Verkkouutiset

Tiede

Dementian takana voikin olla virus

28.05.2023 | 23:57

Dementia saattaakin olla viruksen aiheuttama sairaus. Stanfordin yliopiston lääketieteen professori Pascal Geldsetzerin tutkimusryhmä uskoo löytäneensä asiasta selvää näyttöä.

Geldsetzer kertoo asiasta Twitter-tilillään.

– Olemme löytäneet puhtaan, kausaalisen todisteen siitä, että vyöruusurokote ehkäisee merkittävän osan dementia-tapauksista. Voisiko virus siis aiheuttaa Alzheimerin taudin? Kyllä!

Professorin mukaan viime aikoina keskustelua on herättänyt mahdollisuus siitä, että virus voisi olla osallisena dementiaan johtavissa tilanteissa. Eniten huomiota on kiinnitetty herpesviruksiin, mukaan lukien vesirokkoon ja vyöruusuun johtavaan VZV-virukseen.

Geldsetzering ryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin Walesin vyöruusurokotteen käytäntöä, jossa vuodesta 2013 lähtien kaikki jotka olivat syntyneet syyskuun toisena päivänä 1933 tai myöhemmin, ovat saaneet kyseisen rokotteen. Tätä ennen syntyneet eivät ole saaneet rokotetta.

Kyseistä dataa oli ryhmän helppo hyödyntää. Selvällä päivämäärällä ja selkeillä mittareilla päästiin nimenomaisesti näyttämään kausaaliutta korrelaation sijaan. Tutkimusryhmien välillä ei siis ole muita erottavia tekijöitä, joita tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon.

– Eihän ole mitään syytä miksi syyskuun 2. päivän 1933 jälkeen syntyneiden pitäisi poiketa millään tavalla niistä, jotka syntyivät vain yhden viikon myöhemmin, paitsi tämä ero rokotteen saannissa. Tämä on kuin kliininen tutkimus: kaksi verrokkiryhmää, joista vain toinen saa toimenpiteen, professori kirjoittaa.

Tutkimuksen asetelmat olivat siis erittäin otolliset. Tavoitteena oli selvittää mikäli vyöruusurokote vaikuttaisi potilaan mahdollisuuksiin saada dementia. Tulokset olivat selvät.

– Kyllä! Arvioimme, että seitsemän vuoden seurantajakson aikana rokotteen saaminen estää viidenneksen uusista dementia-diagnooseista. Artikkelissamme osoitamme laajojen luotettavuustarkistusten avulla, että tämän havainnon on käytännössä mahdotonta johtua muista sekoittavista tekijöistä.

Koska tulokset ovat niin selkeitä, puhtaan sattuman mahdollisuutta pidetään hyvin pienenä.

Lupaavista tuloksista huolimatta asia vaatii Pascal Geldsetzerin mukaan vielä runsaasti jatkotutkimusta.

Tältä näyttää äärilähikuva Auringosta

26.05.2023 | 07:30

Auringon pinnasta on julkaistu uusia erittäin tarkkoja lähikuvia.

Havainnot otettiin Havaijilla sijaitsevalla Daniel K. Inouye -aurinkoteleskoopilla, joka on omassa luokassaan maailman suurin.

Yli kolmen kilometrin korkeuteen rakennettu laite otettiin käyttöön viime vuoden elokuussa. Sen pääpeilin läpimitta on 4,2 metriä.

National Solar Observatoryn julkaisemia kuvia on luonnehdittu kiehtoviksi ja jopa oudoiksi. Auringon pinnalta erottuu yksityiskohtia auringonpilkuista, kuten konvektiosoluja ja plasman liikkeiden jättämiä jälkiä. Kuvien erotuskyky on noin 20 kilometriä. Plasmarakenteet muistuttavat siveltimen vetoja tai pieniä säikeitä.

Eräässä kuvassa näkyvän auringonpilkun läpimitta on noin 30 000 kilometriä. Ne vaikuttavat ympäristöään tummemmilta matalamman lämpötilan vuoksi. Suhteellisten lyhytkestoisia pilkkuja ympäröivät voimakkaat magneettikentät.

D-vitamiinilisä päivittäin vähensi syöpäkuolemia

22.05.2023 | 12:36

Syöpäkuolemat vähenivät 12 prosenttia tutkimuksissa, joissa käytettiin päivittäin D-vitamiinilisää.

Tähän johtopäätökseen päätyi 14 korkeatasoista tutkimusta ja lähes 105 000 osallistujaa käsittänyt katsaus, jossa oli mukana myös Itä-Suomen yliopiston FIND-tutkimus. Tulokset julkaistiin Aging Research Reviews -lehdessä.

D-vitamiinin puutos on yleinen ympäri maailmaa ja erityisen tavallinen se on syöpäpotilailla. D-vitamiinilisän vaikutuksia muun muassa syöpäriskiin tai syövän ennusteeseen on tutkittu paljon.

Nykytiedon valossa D-vitamiinilisän käyttö ei näytä suojaavan syöpään sairastumiselta, mutta se saattaa vähentää todennäköisyyttä kuolla syöpään. Eri tutkimuksissa aiheesta on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia. Nyt julkaistun katsauksen tarkoituksena olikin käydä systemaattisesti läpi tähänastinen tutkimusnäyttö D-vitamiinilisän käytön yhteydestä syöpäkuolleisuuteen.

Saksan syöpätutkimuskeskuksen DKFZ:n toteuttama kirjallisuuskatsaus käsitti kaikkiaan 14 korkeatasoista kokeellista tutkimusta, joissa oli yhteensä lähes 105 000 osallistujaa. Kaikissa tutkimuksissa osallistujat oli satunnaistettu käyttämään joko D-vitamiinilisää tai lumevalmistetta.

Kun kaikki 14 tutkimusta yhdistettiin, D-vitamiinin käytöllä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä syöpäkuolleisuuteen. Tuloksissa havaittiin kuitenkin suuri ero, kun tutkimukset jaoteltiin sen mukaan, käytettiinkö D-vitamiinilisää päivittäin 10–100 mikrogrammaa vai kuukausittain tai harvemmin hyvin suurina, 1 500–3 000 mikrogramman kerta-annoksina.

Neljässä tutkimuksessa harvoin käytetyillä suurilla annoksilla ei havaittu vaikutusta syöpäkuolleisuuteen. Sen sijaan kymmenen tutkimuksen päivittäisellä D-vitamiinilisän käytöllä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys 12 prosenttia pienempään syöpäkuolleisuuteen.

Tutkijoiden mukaan päivittäisen käytön etuna voi olla se, että näin elimistössä on jatkuvasti D-vitamiinin aktiivista muotoa, jonka oletetaan voivan estää syövän kasvua. Näissä tutkimuksissa D-vitamiinilisää käytettiin riippumatta siitä, oliko osallistujilla D-vitamiinin puutosta vai ei.

Suurempi vaikutus syöpäkuolleisuuteen voitaisiinkin luultavasti nähdä, jos tarkasteltaisiin vain D-vitamiinin puutteesta kärsineitä.

– Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millaisilla D-vitamiinin päiväannoksilla syöpäkuolleisuutta voitaisiin tehokkaimmin vähentää, sanoo tiedotteessa apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Virtasen mukaan kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että D-vitamiinin saanti kattaa edes nykysuositukset.

Ihmisen hiki on ehtymätön tiedonlähde

17.05.2023 | 07:17

Iholle asetettuun laastariin kertyvä hiki ja sen sisältämät nanokokoiset vesikkelit eli eksosomit paljastavat tietoja elimistön tilasta ja voivat tuoda esiin merkkejä jopa erilaisista sairauksista.

Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämän menetelmän sovellusmahdollisuudet ulottuvat sairauksien diagnostiikan lisäksi myös lääketeollisuuteen.

Eksosomit ovat pieniä kalvorakkuloita, jotka sisältävät runsaasti erilaisia molekyylejä kuten proteiineja, RNA:ta, DNA:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita. Lähes kaikki elimistön solut kykenevät erittämään eksosomeja. Niitä erittyy muun muassa rintamaitoon ja hikeen.

Eksosomeja ja niiden sisältämiä molekyylejä analysoimalla saadaan arvokasta tietoa elimistön ja kudosten tilasta.

Oulun yliopiston tutkijat kuvaavat tuoreessa artikkelissaan uudenlaisen menetelmän hien sisältämien eksosomien keräämiseen, uuttamiseen ja analysointiin. Tutkimuksessa kerättiin hikeä terveiltä ja tyypin 2 diabetesta sairastavilta koehenkilöltä iholle asetetun laastarin avulla.

Keksinnön taustalla on pitkäjänteinen tutkimustyö, jossa tavoitteena on kehittää kliiniseen käyttöön soveltuvia ei-kajoavia menetelmiä terveyden ja sairauksien seurantaan.

– Aloitimme ihmisen hien tutkimisen vuonna 2013, ja nyt työ kantaa hedelmää, tutkimusryhmää johtava professori Seppo Vainio kertoo tiedotteessa.

Pienen mittakaavan kokeista alkanut tutkimus on laajentunut, ja pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntynyt menetelmä voidaan Vainion mukaan siirtää nyt laajempien potilasjoukkojen tutkimiseen.

– Kehittämäämme teknologiaa voidaan soveltaa hyvin laajamittaisesti erilaisiin kliinisiin tutkimuksiin. Näytteet on helppo kerätä potilailta esimerkiksi tarkastuskäyntien yhteydessä ja säilöä biopankkiin. Myös potilaiden toipumisen seuranta voi tulla mahdolliseksi, tutkijatohtori Nsrein Ali kertoo.

Hien eksosomeja voitaisiin Vainion mukaan hyödyntää paitsi sairauksien diagnostiikkaan myös terveysriskien ennakoimiseen ja torjuntaan, minkä lisäksi sovellusmahdollisuuksia löytyy lääketeollisuudessa.

Koska eksosomit kykenevät ylittämään monia elimistön biologisia esteitä, ne soveltuvat mainiosti kuljettamaan lääkeaineita eri kudoksiin.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Molecular Sciences -tiedelehdessä.

TE: Näin paljon Olkiluoto 3:n reaktorissa on säteilyä

14.05.2023 | 23:52

Ei ole yllätys, että ydinreaktorin sisällä säteilee todella paljon. Nyt Talouselämä on yhdessä asiantuntijoiden kanssa laskenut, kuinka paljon säteilyä vastikään valmistuneessa Olkiluoto 3:n reaktorissa oikeastaan on.

Ihminen saisi ydinreaktorissa tappavan annoksen säteilyä jopa parissa millisekunnissa. Laskelma on kuitenkin puhtaasti spekulatiivinen, korostaa ydinreaktoriturvallisuuden professori Jaakko Leppänen. Käytännön merkitystä sillä ei ole.

– Kysymyksenä tuo on vähän sama kuin että kuinka nopeasti kuolee palovammoihin, jos työntää päänsä rakettimoottoriin. Vastaus on, että aika nopeasti, mutta eihän tuollaista tilannetta käytännössä tule missään vastaan.

Ydinsäteilyn annosnopeus Olkiluoto 3:n reaktorin sisällä on noin kolme kilosievertiä sekunnissa, lehti ja asiantuntijat arvioivat. Vertailun vuoksi todettakoon, että reaktiossa säteilee siis 10 000–100 000 miljardia kertaa enemmän kuin ulkomaailmassa.

Vaikka ydinreaktorin säteily tappaisikin ihmisen alle silmänräpäyksessä, suojaa reaktorin uraani vielä pahemmalta. Uraani pysäyttää nimittäin gammasäteilyn erittäin tehokkaasti.

Astronomit havaitsivat ensimmäistä kertaa hurjan näyn: ”Näemme tässä Maan tulevaisuuden”

07.05.2023 | 17:31

Astronomit ovat ensimmäistä kertaa havainneet laajenevan tähden nielevän planeetan, uutisoi MIT News.

Kun tähtien käyttämä polttoaine loppuu, ne laajenevat miljoona kertaa tavallista kokoaan laajemmaksi, niellen kaikki tiellä olevat planeetat. Aiemmin tutkijat ovat onnistuneet havaitsemaan tähtiä juuri ennen ja juuri sen jälkeen, kun ne ovat nielleet planeetan, mutta eivät koskaan nielemisen aikana.

Nielty planeetta oli Jupiterin kokoinen ja sijaitsi 12 000 valovuoden päässä Maasta, Kotkan tähdistön lähettyvillä.

Astronomit havaitsivat kymmenen päivän ajan 100 kertaa normaalia kirkkaamman tähden, joka myöhemmin hiipui nopeasti pois. Kuuman valkoisen välähdyksen jälkeen he havaitsivat myös pidemmän kylmän signaalin.

Astronomit tekivät havainnon jo toukokuussa 2020, mutta heillä kesti yli vuosi selvittää, mitä oli tapahtunut.

Tutkijat olivat alun perin etsineet kaksoistähtien purkauksia, joissa vapautuu vetyä ja heliumia. Nyt purkauksessa oli kuitenkin vapautunut materiaaleja, joita voi syntyä vain erittäin kylmissä olosuhteissa. Tämän ei pitäisi olla mahdollista, sillä tähtien laajetessa niiden lämpötila nousee.

Tutkijoita hämmensi myös se, että vapautuneet energiamäärät olivat tavallista kaksoistähden purkausta pienempiä. Lopulta he tajusivat, että kyseessä ei ollut kaksoistähden purkaus vaan tähti, joka oli juuri niellyt läheisen planeetan.

Välähdys oli ollut Jupiterin kokoisen planeetan viimeinen hetki. Nielty planeetta vajosi tähden ytimeen, jonka jälkeen tähti räjäytti ulkokerroksensa avaruuteen, josta syntyi valtavasti kylmää pölyä. Tämä selitti räjähdystä seuranneet signaalit.

– Näimme planeetan nielemisen viimeiset hetket, kertoo tutkimukseen osallistunut tohtori Kishalay De.

Samanlainen kohtalo odottaa viiden miljardin vuoden päästä myös Maata sekä aurinkokunnan sisäplaneettoja. Den mukaan jos jokin toinen sivilisaatio tarkkailee meitä tuolloin 10 000 valovuoden päästä, he näkisivät myös Auringon kirkastuvan sen puhaltaessa osan omasta massastaan pois.

– Näemme tässä Maan tulevaisuuden, De tiivistää.

Korkea verenpaine voi johtua pitkistä puheluista

06.05.2023 | 15:15

Brittitutkimuksen mukaan pitkät puhelut voivat olla haitallisia verenpaineelle. Asiasta uutisoi The Times.

Tutkimus teetettiin 212 000 aikuiselle, joiden keski-ikä oli 54 vuotta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein henkilöt puhuvat puhelimessa. 12 vuoden seurantajakson perusteella todettiin, että korkean verenpaineen riski kasvoi sen mukaan, mitä enemmän ihminen puhui puhelimessa.

Tutkimuksen mukaan he, jotka puhuivat puhelimessa yli 30 minuuttia viikossa kärsivät korkeasta verenpaineesta 12 prosenttia todennäköisemmin, kuin he, jotka viettivät vähemmän aikaa puhelimessa.

Tutkimuksella ei voi perustella syy-seuraus-suhdetta, sillä kyseessä on havainnointitutkimus. Tutkijoiden mukaan verenpainetta saattaa kuitenkin nostaa altistuminen matkapuhelinten lähettämälle pienelle määrälle radiosäteilyä. Pitkillä puheluilla on yhteys myös huonompaan uneen ja kasvavaan stressiin, joka voi vahingoittaa sydän- ja verisuoniterveyttä.

Yhteys korkeaan verenpaineeseen havaittiin tutkimuksessa vain niillä ihmisillä, jotka pitivät puhelinta korvaansa vasten.

– Puhelimessa puhuttujen minuuttien määrällä on yhteys sydämen terveyteen. Useampi minuutti tarkoittaa suurempaa riskiä, tutkimuksen johtaja Xianhui Qin kertoi The Timesille.

– Tulostemme mukaan kännykkään puhuminen ei välttämättä vaikuta korkeaan verenpaineeseen, kunhan puhelut kestävät vähemmän kuin 30 minuuttia viikossa, hän jatkaa.

Tuloksen vahvistamiseksi pitää suorittaa lisätutkimuksia.

– Siihen asti on järkevää pitää puhelut minimissä sydänterveyden ylläpitämiseksi, Qin muistuttaa.

Tällaisia ovat eläinsuojelurikokset Suomessa

05.05.2023 | 09:00

Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä, jotka ovat laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset.

Väitöskirjatutkija Elli Valtosen mukaan suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua.

– Tavallista on, että eläin oli jätetty ruuatta ja vedettä, sen pitopaikka on likainen tai vaarallinen, muuta sen tarvitsemaa perushoitoa laiminlyödään tai sille ei hankita eläinlääkärin hoitoa tai lopetusta sen ollessa sairas tai vammautunut, hän kuvailee tyypillistä passiivista kaltoinkohtelua.

Valtonen kävi tutkimustaan varten läpi 948 eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta annettua käräjäoikeuden tuomiota vuosilta 2011-2021. Tuomiot oli kerätty koko Suomesta lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

– Luokittelimme laajamittaiseksi eläinsuojelurikokseksi tapaukset, joissa rikoksen kohteena oli kerrallaan vähintään 15 eläintä ja teko oli kestänyt vähintään kaksi kuukautta tai toistunut, Valtonen täsmentää.

Laajamittaisista eläinsuojelurikoksista syytetyt olivat muita useammin keski-iän ylittäneitä naisia. Enimmillään eläimiä oli rikoksen kohteena satoja. Kaksi kolmesta laajamittaisesta teosta johti eläimen kuolemaan.

Kuitenkin lähes 80 prosenttia laajamittaiseen tekoon syyllistyneistä vastaajista ei itse nähnyt toimineensa rikollisesti. Laajamittaiset teot tuomittiin muita useammin törkeinä eläinsuojelurikoksina ja ne johtivat myös useammin eläintenpitokieltoon.

Valtosen mukaan laajamittaisten tekojen piirteet ja tekijäprofiili viittaavat siihen, että kyse saattaa usein olla eläinten keräilystä, joka on pakonomaisen keräilyn alalaji.

– Useissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että eläinten keräily on tavallisempaa keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla ja eläinten kuolleisuus on heidän hoidossaan suurta. Eläinten keräilijä ei itse näe aiheuttavansa kärsimystä eläimille, hän kertoo.

Väkivaltaisia rikoksia tekevät useammin nuoret miehet

Joka neljäs eläinsuojelurikossyyte koski eläimen väkivaltaista kohtelua. Tavallisimmin eläintä oli potkittu tai lyöty joko käsin tai jonkinlaista astaloa käyttäen. Eläimiä oli usein myös puukotettu, kuristettu, paiskottu ja pudotettu korkeilta paikoilta. Tavallisin uhri oli koira.

Väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytetyt olivat muita useammin miehiä ja keskimäärin nuorempia kuin muut vastaajat. Eläin oli joka toisessa tapauksessa jonkun muun kuin tekijän, joko tuntemattoman ohikulkijan tai tekijän perheenjäsenen tai puolison eläin.

– Tässä on syytä kiinnittää huomiota kansainvälisissäkin tutkimuksissa havaittuun lähisuhdeväkivallan ja eläimiin kohdistuvan väkivallan väliseen yhteyteen. Eläintä saatetaan vahingoittaa, koska sen avulla voidaan esimerkiksi kiristää, kostaa tai muuten vahingoittaa puolisoa tai sukulaista, Valtonen sanoo.

– Toisaalta ihmisten omia eläimiään kohtaan harjoittama väkivalta jää tässä aineistossa luultavasti hieman piiloon – päätyäkseen oikeuskäsittelyyn eläimeen kohdistuvalla väkivallalla on oltava silminnäkijä, joka on nähnyt tilanteen ja uskaltaa todistaa tekijää vastaan, hän jatkaa.

Tuomioistuimilla vaihteleva linja eläinsuojelurikostuomioissa

Käräjäoikeuksien ratkaisut poikkesivat toisistaan huomattavasti uhrina olleen eläimen kokemaa kärsimystä arvioitaessa.

Keskenään samankaltaiset teot, joissa eläin oli esimerkiksi kuristettu tai tukehdutettu kuoliaaksi, saattoivat aiheuttaa yhden tuomarin arvion mukaan vain vähäistä kärsimystä ja täyttää siten vain lievän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit, kun taas toinen tuomari arvioi eläimen kokeman kärsimyksen voimakkaaksi ja pitkäaikaiseksi, ja antoi tuomion perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta, Valtonen kertoo.

Myös eläintenpitokiellon ja eläinten menettämisseuraamuksen määräämisessä oli suurta vaihtelua, eikä syyttäjä aina muistanut vaatia tai tuomari tuomita niitä vakavissakaan tapauksissa.

– Eläintenpitokiellon ja menettämisseuraamuksen vaatiminen ja tuomitseminen ovat oikeuslaitoksen tärkeitä tehtäviä, jotta rikoksen kohteeksi joutuneita tai vaarassa olevia eläimiä voidaan suojella tulevilta rikoksilta, Valtonen muistuttaa.

Hän toivoo, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota niin poliisin, syyttäjien kuin tuomareidenkin koulutuksessa.

Kehitteillä aivoteknologiaa – potilas voisi ohjata laitteita ajatuksen voimalla

04.05.2023 | 10:37

Aalto-yliopistossa helmikuussa alkaneen hankkeen tavoitteena on hyödyntää potilaan omaa aivotoimintaa neurologisten sairauksien hoidossa. Tutkimuksessa kehitettävä aivokäyttöliittymä (brain–computer interface, BCI) toimii mittaamalla potilaalta sähköisiä signaaleja, jotka syntyvät hänen ajatellessaan motorisia liikkeitä, ja muuttamalla nämä signaalit tietokoneen käskyiksi.

Aivojen magneettistimulaatio (transcranial magnetic stimulation, TMS) voi synnyttää aivoihin aktivoivan sähkövirran ja saada stimulaation avulla aikaiseksi vaikkapa peukalon liikahduksen.

Hankkeessa hyödynnetään ja sen tekee mahdolliseksi Aallossa kehitettävä robottiavusteinen ja monipaikkainen TMS-teknologia (mTMS). Siinä robotti voi ohjata pulsseja aivojen yhdestä osasta toiseen vain sekunnin murto-osassa ja stimuloida aivoja monesta kohdasta samanaikaisesti.

Tutkijat hyödyntävät aivojen sähköisten signaalien mittaamiseen myös yhteistyökumppaniyritys Bittium Biosignalsin kehittämää aivosähkökäyrää (EEG). Tutkimushanketta johtaa Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen tutkija, dosentti Pantelis Lioumis.

– Tavoitteena on, että potilas voisi ohjata monenlaisia laitteita ajatuksen voimalla, esimerkiksi kuvittelemalla liikuttavansa kättään. Yksilöllisen kuntoutusteknologian avulla pystyisimme lukemaan potilaan aivoista hänen aikomuksensa reaaliaikaisesti ja hyödyntää sitä motorisessa kuntoutuksessa, Lioumis kertoo tiedotteessa.

Hankkeessa hyödynnettävä EEG-teknologia mahdollistaa datan reaaliaikaisen striimauksen. Tämän ansiosta potilas voi ajatustensa – ja aivosignaaliensa – ohjaamana stimuloida aivojaan mTMS-teknologiaa hyödyntäen.

TMS:n avulla voidaan esimerkiksi aiheuttaa käden, kasvojen tai jalan liikkeitä. Tällä tavoin uusi hanke liittyy Aallon professori Risto Ilmoniemen vetämiin ConnectToBrain ja mTMS-hankkeisiin, joissa on mukana joukko kansainvälisiä tutkijoita.

– Terapeutin sijaan aivoja stimuloi algoritmin ohjaama robotti, joka myös siirtää stimulaatiopaikkaa sähköisesti ja automaattisesti sen mukaan, miten aivot reagoivat. Jo laitteen nykyinen teknologinen kehitystaso mahdollistaa sen, että stimulaatiota voidaan ohjata samanaikaisten aivosignaalien perusteella, kertoo Ilmoniemi.

Oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta

Ylipiston mukaan on tärkeää, että aivoja stimuloidaan juuri oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta, kun potilaalla on aikomus liikuttaa tiettyä raajaa. Haasteena on, että TMS-pulssin aiheuttama häiriösignaali EEG:ssä voi olla jopa kymmeniä tuhansia kertoja suurempi kuin aivosähkökäyrän signaali. TMS siis periaatteessa peittää aivosähkökäyrän.

– Meidän pitää saada kaivettua esiin alun perin näkymätön EEG-informaatio, tässä siis potilaan aikomus liikuttaa kättään. Sen vuoksi häiriösignaalin reaaliaikainen poistaminen on tärkeää, sanoo Bittium Biosignalsin myyntipäällikkö Jukka Kinnunen.

Lioumiksen mukaan vie aikaa tehdä algoritmeista kykeneviä saamaan reaaliaikaisesti selville, mitä raajaa potilas tarkalleen ottaen haluaa liikuttaa. Tässä työssä ovat mukana tutkijatohtori Ivan Zubarev ja väitöskirjatutkija Matilda Makkonen.

Apua myös masennuksen hoitoon?

Kuntoutuksen lisäksi uusi teknologia voisi olla hyödyllinen masennuksen hoidossa. Masennus ei ilmene vain yhdessä kohdassa aivoja vaan monen eri osan yhteisvaikutuksena. Siksi masennuksen tehokas hoitaminen TMS:n avulla vaatinee monimutkaisempia stimulaatiosarjoja, jotka ulottuvat samanaikaisesti aivojen eri osiin.

– Positiivisiin ja negatiivisiin ajatuksiin liittyviä aivotoimintoja on yleensä aivokuoren etuosassa, mutta se myös vaihtelee potilaiden välillä. Uuden teknologian avulla voisimme tarjota yksilöllistä terapiaa kullekin potilaalle, jolloin se on aiempaa tarkempaa ja tehokkaampaa, Lioumis sanoo.

Nämä väestöryhmät jättivät koronarokotteen ottamatta

21.04.2023 | 08:09

Tämä selviää Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa testattiin lähes 3 000 terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen. Kyseessä on kansainvälisesti laajin tähän mennessä aihetta selvittänyt tutkimus.

Koronarokotteen jättivät ottamatta etenkin ne ihmiset, joilla ei ollut palkkatuloja, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi tai joiden lähisukulaiset, erityisesti äiti, eivät olleet ottaneet koronarokotetta.

Terveyteen liittyvistä muuttujista erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kertovat diagnoosit tai lääkeostot olivat yhteydessä matalampaan rokottautumisaktiivisuuteen.

– Palkkatulojen puuttuminen voi johtua joko työttömyydestä, sairaudesta tai eläköitymisestä. Lisäksi tuloksemme osoittivat, että palkansaajien joukossa pienempipalkkaiset ottivat muita harvemmin ensimmäisen koronarokotteen, toteaa tutkijatohtori Tuomo Hartonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.

– Tutkimuksemme ei anna vastauksia siihen, mistä näkemämme yhteydet johtuvat. Voimme kuitenkin olettaa, että esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa. Rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet saattavat koskea erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Vieraskielisten taas voi olla hankalampaa saada tietoa omalla äidinkielellään, Hartonen arvioi.

Tutkimusryhmä analysoi koko väestön kattavia kansallisia terveys- ja väestörekisteritietoja koronapandemiaa edeltävältä ajalta ja vertasi tuloksia rokotusrekisteristä saatuihin tietoihin ensimmäisen koronarokoteannoksen osalta. Tutkimusaineisto rajattiin 30–80-vuotiaisiin.

–Tutkimuksemme erityisenä vahvuutena on sen pohjautuminen koko Suomen väestön kattaviin rekistereihin. Näin vältämme kyselytutkimuksille tyypillisen ongelman eli osallistujien valikoitumisen, sanoo tutkijatohtori Bradley Jermy FIMMistä.

Tutkijat korostavat, että tulokset kuvaavat muuttujien ja rokottautumisen yhteyttä väestötasolla, mutta niiden perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista. Tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että muutenkin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien joukossa rokottautumisaktiivisuus on heikointa.

Tutkijat loivat koneoppimiseen perustuvan rokottautumista ennustavan mallin

Yksittäisten muuttujien tutkimisen lisäksi tutkijat muodostivat myös koneoppimiseen perustuvan rokottautumista ennustavan mallin. Ennustemalli pystyy erottelemaan riskitekijöiden yhdistelmät, joiden kohdalla todennäköisyys ottaa koronarokote on selvästi keskimääräistä pienempi.

Koko tutkimusaineistossa ainakin yhden koronarokotuksen ottaneiden henkilöiden osuus oli noin 90 prosenttia. Rokotettujen osuus oli vain 19 prosenttia siinä yhdessä prosentissa väestöä, jonka ennustettu rokottautumisen todennäköisyys oli pienin. Koko 30-80-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna tämä yksi prosenttia tarkoittaa noin 32 000 henkilöä.

– Tutkimuksemme on luonut puitteet tunnistaa koneoppimisen ja tilastollisten menetelmien avulla ne ryhmät, joiden osallistuminen rokotusohjelmiin on kaikkein epätodennäköisintä, toteaa tästä osatutkimuksesta vastannut ryhmänjohtaja Andrea Ganna FIMMistä.

– Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia ja ennustemallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi rokotuskampanjoiden suunnittelussa, kertoo FinRekisterit-tutkimuksen johtava tutkija, tutkimusprofessori Markus Perola THL:stä.

Tutkimus on toteutettu osana FinRekisterit/FinRegistry-tutkimushanketta, joka on THL:n ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) yhteinen. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu Nature Human Behavior -tiedelehdessä.

Uusi tutkimus voi osaltaan selittää hyönteiskatoa

19.04.2023 | 07:00

Valosaaste saa yksilöt läpikäymään muodonvaihdoksen aikuiseksi perhoseksi liian myöhään syksyllä sen sijaan, että ne kehittyisivät talvenkestäviksi koteloiksi. Uuden kansainvälisen tutkimuksen tulokset voivat osaltaan selittää hyönteiskatoa.

Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että jo heikkokin valosaastealtistus yöaikaan estää kasvavia perhostoukkia kehittymästä talvehtiviksi koteloiksi oikeaan aikaan.

Monet hyönteiset käyttävät päivänpituutta elinkiertonsa tahdistamiseen suhteessa vuodenaikojen vaihtumiseen, ja loppukesän lyhenevät päivät aikaansaavat siirtymisen talvehtivaan tilaan. Lyhyet päivät, jotka viittaavat syksyn olevan lähellä saavat perhosentoukat valmistautumaan kotelona talvehtimiseen.

Jos taas päivät ovat pitkiä, mikä viittaa siihen, että uusi sukupolvi ehtii vielä käydä elinkiertonsa läpi ennen talvea, tai valosaaste saa perhosentoukat virheellisesti tulkitsemaan päivät pitkiksi, niin silloin koteloitunut yksilö kehittyy heti aikuiseksi perhoseksi.

Valosaasteen erehdyttämät perhoset eivät kuitenkaan pysty menestyksellisesti lisääntymään syksyn olosuhteissa, eivätkä ne myöskään selviä talvesta hengissä.

Journal of Applied Ecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa testattiin, miten valosaaste vaikuttaa ruutumittarin (Chiasmia clathrata) toukkien kehittymiseen talvehtiviksi koteloiksi.

Tutkimuksessa verrattiin lisäksi kaupunki- ja maaseutuympäristöjen populaatioita mahdollisten kaupunkipopulaatioissa evoluution myötä syntyneiden sopeumien selvittämiseksi, ja tämä vertailu toteutettiin sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa.

Tutkimuksen mukaan kaupunki- ja maaseutupopulaatioiden perhoset reagoivat valosaasteeseen samalla tavalla. Kaupunkipopulaatiot eivät siis näytä sopeutuneen kaupunkien valosaasteiseen ympäristöön.

Keski-Euroopan populaatiot olivat herkempiä valosasteelle kuin pohjoismaiset populaatiot, mikä korostaa tarvetta valosaasteen haittojen vähentämiseksi erityisesti eteläisemmillä leveysasteilla.

Tutkimuksen mukaan huomionarvoista on kuitenkin se, että valosaaste silti vaikutti kielteisesti myös pohjoismaisiin populaatioihin, joten valosaasteen vähentämisestä on hyötyä myös suomalaisille perhospopulaatioille.

– Valosaaste vaikuttaa luontoon yhä enemmän, ja tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että valosaaste saattaa myös vaarantaa hyönteisten menestyksellisen talvehtimisen, akatemiatutkija Sami Kivelä Oulun yliopistosta toteaa.

– Tutkimustuloksemme ovat yhdenmukaiset aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta maantieteellinen vaihtelu herkkyydessä valosaasteen vaikutuksille sekä kaupunkiperhosten sopeutumattomuus valosaasteeseen ovat uusia havaintoja, hän jatkaa.

– Ihmisen toiminnan haittavaikutusten hillitsemisen kannalta tuloksemme ovat siinä mielessä lupaavia, että tähän yksittäiseen tekijään on suhteellisen helppoa vaikuttaa, toteaa professori Thomas Merckx Vrije Universiteitista Brysselistä.

Tutkimuksessa oli mukana myös Czech University of Life Sciences Prague.

Tulevaisuuden lääkkeet voivat muistuttaa astmapiippua

10.04.2023 | 08:40

Tutkijat kehittävät hengitettäviä lääkkeitä ja rokotteita, joilla voidaan tulevaisuudessa hoitaa muun muassa hengitystieinfektioita.

Amerikkalaislehti Wall Street Journalin haastattelemat tutkijat kertovat, että keuhkoilla on paljon potentiaalia sairausten torjunnassa, sillä ne tarjoavat suoran yhteyden verenkiertoon ja ovat jatkuvassa kontaktissa ulkomaailman kanssa.

Kokeissa on hyödynnetty tekniikoita kuten nanolääketiedettä ja hiukkastekniikoita, jotta lääkkeiden vuorovaikutusta keuhkojen kanssa saadaan tehostettua. Lääkkeitä kehitetään ilmateitse leviäviin hengitystiesairauksiin sekä muun muassa kystiseen fibroosiin, keuhkosyöpään, skitsofreniaan, migreeniin ja Parkinsonin tautiin.

Lääkealtistuksen onkin todettu olevan tavallista tehokkaampi, kun lääkkeet nautitaan keuhkojen kautta. Ne myös imeytyvät nopeammin ja hillitsevät hengitystieinfektioiden leviämistä.

– Jos haluamme lääkkeen keuhkoihin, ajattelimme, että meidän pitää laittaa se suoraan sinne, toteaa Philip Santangelo Emoryn yliopistosta.

Hengitettävien kemoterapialääkkeiden eduksi on puolestaan havaittu se, etteivät potilaat menetä hiuksiaan. He myös välttävät muut systemaattiset sivuvaikutukset.

Lääkeyhtiön hurja lupaus: Syöpärokote valmis lähivuosina

08.04.2023 | 11:52

Useita vakavia sairauksia kuten syöpää, sydän- ja verisuonitauteja ja autoimmuunisairauksia vastaan voidaan kehittää rokote vuoteen 2030 mennessä. Näin uskovat useat lääkeyhtiöiden edustajat ja rokotteiden kehittäjät, kertoo Brittilehti Guardian.

Rokotteiden kehityksen katsotaan ottaneen huomattavia edistysaskelia koronaepidemian aikana, kun koronaa vastaan kehitettiin rokotteita kovassa aikataulupaineessa.

Muun muassa lääkeyhtiö Modernalla on kehitteillä useita uusia rokotteita, jotka ovat yhtiön edustajan mukaan erittäin lupaavia.

Modernan johtava tutkija Paul Burton kertoo Guardinille uskovansa useiden sairauksien olevan jo lähivuosina estettävissä rokotteilla. Syöpäkasvaimia vastaan kehitetty rokote voisi tehota useisiin eri syöpiin.

– Meillä tulee olemaan tuo rokote ja siitä tulee erittäin tehokas, ja se tulee säästämään satoja tuhansia, ellei miljoonia ihmishenkiä. Uskon, että voimme tarjota yksilöllisiä syöpärokotteita useita eri kasvaintyyppejä vastaan ihmisille ympäri maailmaa, Burton sanoo.

Syöpärokote perustuisi mRNA-teknologiaan. Teknologian avulla rokote varoittaa immuunijärjestelmää syövästä, joka on aluillaan. Rokote voi hyökätä kasvainta vastaan ja tuhota sen.

Vastaavaa rokotetta voidaan kehittää Burtonin mukaan myös useisiin muihin tauteihin.

Tutkijat vaativat panostuksia vetytutkimukseen

16.03.2023 | 10:37

Suomen menestys vetykilpailussa vaatii osaajia ja tutkimusinnovaatioiden kiihdyttämistä, vetytutkijoiden muodostama Suomen vetytutkimusfoorumi katsoo julkaisemassaan tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisessä vetykilpailussa, jos vetyosaajien ja innovaatioiden lisäämistä kiihdytetään hallitusohjelmassa 2023–2027. Myös hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen vaatii siirtymää kohti vetytaloutta.

Vetytalous nousee tulevaisuudessa osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Vetytaloudessa on odotettavissa tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden välillä, ja valmisteilla on tuhansia vetyhankkeita Euroopassa ja kansainvälisesti.

Vetykilpailussa keskeisiä seurattavia kohdemaita ja yhteistyökumppaneita ovat tutkijoiden mukaan muun muassa Pohjoismaat, Saksa ja Yhdysvallat. Vetysiirtymän toteutus edellyttää joustavaa ja nopeaa kaavoitusta sekä luvitusta koko arvoketjun investoinneille. Paremmin ennakoitava EU-sääntely vähentää teollisiin investointeihin liittyvää riskiä.

Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa myös vetysiirtymässä. Suomen vetytutkimusfoorumin mukaan menestyminen vetysiirtymässä vaatii suunnitelmallista panostamista myös tulevassa hallitusohjelmatyössä.

Vaadittavat toimenpiteet ovat ohjelmaluonteinen pitkäjänteinen rahoitus osaajien kouluttamiseksi kaikilla koulutusasteilla, vetysiirtymän tutkimusinfrastruktuurin ja datan käytön systemaattinen kansallinen kehittäminen, kansainvälinen (erityisesti pohjoismainen) tutkimusyhteistyö vetysiirtymässä ja tutkimus-investointi-syklien tukeminen ja kiihdyttäminen sekä investointiriskien vähentäminen tiiviimmällä yhteistyöllä tutkimuslaitosten ja yritysten välillä.

Huomioitavat kokonaisuudet ovat osaamiseen panostaminen koko vetyarvoketju huomioiden (vihreä sähkö, vedyn monimuotoinen tuotanto, siirto ja jakelu sekä vedyn käyttö eri sovelluksissa), systeemitason merkitys tehokkaassa, turvallisessa ja joustavassa energia-siirto-varastointi-toimitusketjussa, lisäarvotuotteet (kuten vetypohjaiset vihreät polttoaineet ja kemikaalit) vetysiirtymän keskiössä hyvinvoinnin lisäämisessä Suomeen ja energiasiirtoinfrastruktuuri.

Vaadittavat edellytykset vetysiirtymän hyötyjen kotiuttamiseksi Suomeen ovat monialaisten osaajien koulutus huomioiden niin kansalliset kuin kansainväliset osaajaresurssit, uusimman teknologian hyödyntäminen Suomen teollisissa investoinneissa koko arvoketjussa ja vetysiirtymän teknologiakehitys ja -tuotanto Suomessa.

Suomen vetytutkimusfoorumi on keskeisten tutkimus- ja koulutustoimijoiden perustama yhteisö. Foorumi edistää suomalaista vetyosaamista yhteisillä toimintasuunnitelmilla ja tulevaisuusvisioilla sekä edustaa akateemisia toimijoita muiden vetytoimijoiden rinnalla. Suomen vetytutkimusfoorumissa mukana ovat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi, Luonnonvarakeskus, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Oulun yliopisto, joka aluksi koordinoi foorumin toimintaa

 

Otsonikerros on elpymässä entiselle tasolleen

13.02.2023 | 15:39

Maailman ilmatieteen järjestön uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että ilmakehän otsonikerros palautuu 1980-lukua edeltävälle tasolle neljän seuraavan vuosikymmenen aikana. 1980-luvulta lähtien otsonikerroksen tilaa on seurattu maanpinnalta, ilmakehästä ja avaruudesta.

Neljän vuoden välein Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisee Scientific Assessment of Ozone Depletion -arviointiraportin otsonikerroksen tilanteesta. Tuorein raportti vahvistaa Montrealin pöytäkirjan onnistuneen tavoitteessaan: otsonikerrosta tuhoavat yhdisteet ovat vähentyneet ilmakehässä.

– Stratosfäärin yläosien otsonimäärä on lisääntymässä. Etelämantereen yllä kokonaisotsonimäärä jatkaa kasvuaan huolimatta siitä, että suurtakin vuosittaista vaihtelua esiintyy otsoniaukon koossa, voimakkuudessa ja kestossa raportin tiivistelmässä kerrotaan.

– Kokonaisotsonimäärän ennustetaan palautuvan 1980-luvun tasolle Etelämantereen yllä noin vuonna 2066, arktisilla alueilla noin vuonna 2045 ja napa-alueita lukuun ottamatta maapallolla keskimäärin vuonna 2040. Otsonia tuhoavien yhdisteiden vähentäminen on myös lieventänyt maailmanlaajuista lämpenemistä 0,5–1 asteen verran.

Ilmatieteen laitoksen tämänhetkiset tieteelliset ja poliittiset haasteet liittyvät otsonia tuhoavien yhdisteiden odottamattomiin päästöihin, kuten CFC-11-yhdisteen löytymiseen ilmakehästä sekä stratosfäärin alaosan otsonin pitkäaikaismuutosten epävarmuuksiin.

– Poikkeavat tapahtumat, kuten suuret luontopalot, tulivuorenpurkaukset tai ilmakehän dynamiikan häiriöt voivat tilapäisesti vaikuttaa ilmakehän kemiallisiin tai dynaamisiin prosesseihin, jotka vaikuttavat stratosfäärin otsonimäärään.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat sekä arviointiraportin kirjoittamiseen että tieteelliseen arviointiin.

– Mittaustulokset todistavat yksiselitteisesti, että ylemmän stratosfäärin otsonimäärä on kasvanut vuosien 2000 ja 2020 välillä. Tämä johtuu sekä otsonia tuhoavien yhdisteiden vähenemisestä ilmakehässä että kasvihuonekaasujen lisääntymisestä johtuvasta stratosfäärin jäähtymisestä, kertoo arviointiraportin kirjoittamiseen osallistunut vanhempi tutkija Viktoria Sofieva.

Hänen mukaansa maanpinta- ja satelliittimittauksista lasketut tulokset osoittavat 0,3 prosentin kasvua vuosikymmenessä, kun tarkastellaan koko maapalloa napa-alueita lukuun ottamatta vuosien 1996 ja 2020 välillä, mutta epävarmuus on vielä merkittävä.

– Arktisella alueella vuosien välinen vaihtelu on suurta, eikä tilastollisesti merkittävää muutosta ole vielä havaittu, Sofieva sanoo.

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt. Otsonikerros suojelee maanpintaa liialliselta Auringon ultraviolettisäteilyltä.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441