Lääkäri-kansanedustaja ihmettelee ”uutta keksintöä”: Näin potilaat ennenkin hoidettiin

Kirurgitaustainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) ihmettelee Kirkkonummella käyttöön otettua ”keksintöä”, jonka ansiosta se on pystynyt luopumaan kalliista keikkalääkäreistä.

Kyseisellä ”keksinnöllä” tarkoitetaan akuuttivastaanottoa, joka palvelee viikon jokaisena päivänä 12 tuntia Kirkkonummella.

– Tämä ”keksintö” on siis käytännössä vanha tk-päivystys. Oli ihan toimiva. Potilaat saivat hoitoa ja lääkärit kokemusta. Ei tarvittu massapäivystyksiä tai keikkalaisia, Ville Väyrynen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Päivityksessään hän viittaa Helsingin Sanomien uutiseen akuuttivastaanotosta.

– Kauas on tultu juurilta, kun pyörä pitää keksiä uudestaan, Väyrynen jatkaa.

Tämä ”keksintö” on siis käytännössä vanha tk-päivystys. Oli ihan toimiva. Potilaat saivat hoitoa ja lääkärit kokemusta. Ei tarvittu massapäivystyksiä tai keikkalaisia. Kauas on tultu juurilta, kun pyörä pitää keksiä uudestaan https://t.co/QYU0ZPrLV6

— Ville Väyrynen (@vayrynenville75) March 26, 2024

Valviralta ukaasi erikoissairaanhoidosta: pääsy saatava lain tasolle

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määrää 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Niiden täytyy antaa Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään 16.4.2025.

Määräyksen saaneet alueet ovat Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme (Oma Häme), Keski-Pohjanmaa (Soite), Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa (Pirha), Pohjanmaa, Pohjois-Karjala (Siun sote), Pohjois-Pohjanmaa (Pohde), Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi (Varha).

Lisäksi Valvira kehottaa Etelä-Savon (Eloisa) ja Kymenlaakson hyvinvointialueita järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn alueellaan lainmukaiseksi mahdollisimman nopeasti. Niiden on annettava Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään 16.4.2025.

Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito on aloitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Valvonnat aloitettiin heinäkuussa 2023. Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito täytyy aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Omavalvontaa on tehty

Sote-valvontalain mukaan hyvinvointialueiden tekemä omavalvonta on ensisijaisin valvontamuoto, jota myös on tehty.

Valvottavilta saatujen selvitysten mukaan tilannetta on pyritty korjaamaan esimerkiksi kehittämällä toimintaa, rekrytoimalla ja vuokraamalla henkilöstöä, lisä- ja ylitöillä, käyttämällä ostopalveluita ja palveluseteleitä, vuokraamalla toimitiloja sekä yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa.

Ongelmana on kuitenkin ollut paheneva henkilöstöpula, riittämätön rahoitus, väestön vanheneminen ja yleinen kiireettömän erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu. Myös koronapandemian vaikutukset ovat edelleen jatkuneet.

– Kun omavalvonta osoittautuu riittämättömäksi, valvontaviranomaiset puuttuvat tilanteeseen lain sallimilla keinoilla. Määräys ja kehotus ovat sote-valvontalaissa valvontaviranomaiselle annettuja keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan tai asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantaviin puutteisiin ja epäkohtiin, kertoo johtaja Helena Mönttinen Valvirasta tiedotteessa.

Valvontaviranomaiset ovat antaneet hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle runsaasti omavalvontaa koskevaa ohjausta. Maaliskuussa 2023 ne saivat ohjeen valvoa, että hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät ylity.

Omavalvonta oli myös vuoden 2023 suunnitelmallisen valvonnan kohteena, jolloin hyvinvointialueille tehdyillä ohjaus- ja arviointikäynneillä korostettiin omavalvonnan ensisijaisuutta.

Lääkäriyritysten mielestä sote tarvitsee byrokratian purkutalkoot

Lääkäripalveluyritykset ry esittää, että sote-uudistuksen osana käynnistetään välittömästi byrokratian purkutalkoot.

− Vuosikymmenten saatossa on sirpaleiseen palvelujärjestelmään muodostunut toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat turhaa byrokratiaa ja työtä, joista ei ole vastaavaa hyötyä. Myös lainsäädäntöön on kirjattu vaatimuksia, jotka ovat omiaan estämään palveluiden tehokkaan järjestämisen ja tuottamisen hyvinvointialueilla, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen tiedotteessa.

Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyi vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä. Vahvemman järjestäjätahon uskotaan pystyvän turvaamaan sote-palveluiden parempi saatavuus.

− Hyvinvointialueet eivät onnistu tehtävässään, jos niiden mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen eli palveluiden saatavuuden sekä tuottavuuden parantamiseen rajoitetaan, Partanen muistuttaa.

Hänen mukaansa sote-lainsäädännössä rajataan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia karsia vähemmän vaikuttavia toimintoja ja tuottaa palveluita tehokkaasti sekä hyödyntää käytettävissä olevia resursseja kulloisenkin tarpeen mukaan.

− Erityislainsäädännöllä esimerkiksi edellytetään ”ylimääräisiä” lääkärinlausuntoja ja estetään hyvinvointialueita hankkimasta sote-palveluita yksityiseltä sektorilta tarkoituksenmukaisella tavalla, kertoo Partanen.

Hyvinvointialueilla on oma roolinsa toimintojensa uudelleen organisoinnissa ja toimintatapojen muuttamisessa. Ja sitä työtä niissä nyt tehdään.

− Laeilla ja viranomaisohjeilla ei saa rajoittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen, vaan niiden pitää kannustaa alueita toimintojensa uudistamiseen. Nyt on välittömästi käynnistettävä sote-järjestelmän byrokratian purkutalkoot kaikilla hallinnon tasoilla, Partanen esittää.

Tuhannet yksityiset sote-tuottajat odottavat rekisteröintiä – ”Miten tällaiseen on varaa?”

Lähes 3 000 yksityistä sote-palveluiden tuottajaa odottaa toiminnan aloittamista, koska julkisella puolella rekisteröinti on ruuhkautunut. Ruuhkan purkaminen kestää kuukausia.

Asian nostaa esiin viestipalvelu X:ssä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen.

– Miten tällaiseen voi olla ikääntyvässä Suomessa varaa?

Hän viittaa Valviran tiedotteeseen, jonka mukaan sote-palveluntuottajien rekisteröintihakemusruuhkan purku jatkuu. Helmikuun loppuun mennessä hakemuksia oli saatu ratkaistua yhteensä yli 600, mutta jonossa odotti noin 2 950 hakemusta.

Ylijohtaja Markus Henriksson kertoo tiedotteessa, että tilanne on vaikea, mutta uskoo sen kääntyvän paremmaksi kevään aikana, sillä työtä sen eteen tehdään korkeimmalla mahdollisella prioriteetilla.

– Henkilöresurssien vahvistamisen lisäksi rekisterin sähköiseen asiointiin on tehty runsaasti korjauksia ja asiakkaan ohjeita on selkeytetty. Tämä työ edelleen jatkuu. Tällä hetkellä palveluntuottajien on kuitenkin hyvä varautua useamman kuukauden käsittelyaikaan, Henriksson pahoittelee.

Lähes 3 000 yksityistä sote-palveluiden tuottajaa odottaa toiminnan aloittamista, koska julkisella puolella rekisteröinti on ruuhkautunut. Ruuhkan purkaminen kestää kuukausia.

Miten tällaiseen voi olla ikääntyvässä Suomessa varaa?

— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) March 19, 2024

Polemiikki: Hyvinvointialueiden talousarviot voivat olla täynnä ilmaa ja toiveita

Kunnallisalan kehittämissäätiön uusimman Polemiikki-lehden laajassa jutussa asiantuntijat arvioivat hyvinvointialueiden nykyistä tilannetta: rahoituskriisiä, valtion vaatimusta kattaa alijäämät tiukan aikataulun mukaisesti samalla kuitenkin palveluvelvoitteet täyttäen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan, LT Sally Leskisen mukaan valtion ohjausmalli hyvinvointialueiden sopeuttamistoimien toteuttamiseksi on johtanut siihen, että valtiovarainministeriöllä ei välttämättä ole todellisuutta vastaavaa kuvaa hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta.

Leskisen mukaan vastuuvapauden epäämisen ja arviointimenettelyn pelossa hyvinvointialueilla on esitetty säästöjä, joiden toteutumiset ovat epätodennäköisiä.

Talousarviot voivat siis olla täynnä ilmaa ja toiveita.

– Olemme joutuneet tekemään talousarviot sellaisiksi kuin rahoituslaki määrää, vaikka tiedämme, että ne eivät voi täysin toteutua.

Leskinen muistuttaa, että yksikään lääkäri tai sosiaalityöntekijä ei mieti hyvinvointialueen talousarviota kohdatessaan potilaansa tai asiakkaansa.

– Hän pohtii, hyötyykö potilas tästä hoidosta tai asiakas päätöksestä. Sehän on meidän työtämme.

Näin valtiolla voi siis olla käsissään epärealistisia talousarvioita.

Leskisen mukaan Suomessa on vuosien saatossa ajauduttu palvelulupauksiin, joihin ei ole varaa.

– Kun sote-uudistusta on linjattu, missään vaiheessa ei ole pysähdytty tekemään valintoja siitä, mikä on julkisten palveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeintä ja mihin rahat oikeasti riittävät.

Nyt hyvinvointialueilla ollaan selkä seinää vasten.

Sally Leskinen kaipaa poliittisilta päättäjiltä visioita ja linjauksia julkisten sote-palveluiden perusteista.

Hän korostaa, että yhä edelleen on käymättä arvokeskustelu siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle. Mihin kaikkeen kansalaisilla on oikeus.

Leskisen mukaan aiheesta on uskallettava puhua.

– Hyvinvointialueita ei voi jättää tekemään priorisointia paikallisesti. Silloin syntyy epätasaista jälkeä.

Sally Leskisen lisäksi hyvinvointialueiden nykytilannetta Polemiikin jutussa arvioivat Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen ja pitkän uran terveydenhuollon johtotehtävissä sekä Sitran asiantuntijana tehnyt LT Ilmo Parvinen. Lehti ilmestyy 21. maaliskuuta.

”Pian miljardi euroa maksaneesta Apotista on aika luopua nyt”

Apotti-potilastietojärjestelmän kokonaishinta hipoo jo miljardia euroa. Emeritusprofessori Jorma Paavonen kirjoittaa mielipiteessään Helsingin Sanomissa, että nyt pitäisi tehdä päätös luopua Apotista, sillä kymmeneksi vuodeksi tehty sopimus on päättymässä 2026.

Apotin käyttäjätyytyväisyyskyselyjen tulokset ovat olleet musertavia, Paavonen muistuttaa.

– Apotti on myötävaikuttanut HUS-sairaaloiden ja kunnallisen terveydenhuollon kaaokseen, vaikeuttanut potilastyötä, tehnyt huippukliinikoista tietokoneen hoitajia, heikentänyt terveydenhuollon suoritteita, johtanut huippuammattilaisten irtisanoutumisiin, nostanut lääkärikunnassa vastustusta ja aiheuttanut kanteluita potilasturvallisuuden vaarantumisesta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon Valviraan, Paavonen luettelee.

Myös HUSin osastonylilääkäri Jyrki Kankare vaati aiemmin HS:ssä, että Apotista pitää luopua ja ryhtyä valmistelemaan Uudenmaan sote-alueiden kanssa yhteistä potilastietojärjestelmää.

Hän kertoi allekirjoittavansa kolmen vuoden käyttäjäkokemuksella kaikki moitteet, mitä järjestelmästä on esitetty.

HUS tiedotti tammikuussa selvittävänsä ”potilastietojärjestelmään liittyviä tulevaisuuden tarpeita, etenemisvaihtoehtoja sekä nykyisten ratkaisujen kehittämismahdollisuuksia”.

– Saamme kuulla perusteluja, että Apotista ei voi luopua, koska siitä on maksettu niin paljon, päivittelee Kankare mielipidekirjoituksessaan.

Hän kyseenalaistaa, miksi rahan haaskaamista pitäisi edelleen jatkaa, kun kymmenen vuoden kehittämisen jälkeen ongelmat tietojärjestelmän kanssa jatkuvat. Samaa sanoo Jorma Paavonen, jonka mukaan ”oppirahat konsulteille ja amerikkalaiselle Epicille on maksettu” ja nyt on aika siirtyä eteenpäin.

Kankare toteaa, että Apotin aiheuttamalle työtehon alenemiselle ja henkilöstön pakenemiselle ei edes ole laskettu hintaa.

– Vertailun vuoksi, esimerkiksi kotimaisen Esko-ohjelmiston hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat enintään kymmenesosa Apotin hinnasta.