Oikeustieteen tohtorin mukaan sananvapaus on kriisissä – ”Vihapuhehysteria on liioittelua”

Kirjailija, oikeustieteen tohtori ja varatuomari Jarkko Tontti on huolissaan sanavapaudesta. Hän kertoo Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarille etäyhteydellä pitämässään puheessa perjantaina nykyisen yhteiskunnallisen ilmapiirin olevan aiempaa suvaitsemattomampi.

– On yhä vähemmän ”suvaitsevaisuuden henkeä”, mitä tulee kykyymme ja haluumme sallia ja sietää meidän kanssamme eri mieltä olevien ihmisten näkemyksiä, Tontti sanoo puheessaan.

Hän viittaa Albert Einsteinin näkemykseen, jonka mukaan yksin lait eivät riitä turvaamaan ihmisten ilmaisunvapautta – tarvitaan laajempaa suvaitsevaisuutta koko väestössä.

– Varsinkin ilmaisunvapaus, demokraattisen yhteiskunnan kaikkein perustavin ihmisoikeus, on ennennäkemättömän paineen alla, Tontti pohtii. Hänen mukaansa nykyisessä julkisessa keskustelussa vaaditaan viranomaisten ja poliitikkojen suojelua kansalaisten kritiikiltä.

Tontti huomauttaa, että sananvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa juuri siksi, että sen avulla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin.

– Se on olemassa, jotta yhteiskunnallisiin epäkohtiin voidaan puuttua ja mielipiteisiin vaikuttaa, käydä avointa debattia yhteiskunnasta ja ehdottaa muutoksia, Tontti muistuttaa.

Hänen mukaansa sosiaalisen median mukaantulo on tuonut poliitikoille ja viranomaisille annetun kriittisen palautteen näkyvämmäksi. Lieveilmiöistä huolimatta Tontti näkee sosiaalisen median hyötyjen olevan haittoja suurempia. Aiempaa useampi pääsee sen avulla osallistumaan julkiseen keskusteluun.

– Kiitos sosiaalisen median ja digitalisaation äänettömille on annettu ääni. Kansalaisilla on nykyään ennennäkemättömät mahdollisuudet esittää mielipiteensä, keskustella ja debatoida sekä myös haastaa niitä, jotka perinteisesti ovat hallinneet yhteiskunnallista keskustelua, Tontti perustelee.

– Väitän, että yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina lietsottu vihapuhehysteria on liioittelua, joka ei kestä kriittistä tarkastelua, Tontti miettii.

Päivi Räsänen: Myös uskontojen väliset konfliktit huomioon

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mukaan uskonnollisten konfliktien estäminen tulee huomioida osana rasismin vastaista ohjelmaa.

– Ruotsissa terrorismin uhka-arviota joudutaan nostamaan. Koraanin julkiset polttamiset ovat aiheuttaneet täysin suhteettomia väkivaltaan yllyttäviä vastareaktioita islamilaisesta maailmasta. Väkivallalla uhkaaminen vastineena kirjan tuhoamiselle on kohtuutonta ja tuomittavaa. Ruotsin keinot suojautua tältä uskontopohjaiselta konfliktilta näyttävät kuitenkin heikoilta, Räsänen sanoo tiedotteessaan.

Suomea vastaavalta kierteeltä suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, sillä mahdolliseen Koraanien julkiseen häpäisyyn voitaisiin puuttua nopeasti.

Sananvapautta rajoittavaa lakia on hänen mukaansa hyvin perustein myös arvosteltu.

– Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.

Räsänen painottaa, että maallistuneessa yhteiskunnassa tarvitaan myös vahvempaa uskonnollista lukutaitoa, lähtien koulujen uskonnonopetuksesta.

– Tämä tulisi myös huomioida, kun hallitus ja eduskunta paneutuvat rasismin torjuntaan ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. Tehdään suuria virheitä, jos islamin uskoa yritetään tulkita kristillisen kulttuuriperinnön kautta.

Arkkipiispan mielestä Koraanin polttaminen ei kuulu sananvapauden piiriin

Koraanin polttaminen ei kuulu sananvapauden piiriin, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo katsoo kannanotossaan. Hän viittaa Ruotsin Koraani-protesteihin.

– Ruotsissa oikeus myönsi vastikään luvan performanssiin, jossa Tukholman keskusmoskeijan edustalla revittiin ja poltettiin islamin pyhä kirja Koraani. Tapahtuman järjestäjä ei nähnyt toimintaansa ongelmallisena, vaan totesi: ”Sen, mikä on toisille pyhää, ei välttämättä tarvitse olla pyhää toisille”, arkkipiispa kirjoittaa.

Kansainvälinen yhteisö ei ole tuominnut tekoa yksimielisesti, sillä sen on katsottu kuuluvan sanavapauden piiriin. Arkkipiispa Leo kuitenkin katsoo, että Suomessa vähemmistössä elävän itäisen kristillisen kirkon johtajana hän ei voi hyväksyä tällaista tulkintaa sananvapaudesta.

– Kun uskonnollisen yhteisön pyhä kirja poltetaan, roihussa palaa muutakin kuin symboli tai sanoja paperilla. Siinä kajotaan tunteettomasti ihmisen identiteetin ydinosiin ja henkilökohtaiseeen toivoon. Samalla tuhoutuvat myös keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen lähtökohdat.

Hänen mukaansa Suomessa on toistaiseksi pystytty parempaan ja uskonnollisia yhteisöjä suojelee laki uskonrauhan rikkomisesta.

– Ylpeyteen ei kuitenkaan ole syytä: meilläkin on äskettäin nähty, kuinka rasistisia kommentteja puolustellaan sananvapaudella.

Toisin kuin monet luulevat, ihmisten välistä ykseyttä ja yhteisöllisyyttä ei arkkipiispan mukaan luo samanlaisuus, vaan keskinäinen kunnioitus.

– Kärjistäisin sanomalla, että vain kunnioittamalla toista voimme säilyttää itsekunnioituksemme ja ansaita myös toisen kunnioituksen.

HS: Toimittajille tuomio Viestikoekeskus-uutisesta

Kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa on saanut tuomion turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Tuomio liittyy niin sanottuun Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin. Oikeuskäsittely koski viiden vuoden takaista juttua puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja muusta sotilastiedustelusta sekä HS:n mahdollisia jatkojuttuja aihepiiristä.

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa tänään perjantaina. Käräjäoikeus piti tapauksessa päävastuullisena toimittaja Tuomo Pietiläistä, joka sai rangaistukseksi 50 päiväsakkoa. Vähäisemmässä roolissa kirjoitustyöhön osallistunut toimittaja Laura Halminen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

Lisäksi käräjäoikeus määräsi kyseisen vuonna 2017 julkaistun artikkelin poistettavaksi.

Kolmantena syytettynä tapauksessa oli Tuomo Pietiläisen lähiesimies Kalle Silfverberg. Hänen syytteet hylättiin, koska oikeuden mukaan Silfverbergin ei katsottu osallistuneen salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Suomalaiset pitävät vapaata mediaa erittäin tärkeänä demokratialle

Suomalaisista lähes kaikki (93 prosenttia) pitää vapaan median merkitystä demokratialle tärkeänä. Peräti 74 prosenttia vastaajista arvioi vapaan median merkityksen erittäin tärkeäksi.

Asia ilmenee Medialiiton teettämästä mielipidemittauksesta.

Vastaajista 94 prosenttia pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Tätä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut vuoden 2015 mittauksen 47 prosentista 61 prosenttiin.

Vapaan median tuottamalla luotettavalla tiedolla nähdään suuri merkitys myös suomalaisten henkiselle huoltovarmuudelle poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Tätä pitää tärkeänä 92 prosenttia vastaajista.

Yhtä suuri osuus katsoo lukutaidon kannalta tärkeäksi, että Suomessa julkaistaan lapsille ja nuorille suunnattua mediaa. Vastaavasti 78 prosenttia suomalaisista arvostaa, että saa kotimaisesta erikoistuneesta mediasta tietoa omasta alasta tai harrastuksesta.

– Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät kirkkaasti vapaan median ja sananvapauden merkityksen avoimelle demokraattiselle yhteiskunnalle. Luotettavalle tiedolle on suuri tarve nykyisessä maailmantilanteessa ja uudessa mediaympäristössä. Toivomme, että seuraava hallitus ottaa ohjelmaansa mediapolitiikan, jolla kyetään median toimintaedellytyksiä parantaviin päätöksiin, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi tiedotteessa.

Selvä enemmistö eli 61 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä, että painettujen ja digitaalisten sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen arvonlisävero alennettaisiin kymmenestä prosentista nollaan. Euroopan unioni antoi viime keväänä kaikille jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa 0–5 prosentin alv-kantaa muun muassa lehtiin ja kirjoihin.

Mielipidemittauksen toteutti IROResearch. Mittaukseen vastasi 7.–14. joulukuuta 2022 tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on korkeimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.