Verkkouutiset

Sähkö

Uusi ennätys – sähkön hinta tänään jälleen miinuksella

Pörssisähkön hinta on laskenut tänään ennätyksellisen alas. Nord Poolin datan perusteella pörssisähkön hinta on tänään -3,15 euroa megawattitunnilta.

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pohjoismaiden Nord Pool -sähköpörssissä sähköntuottajat välittävät sähköä käyttäjille.

Pörssisähkön hinta tippui miinukselle jo kerran aiemmin tällä viikolla, kun keskiviikkona hinta oli -0,01 euroa megawattitunnilta. Muina päivinä keskihinnat ovat tällä viikolla vaihdelleet noin yhden ja kahdenkymmenen välillä.

Jos vertaa hintaa viime vuoden vastaavaan aikaan, pudotus on melkoinen.

Viime vuonna 28. toukokuuta pörssisähkön megawattituntihinta oli 114,82 euroa. Korkeimmillaan vuoden 2022 toukokuussa hinta kävi lähes 250 eurossa.

Pörssisähkön hinta ei ole kuluvan viikon lisäksi koskaan muulloin ollut negatiivinen vuoden sisällä. Koko viime vuoden keskiarvo sähkön hinnasta oli 154,04 euroa megawattitunnilta.

Fingridin reaaliaikaisen suomalaisen sähkön tuotannon seurannan mukaan Suomessa on tänään tuotettu jonkin verran enemmän sähköä kuin kulutettu. Osa sähköstä viedään ulkomaille ja Suomi myös tuo itse sähköä, joten hintoihin vaikuttavaa myös ulkomailla tuotettu sähkö ja sen kulutus.

Tavallinen sähkön käyttäjä on sekä sähköverkkoyhtiön että sähkönmyyntiyhtiön asiakas. Myyntiyhtiöitä voi vertailla ja kilpailuttaa.

Mikäli kuluttajalta löytyy sähköyhtiön kanssa tehty pörssisähkösopimus, näkyvät sähkön negatiiviset hinnat heti omassa sähkölaskussa.

IL: Näin lasket oman sähköhyvityksesi

Sähköhyvitykseen on lisätty alkuvuonna myös kuluttajille mahdollisuus saada hyvitystä. Tämän johdosta hyvitys voidaan myöntää, vaikka sähkösopimus olisi tehty Y-tunnuksella henkilötunnuksen sijaan. Iltalehden haastattelema asiantuntija kertoo miten voit laskea oman sähköhyvityksesi suuruudeen.

Sopimuksen sähköstä yli puolet tulee olla kohdennettu yksityiskäyttöön, jotta hyvitystä voi saada. Hyvityksen määrä lasketaan vain yksityiskäytön osuuden mukaan.

Sähköhyvityksen määrä lasketaan sähköenergian arvonlisäverollisesta hinnasta, joka ylittää 90 euron kuukausittaisen omavastuun. Ylimenevästä osasta hyvitetään 50 prosenttia. Kuukaudessa voi saada enintään 700 euroa sähköhyvitystä.

Ensimmäinen hyvityserä maksetaan viime marraskuun ja joulukuun sähkölaskuista. Toinen erä maksetaan tammikuun mukaan niin, että sen summa kerrotaan kahdella.

Huhtikuussa ensimmäinen ero tuli jo maksuun.

– Asiakkaiden oma laskurytmi vaikuttaa tähän. Jos huhtikuussa ei saanut sähkölaskua, hyvitys tulee seuraavassa laskussa, Energiaviraston juristi Jani Kostiainen kertoo IL:lle.

Virheellisistä hyvityksistä voi hakea oikaisua Energiavirastolta. Tämä kuitenkin edellyttää, että asiakas on jo aiemmin reklamoinut asiasta suoraan sähköyhtiöltä. Viraston päätöstä on voinut hakea toukokuun toisesta päivästä lähtien.

Jos asiakas on vaihtanut sähkön myyjää viimeiseten kuukausien aikana, se myyjä, jolta sähkö ostettiin hyvityskuukausien aikana, on velvollinen maksamaan hyvitykset.

Raju väite sähkön hinnan manipuloinnista – toimitusjohtaja tyrmää

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tyrmää puheet sähkön hinnan manipuloinnista tuottajien toimesta. Hänen mukaansa ”kauhistelu” on tarpeetonta ja johtuu ennen muuta väärinymmärryksistä.

Leskelä viittaa puheillaan Taloussanomien julkaisemaan artikkeliin, jossa Kuluttajaliiton ja Omakotiliiton edustajat kritisoivat kovin sanoin sähköyhtiöitä, siitä, että ne rajoittaisivat tuotantoaan hintojen nostamiseksi. Esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantoa on viime aikoina pienennetty.

– Sähkön hinta on nollassa ja kuluttajat valittavat markkinoiden manipuloinnista. Kauhistelu on täysin turhaa ja johtuu väärinymmärryksistä, Leskelä kirjoittaa Twitterissä.

Toimitusjohtaja kertoo, että kevään tullen auringon paisteen, kovien tuulien ja vesivoimaloiden kevättulvien johdosta sähköä on ollut markkinoilla varsin paljon. Tästä johtuen sähkön hinta on pudonnut nollan tuntumaan, jopa negatiiviseksi.

– Sähköä voi tuottaa vain sen verran kun sitä kuluu. Joka hetki sähköä tuotetaan ja kulutetaan yhtä paljon. Jonkun pitää olla tuottamatta. Sen, joka voi ja jolla on tuotannosta kustannuksia. Siksi ydinvoimaakin on jouduttu säätämään alas. Kaikki sähkö ei mahtuisi verkkoon.

Leskelän mukaan myös väitteet siitä, etteikö Suomi veisi sähköä ulkomaille ovat nekin virheellisiä. Tilanne on kuitenkin hänen mukaansa se, että Suomi vie tällä hetkellä sähköä ”niin paljon kuin verkot vetävät.” Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin sama tilanne kuin Suomessa, eli ylitarjontaa löytyy.

– Kummallinen kauhistelu-uutisointi on täysin perusteetonta. Iloitkaamme asiakkaina siitä, että sähkö on tosi halpaa. Kaikki tuottajat tekevät tällä hinnalla tappiota, eivät voi kattaa kulujaan tai joutuvat jopa maksamaan tuotannostaan.

HS: Näin lataat sähköautosi oikein

Suurin osa suomalaisista lataa sähköautonsa väärin. Tai ainakin väärään aikaan vuorokaudesta. Asiantuntijat kertovat miten autoaan voi ladata oikeaoppisesti. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Latausoperaattori Plugitin lukujen perusteella keskimääräinen sähköautoilija tulee neljältä iltapäivällä kotiin ja alkaa ladata autoa välittömästi. Näin suurin osa latauksesta tapahtuu silloin, kun sähkön kulutus on suurimmillaan ja on näin ollen kallista.

Edellä mainitun toimintatavan sijasta asiantuntijat suosittavat, että autoa ladattaisiin silloin kun sähkö on edullisempaa ja kysyntä pienempää. Tällainen ajankohta osuu usein yölle.

– Kyllä tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Alueellisesti sillä voi olla huomattavaa merkitystä hetkittäisen sähkön riittävyyden ja hinnanmuodostuksen kanssa. On kaikkien etu, että sähköä kulutettaisiin tasaisemmin, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia kertoo HS:lle.

Omakotitalossa asuville tilanne on helpoin korjata.

– Ajetaan kotiin, piuha autoon, mutta sitten määritetään, että auto ei lataa ennen kuin pesukoneet ja kiukaat on sammutettu, sanoo Plugitin viestintäasiantuntija Antti Kekola.

Myös kerrostalossa asuville löytyy Kekolan mukaan ratkaisu.

– Taloyhtiö voi sitoutua, että ladataan vain öisin, hän toteaa.

Sähkön siirtohinnoissa ei näy edellisellä hallituskaudella luvattuja säästöjä

Siirron perusmaksu on edullisimmillaan 3,98 euroa kuukaudessa ja kalleimmillaan 37,56 euroa kuussa.

Sähkön jakeluverkkotoiminta on luonnollisen monopolin liiketoimintaa, jota Suomessa valvoo riippumattomana viranomaisena Energiavirasto. Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä. Omakotiliitto on tehnyt pitkäjänteisesti edunvalvontaa sähkön siirtomaksujen kustannusten hillitsemiseksi.

Omakotiliitto seuraa vuosittain kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja, jonka lisäksi seurataan sähkön jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja julkaistaan seurantatilastoa. Tilastossa seurataan yleissiirron perusmaksua, kilowattituntihintaa ja tehomaksua näiden muutosta edellisvuoteen.

Tuoreen selvityksen mukaan sähkön jakeluverkkoyhtiöstä 17 on nostanut yleissiirron hintaa, kolme yhtiötä on laskenut ja 58 jakeluverkkoyhtiötä on pitänyt hinnan ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Selvityksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Omakotiliitolle.

Kalleimmat siirron perusmaksut ovat Järvi-Suomen Energialla (37,56 €/kk) Kajavella (37,30 €/kk), Kuoreveden Sähköllä (35,99 €/kk), PKS Sähkönsiirrolla (35,14), Savon Voima Verkolla (34,92 €/kk) ja Parikkalan Valolla (34 €/kk).

Halvin siirron perusmaksu on Tampereen Sähköverkolla (3,98 €/kk), Keravan Energialla (4,50 €/kk), Haukipuhtaan Sähköosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energian Sähköverkolla (5,00 €/kk) ja Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk).

Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,07 senttiä, on Enontekiön Sähköllä. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta, joka oli myös yksi energiamaksua laskeneista yhtiöistä. Hinta laski 0,27 senttiä verrattuna vuoteen 2022.

Omakotiliitto toteaa, sen huolena viime vuosina olleen nykyisen valvontamallin mahdollistamat jopa satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat kustannukset kuluttajille.

Asiaa on tarkastellut myös Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Akateeminen työryhmä, joka laati raportin valvontamallin kehittämiseksi. Raportin mukaan nykyisen valvontamallin ongelmia ovat muun muassa, että malli ei ole kustannusvastaava ja sen kiinteä oletettu pääomarakenne on aiheuttanut kuluttaja-asiakkaille useiden satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat vuosikustannukset.

Omakotiliiton näkemys on, että työryhmän raportin havainnot on ehdottomasti huomioitava, ettei tulevaisuudessa kohtuuttomien voittojen perintä ole enää mahdollista. Liitto on myös kysynyt valvontamallin epäkohtiin EU-komission näkemystä.

Markkinaoikeudelta haetaan ennakkoratkaisuja sähkön hinnankorotuksiin

Kuluttaja-asiamies on vienyt markkinaoikeuden arvioitavaksi kahden sähkön myyntiyhtiön hinnankorotuksissa käyttämät menettelytavat. Useat sähköyhtiöt korottivat sähkösopimusten hintoja merkittävästi syksyn 2022 aikana ja menettelytapojen lainmukaisuudelle tarvitaan selkeämmät reunaehdot vastaisuuden varalle.

Syksyllä 2022 sähkön tukkuhinnat nousivat energiakriisin myötä nopeasti. Tämä johti siihen, että sähkönmyyjät korottivat hintojaan kuluttajien toistaiseksi voimassa olevissa sähkönmyyntisopimuksissa. Hinnankorotukset olivat huomattavan suuria ja vaihtelivat kymmenistä prosenteista jopa useiden satojen prosenttien kertakorotuksiin.

– Viime syksyn sähkön hinnankorotukset ovat nähdäksemme olleet monessa tapauksessa kuluttajalle kohtuuttomia. Kun kyse on välttämättömyyspalvelusta, tarvitsemme jatkoa varten hinnankorotuksille selkeämmät pelisäännöt ja siksi haemme nyt markkinaoikeudelta linjaratkaisuja, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Kuluttaja-asiamiehen markkinaoikeuden arvioitavaksi viemät sähkön myyntiyhtiöt ovat Vaasan Sähkö Oy ja Helen Oy.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yhtiöiden hinnanmuutosmenettelyt eivät ole sinänsä poikenneet alan yleisestä käytännöstä, vaan monet muutkin sähkönmyyjät tekivät vastaavanlaisia ja osin suurempiakin hinnankorotuksia syksyllä 2022.

Kuluttaja-asiamies on selvittänyt hinnankorotuksia ja muita menettelytapoja usean sähköyhtiön kanssa ja osa vireillä olevista asioista on vielä kesken.

– Se, että nämä yhtiöt on esimerkkitapauksina valittu markkinaoikeushakemuksen vastapuoliksi, perustuu erityisesti tarpeeseen saada ennakkoratkaisuja joihinkin hinnankorotuksissa käytettyihin menettelytapoihin, hän toteaa tiedotteessa.

Sekä sähkömarkkinalain sopimusehtojen muuttamista koskevassa säännöksessä että kuluttajansuojalain kohtuuttomia sopimusehtoja koskevassa säännöksessä on asetettu rajoituksia sille, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti tehdä.

Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tuomioistuimen ennakkoratkaisuja siitä, kuinka paljon toistaiseksi voimassa olevien sähkönmyyntisopimusten hintoja voi kerralla korottaa, ilman että kyseessä on olennainen muutos.

Voimassa olevien sopimusten hinnankorotuksille oltava perusteet

Kuluttaja-asiamiehen mukaan sähkönmyyjät ovat kuluttajille lähettämissään hinnankorotusilmoituksissa usein ilmoittaneet hinnankorotusperusteen epäselvästi. Yhtiöt ovat monesti vedonneet olosuhteiden muutokseen viitaten syksyn 2022 poikkeukselliseen tilanteeseen sähkömarkkinoilla.

Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan pelkkä olosuhteiden muuttuminen ei kuitenkaan voi oikeuttaa myyjää korottamaan voimassa olevan sopimuksen hintaa, vaan hinnankorotuksen tulee perustua erityisesti yhtiön sähkönhankintakustannusten muuttumiseen.

– Tämä korotusperuste on ilmoitettava myös kuluttajille ja sähkönmyyjän on lisäksi kyettävä osoittamaan, että yhtiön sähkönhankintakustannukset ovat tosiasiallisesti nousseet hinnankorotusta vastaavasti.

Vaasan Sähköä koskevaan kuluttaja-asiamiehen hakemukseen sisältyy kolme kieltovaatimusta. Ensimmäinen ja toinen vaatimus koskevat yhtiön käyttämää hinnankorotusperustetta sekä sitä, ovatko yhtiön sähkönhankintakustannukset nousseet kuluttajille ilmoitettua hinnankorotusta vastaavasti.

Kolmas vaatimus koskee sitä, miten olennaisia muutoksia myyjä voi sähkön kaltaiseen välttämättömyyspalvelusopimukseen yksipuolisesti tehdä. Vaasan Sähkö korotti sähkön hintaa kerralla noin 180 prosenttia.

Helenin kohdalla kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus koskee pelkästään hinnankorotuksen olennaisuutta ja markkinaoikeuden arvioitavana on Helenin toteuttama noin 65 prosentin hinnankorotus.

Joka neljäs kuluttaja turvautui säästöihin sähkön hinnan takia

VertaaEnsin.fi:n teettämään kyselytutkimukseen vastanneista 24 prosenttia joutui turvautumaan henkilökohtaisiin säästöihin sähkön hinnan nousun takia.

Säästöihin turvautuminen oli yleisintä 18–29-vuotiaiden keskuudessa, jossa vastaajista 41 prosenttia joutui turvautumaan säästöihin.

Toiseksi yleisintä omiin säästöihin turvautuminen oli pienessä kaupungissa asuvilla (40 %) ja kolmanneksi yleisintä maaseudulla asuvilla (34 %).

Harvinaisinta säästöihin turvautuminen oli pääkaupunkiseudulla asuvilla (18 %) ja yli 60-vuotiailla (19 %).

Kyselytutkimuksesta selvisi, että sähkösopimustyypillä ei ollut korrelaatiota sen suhteen, joutuiko vastaaja turvautumaan säästöihinsä.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kotitalouden sähkösopimuksista vastaavat yli 18-vuotiaat kuluttajat, joiden lähtöotos edustaa koko Suomea sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Kyselyyn vastasi 1 050 suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 6.–10.3.2023.

Näin pidät sähkölaskusi kurissa

Sähkön hinta puhutti etenkin päättyneenä talvena, ja monet suomalaiset kiinnittivät aiempaa suurempaa huomiota kulutukseensa. Ruotsissa ennätyksellisen korkeat sähkölaskut ovat pysyneet otsikoissa myös keväällä, ja nyt Dagens Nyheterin haastattelema asiantuntija antaa ajantasaiset vinkkinsä laskun pitämiseksi kurissa.

Vattenfallin Lars Ejeklint toteaa, että monet sähkönsäästövinkit vanhenevat nopeasti. Myytteja ja väärinkäsityksiä on runsaasti liikkeellä – ”osa piti paikkansa kaksi vuotta sitten, mutta ei enää”.

Yleisimmät harhaluulot liittyvät valaistukseen ja lamppuihin. Hehkulamppu kulutti aikoinaan runsaasti energiaa, mutta tänä päivänä ”kaikki lamput” ovat energiatehokkaita LED-lamppuja, Ejeklint sanoo.

– Ei ole tarvetta juoksennella ympäriinsä ja sammuttaa jokaikistä lamppua. Lampun voi tietysti sammuttaa huoneissa jossa ei itse oleskele, mutta muuten valot voi rauhassa jättää päälle.

Tiedostava kuluttaja voi huoletta pyöritellä LED-lampun valokatkaisijaa, Ejeklint sanoo

Arjessa turhista kilowattitunneista voi säästää ”sieltä sun täältä”. Elämän mukavuuksista ei kuitenkaan tarvitse luopua, Ejeklint vakuuttaa.

Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi suihkujen kestoon, suihkuveden lämmittäminen kun on erityisen kallista. Myös suihkupään tiiviste kannattaa tarkistaa, Ejeklint neuvoo. Jos kymmenen litran ämpäri täyttyy suihkussa alle minuutissa, suosittelee hän hankkimaan uuden suihkupään.

Pesuhuoneessa on myös varaa säästää muustakin, kuten lattialämmityksestä, Ejeklint sanoo.

Muita Vattenfallin neuvoja sähkön säästämiseksi ovat muun muassa ikkunatiivisteiden uusiminen, huonelämpötilan laskeminen kolmella asteella sekä vuotavan hanan korjaaminen. Huonekaluja ei myöskään kannata pitää juuri pattereiden edessä, ruotsalainen energiajätti neuvoo.

USU: Valtion kiinteistöjen energiakustannuksista miljoonien säästöt

Valtion tilojen energiansäästöohjelma on tuonut yli viiden miljoonan euron säästöt energiakustannuksissa, Uutissuomalainen kertoo.

Maaliskuun loppuun mennessä valtion kiinteistöissä oli säästynyt energiaa noin 40 000 megawattituntia.

Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-konsernin lokakuussa alkaneen energiansäästöohjelman tavoitteena on säästää energiaa 50 000–75 000 megawattituntia, joka vastaa energiakustannuksissa jopa 10 miljoonaa euron säästöjä. Ohjelma jatkuu vuoden loppuun asti.

– Saavutamme 50 000 megawattitunnin säästötavoitteen varmasti siihen mennessä, energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo USU:lle.

Eduskunnassa on jo päästy energiansäästötavoitteeseen. Syyskuusta lähtien eduskunta on säästänyt energiakustannuksissa yhteensä noin 74 000 euroa, kun tavoite oli 70 000 euroa. Asiasta kertoo USU:lle eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio.

Hänen mukaansa viime vuoden hinnoilla laskettuna kaukolämmöstä on säästetty eduskunnassa 49 500 euroa ja sähköstä 24 500 euroa. Kaukolämmön sääkorjattu kulutus eduskunnassa laski 670 megawattituntia ja sähkönkulutus 210 megawattituntia verrattuna edelliseen normaalin kulutukseen vuoteen 2019.

Kaukolämmössä eniten energiaa on säästetty eduskuntatalon pääportaiden lämmityksen osittaisella poistamisella. Sähkössä isoimmat säästöt on saatu vanhojen valaisinten vaihtamisella led-valoiksi.

Yle: Valtion maksamat sähkötuet jäämässä alle puoleen arvioidusta

Kotitalouksille luvatut sähkötuet tulevat maksamaan valtiolle alle puolet siitä, mihin alun perin varauduttiin. Asiasta kertoo Yle.

Sanna Marinin (sd.) hallitus valmisteli viime syksynä neljä erilaista tukimuotoa helpottamaan kotitalouksien äkkiä nousseita sähkölaskuja. Hallituksen esityksissä arvioitiin, että tuet olisivat tarkoittaneet valtiolle 1,1 miljardin euron laskua.

Sähkötukien osuvuutta ja hintaa arvioinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik laskee Ylelle, että tukien kokonaissumma tuleekin jäämään lopulta 480 miljoonaan euroon tai ehkä jopa sen alle.

Raju pudotus johtuu ensinnäkin siitä, että sähkön hinta jäi talvella alemmaksi kuin syksyllä oli pelätty. Tämän vuoksi arvioitua alempi sähkön hinta on pienentänyt myös maksettuja tukia.

Sähkömarkkinoilla elokuussa futuurihinnat povasivat hintojen nousevan talvella keskimäärinkin lähes 50 senttiin kilowattitunnilta, mutta todellisuudessa hinta jäi alle kymmeneen senttiin.

Toinen syy pudotukselle on se, että sähkön hinnan laskettua entistä useampi kotitalous ei ollut oikeutettu tukiin, koska tukien omavastuun raja ei ylittynyt. Mikäli raja on ylittynyt, korvattavaksi jäävä summa on ollut niin pieni, että sen hakemiseksi ei ole viitsitty käyttää aikaa ja vaivaa.

Ahlvikin mukaan tämä johti siihen, että käytännössä juuri pienituloiset ja vähän sähköä kuluttavat jäivät ilman tukia.

– Omavastuu oli euromääräisesti kaikille sama, mutta se on pienituloisille paljon vaikeampi saavuttaa, koska pienituloisilla asuntokunnilla sähkön käyttö on pienempää kuin suurituloisilla, Ahlvik sanoo Ylelle.

Sähkön kulutus laski viime vuonna kuusi prosenttia

Sähkön kokonaiskulutus laski kuusi prosenttia vuonna 2022 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.

Kotimainen sähköntuotanto jatkui vakaana edellisen vuoden tasolla, mutta sähkön nettotuonti väheni 30 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkön ja kaasun tuonnin päättyminen Venäjältä toukokuussa ja energian kohonneet hinnat heijastuivat myös sähkön hankintaan ja kulutukseen. Viime vuotta leimannut sähkön korkea hintataso vähensi osaltaan sähkön kysyntää.

Fossiiliton sähköntuotanto nousi uuteen ennätykseen ja oli 75 prosenttia sähkön kulutuksesta. Tuulivoimalla katettiin ennätykselliset 14,1 prosenttia sähkön kulutuksesta.

Sähkön tuonti Venäjältä päättyi toukokuussa 2022, ja Suomessa nousi huoli sähkön riittävyydestä ja korkeaksi kohonneesta markkinahinnasta. Sähkön nettotuonti väheni kaikkiaan 30 prosenttia.

Kallistunut sähkö ja valtakunnallinen sähkönsäästökampanja aikaansaivat sen, että sähköä käytettiin tavanomaista säästeliäämmin vuonna 2022. Sähkön riittävyydessä auttoi säästön lisäksi kotimainen tuotanto, joka säilyi edellisen vuoden tasolla tuulivoiman ja ydinvoiman tuotannon kasvettua.

Sähkön kysynnän alenemiseen vaikutti myös syksyn tavanomaista lämpimämpi sää.

Uusien tuulivoimaloiden valmistuminen ja tuulinen sää näkyi kotimaisessa sähkön tuotannossa. Tuulivoimalla tuotettiinkin sähköä viime vuonna ennätykselliset 11,6 TWh eli kasvua edellisvuodesta oli 41 prosenttia. Tuulivoima nousi kolmanneksi suurimmaksi sähkön energialähteeksi ydinvoiman ja vesivoiman jälkeen kattaen kulutuksesta 14,1 prosenttia.

Ydinvoiman osuus oli suurin sähkön kokonaiskulutuksesta, 30 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katettiin sähkön kulutuksesta 20 prosenttia, mutta yhteistuotantosähkö väheni lähes viidenneksellä edellisvuodesta. Lauhdevoimalla tuotettu sähkö puolestaan nousi edellisvuodesta, mutta kattoi vain viisi prosenttia sähkön kulutuksesta. Vesivoimalla tuotettiin 16 prosenttia, tuulivoimalla 14 prosenttia ja aurinkovoimalla 0,5 prosenttia kulutetusta sähköstä.

Puupolttoaineilla tuotettu sähkö väheni edellisvuodesta, mutta sillä katettiin sähkön kulutuksesta 13,5 prosenttia. Kivihiilellä tuotettu sähkö nousi kolmanneksella edellisvuodesta, mutta sen osuus sähkön kulutuksesta jäi 4,1 prosenttiin.

Maakaasulla tuotetulla sähköllä katettiin 1,2 prosenttia sähkön kulutuksesta. Maakaasulla tuotetun sähkön määrä laski 73 prosenttia.

Sähkön nettotuonnilla katettiin 15 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkön nettotuonti lasketaan vähentämällä vienti tuonnista. Sähkön suurimpana nettotuojana jatkoi Ruotsi.

Professori KL:lle: Näin sähkön hinta voisi nousta

Määräaikaisia kiinteähintaisia sähkösopimuksia on tullut taas markkinoille. Syksyllä tällaisia sopimuksia ei saanut juuri ollenkaan. Asiasta kertoo Kauppalehti.

LUT-yliopiston professorin Samuli Honkapuron mukaan pörssisähkö on edelleen edullisin vaihtoehto.

– Pitkällä aikavälillä se menee niin, että pörssihinta on edullisin. Erityisesti jos pystyy yhtään ajoittamaan omaa kulutustaan edullisimmille hintajaksoille, hän kertoo.

Honkapuron mukaan kiinteä sähkösopimus voidaan nähdä vakuutuksena hintapiikkejä vastaan. Hänen mukaansa kysymys onkin siitä paljonko vakuutuksesta haluaa maksaa.

Vaikka sähkösopimuksia on taas laajemmin kaupan, ensi talven sähkön hinta on edelleen arvoitus. Sähkön hintaan vaikuttaa käynnissä oleva sota, sekä Euroopan kaasun riittävyys. Myös tulevan talven sää vaikuttaa hintaan.

Viime syksynä sähkö maksoi 40-50 senttiä kilowattitunnilta. Nyt tulevan talven sähkön hinnaksi ennakoidaan alle kymmentä senttiä.

– Tilanne on rauhoittunut. Viime syksynä oli hyvin paljon epävarmuutta. Nyt kaasuvarastot Euroopassa on täytetty, Olkiluoto kolmonen pyörii ja tuulivoimaa tulee koko ajan lisää Suomeen. Tilanne näyttää nyt vähän mukavammalta ja ensi talvikin rauhallisemmalta, Honkapuro kuvaa nykyistä tilannetta Kauppalehdelle.

Ennusteet eivät paljasta kuitenkaan koko totuutta. Sähkön hinta voisi alkaa taas nousta, mikäli tuleva talvi on kylmä tai tuuli- ja vesivoima eivät tuota tarpeeksi. Honkapuro haluaa korostaa myös kulutuksen sääntelyä, eli kulutusjoustoa, yhtenä keinona vaikuttaa sähkön hintaan.

– Jos kulutusjousto unohtuu, se on yksi riski, hän sanoo.

Suomessa kestävämmäksi sähkön hintatasoksi on arvioitu noin kuutta senttiä kilowattitunnilta.

Olkiluodosta tuotetaan jatkossa noin 30 prosenttia Suomen sähköstä

Olkiluoto 3:n koekäyttö on saatu päätökseen ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi tänään sunnuntaina 16. huhtikuuta 2023. Olkiluodosta tuotetaan jatkossa noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.

Euroopan suurimman ydinvoimalaitosyksikön sähköntuotanto on erittäin merkittävä lisä puhtaaseen, kotimaiseen tuotantoon.

– Olkiluoto 3:n tuotanto vakauttaa sähkön hintaa ja on tärkeä osa Suomen vihreää siirtymää. Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu ja ympäristöystävällinen sähköntuotanto on varmasti yksi Suomen tärkeimmistä valttikorteista, toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo tiedotteessa.

OL3 tekee Suomesta lähes sähköomavaraisen. Suomen suurimpana ilmastotekona se myös vauhdittaa siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

– Tämä on historiallinen päivä, lupaamamme OL3:n hyödyt suomalaiselle yhteiskunnalle toteutuvat. Olen ylpeä kaikista projektin ydinalan ammattilaisista, tuotantojohtaja Marjo Mustonen havainnollistaa.

OL3 tuottaa sähköä noin 1 600 megawatin (MW) teholla. Laitosyksikköä ajetaan lähtökohtaisesti täydellä teholla. Ensimmäiset vuosihuollot toteutetaan maaliskuussa 2024.

Olkiluoto 3 -projektissa työskenteli henkilöitä yli 80 eri maasta. Suurimmillaan työmaavahvuus oli 4 500 työntekijää. Pelkästään ydinteknisen koekäyttövaiheen aikana tehtiin noin 3 300 testiä ja laadittiin yli 9 000 testiraporttia. Projektilla oli merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset erityisesti Satakunnan alueella.

Projektin käynnistyessä ydinvoimaa kannatti noin 60 prosenttia suomalaisista. Tällä hetkellä ydinvoiman suosio on ennätyslukemissa, 83 prosenttia suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan.

Joka kymmenes lainannut rahaa selvitäkseen sähkölaskustaan

VertaaEnsin.fi:n teettämän kyselyn joka kymmenes suomalainen turvautui lainaan sähkölaskusta selvitäkseen. Kaikista vastaajista viisi prosenttia lainasi rahaa perheeltä tai ystäviltä, neljä prosenttia otti luottokorttilainaa ja kaksi prosenttia haki lainaa pankista.

Kysymykseen “oletko viimeisen 12 kuukauden aikana ottanut lainaa selvitäksesti sähkölaskusta” 11 prosenttia kuluttajista vastasi myöntävästi.

Tiukimmille joutuivat 18–29-vuotiaat, joista 18 prosenttia joutui ottamaan lainan selvitäkseen sähkölaskuistaan. Vähäisintä lainantarve (alle 5 %) oli yli 60-vuotiailla.

Tämä voi perustua siihen, että yli 60-vuotiaat ovat uskollisia asiakkaita kohtuullisilla sähkösopimuksella ja ovat kerryttäneet enemmän säästöjä kuin nuoret kuluttajat, joka solmivat ensimmäisiä sähkösopimuksiaan sähkökriisin aikana.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kotitalouden sähkösopimuksista vastaavat yli 18-vuotiaat kuluttajat, joiden lähtöotos edustaa koko Suomea sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Kyselyyn vastasi 1 050 suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 6.–10.maaliskuuta 2023.

Yle: Olkiluoto 3 viimeinen testi on päättynyt

Kauan odotettu säännöllinen sähköntuotanto voi pian alkaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikössä. Torstaina aamukuudelta päättynyt viimeinen koekäyttötesti meni suunnitelmien mukaisesti. Aiheesta uutisoi Yle.

Viimeisessä testivaiheessa laitoksen tehoa laskettiin nopeasti täydestä 1 600 megawatista alle 500 megawattiin. Tämän jälkeen teho palautettiin. Testivaiheen tarkoituksena on selvittää, onko laitoksen tehoja mahdollista pudottaa nopeasti alas.

TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo Ylelle testin menneen suunnitelmien mukaisesti.

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto voi tämän hetkisten tietojen mukaan alkaa 17. huhtikuuta. Koekäyttö todetaan päättyneeksi ja laitosta ajetaan jatkossa pääsääntöisesti täydellä teholla. Laitoksen tuottama sähkö vastaa noin 14 prosenttia koko maan sähköstä.