Verkkouutiset

Sananvapaus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”George Orwellin 1984 ei ole ohjekirja, Yle”

Yle on poistanut Yle Areena-palvelustaan yhden Kyllä isä osaa-televisiosarjan jaksoista. Poistettu jakso on ollut sarjan 12. jakso ”Matkalla”. Asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Ylen edustaja perusteli IL:lle poistopäätöstä sillä, että sarjassa käytetyt rasistiset ilmaukset eivät sovellu nykyaikaan.

Sosiaalisessa mediassa poistopäätös on hämmästyttänyt, koska samalla sarjan muiden jaksojen järjestysnumeroita on muutettu. Kyllä isä osaa -sarjaa tehtiin vuosien 1994–1995 aikana yhteensä 30 jaksoa. Nyt kun sarjan 12. jakso on poistettu, kaikkien seuraavien jaksojen järjestysnumero on siirtynyt yhdellä taaksepäin.

Yle on poistanut myös esimerkiksi 1980-luvun lopulla esitetyn Hymyhuulet-sketsisarjan palvelustaan.

Toiminta ihmetyttää kansanedustaja Tere Sammallahtea (kok.).

– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuudesta, Sammallahti kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän jatkaa, että George Orwellin Vuonna 1984-kirjan totuusministeriössä työskennellyt päähahmo Winston Smith teki työkseen samaa.

– Se ei ole ohjekirja, Yle!, Sammallahti kirjoittaa.

Sammallahti näkee toiminnassa muitakin epäkohtia.

– Kaiken muun woketuksen lisäksi Ylellä aivopestään työntekijöitä poliittisella vasemmistoideologialla (antirasismi). Samoin toimitus ottaa aktivisteilta vastaan ”toiveita”, eli luovuttaa valtaa toimituksen ulkopuolelle. (Journalistin ohje 2), Sammallahti kirjoittaa.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut kuvakaappauksia Ylen työntekijöille järjestetyistä koulutuksista. Niissä on koulutuksen ohjeistuksen mukaan neuvottu, kuinka antirasismi saadaan sisällytettyä omaan työhön tai millaisia kehoja saa näkyä mediassa ja miten niihin suhtaudutaan.

– Mitä siellä tapahtuu (Ylen vastaava päätoimittaja) Jouko Jokinen ja (Ylen toimitusjohtaja) Merja Ylä-Anttila?, Sammallahti kysyy.

Presidentin tahto jyrättiin – Georgian agenttilaki toi taas protestit kaduille

Georgian parlamentti on jyrännyt sen presidentin käyttämän veto-oikeuden pitkään kuohuttaneessa ns. agenttilain tapauksessa. Parlamentti äänesti äänin 84-4 presidentti Salome Zurabišvilin käyttämän veto-oikeuden hyväksymistä vastaan, mikä tarkoittaa että kiistelty laki astuu voimaan. Parlamentti hyväksyi saman lain jo kertaalleen toukokuun puolivälissä, mutta presidentti olisi estänyt sen voimaantulon.

Parlamentin enemmistönä olevan Georgialainen unelma -koalitiopuolueen ajaman lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.

Euroopan unioni on kritisoinut agenttilakia ankarasti useita kertoja. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että uusi käänne agenttilain suhteen tulee vaikuttamaan kielteisesti Georgian tavoitteisiin sen pyrkiessään EU:n jäseneksi. Asiasta kertoo georgialainen Formula.

Myös Yhdysvaltojen Valkoinen talo kommentoi tilannetta.

– Autoritaariset hallinnot toimivat niin että ne rajoittavat kansalaisyhteiskuntaa. Ja tämä laki on työkalu toisinajattelijoiden rajoittamiseksi, ja se ei ole sitä, mitä demokratiat tekevät. Olemme pettyneitä nähdessämme, että näin tapahtui, Valkoisen talon viestintä kommentoi.

Agenttilain käsittely laukaisi Georgiassa aiemmin keväällä laajoja ja pitkäkestoisia protesteja. Mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä kerrallaan ja yliopistojen opiskelijat lakkoilivat. Myös EU lähetti EU-maiden ulkoasianvaliokuntien puheenjohtajista ja jäsenistä kootun valtuuskunnan tarkkailemaan parlamentin äänestystä.

Kun Georgian parlamentti jyräsi presidentin veto-oikeuden tiistaina illalla, käynnistyivät mielenosoitukset uudelleen Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Asiasta kertoneen Radio Free Europen mukaan presidentti Zurabišvili ehdotti mielenosoittajille pitämässään puheessa, että agenttilaista järjestettäisiin kansanäänestys.

 

 

”Myrkky leviää” – lehdistönvapaus uhattuna useissa EU-maissa

Journalistien työtä ympäri maailmaa vaikeuttaa poliittisen tuen heikentyminen lehdistönvapaudelle, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) uunituore lehdistönvapausindeksi World Press Freedom Index. RSF varoittaa vakavasti lehdistönvapauden seurauksista, kun yli puolet maailman väestöstä osallistuu vuonna 2024 järjestettäviin vaaleihin.

– Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa. Tämä voimattomuus kulkee joskus käsi kädessä vihamielisempien toimien kanssa, jotka heikentävät journalistien roolia tai jopa välineellistävät mediaa häirintä- tai disinformaatiokampanjoiden kautta. Nimensä veroisen journalismin tulee päinvastoin olla välttämätön edellytys mille tahansa demokraattiselle järjestelmälle ja poliittisten vapauksien harjoittamiselle, alleviivaa RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé tiedotteessa.

Eurooppa ja EU eivät ole turvassa globaalilta trendiltä. Suomi on säilyttänyt viidennen sijansa indeksissä, mutta tilanteen heikkeneminen etenkin Itä-Euroopassa on Suomellekin suuri huoli.

– Valitettavasti voi sanoa, että Putinin myrkky leviää EU:ssa. Unkari ja Slovakia ovat varoittavia esimerkkejä. Putinia myötäilevät poliitikot vievät elintilaa riippumattomalta journalismilta muuallakin. Etenkin Georgia on romahtanut indeksissä 25 sijaa alaspäin jo sijan sata huonommalle puolen, varoittaa RSF:n Suomen osaston, Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi.

– Merkittävä saavutus on Ukrainan loikka 18 pykälää ylöspäin Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. Ukrainan lehdistönvapaustilanne ei ole ongelmaton, mutta sija 61 on selvästi esimerkiksi Unkaria edellä. Myönteistä on myös Puolan kymmenen sijan nousu 50 parhaan joukkoon uuden hallituksen myötä, Niemi toteaa.

Toimittajia häiritään Suomessakin

Kunkin maan sijoitus indeksissä perustuu asiantuntija-arvioihin viidestä eri osa-alueesta. Puheenjohtaja Niemi kiinnittää Suomen osalta huomiota indeksin sosiokulttuuriseen osuuteen sekä turvallisuusulottuvuuteen.

– Yleisesti ottaen Suomen tilanne on indeksin osalta melko vakaa. On kuitenkin huolestuttavaa, että olemme vasta 14. sijalla, kun lehdistönvapautta arvioidaan sosiokulttuurisilla mittareilla. Se tarkoittaa käytännössä toimittajiin kohdistuvaa sosiaalista painetta esimerkiksi halventamisen muodossa. Vielä vakavampaa on se, että viime vuoden tapaan Suomi jää indeksin turvallisuusulottuvuudessa todella kauas kärjestä, nyt sijalle 21. Tämä merkitsee sitä, että toimittajien häirintä, maalittaminen ja vihapuhe ovat kaukana siltä tasolta, mitä Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa tulisi voida odottaa, Niemi sanoo.

Indeksin pohjoismainen kärkikolmikko on Norja, Ruotsi ja Tanska, neljänneksi ennen Suomea nousi Hollanti. Viro on kuudentena. Kärkikymmenikkö on kokonaisuudessaan Euroopasta ja EU:n ulkopuolelta mukaan mahtui vain Sveitsi sijalle yhdeksän. Saksa nousi tänä vuonna sijalle kymmenen.

Yksi huolestuttava ja maailmalla vahvistuva trendi on generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen disinformaation levittämisessä. Ilmiö on läsnä myös Euroopassa ja eurooppalaisissa vaaleissa.

– Aidolta vaikuttavat, elävää kuvaa tai ääntä sisältävät deepfake- eli syväväärennökset ovat yhä vakavampi uhka etenkin vaalivaikuttamisessa. Journalistista tehty ääniväärennös oli tärkeässä roolissa Putinia myötäilevän Roberto Ficon vaalivoitossa Slovakiassa. Maa putosi indeksissä nyt 12 pykälää sijalle 29, Niemi kuvailee.

RSF arvostelee kansainvälistä yhteisöä epäonnistumisesta toimittajien suojelussa. Gazan sodassa on nähty ennätysmäärä rikkomuksia toimittajia ja mediaa kohtaan. Israelin armeijan arvioidaan surmanneen yli sata palestiinalaista toimittajaa, joista ainakin 22 työtehtävissä.

– RSF on avannut Gazaa seuraaville toimittajille Beirutiin alueellisen tukipisteen, josta toimittajat ja tiedotusvälineet saavat suojavarusteita ja tukea turvallisempaan työskentelyyn. Mitkään varotoimet eivät kuitenkaan auta suoria hyökkäyksiä vastaan, Niemi sanoo.

Kiina (174.) vangitsee edelleen eniten toimittajia maailmassa. Etelä-Amerikassa Argentiina putosi peräti 26 sijaa (66.), kun uusi presidentti Javier Milei päätti sulkea maan suurimman uutistoimiston. Afrikassa muun muassa Nigeria (112.), Kongon demokraattinen tasavalta (123.), Niger (80.), Burkina Faso (86.) ja Mali (114.) ovat tiukentaneet otettaan mediasta ja vaikeuttaneet toimittajien työtä.

 

Oikeustieteen tohtorin mukaan sananvapaus on kriisissä – ”Vihapuhehysteria on liioittelua”

Kirjailija, oikeustieteen tohtori ja varatuomari Jarkko Tontti on huolissaan sanavapaudesta. Hän kertoo Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarille etäyhteydellä pitämässään puheessa perjantaina nykyisen yhteiskunnallisen ilmapiirin olevan aiempaa suvaitsemattomampi.

– On yhä vähemmän ”suvaitsevaisuuden henkeä”, mitä tulee kykyymme ja haluumme sallia ja sietää meidän kanssamme eri mieltä olevien ihmisten näkemyksiä, Tontti sanoo puheessaan.

Hän viittaa Albert Einsteinin näkemykseen, jonka mukaan yksin lait eivät riitä turvaamaan ihmisten ilmaisunvapautta – tarvitaan laajempaa suvaitsevaisuutta koko väestössä.

– Varsinkin ilmaisunvapaus, demokraattisen yhteiskunnan kaikkein perustavin ihmisoikeus, on ennennäkemättömän paineen alla, Tontti pohtii. Hänen mukaansa nykyisessä julkisessa keskustelussa vaaditaan viranomaisten ja poliitikkojen suojelua kansalaisten kritiikiltä.

Tontti huomauttaa, että sananvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa juuri siksi, että sen avulla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin.

– Se on olemassa, jotta yhteiskunnallisiin epäkohtiin voidaan puuttua ja mielipiteisiin vaikuttaa, käydä avointa debattia yhteiskunnasta ja ehdottaa muutoksia, Tontti muistuttaa.

Hänen mukaansa sosiaalisen median mukaantulo on tuonut poliitikoille ja viranomaisille annetun kriittisen palautteen näkyvämmäksi. Lieveilmiöistä huolimatta Tontti näkee sosiaalisen median hyötyjen olevan haittoja suurempia. Aiempaa useampi pääsee sen avulla osallistumaan julkiseen keskusteluun.

– Kiitos sosiaalisen median ja digitalisaation äänettömille on annettu ääni. Kansalaisilla on nykyään ennennäkemättömät mahdollisuudet esittää mielipiteensä, keskustella ja debatoida sekä myös haastaa niitä, jotka perinteisesti ovat hallinneet yhteiskunnallista keskustelua, Tontti perustelee.

– Väitän, että yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina lietsottu vihapuhehysteria on liioittelua, joka ei kestä kriittistä tarkastelua, Tontti miettii.

 

Päivi Räsänen: Myös uskontojen väliset konfliktit huomioon

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mukaan uskonnollisten konfliktien estäminen tulee huomioida osana rasismin vastaista ohjelmaa.

– Ruotsissa terrorismin uhka-arviota joudutaan nostamaan. Koraanin julkiset polttamiset ovat aiheuttaneet täysin suhteettomia väkivaltaan yllyttäviä vastareaktioita islamilaisesta maailmasta. Väkivallalla uhkaaminen vastineena kirjan tuhoamiselle on kohtuutonta ja tuomittavaa. Ruotsin keinot suojautua tältä uskontopohjaiselta konfliktilta näyttävät kuitenkin heikoilta, Räsänen sanoo tiedotteessaan.

Suomea vastaavalta kierteeltä suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, sillä mahdolliseen Koraanien julkiseen häpäisyyn voitaisiin puuttua nopeasti.

Sananvapautta rajoittavaa lakia on hänen mukaansa hyvin perustein myös arvosteltu.

– Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.

Räsänen painottaa, että maallistuneessa yhteiskunnassa tarvitaan myös vahvempaa uskonnollista lukutaitoa, lähtien koulujen uskonnonopetuksesta.

– Tämä tulisi myös huomioida, kun hallitus ja eduskunta paneutuvat rasismin torjuntaan ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Tehdään suuria virheitä, jos islamin uskoa yritetään tulkita kristillisen kulttuuriperinnön kautta.

Juristiliiton mielestä maalittaminen pitäisi ehdottomasti kriminalisoida

Juristiliiton puheenjohtajan, professori Tuuli Linnan mukaan tarve maalittamisen erilliskriminalisoinnille on ehdottomasti olemassa.

– Vaikka maalittamiseen voidaan jo nyt osin puuttua muihin tarkoituksiin säädettyjen rikostunnusmerkistöjen kautta, ei mikään niistä – eivätkä myöskään osallisuusopit – osu riittävästi kohdilleen, Linna kirjoittaa liiton blogissa.

Hänen mukaansa olisi hyvä kuulla, minkä rikoksen tai rikosten tunnusmerkistöä sovelletaan esimerkiksi seuraavaan tapahtumainkulkuun:

– Asianosainen, joka on tyytymätön siihen, että tuomari on hylännyt esteellisyysväitteen ja on päättänyt käsitellä kyseisen riita- tai rikosasian, ryhtyy nimittelemään tuomaria lahtariämmäksi ja natsisiaksi ja kannustaa muita lähettämään vastaavia haukkumanimiä. Seurauksena on viestien vyöry, jossa tuomarin sähköposti tai Facebook täyttyvät kymmenistä toinen toistaan törkeämmistä haukkumanimistä, joista osa koskee tuomarin perhettä, Linna kuvailee esimerkkitapausta.

Se, että syytteeseen joutuisi tällaisissa tilanteissa kymmeniä tai satoja ihmisiä, ei voi Linnan mukaan olla syy olla kriminalisoimatta maalittamista.

– Joukossa tyhmyys tunnetusti tiivistyy, mutta joukon suuruus ei saa olla suojatekijä, joka estää syytteen nostamisen. Ei oikeusvaltiossa.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) on sanonut, ettei hallitus ole esittämässä maalittamista kriminalisoitavaksi. Hänen mukaansa maalittamiskysymystä käsiteltiin hallitusneuvotteluissa ja tuossa yhteydessä todettiin, että erilliskriminalisoinnille ei ole tarvetta.

Meri myös katsoo, että rikoslain tehtävänä ei voi olla kärkevän tai jopa vihamielisen kritiikin estäminen.

– Olen täysin samaa mieltä, kritiikki on sallittava. On myös sallittua joukkoistaa kritiikki, jossa ilmaistaan kärjekkäästi se, että esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren esteellisyyssäännökset ovat läpimätiä tai että tuomio on läpimätä, Linna kirjoittaa.

Linna jatkaa, että maalittamisen erilliskriminalisoinnissa ei kiellettäisi mielipiteen joukkoteilaamista vaan kielletään henkilön joukkoteilaaminen. Hän myös huomauttaa, että maalittamisen säätämisestä erikseen rangaistavaksi on tehty kaksi varsin perusteellista selvitystä.

– Ensimmäinen arviomuistio oli varauksellinen kriminalisointitarpeesta.

– Sen sijaan tuoreemmassa selvityksessä päädyttiin siihen, että maalittamisen säätämiselle rangaistavaksi on löydettävissä perusteita. Lausuntokierroksella kriminalisoinnille näki tarvetta ja edellytyksiä enemmistö niistä lausunnonantajista, jotka nimenomaisesti lausuivat tarpeesta ja edellytyksistä.

Se, onko maalittaminen sopiva nimike rikoslakiin, on Linnan mukaan pikkuasia itse asian tärkeyden rinnalla.

– Lopulliseen rikosnimikkeeseen ei pidä tässä vaiheessa takertua. Lopullinen rikosnimike voi olla vaikkapa ”joukkovainoaminen”, ”joukkoistettu virkamiehen tai työntekijän painostaminen” taikka ”ryhmäpainostus”. Nimikkeitä kyllä löytyy.

Hän muistuttaa, että kriminalisoinnin on oltava viimeinen keino.

– Mutta silloin kun tilanne sitä vaatii, on se viimeinenkin keino otettava käyttöön.

Juristiliiton puheenjohtajana hän painottaa, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen velvollisuus on reagoida yhteiskunnassa ilmeneviin epäkohtiin, onpa niistä lausuttu hallitusohjelmassa tai ei.

– Haluamme uskoa hallituspuolueiden harkintakykyyn asiassa ja luottaa siihen, että oikeusvaltiossa osataan säätää maalittamisen kriminalisointi niin, että sananvapaus turvataan, mutta sananvapauden väärinkäyttö estetään.

Muussa tapauksessa kysymys ei hänen mukaansa ole vain arvottomasta keskustelukulttuurista vaan heikosta oikeusvaltiosta, joka ei kykene suojamaan esimerkiksi tuomareiden ja muiden oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuutta.

Päivi Räsänen sanoo uutisen tapauksestaan olevan ideologisesti asenteellinen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen katsoo, että useissa medioissa julkaistu STT:n uutinen on ideologisesti asenteellinen.

Jutussa kerrotaan, kuinka ”Yhdysvalloissa vihajärjestöksi luokiteltu kristilliskonservatiivinen järjestö (ADF) kerää varoja Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiin”. Jutussa korostetaan, kuinka järjestö vastustaa esimerkiksi aborttia, eutanasiaa, samaa sukupuolta olevien avioliittoja sekä vihapuheen kriminalisointia.

– Sananvapauden puolustamisen sijaan jutussa mustamaalataan tahoja, jotka yrittävät auttaa ja tukea prosessissa, johon olen joutunut perusvapauksia käytettyäni. En saanut tilaisuutta lausua jutusta, sillä toimittajan puhelut eivät minua saavuttaneet eikä hän ottanut millään muulla tavoin minuun yhteyttä, Räsänen sanoo lähettämässään tiedotteessa.

Räsänen kirjoittaa, että hänen kohdallaan jo yli neljä vuotta kestänyt koettelemus on sisältänyt valheellisia, totuuden vastaisia syytöksiä, useita pitkiä poliisikuulusteluja, käräjäoikeuden istuntoja ja pian koittavan hovioikeuskäsittelyn, vaikka käräjäoikeus antoi yksimielisen vapauttavan lausunnon.

– Kirjoitusteni ja puheitteni sisältö edustaa klassisen kristinuskon näkemyksen avioliitosta ja seksuaalisuudesta, saman mitä kirkot ovat yleisesti kahden vuosituhannen ajan opettaneet. En hyväksy kenenkään solvaamista, uhkaamista enkä panettelua, eikä niitä ole lausuntoihini sisältynyt.

Hänen mukaansa jo pelkkä oikeusprosessi on pelotevaikutuksena omiaan kaventamaan sanan- ja uskonnonvapautta.

– Mikäli Raamatun opetuksiin perustuvista kirjoituksista tulisi tuomio, se merkitsi vakavaa uskonvapauden rajoitusta. On luonnollista, että tämä herättää huolta niin Suomessa kuin kansainvälisesti kristittyjen keskuudessa.

Räsäsen mielestä ihmisoikeuksia ja sananvapautta puolustavan kristilliseltä arvopohjalta toimivan kansainvälisen oikeusapujärjestön leimaaminen ”vihajärjestöksi” on törkeää ja valheellista.

– ADF (Alliance Defending Freedom) tukee ympäri maailmaa, mm Pakistanissa ja Intiassa vainottuja.

Kannanotossaan hän sanoo olevansa kiitollinen kaikille järjestöille ja yksittäisille henkilöille, jotka ovat tavalla tai toisella tarjonneet tukeaan jo neljä vuotta kestäneen prosessin aikana.

– En itse edes tiennyt ADF:n olemassaolosta ennen kuin sieltä otettiin minuun yhteyttä ja tarjottiin apua. Myös Suomessa perustettu Sanan- ja uskonnon vapaus ry on ollut merkittävä tuki tämän neljä vuotta kestäneen prosessin aikana.

Lopuksi hän toteaa, että syyttäjän vaatimuksesta joutuu vielä hovioikeuteen 22.–24. elokuuta.

– Ja olen iloinen, jos näen siellä kansainvälisen ja eurooppalaisen oikeuden asiantuntijoita läsnä.

– Väärien syytösten sijaan suosittelen mediaa kiinnittämään huomion siihen, että ”Räsänen vastaan valtio” -jutussa joudun puolustamaan sanan- ja uskonvapautta tahoa vastaan, jolla on rajaton määrä veronmaksajien resursseja käytössään. Poliisin, syyttäjälaitoksen ja oikeuslaitoksen resursseille olisi kipeästi tarvetta oikeiden rikosten tutkintaan, Räsänen päättää.

Arkkipiispan mielestä Koraanin polttaminen ei kuulu sananvapauden piiriin

Koraanin polttaminen ei kuulu sananvapauden piiriin, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo katsoo kannanotossaan. Hän viittaa Ruotsin Koraani-protesteihin.

– Ruotsissa oikeus myönsi vastikään luvan performanssiin, jossa Tukholman keskusmoskeijan edustalla revittiin ja poltettiin islamin pyhä kirja Koraani. Tapahtuman järjestäjä ei nähnyt toimintaansa ongelmallisena, vaan totesi: ”Sen, mikä on toisille pyhää, ei välttämättä tarvitse olla pyhää toisille”, arkkipiispa kirjoittaa.

Kansainvälinen yhteisö ei ole tuominnut tekoa yksimielisesti, sillä sen on katsottu kuuluvan sanavapauden piiriin. Arkkipiispa Leo kuitenkin katsoo, että Suomessa vähemmistössä elävän itäisen kristillisen kirkon johtajana hän ei voi hyväksyä tällaista tulkintaa sananvapaudesta.

– Kun uskonnollisen yhteisön pyhä kirja poltetaan, roihussa palaa muutakin kuin symboli tai sanoja paperilla. Siinä kajotaan tunteettomasti ihmisen identiteetin ydinosiin ja henkilökohtaiseeen toivoon. Samalla tuhoutuvat myös keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen lähtökohdat.

Hänen mukaansa Suomessa on toistaiseksi pystytty parempaan ja uskonnollisia yhteisöjä suojelee laki uskonrauhan rikkomisesta.

– Ylpeyteen ei kuitenkaan ole syytä: meilläkin on äskettäin nähty, kuinka rasistisia kommentteja puolustellaan sananvapaudella.

Toisin kuin monet luulevat, ihmisten välistä ykseyttä ja yhteisöllisyyttä ei arkkipiispan mukaan luo samanlaisuus, vaan keskinäinen kunnioitus.

– Kärjistäisin sanomalla, että vain kunnioittamalla toista voimme säilyttää itsekunnioituksemme ja ansaita myös toisen kunnioituksen.

Ben Zyskowicz: Ei Tere Sammallahti ole maalittanut ketään

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) sanoo Verkkouutisten BenTV:ssä, ettei kollegansa Tere Sammallahti (kok.) ole Journalistiliiton väitteistä huolimatta ole maalittanut ketään.

Edustaja toteaa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon selvittäneen hyvin, mitä maalittaminen käytännössä on. Siihen liittyy esimerkiksi toimittajan pommittamista puheluilla, tekstiviesteillä ja sähköposteilla niin, ettei hän käytännössä pysty tekemään lainkaan työtään. Lisäksi siihen voi kuulua muun muassa henkilön itsensä ja tämän perheen uhkailua.

Zyskowicz toteaa maalittamisen olevan iljettävää ja täysin tuomittavaa. Hän olisi itse valmis kriminalisoimaan maalittamisen vaikka edellinen hallitus totesikin, että se olisi erittäin vaikea pukea pykäliin.

– Maalittamista tehdään niin, että sosiaalisessa mediassa yllytetään tai usutetaan somen pohjamudissa viihtyviä ja pyöriviä kiihkomielisiä äärioikeistolaisia, ja joskus äärivasemmistolaisia, suuntaamaan vihansa johonkin tiettyyn yhteen kohteeseen, Zyskowicz toteaa.

”Pystyykö Journalistiliitto myöntämään virheensä?”

Journalistiliitto twiittasi maanantaina, että ”osa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliitikoista maalittaa toista päivää toimittajaa.” Asiasta kysyttäessä kokoomuksen poliitikoista esiin nostettiin edustaja Sammallahti.

– Mutta hänkään ei ole maalittanut ketään. Minä kävin läpi nämä Tere Sammallahden twiitit, ja näissä twiiteissään hän ei usuta eikä yllytä millään tavoin seuraajiaan ja kannattajiaan käymään tämän toimittajan kimppuun, Zyskowicz toteaa.

– Nyt onkin kyse siitä, pystyykö Journalistiliitto myöntämään virheensä ja pyytämään virheellistä tietoaan anteeksi, hän jatkaa.

Zyskowiczin mukaan asiaa koskevassa keskustelussa on ollut vivahde, ettei toimittajaa saisi arvostella lainkaan. Tätä hän täsmentää toteamalla, ettei tietenkään tarkoita henkilökohtaisten piirteiden arvostelemista.

Zyskowiczin mukaan asia ei voi olla niin, etteikö toimittajan tai vaikkapa tutkijan puoluetaustasta voisi puhua.

– Onko tässä maassa joku porukka, toimittajat, jotka ovat kritisoinnin yläpuolella, hän kysyy.

Atte Kaleva: Woke-sekoilu kärsi vaaleissa murskatappion

Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva kertoo huomanneensa, että identiteettipolitikointi näyttää vähitellen vaimenevan.

Hän nostaa asian esiin Twitterissä julkaisemassaan päivityksessä.

– Punavihreän mukasuvaitsevaiston viljelemät intersektionaaliset uhripistehierarkiat ja historiaton woke-sekoilu kärsivät eduskuntavaaleissa murskatappion.

Kaleva viittaa Ylessä julkaistuun kirjailija Jarkko Tontin haastatteluun. Haastattelussa Tontti katsoo, että kirjallisuuden lisääntynyt moninaisuus on illuusio ja hänen mukaansa myös vihapuheen vaarallisuutta paisutellaan.

Haastattelussa Tontti ilmaisee olevansa myös huolissaan sananvapauden kaventumisesta.

– Tontti on pitkään kritisoinut punavihreää sananvapauskäsitystä, kuten tässäkin haastattelussa: ”Tontin mukaan vihapuhe on peitesana sille, että joku on eri mieltä punavihreän poliitikon, toimittajan, taiteilijan tai tutkijan kanssa. Hänen mielestään elämme vihapuhehysterian aikaa, jossa sanojen väitetään muuttuvan teoiksi ja lietsovan väkivaltaa”, Kaleva siteeraa Tontin haastattelulausumia.

Atte Kalevan mielestä on tärkeää pitää kiinni siitä, että Suomessa noudatetaan ”länsimaista, ei neuvostoliittolaista, sananvapauskäsitystä”.

– Ja että kaikkiin ihmisiin suhtaudutaan yksilöinä, ei pelkkinä viiteryhmänsä edustajina.

Hänen mukaansa on turha yrittää syyttää ”yhteiskunnan rakenteellista rasismia” siitä, että maahanmuuttajataustainen nuori ei viitsi integroitua, vaan valitsee mieluummin rikollisen polun.

– Meillä on Suomessa ihan oikeitakin ongelmia, esim. holtiton velkaantuminen, talouden sakkaaminen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen. Eiköhän ruveta vihdoin neljän vuoden punavihreän sekoilun jälkeen hoitamaan niitä, Kaleva päättää.

HS: Toimittajille tuomio Viestikoekeskus-uutisesta

Kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa on saanut tuomion turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Tuomio liittyy niin sanottuun Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin. Oikeuskäsittely koski viiden vuoden takaista juttua puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja muusta sotilastiedustelusta sekä HS:n mahdollisia jatkojuttuja aihepiiristä.

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa tänään perjantaina. Käräjäoikeus piti tapauksessa päävastuullisena toimittaja Tuomo Pietiläistä, joka sai rangaistukseksi 50 päiväsakkoa. Vähäisemmässä roolissa kirjoitustyöhön osallistunut toimittaja Laura Halminen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

Lisäksi käräjäoikeus määräsi kyseisen vuonna 2017 julkaistun artikkelin poistettavaksi.

Kolmantena syytettynä tapauksessa oli Tuomo Pietiläisen lähiesimies Kalle Silfverberg. Hänen syytteet hylättiin, koska oikeuden mukaan Silfverbergin ei katsottu osallistuneen salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Suomalaiset pitävät vapaata mediaa erittäin tärkeänä demokratialle

Suomalaisista lähes kaikki (93 prosenttia) pitää vapaan median merkitystä demokratialle tärkeänä. Peräti 74 prosenttia vastaajista arvioi vapaan median merkityksen erittäin tärkeäksi.

Asia ilmenee Medialiiton teettämästä mielipidemittauksesta.

Vastaajista 94 prosenttia pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Tätä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut vuoden 2015 mittauksen 47 prosentista 61 prosenttiin.

Vapaan median tuottamalla luotettavalla tiedolla nähdään suuri merkitys myös suomalaisten henkiselle huoltovarmuudelle poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Tätä pitää tärkeänä 92 prosenttia vastaajista.

Yhtä suuri osuus katsoo lukutaidon kannalta tärkeäksi, että Suomessa julkaistaan lapsille ja nuorille suunnattua mediaa. Vastaavasti 78 prosenttia suomalaisista arvostaa, että saa kotimaisesta erikoistuneesta mediasta tietoa omasta alasta tai harrastuksesta.

– Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät kirkkaasti vapaan median ja sananvapauden merkityksen avoimelle demokraattiselle yhteiskunnalle. Luotettavalle tiedolle on suuri tarve nykyisessä maailmantilanteessa ja uudessa mediaympäristössä. Toivomme, että seuraava hallitus ottaa ohjelmaansa mediapolitiikan, jolla kyetään median toimintaedellytyksiä parantaviin päätöksiin, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi tiedotteessa.

Selvä enemmistö eli 61 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä, että painettujen ja digitaalisten sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen arvonlisävero alennettaisiin kymmenestä prosentista nollaan. Euroopan unioni antoi viime keväänä kaikille jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa 0–5 prosentin alv-kantaa muun muassa lehtiin ja kirjoihin.

Mielipidemittauksen toteutti IROResearch. Mittaukseen vastasi 7.–14. joulukuuta 2022 tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on korkeimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

JSN:n puheenjohtaja USU:lle: Todella uutta, että pääministerin esikunnasta kannellaan

Pääministeri Sanna Marinia (sd.) koskevista jutuista tehtiin viime vuonna kanteluita Julkisen sanan neuvostoon (JSN) kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2021, kertoo Uutissuomalainen. Marin-jutuista kanneltiin viime vuonna yhteensä 35 kertaa.

Kanteluista 31 koski juttuja, joissa kerrottiin pääministerin bilevideosta. Yksikään tähän mennessä käsitellyistä bilevideokanteluista ei ole johtanut langettavaan päätökseen.

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan Marin on yksittäisen kohun takia ylivoimaisesti eniten JSN:oon kanneltu pääministeri 2000-luvulla.

Hyvösen mukaan silmiinpistävää Marin-juttujen kanteluissa on se, että Seiskan tekemää lentomatkustusjuttua lukuun ottamatta kantelut ovat tavallisten kansalaisten tekemiä. Seiskan jutusta kanneltiin Marinin esikunnasta, joka koostuu pääministerin lähimmistä avustajista.

– Pääministerin puolustajat eivät ole uusi ilmiö, mutta näin laajamittainen pääministerin puolustaminen on. Todella uutta sen sijaan on, että pääministerin esikunnasta kannellaan pääministerin suostumuksella, Hyvönen toteaa Uutissuomalaiselle.

Vuonna 2021 Marinia koskevista uutisista tehtiin kymmenkunta kantelua. Marin-jutuista tehtyä suurta kantelumäärää selittää Hyvösen mukaan myös se, että pääministeri on poikkeuksellisen paljon tunteita herättävä persoona.

– Tämä rikkoo pääministerin perinteistä roolikuvaa ja antaa medialle mahdollisuuden käsitellä Marinia totutusta poikkeavassa näkökulmassa. Marinin puolustajat eivät katso tätä hyvällä ja kantelevat meille, Hyvönen toteaa.

Yli 500 toimittajaa pidätetty tänä vuonna

Tänä vuonna pidätettyinä on ollut 533 toimittajaa eri puolilla maailmaa, ilmenee kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosiraportista. Määrä on ennätyksellisen suuri.

Määrä on yli 13 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna, jolloin tehtiin aiempi kielteinen ennätys. Aktiivisimpia vangitsijoita ovat Kiina (110 pidätettyä), Myanmar (62), Iran (47), Vietnam (39) sekä Valko-Venäjä (31). Naisia on pidätettyinä 78, mikä on peräti 30 prosentin kasvu viime vuoteen ja aiempaan ennätykseen.

– Diktatoriset ja autoritaariset hallitukset täyttävät vankilansa nopeammin kuin koskaan vangitsemalla toimittajia. Ennätysmäärä pidätettyjä toimittajia vahvistaa uhkaavan ja kiireellisen tarpeen vastustaa näitä häikäilemättömiä hallituksia. Meidän on laajennettava aktiivista solidaarisuuttamme kaikille niille, jotka kantavat journalistista ihannetta vapaudesta, riippumattomuudesta ja moniarvoisuudesta, Toimittajat ilman rajoja-järjestön johtaja Christophe Deloire sanoo tiedotteessa.

Deloire vaatii aktiivisia ja kiireisiä toimia häikäilemättömiä yksinvaltiaita vastaan. Järjestö painottaa, että missä sananvapautta on vähiten, siellä myös tapetaan ja vangitaan eniten.

Tilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa tämän vuoden helmikuussa.

– Ukrainassa on kuollut ainakin kahdeksan toimittajaa ja Venäjällä oikeastaan koko vapaa media on tukahdutettu. Poikkeuksellisen törkeä on arvostetun tutkivan toimittajan Ivan Safronovin 22 vuoden tuomio, joka langetettiin täysin julkisten tietojen kertomisesta, listaa Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma.

Lähes 60 toimittajaa kuollut työssään

Toimittajia on kuollut tänä vuonna väkivaltaisesti kaikkiaan 57. Hälyttäviä tekijöitä on monia.

– Menetimme toimittajia miltei 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja yhä enemmän heistä oli naisia. Naisten osuus työssään kuolleista toimittajista oli vain neljä prosenttia kaksi vuotta sitten, nyt jo 12 prosenttia. Todella pelottavaa on, että tänä vuonna surmansa saaneista lähes 80 prosenttia tapettiin tarkoituksella heidän työhönsä liittyen, kuvailee Grüne-Luoma.

Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut sotatilanteessa surmansa saaneiden osuutta, vaarallisin maa toimittajille on Meksiko 11 surmatulla toimittajalla. Yhdistettynä Haitin kuuteen ja Brasilian kolmeen kuolonuhriin, Meksikon tilasto nostaa Etelä-Amerikan kaikkiaan maailman vaarallisimmaksi alueeksi toimittajille.

Kateissa toimittajia on maailmalla kaikkiaan peräti 49, joista kaksi on kadonnut tänä vuonna. Panttivankeina on 65 toimittajaa, kaikki heistä Lähi-idässä. Ylivoimaisesti suurin riski joutua panttivangiksi on Syyriassa, jossa toimittajia on kaapattuina 42.

Näin toimittajia hiljennetään ja rangaistaan Venäjällä

Toimittajia hiljennetään ja rangaistaan mielenosoitusten raportoinnista Venäjällä, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo tuoreessa raportissaan.

Venäjän viranomaiset ovat tehneet systemaattisesti lakimuutoksia ja säännöksiä, joiden avulla rajoitetaan vapautta kokoontumiseen ja ilmaisuun. Amnestyn raportti esittelee kymmeniä esimerkkejä, joissa mielenosoituksia seuranneiden toimittajien ja tarkkailijoiden työ on estetty laittomasti esimerkiksi mielivaltaisilla pidätyksillä, voimankäytöllä sekä suurilla sakoilla.

Lain mukaan mielenosoituksessa työskentelevällä toimittajalla pitää olla päällään selkeä tunnus, josta selviää, että hän on median edustaja. Poliisi on kuitenkin jatkuvasti vaatinut toimittajilta lisää dokumentteja, kuten toimitukselta saadun toimeksiantokirjeen tai passin.

Viranomaiset ovat myös varoittaneet mediatyöntekijöitä osallistumasta tuleviin mielenosoituksiin ja pidättäneet heitä mielenosoitusten aikana sekä niistä raportoimisen jälkeen. Monissa pidätystilanteissa poliisi on syyllistynyt laittomaan voimankäyttöön, joka voi vastata kidutusta tai muuta epäinhimillistä kohtelua.

Esimerkkejä viranomaisten toiminnasta nähtiin jo tammikuussa 2021, kun Venäjällä levisi laajat mielenosoitukset, joissa vastustettiin oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemista. Venäjällä toimivan itsenäisen journalistiliiton mukaan ainakin 16 toimittajaa pidätettiin viikon sisällä mielenosoitusten alkamisesta. Myös seitsemän kidutuksen vastaista työtä tekevän venäläisjärjestön työntekijää pidätettiin, kun he tarkkailivat näitä mielenosoituksia.

Kaikki sotaa vastustava sisältö voi johtaa syytteeseen

Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen rajoitukset ja mediaan kohdistuvat kostotoimet ovat lisääntyneet selvästi. Maaliskuussa 2022 Venäjällä kiristettiin ilmaisunvapautta koskevaa lainsäädäntöä. Uuden lainsäädännön nojalla kaikki sotaa vastustava sisältö voi johtaa syytteeseen. Käytännössä sotaa vastustavien mielenilmausten järjestäminen ja niistä raportoiminen on tehty mahdottomaksi.

Amnestyn raportin julkaisuhetkellä ainakin yhdeksää toimittajaa tai bloggaajaa epäillään “Venäjän asevoimia koskevan väärän tiedon tahallisesta levittämisestä”. Muita toimittajia tai uutissivustoja on rangaistu “ulkomaille sijoitettujen asevoimien asettamisesta huonoon valoon”, kun ne ovat uutisoineet Ukrainassa käytävästä sodasta.

Vapaaseen mediaan kohdistuvat hyökkäykset ovat pakottaneet sadat journalistit lähtemään Venäjältä. Itsenäinen televisiokanava Dožd sekä sanomalehti Novaja Gazeta ovat joutuneet keskeyttämään työnsä. Viranomaiset sulkivat myös esimerkiksi kriittisen Ekho Moskvy -radiokanavan.

– On täysin välttämätöntä, että kansainvälinen yhteisö tukee venäläistä kansalaisyhteiskuntaa ja itsenäistä mediaa. Ilman heitä viranomaisten tekemät ihmisoikeusloukkaukset jäävät pimentoon, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa.

LUE MYÖS:
Venäläinen toimittaja sai sakot ”armeijan häpäisemisestä”

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)