Verkkouutiset

Suomalaisia sanomalehtiä kirjaston lehtisalissa 19. tammikuuta 2018., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomalaiset pitävät vapaata mediaa erittäin tärkeänä demokratialle

Luotettavalla tiedolla nähdään olevan suuri merkitys poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa.

Suomalaisista lähes kaikki (93 prosenttia) pitää vapaan median merkitystä demokratialle tärkeänä. Peräti 74 prosenttia vastaajista arvioi vapaan median merkityksen erittäin tärkeäksi.

Asia ilmenee Medialiiton teettämästä mielipidemittauksesta.

Vastaajista 94 prosenttia pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Tätä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut vuoden 2015 mittauksen 47 prosentista 61 prosenttiin.

Vapaan median tuottamalla luotettavalla tiedolla nähdään suuri merkitys myös suomalaisten henkiselle huoltovarmuudelle poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Tätä pitää tärkeänä 92 prosenttia vastaajista.

Yhtä suuri osuus katsoo lukutaidon kannalta tärkeäksi, että Suomessa julkaistaan lapsille ja nuorille suunnattua mediaa. Vastaavasti 78 prosenttia suomalaisista arvostaa, että saa kotimaisesta erikoistuneesta mediasta tietoa omasta alasta tai harrastuksesta.

– Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät kirkkaasti vapaan median ja sananvapauden merkityksen avoimelle demokraattiselle yhteiskunnalle. Luotettavalle tiedolle on suuri tarve nykyisessä maailmantilanteessa ja uudessa mediaympäristössä. Toivomme, että seuraava hallitus ottaa ohjelmaansa mediapolitiikan, jolla kyetään median toimintaedellytyksiä parantaviin päätöksiin, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi tiedotteessa.

Selvä enemmistö eli 61 prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää tärkeänä, että painettujen ja digitaalisten sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen arvonlisävero alennettaisiin kymmenestä prosentista nollaan. Euroopan unioni antoi viime keväänä kaikille jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa 0–5 prosentin alv-kantaa muun muassa lehtiin ja kirjoihin.

Mielipidemittauksen toteutti IROResearch. Mittaukseen vastasi 7.–14. joulukuuta 2022 tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on korkeimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS