Sähkö arkistot

Pörssisähkö voi olla pian todella halpaa – kannattaako jo vaihtaa sopimusta?

Ville Mäkilä 15.04.2024 | 16:08

Sähkön pörssisähkön hintojen ennakoidaan painuvan alas kevään ja kesän kuluessa.

Esimerkiksi sähkövertailusivusto Vertaa-kilpailuttajat.fi:n tuoreen sähkömarkkinakatsauksen mukaan pörssisähkö tulee maksamaan huhti-elokuussa keskimäärin noin kaksi senttiä kilowattitunnilta vähemmän kuin samana ajanjaksona viime vuonna.

Huhtikuun keskihinnaksi katsauksessa ennustetaan 4,6 senttiä kilowattitunnilta. Kesäkuussa keskihinta olisi vain 2,9 senttiä kilowattitunnilta ja elokuussa 4,1 senttiä kilowattitunnilta. Myös aiempien vuosien tilastoja tarkastellessa voidaan havaita, että sähkön pörssihinnat ovat olleet kesäkuukausina keskimäärin edullisempia kuin talvikuukausina.

Johtava asiantuntija Jarno Lamponen Energiavirastolta toteaa, että sähkön pörssihintojen voidaan yleisesti olettaa olevan halvempia kesällä kuin talvella.

– Tämä johtuu siitä, että kesällä (sähkön) kulutusta on keskimäärin vähemmän, jolloin myös hinta jää alhaisemmaksi, Lamponen huomauttaa Verkkouutisille.

Toinen tekijä liittyy kesällä kasvaneeseen aurinkovoiman tuotantoon, joka osaltaan laskee sähkön hintoja.

– Keväällä myös vesivoiman saatavuus on parempi. Tässä on yleinen ilmiö olemassa, että sähkö on halvempaa kesällä ja keväällä kuin talvella.

Sähkön pörssihinnoissa on vaihtelua vuosien välillä. Koska Energiavirasto ei tee sähkön hinnoista hintaennustuksia, Lamponen ei ota kantaa sähkömarkkinakatsauksessa esiin nostettuihin tarkkoihin lukuihin.

– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tuulivoimatuotantoa tulee lisää ja sitä kautta myös tarjontaa. Se on mahdollista, että hinnat sitä kautta muodostuvat alhaisemmaksi kuin aiemmin on ollut.

Sähkön hinta voi nousta myös kesällä

Vaikka tuuli- ja vesivoimaa on kesäkuukausina keskimäärin paremmin saatavilla, se ei tarkoita sitä, etteikö myös kesällä sähkön pörssihinnoissa voisi tapahtua äkillisiä nousuja eli ”piikkejä”.

Lamposen mukaan tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi voimalaitosten vikaantumisiin.

– Kesällä tehdään myös voimalaitosten vuosihuoltoja. Ne ajoitetaan kesäaikaan, jolloin hetkittäisiä hintapiikkejä voi tulla myös kesäisin.

Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi sille ei voida antaa takeita, että pörssisähkö pysyttelisi edullisena koko kesän ajan.

– Myös siirtoyhteyksissä naapurimaihin voi ilmetä vikaantumisia. Sekin voi nostaa sähkön hintaa.

Isossa kuvassa voidaan kuitenkin olettaa, että sähkö on keskimäärin halvempaa kesällä kuin talvella.

– Kyllä. Voidaan havaita, että näin on.

Mikäli pörssisähkön odotetaan pysyvän keskimäärin edullisena kesäkuukausien aikana, onko odotettavissa, että hinnat nousevat jälleen syksyllä?

Lamposen mukaan se on mahdollista.

– Se taas johtuu siitä, että syksyllä kulutus alkaa nousta, jolloin kalliimpia tuotantomuotoja otetaan käyttöön.

Samaan johtopäätökseen on tultu Vertaa-kilpailuttajat.fi:n katsauksessa. Sen mukaan hintojen odotetaan nousevan syksyllä kesän hinnoista. Esimerkiksi syyskuussa pörssisähkön keskihinta olisi katsauksen mukaan jo viisi senttiä kilowattitunnilta.

Pörssisähkö vai kiinteähintainen?

Vastaus siihen, onko kotitalouden kannattavampaa hankkia pörssihintainen vai kiinteähintainen sopimus, riippuu ennen kaikkea kotitalouksesta itsestään.

– Tämä riippuu täysin siitä, haluaako kiinnittää oman sähkön hintansa vai ei. Eli haluaako näkyvyyttä siihen, mikä sähkön hinta on vai onko valmis itsekin joustamaan kulutuksessa hinnan mukaan.

Kumpi sitten tulee lopulta kannattavammaksi, riippuu Lamposen mukaan täysin omista kulutustottumuksista.

– Tämä riippuu esimerkiksi siitä, onko valmis joustamaan kulutuksesta tilanteissa, joissa sähkön pörssihinta nousee korkealle.

Ajoittaisista hintapiikeistä huolimatta pörssisähkösopimuksella on mahdollista myös säästää. Tämä pätee tilanteissa, joissa sähkönkulutusta pyritään painottamaan vuorokauden halvimmille tunneille.

– Keskimäärin on kuitenkin todennäköistä, että pörssihintainen sopimus tulee pidemmässä juoksussa kannattavammaksi. Etenkin, jos on valmis joustamaan kulutuksesta. Nämä ovat täysin riippuvaisia kuluttajan omasta preferenssistä.

LUE MYÖS:
Mikä sähkösopimus tulee edullisimmaksi? Asiantuntija kertoo varmimmat säästökeinot
Pörssisähkön hinta nousi pilviin – sähköyhtiön ei tarvitse kertoa hintoja etukäteen

Asiantuntija IL:lle: Tämän vuoksi pörssisähkön hinta laskee

Ella Kivisaari 06.04.2024 | 10:18

Pörssisähkön hinnan ennustetaan laskevan, uutisoi Iltalehti.

Perinteisesti kevät ja kesä ovat pörssisähkön käyttäjien kulta-aikaa, ja toukokuussa pörssisähkön keskihinnan ennustetaan laskevan jo 4,1 senttiin kilowattitunnilta. Kesäkuussa lasku jatkuu arvioiden mukaan 3,6 senttiin.

Sähköfutuurien hintojen perusteella tämän vuoden huhti-elokuun välillä kilowattitunnin keskihinnan uskotaan olevan 1,2 senttiä edellisvuotta edullisempaa.

Pörssisähkön hintaan ennustettiin piikkiä maaliskuun alussa, kun Olkiluoto 3 siirtyi yli kuukauden kestävälle huoltokatkolle. Hintapiikkiä ei kuitenkaan nähty. Reaktorin on määrä käynnistyä uudestaan 8. huhtikuuta, jolloin myös ydinvoiman tarjonta kasvaa.

Pörssisähkön hintaan vaikuttavat monet tekijät. Pörssissä hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.

– Ilmat lämpenee, päivät pitenee, joten kulutus pienenee. Sen takia hintakin on keväällä ja kesällä alhaisempi, sanoo Jyrki Uusitalo, kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija.

Lisäksi sähkön hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös säätila. Tuulettomina päivinä sähkö on kalliimpaa kuin tuulisina. Myös pitkittyneillä poliittisilla lakoilla on oma näkyvyytensä sähkönkuluttajan kukkarossa.

– Lakot ovat vaikuttaneet kulutukseen muun muassa teollisuudessa. Sähköä on kulunut vähemmän, Uusitalo jatkaa.

Keväällä sähkön hintaan vaikuttavat myös tulvat.

– Lumien sulamisvedet pitää ajaa läpi vesivoimalaitoksista. Vesivoima tuottaa keväällä sähköä isolla teholla, Uusitalo kertoo. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tulvavaroituksia, mutta kun sää lauhtuu viikonloppuna uudestaan, vedenpinnan nousu jatkuu, arvioi ympäristökeskus.

Forecan mukaan lunta on vielä paikkoin tavanomaista enemmän. Runsaslumisesta keväästä nautitaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa.

– Se sekoittaa tässä pakkaa vielä lisää. Lumi ei ole tuolta heti sulamassa, sanoo Forecan päivystävä meteorologi Anne Latvala.

Talsa: Sähköyhtiö ilmoitti asiakkaan sopimuksen loppuvan vuonna 4000

Konsta Tarnanen 06.04.2024 | 09:28

Sähkösopimuksen vaihtoa pohtiva Oulun energian asiakas sai energiayhtiöltään hämmentävän viestin, kertoo Taloussanomat.

Viestin perusteella sähkösopimuksen vaihto ei ole ajankohtaista.

– Hei, sähkösopimuksesi osoitteessa , päättyy 31.12.4000. T. Oulun Energia Sähköverkko Oy, tekstiviestissä todetaan.

Asiakas ole todellisuudessa sitoutunut tuhansien vuosien sähkösopimukseen, kertoo Oulun energian viestintäpäällikkö Suvi Vilokkinen-Määttä.

Hänen mukaansa mukaan viestin takana on järjestelmähäiriö.

– Eilen Oulun Energia Sähköverkko Oy:n asiakkaille lähti järjestelmähäiriön vuoksi automaattisesti viestejä, jotka sisälsivät virheellistä tietoa, Vilokkinen-Määttä sanoo.

Hän kertoo, että sähköyhtiö on saanut useita yhteydenottoja viestiin liittyen. Hänen mukaansa kyseessä oli yksittäinen tekninen häiriö.

Yle: Näin sähkön hinta on muuttunut viime vuosina

Santeri Kirkkala 31.03.2024 | 10:30

Tuulen voimakkuus vaikuttaa enenevissä määrin sähkön hintaan viime vuosina kasvaneen tuulivoimakapasiteetin myötä. Vaikka tuuliolosuhteet vaihtelevatkin, oli päättyvä talvi selvästi halvempi kuin kaksi edellistä, kertoo Yle.

Pakkasella sähkö on kalliimpaa, kun käyttöä on paljon ja tuulivoimaa vähän saatavilla. Tämä kävi selväksi alkuvuoden pakkaskauden aikana, kun tammikuussa mitattiin sähkön hinnassa kaikkien aikojen ennätys. 5.1. sähkö maksoi kalleimmillaan 2,35 euroa kilowattitunnilta. Päivän keskihinta oli 1,10 euroa kilowattitunnilta.

Yle tarkastelee sähkön hintoja, Kalajoen tuulia ja Vantaan lämpötiloja kuudelta vuodelta. Myös näiden havaintojen perusteella voimakas tuuli pitää hinnat kohtuullisina.

Toisen havainnon mukaan lähes ilmaisen sähkön päiviä on lämpimällä säällä ja vielä nollan tuntumissa, mutta pakkasen kiristyessa hinta on vähintään viisi senttiä kilowattitunnilta, usein enemmän.

Vaikka päättyvänä talvena nähtiin sähkön hintaennätys, 1. lokakuuta ja 21. maaliskuuta välisenä tarkasteluaikana pörssisähkön arvonlisäverolliseksi keskihinnaksi muodostuu 8,45 snt/kWh. Vastaavana ajankohtana sähkö maksoi talvena 2022–2023 jopa 16,91 snt/kWh. Talvikaudella 2021–2022 sähkö maksoi keskimäärin 12,97 snt/kWh.

Hinnoissa on tultu reippaasti ylös, sillä vielä talvena 2020–2021 keskihinta oli 5,09 snt/kWh ja talvena 2019–2020 4,32 snt/kWh.

Sähkön hinnassa on paljon muitakin muuttujia kuin länsirannikon tuulet ja eteläisen Suomen lämpötilat. Hintaa heiluttavat esimerkiksi maiden välisten siirtoyhteyksien kapasiteetti, kysynnän yleinen vaihtelu, fossiilisten polttoaineiden hinnat, uusien voimaloiden käyttöönotto, vanhojen voimaloiden seisokit ja pohjoismaisen vesivoiman varannot.

Talsa: Pörssisähkön hinta saattaa painua todella alas

Ville Mäkilä 28.03.2024 | 10:33

Pörssisähkön hinta saattaa kevään aikana painua todella alas, Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioi Taloussanomille.

Yksi syy on Suomen suurimman sähköntuotantoyksikön Olkiluoto 3:n vuosihuollon päättyminen huhtikuun puolivälissä, mikä lisää sähköntuotantoa Suomessa maksimissaan 1 600 megawatilla.

– On ihan mahdollinen skenaario, että jos meillä on tuotantoa paljon, kun Olkiluoto 3 käynnistyy, lumi sulaa pohjoisessa ja Kemijoessa on isot virtaamat, ja sattuu vielä tuulemaan paljon, eikä meillä ole yhtä isoa varaventtiiliä Viroon päin, niin hinta voi painua tosi rajusti, Salomaa sanoo Talsalle.

Sähkön pörssihintoihin on tänä keväänä vaikuttanut myös Suomen ja Viron välisen Estlink 2-sähkönsiirtoyhteyden katkeaminen tammikuussa. Katkeamisen seurauksena sähköä on voitu siirtää vain kolmasosa normaalista määrästä.

Asiassa on kuitenkin huomionarvoista se, että Suomesta on yleisemmin myyty sähköä Viroon eikä toisin päin.

– Jos Suomessa olisi niukkuutta sähköstä, niin hinta voi heilahtaa voimakkaammin kuin Estlink 2:n kanssa, Salomaa sanoo.

Pörssisähkön hinta romahtaa torstaina

Ville Mäkilä 13.03.2024 | 15:37

Pörssisähkön hinta romahtaa huomenna torstaina, ilmenee sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Torstaina aamukuudelta sähkö maksaa 2,5 senttiä kilowattitunnilta. Aamulla hinta on korkeimmillaan kello 8-10 välillä, jolloin se maksaa 3,8 senttiä kilowattitunnilta.

Kello 12 alkaen sähkö maksaa 3,8 senttiä, kello 15 alkaen 3,4 senttiä ja kello 18 alkaen 2,6 senttiä kilowattitunnilta.

Hintaero on huomattava keskiviikon hintoihin, jolloin sähkö maksoi kalleimmillaan 17,7 senttiä kilowattitunnilta.

Torstain halvimmat tunnit ajoittuvat loppuiltaan. Kello 22-23 sähkö maksaa 0,4 senttiä ja kello 23-24 0,0 senttiä kilowattitunnilta.

Edellä mainitut hinnat sisältävät sähkön hinnan arvonlisäveroineen. Tämän lisäksi asiakkaan maksettavaksi tulevat sähköyhtiön perimä marginaali, mahdollinen kuukausimaksu ja sähkön siirtomaksu.

Sähkön hinta pomppaa torstaiaamuna lähes 25 senttiin

Santeri Kirkkala 06.03.2024 | 17:53

Pörssisähkön arvonlisäverollinen hinta kohoaa torstaiaamuna liki 25 senttiin kilowattitunnilta kello 8–9 välillä, käy ilmi sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Piikki tasaantuu varsin nopeasti, sillä jo kello 10–11 välillä sähkön hinta on laskenut 10,7 senttiin. Päivän keskihinta asettuu niin ikään lähemmäs edellispäivien tasoa. Torstain keskihinta on noin 11,5 senttiä kilowattitunnilta. Keskiviikon hinta on ollut keskimäärin 10,6 senttiä kilowattitunnilta.

Edullisinta sähköä on torstaina kello 15–16 välillä, jolloin pörssisähköstä saa pulittaa 8,4 senttiä kilowattituntia kohden.

Sähkön hinta on maaliskuussa noussut hieman lauantaina alkaneen Olkiluodon kolmosyksikön vuosihuollon myötä.

HS: Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli pois käytöstä elokuun loppuun asti

Santeri Kirkkala 02.03.2024 | 13:02

Suomen ja Viron välinen sähkönsiirtokaapeli on pois käytöstä jopa elokuun loppuun saakka, uutisoi Helsingin Sanomat.

Estlink 2 -nimisessä kaapelissa havaittiin vika 26. tammikuuta. Tuolloin arvioitiin, että yhteys olisi pois käytöstä muutaman viikon tai jopa muutaman kuukauden. Helmikuun puolivälissä vian korjaamisen sanottiin venyvän maaliskuun lopulle asti. Uusimman arvion mukaan korjaus kestää noin puoli vuotta.

Fingridin yksikön päällikkö Kimmo Nepolan mukaan pitkä korjausaika johtuu monesta tekijästä. Yksi tekijä on vian hankala sijainti kaapelissa Itä-Viron Aserissa ranta-alueella.

– Vikapaikka on äärimmäisen hankalalla maaosuudella aivan rannan tuntumassa. Paikka on jyrkkä, maaperä on haastava, Nepola sanoo Helsingin Sanomille.

Korjaaminen vaatii Nepolan mukaan erityiskalustoa. Itse kaapeli on erikoiskaapeli, jonka korjaaminen onnistuu vain alkuperäiseltä kaapelin valmistajalta, norjalaiselta Nexans-yhtiöltä.

– Se on vaativaa sähkötekniikkaa, sähkökenttien hallintaa ja eristyslujuuksia. Sitä ei voi kuka tahansa tulla korjaamaan, Nepola toteaa.

Nepolan mukaan vian juurisyytä ei toistaiseksi tiedetä varmasti, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan vika ei johtunut ulkopuolisesta tekijästä, kuten sabotaasista.

Lopullinen syy vikaan selviää vasta, kun kaapeli on katkaistu ja viety tarkastettavaksi.

Sähkökaapeliyhteyden pitkä katkos ei vaikuta Suomen sähköjärjestelmän toimivuuteen, sillä pääasiallinen vientisuunta on Viroon. Siellä tosin hinnat voivat nousta.

Kokonaispituudeltaan noin 170 kilometrin mittaisen Eastlink 2:n siirtokapasiteetti on yli 650 megavattia. Esimerkiksi Olkiluodon kolmas yksikkö voi tuottaa sähköä 1 600 megawatin teholla.

Suomen ja Viron välillä toimii edelleen sähkönsiirtokaapeli Estlink 1, jonka siirtokapasiteetti on 350 megawattia.

KL: Näin sähkösopimukset ja hinnoittelu muuttuvat

Santeri Kirkkala 02.03.2024 | 11:35

Ensi vuonna sähköpörssin kaupankäynti muuttuu nykyisestä tunnista 15 minuutin kaupankäyntijaksoon. Näin ollen kuluttajille sähköä voi olla tarjolla tuntihinnoittelun lisäksi varttihinnoilla, uutisoi Kauppalehti.

Energiateollisuuden johtava asiantuntija Riina Heinimäki muistuttaa, ettei varttihintojen tulo tukkumarkkinoille automaattisesti tarkoita, että tuntihintoihin perustuvat pörssisähkösopimukset poistuisivat kuluttajilta, mikäli niille yhä on kysyntää. Pikemminkin kyse on siitä, että varttihinnoittelu tulee tuntihinnoittelun rinnalle.

Varttihintojen manuaalisen seuraamisen sijaan Heinimäki uskoo hinnoittelumekanismin kannustavan kuluttajia hankkimaan kotiinsa automaatiota, joka optimoi kulutuksen asiakkaan puolesta. Automaatiolla voi ohjailla esimerkiksi sähköauton latausta tai ilmalämpöpumppua.

Ensisijaisesti kyse on sähkön tukkumarkkinoiden muutoksesta. Vartin markkinayksiköillä on tarkoitus sopeuttaa sähkömarkkinaa tuotantoon sopivammaksi tuulivoiman lisääntyessä.

Suuria sähkönkäyttäjiä edustavan Suomen Sähkönkäyttäjien (ELFI) toimitusjohtaja Pasi Kuokkasen mukaan muutos 15 minuutin jaksoihin on ensisijaisesti järjestelmätekninen ja tulossa muun muassa suurimman EU-maan Saksan toiveesta.

– Tätä ajatellaan kokonaisuuden kannalta. Olisi fiksua, että markkinat toimivat hyvin, jolloin pitäisi olla samanlaiset aikajaksot. Tämä varttisähkö ei tässä kohtaa oikeastaan ole uutinen, Kuokkanen sanoo Kauppalehdelle.

Kuokkasen mukaan varttihinnoittelu ei tuo juuri muutosta tavallisen ihmisten arkeen, mutta Fingridille ja ja muille kantaverkkoyhtiöille muutoksella on suurempi merkitys järjestelmätasolla ja vikaantumisten sekä riskienhallinnan kannalta.

Esimerkiksi teollisuuden sivuprosesseissa voidaan hyödyntää kulutusjoustoa. Säästämisen lisäksi joustavuudella tarjotaan Kuokkasen mukaan reserviä säätösähkömarkkinoille.

Kuokkanen muistuttaa, että suuret sähkönostajat ovat suojanneet hintoja erilaisilla sopimuksilla. Siten ostettavan sähkön hintataso on pääosin sovittu jo etukäteen ennen spot-hintoja.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan pörssisähkösopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista oli viime vuoden lopussa 29 prosenttia.

Pörssisähkön hinta romahtaa perjantaina

Ville Mäkilä 22.02.2024 | 14:13

Pörssisähkön hinta romahtaa huomenna perjantaina, ilmenee sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Sähkön hinta pysyttelee alhaisena koko vuorokauden ajan. Esimerkiksi yöllä kello 0 alkaen sähkö maksaa 0,2 senttiä kilowattitunnilta. Halvimmillaan sähkö on aamuyöllä ja varhain aamulla kello 3-7 välillä, jolloin sähkön hinta on 0,0 senttiä kilowattitunnilta.

Kello 7 alkaen sähkö maksaa 0,3 senttiä kilowattitunnilta. Vuorokauden kalleimmat tunnit ajoittuvat aamupäivälle kello 8-10 välille. Silloinkin pörssisähkö maksaa vain 1,8 senttiä kilowattitunnilta.

Kello 12 alkaen sähkö maksaa 0,6 senttiä kilowattitunnilta. Kello 15 alkaen sähkön hinta painuu jälleen nolliin, kunnes maksaa kello 17 alkaen 0,3 senttiä kilowattitunnilta. Vuorokauden viimeisinä tunteina 21-23 alkaen sähkön hinta painuu takaisin 0,0 senttiin kilowattitunnilta.

Hinnat sisältävät sähkön hinnan arvonlisäveroineen. Hinnoissa ei ole huomioitu sähkön siirtomaksua, sähköyhtiön erikseen perimää marginaalimaksua ja mahdollista kuukausimaksua.

Pörssisähkön hintaan raju korotus

Ville Mäkilä 05.02.2024 | 14:28

Pörssisähkön hintaan tulee raju korotus tiistaina, ilmenee sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Kalleimmillaan sähkö maksaa tiistaina aamukuudelta alkaen, 31 senttiä kilowattitunnilta. Ero maanantaihin on merkittävä, jolloin sähkön hinta on pysytellyt koko vuorokauden ajan alle kymmenessä sentissä kilowattitunnilta.

Aamun kalleimman tunnin jälkeen sähkön hinta laskee hieman. Kello 7 alkaen sähkö maksaa 14,9, kello 8 alkaen 23,8, kello 9 alkaen 15,7 senttiä kilowattitunnilta. Kello 10 alkaen sähkön hinta nousee 18,2 senttiin kilowattitunnilta.

Kello 11 lähtien sähkön hinta asettuu 12,4 senttiin kilowattitunnilta. Hinta pysyy samana pitkälle iltapäivään asti, kunnes kello 16 alkaen sähkö kallistuu 14,9 ja kello 17 alkaen 24,8 senttiin kilowattitunnilta.

Iltapäivän kallein tunti on kello 18-19, jolloin sähköstä joutuu maksamaan 31 senttiä kilowattitunnilta. Kello 19 alkaen sähkö maksaa 21,1 ja kello 20 alkaen 19,2 senttiä kilowattitunnilta.

Kello 21 jälkeen sähkö maksaa 11,9 senttiä kilowattitunnilta. Vuorokauden viimeisien tuntien (22-24) aikana sähkön hinta tasaantuu 14,9 senttiin kilowattitunnilta.

Hinnat sisältävät sähkön arvonlisäveroineen. Hinnoissa ei ole huomioitu sähköyhtiön veloittamaa marginaalimaksua, sähkön siirtomaksua ja mahdollista kuukausimaksua.

Pörssisähkö kallistuu maanantaina

Ville Mäkilä 04.02.2024 | 14:06

Pörssisähkön hinta kallistuu maanantaina, ilmenee sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Kalleimmillaan sähkö on maanantaina aamukahdeksan ja -yhdeksän välillä, 9,4 senttiä kilowattitunnilta.

Hintaero on merkittävä sunnuntain hintoihin, jolloin sähkö maksaa kalleimmillaankin alle viisi senttiä kilowattitunnilta.

Halvinta sähkö on maanantaina aamuneljältä alkaen 0,6 senttiä kilowattitunnilta. Hinta nousee aamukuuden jälkeen 5,1 senttiin ja kello 7 jälkeen 7,4 senttiin kilowattitunnilta.

Kalleimman tunnin jälkeen sähkön hinta halpenee hieman. Kello 9 alkaen sähkö maksaa 8,5 senttiä ja kello 12 alkaen 5,4 senttiä kilowattitunnilta.

Iltapäivällä kello 15 alkaen sähkö maksaa 6,7 senttiä ja kello 18 alkaen 8,5 senttiä kilowattitunnilta. Kello 21 alkaen sähkö maksaa 7,5 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnat sisältävät sähkön hinnan arvonlisäveroineen. Hinnoissa ei ole huomioitu sähköyhtiön erikseen veloittamaa marginaalimaksua, sähkön siirtomaksua sekä mahdollista kuukausimaksua.

LM: Tämän takia pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta halvemmaksi

Konsta Tarnanen 04.02.2024 | 12:02

Sähkön hinnan vaihdellessa rajusti kuluttajan on vaikea arvioida kiinteähintaisen sähkösopimuksen ja pörssisähkösopimuksen välistä hintaeroa vuositasolla.

Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski antaa Turun Sanomissa julkaistussa Lännen Median haastattelussa selkeän vastauksen sähkösopimusten välillä pallottelevalle kuluttajalle.

Suur-Uskin mukaan pörssisähkösopimus on kuluttajan kannalta parempi.

– Pörssisähkössä kannat itse hintariskin. Kiinteässä sopimuksessa maksat vakuutuksen, ettei hinta vaihtele. Vakuutus maksaa aina, Suur-Uski tiivistää pörssisähkön edun.

Suur-Uskin mukaan mukaansa pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta halvemmaksi myös, vaikka kuluttaja ei kykenisi optimoimaan sähkökulutusta edullisille tunneille. Kuitenkin kaikista eniten pörssisähköstä voi hyötyä, mikäli kykenee ohjaamaan omaa kulutustaan.

Myös ympäristön kannalta pörssisähkö on Suur-Uskin mukaan paras valinta. Mikäli kulutus joustaa sähkön hinnan noustessa, ei sähkötuotantoa paikkaamaan tarvita paljoa fossiilisen polttoaineen voimaloita.

Lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt valittivat markkinaoikeuteen

Ilkka Ahtokivi 31.01.2024 | 08:10

Energiateollisuuden mielestä vuoden alusta voimaan tulleet uudet sähköverkkopalvelun hinnoittelun valvontamenetelmät heikentävät perustavalla tavalla sähköverkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä, mikä on vastoin sähkömarkkinalain vaatimuksia.

Lähes kaikki Suomen sähköverkkoyhtiöt hakevat Energiaviraston päätöksiin muutosta markkinaoikeudessa. Yhtiöiden yhteinen valitus on toimitettu markkinaoikeuteen maanantaina.

Energiaviraston uudet verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2027 ja 2028–2031 tulivat voimaan vuoden alussa. Uudet valvontamenetelmät pienentävät sähköverkkoyhtiöiden sallittua liikevaihtoa etenkin pitkällä aikavälillä ja heikentävät merkittävästi yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja investointikykyä.

Sähköverkkoyhtiöt pitävät Energiaviraston valvontamenetelmiin tekemiä muutoksia osin lainvastaisina ja kohtuuttomina.

Energiateollisuuden mukaan verkkoyhtiöille on tärkeää, että valvonnan periaatteet ovat selkeät ja yhdenmukaiset.

– Valvontamenetelmien tulisi samanaikaisesti varmistaa, että asiakkaiden verkkopalvelumaksut pysyvät kohtuullisina ja että verkkoyhtiöt voivat jatkaa investointeja sähköverkkojen kehittämiseen asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi.

– Seuraaville kahdeksalle vuodelle asetetut valvontamenetelmät eivät toteuta näistä jälkimmäistä vaatimusta, emmekä pidä tältä osin uusia valvontamenetelmiä sähkömarkkinalain mukaisina, sanoo Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto tiedotteessa.

Hänen mukaansa uudet valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, joka on ristiriidassa Suomen puhtaan siirtymän ja hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.

– Euroopassa sähköverkkojen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa käännytään nyt uusilla valvontamenetelmillä vastakkaiseen suuntaan. Muun muassa näiden yhteiskunnallisten vaikutusten osalta uusia valvontamenetelmiä koskeva vaikutustenarviointi on ollut merkittävällä tavalla puutteellinen, sanoo Lehto.

Tuulivoimatuotanto kasvoi viime vuonna neljänneksen

Ilkka Ahtokivi 30.01.2024 | 08:16

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan kotimaisen tuulisähkön tuotanto kasvoi viime vuonna 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tuulivoimalla katettiin viime vuonna 18,2 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä ja tuulivoima on nyt maamme kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto, niukasti vesivoiman perässä (18,8 %).

Jo tehtyjen investointipäätösten perusteella tiedetään, että tuulivoima tulee kasvamaan Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2023 Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti kasvoi vilkkaan rakentamisen myötä 23 prosenttia.

Uusien tuulivoimaloiden rakentaminen ajoitetaan vähätuulisempaan kesäkauteen, ja voimaloiden käyttöönotot tapahtuvat usein lähellä vuodenvaihdetta. Näin ollen suurin osa viime vuonna valmistuneista tuulivoimaloista alkoi tuottaa sähköä vasta aivan vuoden lopussa, ja ne antavat täyden panoksensa tuotantolukuihin vasta tänä vuonna.

– Tuulisuus kuitenkin vaihtelee alueittain, ja mitä laajempaa aluetta tarkastellaan, sitä todennäköisemmin aina jossakin päin tuulee riittävästi tuulivoimatuotannon kannalta. Tuulivoimakapasiteetin alueellisesti tasaisella rakentamisella voidaan tasata sähkön hinnan heilahteluita, luoda vakautta sähköjärjestelmään ja parantaa investointien kannattavuutta, Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kiteyttää.

LUT-yliopiston tuore selvitys osoittaa selkeästi, että nykyistä hajautetumpi rakentaminen vähentäisi merkittävästi ajanjaksoja, jolloin tuulivoimatuotantoa on vain vähän tarjolla tietyn alueen heikkojen tuulien vuoksi.

– Tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen myös Itä-Suomessa on ratkaisu moneen hallitusohjelmassakin tunnistettuun haasteeseen. Kuulemme viestiä, että Suomi ja itäraja-asiat ovat nyt EU:ssa monien tahojen puheissa. Nyt on hetki, jolloin voimme saada EU:n mukaan talkoisiin ratkaisemaan Itä-Suomen elinvoima-asioita ja samalla uusiutuvan energian edistämistä, Mikkonen sanoo.

Verkkouutiset

Sähkö