan, että tiedetään, ettemme aio perääntyä ennen kuin kaikki vaatimukset on täytetty, hän sanoi.

Turkki kutsuu Fethullah Gülenin seuraajia FETOksi. Gülen on entinen Erdoganin liittolainen, joka on ollut maanpaossa Yhdysvalloissa vuodesta 1999 lähtien. Erdogan on syyttänyt häntä epäonnistuneen vallankaappausyrityksen järjestämisestä heinäkuussa 2016.

Hän on verrannut Gülenin kannattajia ISIS-terroristijärjestöön, joka on toistuvasti pommittanut kohteita Turkissa. Toinen kivi Turkin kengässä on kurdien separatistiliike PKK, jonka muun muassa Yhdysvallat on listannut terrorijärjestöksi.

Turkin presidentin kommentit ovat ristiriidassa Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen viranomaisten viimeaikaisten huomautusten kanssa Ruotsin mahdollisesta liittymisestä Natoon.

Viime viikolla Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi, että Ruotsi on täyttänyt Turkin asettamat vaatimukset.

Aiemmin kesäkuussa Erdoganin tapaamisen jälkeen Istanbulissa myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että Ruotsi on täyttänyt velvoitteensa.

Ruotsi, Suomi ja Turkki kokoontuvat Brysseliin ennen Naton heinäkuun kokousta Vilnassa ensi viikolla, jossa myös Ukrainan liiton jäsenyyden odotetaan olevan asialistalla.

Ruotsi ja Suomi ilmoittivat aikovansa liittyä Natoon toukokuussa 2022, vain viikkoja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.

Saksa vaatii Turkkia hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyyden

Ilkka Ahtokivi 03.07.2023 | 15:13

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius esitti asian yhteisessä tiedotteessa maanantaina puolalaisen kollegansa Mariusz Blaszczakin kanssa.

– Ukrainan sodan osalta uusi tilanne, jota olemme kokemassa, turvallisuustilanne pakottaa meidät puhumaan taas pelotteesta ja puolustuskyvystä, ja on tärkeää, että Ruotsista tulee pian Naton jäsen, että Turkki luopuu vastustuksestaan, Pistorius sanoo CNN:n mukaan.

Ruotsi ja Suomi ilmoittivat aikovansa liittyä Natoon avoimien ovien politiikalla viime vuoden toukokuussa, vain viikkoja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Suomi hyväksyttiin puolustusliittoon  huhtikuussa.

Ruotsin asevoimat ovat yhteensopivia Naton kanssa. Ruotsilla on pysyvä lähetystö Natossa ja sitä pidetään läheisenä kumppanina puolustusliitolle, joten liittymisen pitäisi olla suhteellisen yksinkertaista.

Turkki on estänyt Ruotsin liittymisen Natoon useista syistä. Niiden joukossa on väite, jonka mukaan Ruotsi sallii tunnustettujen kurditerroristiryhmien jäsenten toimia maassa, erityisesti militantin Kurdistanin työväenpuolue PKK:n.

Ruotsi muutti terrorismilakejaan aiemmin tänä vuonna ja teki rikokseksi kuulua näihin ryhmiin, mutta ei ole selvää, saako tämä Turkin suostumaan maan Nato-jäsenyyteen.

Ruotsi lähetti yllättävän edustajan Turkkiin – ”paras valttikorttimme”

Calle Koskela 04.06.2023 | 11:46

Entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt edusti Ruotsia Turkin uudelleenvalitun presidentin Recep Tayyip Erdoganin virkaanastujaisissa lauantaina. Turkki ei ole toistaiseksi hyväksynyt Ruotsin Nato-jäsenhakemusta, ja nyt 73-vuotiaan veteraanipolitiikon osallistuminen Ankaran lauantaiseen seremoniaan on herättänyt spekulaatioita ex-pääministerin mahdollisesta roolista Nato-prosessissa.

Bildt toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1991-1994 ja ulkoministerinä 2006-2014. Hänellä on lisäksi ollut useita kansainvälisiä tehtäviä, ja ex-pääministeri esiintyy nykyään usein maailmanpolitiikan käänteiden kommentaattorina. Bildt on kommentoinut myös Turkin politiikkaa, ja esimerkiksi vuonna 2016 hän kehotti Eurooppaa asettumaan presidentti Erdoganin tueksi epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Bildt on Twitterissä kommentoinut lauantain virkaanastujaisseremoniaa. Hän luonnehti tilaisuutta ”vakuuttavaksi”.

Kaikesta huolimatta Ruotsilla ja EU:lla on oltava hyvät välit 85 miljoonan asukkaan ja geopoliittisesti tärkeään Turkkiin, hän kirjoittaa.

Nyt Ruotsin entinen Turkin-lähettiläs Michael Sahlin selittää Expressenille, minkä takia juuri aktiivipolitiikasta vuosia sitten luopunut Bildt edusti Ruotsia esimerkiksi ulkoministeri Tobias Billströmin sijasta. Koska Ruotsin ja Turkin välinen Nato-kiista on yhä ratkaisematta, ei Ruotsista nyt mielellään lähetetä ministeritason edustajia Erdoganin puheille, Sahlin kertoo. Nato-prosessin eri käänteiden aikana ruotsalaisministerit ovat toistuvasti palanneet Ankarasta tyhjin käsin, hän toteaa.

–  Mutta meidän on kuitenkin osoitettavaa hyvää tahtoa, jolloin lähetämme parhaan valttikorttimme, Carl Bildtin. Hän on yksi Ruotsin näkyvimmistä diplomaattisista toimijoista maailmalla, ja hänellä on aikaisemmissa tehtävissään ollut paljon Turkin kanssa tekemisissä.

Myös Bildtin tuki Erdoganille vuoden 2016 vaallankaappausyrityksen jälkeen vaikuttaa asiaan, Sahlin uskoo.

Kysymykseen, vaikuttaako Bildtin vierailu Ruotsin Nato-prosessiin, ei Sahlinilla ole selkeää vastausta.

–  Hyvin vaikea sanoa, sillä se kysymys on niin paljon suurempi.

Sahlinin mukaan Turkin Nato-jarrutuksen taustalla vaikuttavat etenkin Turkin ja Yhdysvaltojen suhteet. Turkki havittelee nyt etenkin yhdysvaltalaisia hävittäjiä, ja hävittäjäkauppojen linkittämisestä Ruotsin jäsenhakemuksen ratifiointiin on spekuloitu viime kuukausina.

–  Jos näin on, niin Ruotsi on pelkkä pelinappula. Siinä tapauksessa Bildtin vierailu muutenkin väkirikkaassa tapahtumassa tuskin merkitsee mahdollisuutta edes keskusteluihin.

Turkin presidentin 20-vuotinen valtakausi jatkuu

Ilkka Ahtokivi 29.05.2023 | 06:34

Kun lähes kaikki äänet oli laskettu Turkin presidentinvaalien sunnuntaisella toisella kierroksella 28. toukokuuta, Recep Tayyip Erdogan oli saanut 52,1 prosenttia äänistä. Hänen haastajansa Kemal Kilicdaroglun äänisaalis oli 47,9 prosenttia.

Erdogan on hallinnut Turkkia 20 vuotta ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä, ja nyt hän sai viisi vuotta lisää.

Äänestysaktiivisuus vaalien toisella kierroksella oli 85 prosenttia. Ensimmäisellä se oli kierroksen 89 prosenttia.

Puheessaan kannattajilleen Istanbulin asuinpaikkansa ulkopuolella Erdoğan kiitti äänestäjiä ja sanoi, että ”ovi Turkin vuosisataan on avautunut”, kertoo sanomalehti Hürriyet.

– Näiden vaalien voittaja on 85 miljoonan ihmisen turkkilainen kansakunta. Olemme saaneet päätökseen presidentinvaalien toisen kierroksen kansakuntamme suosiolla. … Haluan kiittää jokaista kansakuntamme jäsentä, joka jälleen kerran välitti meille vastuun Turkin hallinnasta seuraavien viiden vuoden ajan, hän sanoi.

LUE MYÖS:
Arvio Ruotsista: Turkin vaalituloksella vakavia vaikutuksia

Arvio Ruotsista: Turkin vaalituloksella vakavia vaikutuksia

Akseli Lehtonen 28.05.2023 | 16:17

Turkkilaiset äänestävät tänään sunnuntaina presidentinvaalien toisella kierroksella. Ruotsalaisen Dagens Nyheterin Lähi-idän kirjeenvaihtaja Emma Bouvin arvioi, että vaalituloksella tulee olemaan merkittäviä seuraamuksia koko maailmalle.

Vaaleissa toisella kierroksella ehdolla ovat istuva presidentti, AKP-puolueen Recep Tayyip Erdoğan ja haastaja, CHP-puolueen Kemal Kılıçdaroğlu. 14. toukokuuta järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella Erdoğan sai 49,5 prosenttia äänistä ja Kılıçdaroğlu 44,8 prosenttia.

Toisen kierroksen kannalta merkittävää on, että ensimmäisellä kierroksella 5,2 prosenttia äänistä saanut Sinan Oğan on nyt sanonut tukevansa Erdoğania.

DN:n Bouvinin mukaan Kılıçdaroğlu onkin nyt ottanut kampanjoinnissa uuden vaihteen silmään. Aiemmin hän on esiintynyt leppoisana, mutta nyt ulosanti on kovempaa.

– Nämä eivät ole enää vaalit, vaan kansanäänestys. Menkää kaikki, jotka rakastavat maataan, äänestämään. Olemme täällä pelastaaksemme tämän maan terrorismilta ja pakolaisilta, Kılıçdaroğlu Bouvinin mukaan painottaa aina kun siihen on mahdollisuus.

Mitä tulee vaalien tulosten mahdollisiin vaikutuksiin maailmalla, ovat ne joka tapauksessa Bouvinin mukaan merkittäviä.

Ensinnäkin Ruotsin Nato-jäsenyys on hänen mukaansa edelleen vaakalaudalla. Vaikka jäsenyyden hyväksyminen onkin Turkille todennäköisesti helpompaa vaalien jälkeen voittajasta riippumatta, ei hyväksyntä ole hänen mukaansa mikään läpihuutojuttu.

Syynä epävarmuudelle ovat ”nationalistiset tuulet,” jotka nyt virtaavat Turkissa. Vaikka Kılıçdaroğlu onkin esiintynyt istuvaa presidenttiä maltillisempana, on hänessä silti vahvaa turkkilaisnationalismia.

Toisaalta kirjeenvaihtaja arvioi, että Yhdysvallat uskaltavat todennäköisesti painostaa Turkkia ratifioimiseen entistä voimakkaammin kun vaalit ovat ohi.

Presidentinvaaleilla on myös merkityksellinen Ukrainan sodan kannalta. Turkin rooli sovittelijana Venäjän ja Ukrainan välillä saattaisi Emma Bouvinin mukaan lakata Kılıçdaroğlun voiton myötä.

– Erdoğan kehuu usein voivansa puhua kaikille ja hän oli mukana pelissä, kun tärkeä ”viljasopimus” solmittiin. Se otettiin käyttöön heinäkuussa 2022 ja sen ansiosta viljaa, öljyä ja maissia voidaan kaupata kolmen Ukrainan sataman kautta, Bouvin kertoo.

Sopimusta jatkettiin maaliskuussa, ja se olisi päättynyt presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeisellä viikolla. Venäjä uhkasi vetäytyä sopimuksesta, mutta 17. toukokuuta presidentti Erdoğan ilmoitti Bouvinin mukaan, että he olivat onnistuneet saamaan toisen kahden kuukauden jatkoajan ”venäläisten ystäviemme tuella ja ukrainalaisten ystäviemme ponnisteluilla”.

Kılıçdaroğlu on kampanjansa aikana luvannut myös parantaa Turkin suhteita länteen ja erityisesti Yhdysvaltoihin. Välejä on hiertänyt erityisesti Turkin päätös ostaa venäläinen S-400 -ohjusjärjestelmä vuonna 2o19. Tämän johdosta Yhdysvallat tiputti Turkin pois F-35-hävittäjäohjelmasta.

Mikäli Erdoğan voittaa, suhteiden parantaminen ei Bouvinin mielestä ole kovinkaan todennäköistä.

Turkin presidentti hehkuttaa erityistä Vladimir Putin-suhdettaan

Juuso Laitinen 19.05.2023 | 16:34

Recep Tayyip Erdoğan sanoo amerikkalaiskanava CNN:n haastattelussa, että Turkki ja Venäjä tarvitsevat toisiaan kaikilla mahdollisilla alustoilla.

– Emme ole siinä pisteessä, että asettaisimme Venäjälle pakotteita. Lännen pakotteet eivät sido meitä. Me olemme vahva valtio, ja meillä on positiivinen suhde Venäjän kanssa, Erdoğan sanoo.

Turkissa äänestetään ensi viikolla maan presidentinvaalin toisella kierroksella. Erdoğanin vastustaja Kemal Kılıçdaroğlu on luvannut korjata maan vaurioituneet suhteet länsimaihin. Erdoğanin henkilökohtaiset suhteet Venäjään hän korvaisi valtiollisilla.

Istuva presidentti Erdoğan syyttää Kılıçdaroğlua pyrkimyksistä erottaa Turkki Venäjästä. Hänen mukaansa Ukrainan viljasopimuksen keskiviikkona neuvoteltu kahden kuukauden jatko ei olisi ollut mahdollista ilman hänen hallintoaan.

– Tämä oli mahdollista, koska meillä on erityinen suhde presidentti Putinin kanssa, Erdoğan sanoo CNN:lle.

Haastattelussa presidentti kommentoi myös Ruotsin Nato-hakemusta.

– Niin kauan kuin Ruotsi sallii turkkilaisten terroristiryhmien sivuhaarojen liikkua vapaasti Tukholman kaduilla, emme voi suhtautua myönteisesti Ruotsin Nato-jäsenyyteen, hän sanoo.

– Emme ole valmiita Ruotsin jäsenyyteen juuri nyt, koska Nato-maalla pitäisi olla vahva kanta terrorismin torjunnassa.

Arvio Turkista: Länsimaiden on opittava sietämään Recep Tayyip Erdogania

Arttu Rintanen 19.05.2023 | 07:01

Länsimaiden täytyy ehkä oppia sietämään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania, arvioi italialainen professori ja kansainvälisen politiikan tutkija Nathalie Tocci Politicon kolumnissaan.

Vielä viikko sitten mielipidetiedustelut ennustivat Erdoğanille tappiota presidentinvaaleissa. CHP-puolueen Kemal Kılıçdaroğlun ennustettiin jopa voittavan vaalit ensimmäisellä kierroksella ja oppositiopuolueiden saavan enemmistön maan parlamenttiin.

Toisin kävi. Erdoğanin AKP-puolue ja sen liittolaiset saivat parlamentin 321 paikkaa Turkin 600-paikkaiseen parlamenttiin, ja Kılıçdaroğlu jäi 44,9 prosentin kannatuksellaan kauas Erdoğanin taakse, joka keräsi 49,5 prosentin kannatuksen. Toisella kierroksella Erdoğanin voitto näyttää todennäköiseltä.

Tocci huomauttaa, että Turkki ei ole liberaali demokratia. Erdoğanin johdolla oikeusvaltiota on murennettu ja kansalaisten oikeuksia rajoitettu. Samalla vaalit kuitenkin osoittavat, että Turkki ja Erdoğan eivät ole sama asia. Turkin kansalaisyhteiskunta ansaitsee länsimaiden tuen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että EU:n tulisi aggressiivisesti kritisoida Turkin demokratian tilaa. Erdoğanin odottamaton vaalivoitto osoitti, että autoritäärisellä populismilla on edelleen runsaasti kysyntää, ja Turkin kaltaisessa kansallismielisessä maassa ulkopuolelta tuleva kritiikki tulee helposti ”bumerangina takaisin”.

Tocci painottaa, että tämä ei koske vain Turkkia. EU:n on pystyttävä sietämään myös autoritäärisiä maita, joiden hallinnot eivät ole kaikesta yhtä mieltä EU:n länsimaiden kanssa. Julistuksiin perustuva diplomatialla ja saarnaamisella ei tilannetta muuteta.

– Missään tämä ei näy paremmin kuin länsimaiden epäonnistuneissa yrityksissä houkutella kahden vaiheilla olevia Afrikan, Itä-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maita puolelleen Ukrainan sodan suhteen puhumalla sääntöperäisestä maailmanjärjestyksestä, demokratiasta ja antikolonialismista, Tocci selittää.

Tämä ei tarkoita, että länsimaiden tulisi unohtaa nämä periaatteet. Ratkaisu ei myöskään ole selän kääntäminen Turkille ja muille autoritäärisille maille, sillä tämä vastaavasti avaisi ovet näiden maiden lähentymiseen Venäjän kanssa.

Ratkaisuksi Tocci esittää, että EU:n on ryhdyttävä pragmaattisesti kehittämään kumppanuuksia, joista vastapuolet kokevat saavansa konkreettista hyötyä. Vastaavasti EU:n on hyödyttävä näistä kumppanuuksista samalla tavalla.

Euroopan kannattaisikin Toccin mukaan käydä rehellistä keskustelua siitä, mitä se haluaa ja mitä se voi tarjota, kehystäen tämän prosessin ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion ympärille. Samalla tulee kuitenkin välttää tilannetta, jossa saarnattaisiin arvoista käyden samalla vaihtokauppaa esimerkiksi pakolaisista ja Mustanmeren viljasopimuksesta, kuten tähän asti on tehty.

– On etsittävä vaihtoehtoisia hiljaisempia keinoja vuorovaikutukseen Turkin yhteiskunnan kanssa, jotka eivät rajoitu maan johtoon. Samalla pelkkä vaihtokauppoihin perustuva suhde Erdoganin kanssa ei tee oikeutta Turkille, sen dynaamisuudelle ja muutospotentiaalille, Tocci tiivistää.

 

Asiantuntija: Turkki hyväksyy Ruotsin Natoon vasta kun tämä ehto täytetään

Calle Koskela 18.05.2023 | 23:57

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei ole häviämässä minnekään, arvioi arvostettu yhdysvaltalainen valtiotieteilijä ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Ian Bremmer. GZero World-sivustolle kirjoittava Bremmer kommentoi sunnuntaina pidettyjä Turkin presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta, jossa Erdogan nousi eniten ääniä saaneeksi ehdokkaaksi.

Bremmer odottaa nyt Erdoganin voittavan myös vaalien toisen kierroksen, vaikka opposition Kemal Kılıçdaroğlu johtikin useimpia mielipidekyselyjä vielä ennen sunnuntaita. AKP-puoluetta edustava Erdogan oli vain 275 000 äänen päästä valinnasta jo ensimmäisellä kierroksella, Bremmer toteaa. Vaikka vaalit olivatkin vapaat eivät ne kuitenkaan olleet reilut, Bremmer jatkaa, sillä  istuvana presidenttinä Erdogan pystyy omimaan medianäkyvyyden itselleen.

Tämä tarkoittaa Bremmerin mukaan sitä, että Erdoganin omalaatuinen talouspolitiikka, lännelle harmaita hiuksia aiheuttava ulkopolitiikka ja Turkin autoritaarinen kehitys tulevat jatkumaan. Yhä ennalta-arvaamattomaksi käyvän Turkin tulevaisuudennäkymät vaikuttavat synkiltä, Bremmer kirjoittaa.

– Vähitellen yhden miehen valta korvaa oikeusvaltion, Erdoganin tehdessä itsestään elinikäisen sulttaanin, työntäen Turkin yhä lähemmäs autokratiaa ja kauemmas edustuksellisesta demokratiasta.

Ulkopolitiikan saralla Erdogan tulee jatkamaan tasapainottelua liittolaistensa sekä Venäjän ja Kiinan välillä. Turkki ei tule kääntämään lännelle kokonaan selkäänsä, mutta mikään luotettava Nato-liittolainen maa ei tule olemaan, Bremmer arvioi.

– Kasvavasta epäluottamuksesta ja jännitteistä huolimatta Turkin taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen riippuvuus lännestä tarkoittaa, että pragmaattinen lähestymistapa tulee jatkossakin määrittelemään suhdetta. Erdogan tulee jatkamaan sekä kauppasuhteiden tiivistämistä Venäjään että Ukrainan tukemista läntisiä pakotteita välttäen.

– Hän tulee ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden, mutta vasta kun Yhdysvallat suostuu myymään hänelle F-16-hävittäjiä. Hän tulee pitämään Turkin Natossa, mutta samalla käyttäytymään yhä enemmän liittouman ilonpilaajana, asiantuntija ennustaa.

Erdoganin valtakauden jatkuminen johtaa yhä suurempaan epävarmuuteen, Bremmer varoittaa.

– Niin kuin olemme nähneet Venäjällä ja Kiinassa, vallan ja päätöksenteon äärimmäinen keskittyminen sekä toisinajattelun tukahduttaminen ovat huonon politiikan resepti. Jos valta-asemaa ei kyseenalaisteta, ei virheitäkään kyseenalaisteta.

Turkin presidentinvaali toiselle kierrokselle

Juuso Laitinen 15.05.2023 | 19:07

Kumpikaan Turkin presidentinvaalin ehdokkaista ei saanut vaadittua 50 prosentin äänimäärää, joten vaaleissa järjestetään toinen kierros 28. toukokuuta. BBC:n mukaan asiasta kertoi maanantaina maan keskusvaalilautakunnan johtaja Ahmet Yener.

Äänestysprosentti oli 88,92. Annetuista äänistä on vielä laskematta 0,13 prosenttia. Yenerin mukaan äänimäärä ei riitä nostamaan istuvan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tulosta yli 50 prosentin.

AKP-puoluetta edustava Erdoğan on saanut 49,5 prosenttia lasketuista äänistä. Toisella kierroksella häntä vastaan asettuu republikaanisen kansanpuolue CHP:n Kemal Kılıçdaroğlu, joka on tähän mennessä saanut 44,89 prosenttia äänistä.

Kolmas ehdokas Sinan Oğan on saanut 5,17 prosenttia äänistä.

Kılıçdaroğlu vannotti kannattajiaan olemaan vaipumatta epätoivoon hieman ennen Yenerin julkistusta. Toisen kierroksen vahvistumisen jälkeen hän julisti voittavansa toisella kierroksella varmasti.

Oğan sanoi BBC:n haastattelussa, että ilman häntä Erdoğan olisi voittanut jo ensimmäisellä kierroksella. Hän arvosteli oppositiota vahvoin sanankääntein epäonnistumisesta vaaleissa, eikä antanut suositustaan kummallekaan toisen kierroksen ehdokkaalle.

Lähteet: Tämä on Turkin Nato-jarrutuksen todellinen syy

Calle Koskela 15.05.2023 | 07:40

Turkin Nato-jarrutuksen todellisena syynä ei ole Venäjä tai Ruotsissa järjestetyt mielenosoitukset, vaan tyytymättömyys Naton uuteen strategiseen konseptiin. Näin kertovat eri lähteet ruotsalaiselle Aftonbladetille.

Turkki jarrutti pitkään sekä Suomen että Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia. Vaikka Turkki hyväksyikin Suomen jäsenyyden maaliskuussa, ei Ruotsin hakemuksen kohdalla ole toistaiseksi tapahtunut läpimurtoa. Nato-jäsenhakemuksen kohtalo onkin herättänyt runsaasti keskustelua länsinaapurissa.

Ongelma ei kuitenkaan ole Ruotsi, useat toisistaan riippumattomat ja prosessia tuntevat lähteet kertovat Aftonbladetille. Turkki haluaa jarrutuksellaan muuttaa Naton viime vuonna hyväksymää strategista konseptia, jossa määritellään puolustusliiton strategiat ja uhkakuvat. Tuoreessa strategiassa Venäjää kuvaillaan liittouman suurimmaksi uhkaksi, mutta Turkki kokee muiden Nato-maiden vähättelevän Turkin omaa huolenaihetta, terrorismia.

Terrorismi on Turkille yhtä suuri haaste kuin Venäjä Baltian maille, lähteet kuvailevat. Nyt Turkin hallinto ei koe saavansa Nato-kumppaneiltaan riittävästi tukea terrorismin torjunnassa, asiaa tuntevat kertovat.

Nyt Turkki haluaa Naton ottavan konkreettisemmin kantaa terrorismin uhkaan ja siihen varautumiseen, esimerkiksi liiton puolustussuunnitelmissa. Analyytikoiden mielestä tämä olisi myös sisäpoliittinen signaali, eli osoitus siitä, että Turkin turvallisuuspoliittisia huolenaiheita kunnioitetaan.

Turkilla on jarrutuksessa ”ässä hihassaan”, sanoo Aftonbladetin tietoja kommentoiva ex-diplomaatti Michael Sahlin. Turkki on geopoliittiselta sijainniltaan keskeinen Nato-maa. Puolustusliiton tulee olemaan vaikeaa toteuttaa strategiaansa ilman Turkin tukea, hän arvioi.

Recep Tayyip Erdoğan ei saanut haluamaansa tulosta

Ilkka Ahtokivi 15.05.2023 | 06:29

AKP-puolueen presienttiehdokas Recep Tayyip Erdoğan on saanut Turkin vaalilautakunnan alustavissa tuloksissa Erdoğan 49,5 ja ja republikaanisen kansanpuolueen (CHP) puheenjohtaja Kemal Kılıçdaroğlu 44,8 prosenttia äänistä, kun noin 92 prosenttia äänistä oli laskettu, kertoo Hürriyet Daily News.

Äänestysprosentti oli 87,8.

Jos Erdoğan että Kılıçdaroğlu saavat alle 50 prosenttia äänistä, vaali menee toiselle kierrokselle, joka on 28. toukokuuta.

Kolmas ehdokas Sinan Oğan sai hieman viisi prosenttia äänistä. Oğan sanoi lausunnossaan myöhään sunnuntaina, että on melko todennäköistä, että rakaisu menee toiselle kierrokselle.

Oğan sanoi puoleensa päättävät kumpaa he tukevat sisäisten neuvottelujen jälkeen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

Kiitos mielelläni!

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)