Verkkouutiset

Sähkö

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sunnuntaina jälleen miinusmerkkistä sähköä

Pörssisähkö on edullista myös sunnuntaina. Korkeimmillaan sähkö maksaa 0,63 senttiä kilowattitunnilta kello 9–10 aikana, jonka jälkeen hinta alkaa laskea lähelle nollaa ja alle sen, ilmenee sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.

Sähkön hinta painuu miinusmerkkiseksi kello 12 ja on edullisimmillaan kello 15, jolloin hinta on –1,51 senttiä.

Myös lauantaina sähkön keskihinta jäi negatiiviseksi. Viime päivien edullinen sähkö selittyy pitkälti hyvillä tuuliolosuhteilla, runsaalla vesivoimantuotannolla sekä lämpimällä säällä. Myös vuosihuollon jälkeen sähköntuotantoon palannut Olkiluoto 3 vaikuttaa hintaan.

Pörssisähkön hinta painuu poikkeuksellisen alas

Pörssisähkö on huomenna lauantaina poikkeuksellisen halpaa, ilmenee sähköpörssi Nord Poolin tiedoista.

Sähkön pörssihinta pysyttelee lauantaina lähes koko vuorokauden ajan miinushintaisena. Esimerkiksi heti vuorokauden vaihduttua kello 0-1 välillä sähkö maksaa -0,2 senttiä kilowattitunnilta ja kello 3-6 välillä -0,3 senttiä kilowattitunnilta.

Vuorokauden ”kalleimmat” tunnit ajoittuvat kello 8-10 ja 18-20 välille, jolloin sähkön pörssihinta on tasan nolla senttiä kilowattitunnilta.

Hinnat sisältävät sähkön hinnan arvonlisäveroineen. Hinnoissa ei ole huomioitu sähkön siirtomaksua, sähköyhtiön perimää marginaalimaksua ja mahdollista kuukausimaksua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajalle koituu sähkön käytöstä kustannuksia miinushintaisista pörssihinnoista huolimatta esimerkiksi siirtomaksun muodossa.

LUE MYÖS:
Pörssisähkö voi olla pian todella halpaa – kannattaako jo vaihtaa sopimusta?

Pörssisähkön suosio kaksinkertaistui viime vuonna

Pörssisähkösopimusten osuus kaikista sähkösopimuksista kaksinkertaistui vuoden 2023 aikana, kertoo Energiavirasto tiedotteessa.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä oli selkeässä laskussa. Määräaikainen sähkösopimus on edelleen suosituin valinta suomalaisissa kotitalouksissa.

Energiaviraston tietojen mukaan pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden 2023 lopussa 31 prosenttia kaikista sähkön vähittäismyyntisopimuksista. Vuoden 2022 lopussa pörssisähkösopimusten osuus oli 14 prosenttia.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuuden lasku jyrkentyi vuoden 2023 aikana. Vuoden 2023 lopussa 24 prosenttia sopimuksista oli toistaiseksi voimassa olevia. Laskua edellisestä vuodesta oli 12 prosenttiyksikköä.

Tavallisten kiinteähintaisten ja pörssisähkösopimusten rinnalle on Energiaviraston mukaan tullut yhä enemmän niin kutsuttuja hybridi- ja kulutusvaikutustuotteita.

Hybridituotteissa hinta muodostuu esimerkiksi sovitun kiinteän hinnan ja pörssihinnan summana.

Kulutusvaikutustuotteissa asiakkaan kulutuksen ajankohta vaikuttaa sovitun kiinteän hinnan ohella asiakkaan maksamaan sähkön hintaan, ja asiakas voi pienentää sähkölaskuaan kuluttamalla sähköä silloin, kun pörssihinnat ovat alhaiset.

HS: Yritykset varoittavat sähköverkon vakavista ongelmista – investointeja jäihin

Sähköverkkoyhtiöiden mukaan verkkojen kehittämiseen liittyvät investoinnit ovat vaakalaudalla Energiaviraston vuoden vaihteessa päättämien uusien laskentasääntöjen takia, uutisoi Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan useat isot sähköverkkoyhtiöt ovat joutuneet leikkaamaan rajusti investointisuunnitelmiaan Energiaviraston tiukentuneen linjauksen takia.

Sähköverkkoyhtiö Carunan mukaan Suomeen tulossa olevia teollisia investointeja on jo pantu jäihin, koska verkkoyhteyttä ei pystytä tarjoamaan.

– Huolemme on, että osa energiajärjestelmän kannalta loogisista ja tarpeellisista investoinneista voi jäädä tekemättä, sanoo ruotsalaisen Alightin operatiivinen johtaja Warren Campbell HS:lle.

Alight on ruotsalainen yhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen neljä yhteensä 400 megawatin aurinkovoimalahanketta, ja suunnitelmissa on myös 1500 megawatin edestä uusia hankkeita.

Nyt yhtiön huolena on, että verkkoyhtiö Caruna ei pysty toimittamaan sähköliittymiä kaikille sen Lounais-Suomeen suunnittelemille aurinkovoimaloille. Yhtiö on jo rakentamassa yhtä voimalaa Eurajoelle.

Esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna on leikannut 130 miljoonan euron investointisuunnitelmista puolet pois. Samaan aikaan verkkoliittymien kyselyt ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2022.

Yhtiön asiakkuusjohtaja Kosti Rautiaisen mukaan syy hankkeiden jäädytyksiin on käytännössä Energiaviraston joulukuussa tekemä päätös, jolla muutettiin ratkaisevasti verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton laskentatapaa.

Rajulla velkavivulla toimivalle Carunalle päätös tarkoitti, että yhtiön oli leikattava jo päätettyjä investointeja sähköverkkoon raskaalla kädellä.

Energiaviraston päätöksestä on kannellut markkinaoikeuteen lähes koko ala.

Sähköverkkotoiminta on niin sanottu luonnollinen monopoli ja siksi sen tuottoja on rajattu lainsäädännöllä. Energiavirasto säätää sallitun tuoton laskennan yksityiskohdat.

Laskentamalli on monimutkainen mutta muutoksen ydin on, että rakennettujen sähköverkkojen tasearvot jäädytetään, mikä rajoittaa yhtiöiden mahdollisuutta kasvattaa liikevaihtoa ja nostaa kuluttajien ja yritysasiakkaiden maksamia hintoja.

Yhtiöiden mukaan verkkojen arvon jäädyttämisen jälkeen niitä ei voida käyttää samassa määrin velkojen vakuutena.

Päätös rajaa tulevia hintojen korotuksia ja yhtiöiden tulevia kassavirtoja, jonka seurauksena investointeja on vaikea laskea kannattaviksi rajoitusten jälkeen. Samaan aikaan verkkojen kehittämiseen pitäisi satsata.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja isot vihreää sähköä käyttävät teolliset investoinnit tarvitsevat uusia siirtojohtoja ja verkkolaitteita.

Sähkön siirtomaksujen erot voivat olla lähes kymmenkertaisia

Omakotiliiton teettämän tuoreen selvityksen mukaan sähkön jakeluverkkoyhtiöstä lähes puolet, eli 38 yhtiötä, on nostanut sähkönsiirron hintaa viime vuodesta.

Yhtiöistä on kaksi on laskenut ja 37 on pitänyt hinnan ennallaan viime vuoteen verrattuna. Siirron perusmaksu on edullisimmillaan 4,70 euroa ja kalleimmillaan 40,66 euroa kuukaudessa.

Selvityksen teettäneen Omakotiliiton mukaan Energiaviraston aiempi löyhä valvontamalli on aiemmin mahdollistanut perusteettomien kustannusten veloittamista kuluttajilta.

Energiavirasto on kuitenkin vahvistanut vuosille 2024-2031 uuden valvontamallin, jonka tarkoituksena on parantaa tapaa, jolla lasketaan verkkoyhtiön tuotolle määritelty katto. Uuden laskentamallin tarkoitus on saada verkkoyhtiöitä investoimaan infrastruktuuriinsa pitkäjänteisemmin.

Energiaviraston mukaan malli pyrkii myös tasapainottamaan sähkön hinnan maltillistamista suhteessa yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden verkkojen kehittämiseen.

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors ei kuitenkaan ole vielä tyytyväinen lopputulokseen.

Monopoliyhtiöiden tuoton takaava valvontamalli ei ole vieläkään oikeudenmukainen, joten jatkamme vaikuttamista siirtohintojen alentamiseksi. Samalla tulemme seuraamaan, miten uusi valvontamalli toteuttaa tavoitettaan eli sähkön siirtohintojen hillintää, Rehnfors korostaa.

Fingrid Ylelle: Sähköä riittää, vaikka Olkiluoto 2 ja 3 ovat poissa käytöstä

Osa kansalaisista on ollut huolissaan sähkön riittävyydestä liittyen Olkiluodon ydinvoimaloiden pitkittyneisiin ja päällekkäin meneviin huoltoseisokkeihin, kertoo Yle.

– Vaikka Olkiluoto 2 ja 3 ovat poissa käytöstä, sähköä kyllä riittää olettaen, että mitään isompia vikaantumisia muihin suuriin kotimaisiin tuotantolaitoksiin tai sähkönsiirtoyhteyksiin ei tule, sanoo Kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala Ylelle.

Liki kolmasosa Suomen sähköstä tulee Olkiluodon ydinvoimalan kolmesta yksiköstä Eurajoelta. Kakkos- ja kolmosyksiköt ovat juuri nyt seisahduksissa huoltotöiden vuoksi, ja ykkösyksikön huoltotyöt alkavat sunnuntaina. Teollisuuden Voima on ilmoittanut saavansa Olkiluodon 2- ja 3-reaktorien huollot valmiiksi ennen kuin OL1:n huoltotyöt alkavat.

Entä jos käykin niin, että 2:n ja 3:n huollot venyvät ja kaikki kolme reaktoria ovat kiinni yhtä aikaa? Loppuuko Suomesta sähkö?

– Toki se tiukentaisi tilannetta ja pitäisi entistä tarkemmin katsoa, mikä on sähkön saatavuus naapurimaissa, mikä on muiden kotimaisten tuotantolaitosten käyttötilanne ja miten tuuli- ja aurinkovoima sähköä tuottavat, Tuomas Rauhala pohtii.

– Tällä hetkellä tuulivoimaa on hyvin käytössä, aurinkovoima tukee tilannetta, ja kun ollaan pitkällä keväässä sähkön käyttö on maltillista ja sähköä on saatavilla hyvin naapurimaista.

Määräaikaiset sähkösopimukset halvimmillaan yli kahteen vuoteen

VertaaEnsin.fin sähkövertailun hintatilastot osoittavat, että sähkön myyntihinnat määräaikaisissa sopimuksissa ovat laskeneet vuoden 2022 energiakriisiä edeltävälle tasolle.

Kalleimmat tarjoukset ovat yhä lähes kaksi kertaa kalliimpia kuin edullisimmat vaihtoehdot. Myös pörssisähkösopimuksissa on merkittäviä eroja.

Sähkö maksaa tällä hetkellä vähän yli kuusi senttiä kilowattitunnilta halvimmissa kiinteähintaisissa sopimuksissa, jotka ovat kestoltaan kolme kuukautta. Yli vuoden pituisissa tarjouksissa sähkön myyntihinta vaihtelee noin 8-15 snt/kWh välillä.

Kiinteähintaisissa sopimuksissa sähkön hinta palautui keväällä käytännössä vuoden 2022 energiakriisiä edeltävälle tasolle.

– Hintatilastojemme mukaan erot edullisimpien tarjousten ja kaikkien tarjousten keskiarvon välillä ovat pienentyneet. Tästä huolimatta sähkön kilpailuttaminen kannattaa, sillä halvimman ja kalleimman tarjouksen välinen ero voi yhä olla yli kaksinkertainen. Lisäksi osa sähköyhtiöistä tarjoaa tällä hetkellä alennuksia perusmaksuihin, kertoo VertaaEnsin.fi:n sähkövertailun toimitusjohtaja Ilmari Ollila.

Pörssisähkösopimusten marginaaleissa ja perusmaksuissa isoja eroja

Futuurit ennustavat pörssisähkön hinnan olevan kesällä noin 4–5 senttiä kilowattitunnilta. VertaaEnsin.fin asiantuntijoiden tekemässä vertailussa kävi ilmi, että 10 000 kWh:n vuosikulutuksella halvimman ja kalleimman pörssisähkösopimuksen hintaero voi olla yli 120 euroa vuodessa.

Ollilan mukaan kuluttajan kannattaa olla valppaana myös pörssisähkösopimuksen valinnassa.

– Pörssisähkösopimusten kuukausittaiset perusmaksut liikkuvat tällä hetkellä noin kahden ja kuuden euron välillä, ja myös marginaalit vaihtelevat merkittävästi. Jotkin yhtiöt ovat joko jo nostaneet pörssisähkösopimusten hintoja keväällä tai ilmoittaneet hinnankorotuksista kesäkuussa, Ollilla kertoo tiedotteessa.

Huhtikuussa noin 40 prosenttia VertaaEnsin.fi-palvelun kautta tehdyistä sopimuksista oli pörssisähkösopimuksia.

KL: Näin halvalla kiinteän sähkösopimuksen saa

Pörssisähkön hinnan äkillisiin nousuihin voi vastata määräaikaisella, kiinteähintaisella sopimuksella. Halvimmat määräaikaiset sopimukset ovat Sähkövertailun mukaan tällä hetkellä lyhyitä muutaman kuukauden jaksoja, kertoo Kauppalehti

Vihreä Älyenergia Oy tarjoaa lyhyttä kolmen kuukauden sopimusta hintaan 6,25 senttiä kilowattitunnilta. 12 kuukauden sopimuksen samalta yhtiöllä taas saa 8,80 sentillä. Hehku Energia puolestaan tarjoaa kuuden kuukauden sopimusta 7,70 sentillä kilowattitunnilta. Sopimustenkuukausimaksut vaihtelevat 2,90 eurosta 3,50 euroon.

Suuremmat energiayhtiöt, kuten Vattenfall ja Helen tarjoavat taas aavistuksen kalliimpia sopimuksia.

Helenin määräaikainen perussähkösopimus on voimassa 30.9.2025 asti 8,10 sentin kilowattituntihinnalla ja 4,00 euron kuukausimaksulla. Vattenfallin 24 kuukauden sopimus maksaa 8,80 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön hintafutuureissa näyttää siltä, että sähkön hinta halpenee touko–kesäkuussa. Sen jälkeen hinta lähtee tasaiseen nousuun ilmojen kylmetessä. Futuureissa huhtikuun hintataso ylitetään seuraavan kerran vasta tämän vuoden loppupuolella.

Sähköyhtiölle pyyhkeitä vaillinaisista hintatiedoista

Kuluttaja-asiamiehen mukaan printtimainoksessa ei kerrottu kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla tietoa sähkösopimuksen hinnan määräytymisen perusteista. Väreen verkkosivujen mainoksessa puolestaan annettiin harhaanjohtava kuva sähkösopimuksen edullisuudesta.

Väre sitoutui muuttamaan hintamarkkinointiaan kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.

Väre mainosti Helsingin Sanomien etusivun mainoksessa kuuden kuukauden määräaikaista Välkky-sähkösopimusta ilmoittamalla sopimuksen hintatiedoksi ”Kuukausimaksut 0 euroa 6kk!”.

– Kun yritys tarjoaa yksilöityä sähkösopimusta tiettyyn hintaan, sen on ilmoitettava markkinoinnissa kokonaishinta tai hinnan määräytymisperusteet. Sopimuksen hinta on keskeinen kuluttajan valintaan ja ostopäätöksen tekemiseen vaikuttava tieto, ja siksi markkinoinnissa on annettava hinnasta oikeat ja riittävät tiedot. Sähkö on myös välttämättömyyspalvelu, minkä vuoksi riittävät hintatiedot ovat erityisen tärkeitä, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen toteaa.

Hänen mukaansa vaikka sähkösopimuksen kokonaishintaa ei usein ole mahdollista ilmoittaa palvelun luonteen vuoksi, Väreen olisi markkinoidessaan yksilöityä sähkösopimusta pitänyt mainita hinnan määräytymisen perusteet, eli energian hinta ja hintaan vaikuttava kulutusvaikutus.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti Väreen huomiota myös siihen, että printtimainoksesta puuttuvat hintatiedot energian hinnasta ja hintaan vaikuttavasta kulutusvaikutuksesta olivat sähkösopimuksen hinnanmuodostuksessa kuukausimaksua merkittävämpiä kuluja.

Puuttuvat hintatiedot saadakseen kuluttajan piti mennä yrityksen verkkosivuille tai soittaa asiakaspalveluun.

– Olennaiset tiedot tulee antaa markkinoinnissa kuluttajalle riittävän kattavasti niin, että hän ei joudu hakemaan niitä erikseen esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä on välttämättömyyspalvelu, jonka hinta muodostuu useasta elementistä, muistuttaa Väänänen.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että Väreen verkkosivuillaan tiiviissä muodossa esittämät sähkösopimuksen hintatiedot olisi ollut mahdollista esittää myös lehtimainoksessa. Väreellä ei siten ollut kuluttajansuojalain mukaisia perusteita olla ilmoittamatta sähkösopimuksen hinnan määräytymisen perusteita mainoksessaan.

Kuluttaja-asiamies edellytti, että silloin, kun Väre markkinoi yksilöityä sähkösopimusta, jossa sopimuksen hinta muodostuu useasta tekijästä, se kertoo markkinoinnissaan kaikki hinnan määräytymisen perusteet, ei ainoastaan yhtä hinnan osatekijää.

Epäselvät hinnat voivat olla harhaanjohtavia

Kuluttaja-asiamies arvioi Väreen markkinointia myös harhaanjohtavuuden näkökulmasta. Väreen verkkosivujen mainoksessa mainostettiin 24 kuukauden määräaikaista Välkky-sähkösopimusta: “24kk Määräaikainen Välkky-sähkö nyt 7,84 snt/kWh”.

Mainoksessa tai muualla etusivulla ei ilmoitettu muita tietoja hinnasta, mutta muualla verkkosivuilla kerrottiin, että mainitun määräaikaisen sähkösopimuksen hinta muodostui energian hinnan lisäksi myös 3,98 euron suuruisesta kuukausimaksusta, ja hintaan vaikutti myös kulutusvaikutus.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että koska Väreen verkkosivuilla julkaistussa mainoksessa sopimuksen hinnaksi ilmoitettiin vain ”nyt 7,84 snt/kWh”, markkinoinnista sai virheellisen käsityksen siitä, että kyseessä olisi niin sanottu kiinteähintainen määräaikainen sähkösopimus, jossa kuluttajan maksettavaksi tulee vain mainoksessa ilmoitettu energian hinta.

Kuluttaja-asiamies edellytti Väreen sitoutuvan siihen, että se ei anna harhaanjohtavaa tietoa sähkösopimuksen hinnasta ja hinnan muodostukseen vaikuttavista tekijöistä korostamalla vain yhtä sähkösopimuksen hinnan osaa ja jättämällä samassa yhteydessä mainitsematta taikka esittämällä muuten huomaamattomammalla tavalla muut maksettavaksi tulevat hinnan osat.

Kuluttaja-asiamies huomautti lisäksi, että puutteellisia hintatietoja ja niistä aiheutuvaa harhaanjohtavaa kokonaiskuvaa voidaan pitää erityisen moitittavana, koska kyseessä on välttämättömyyspalvelu, jonka hinnat ovat viime vuosien aikana vaihdelleet suuresti.

Pörssisähkön hinta vaihtelee rajusti vappuaattona

Pörssisähkön hinnoissa on nähtävillä rajua vaihtelua huomenna tiistaina eli vappuaattona, ilmenee sähköpörssi Nord Poolin tiedoista.

Halvinta pörssisähkö on vappuaattona kello 15-16 välillä, jolloin sähkö maksaa 1,9 senttiä kilowattitunnilta. Kalleinta sähkö on illalla. Esimerkiksi kello 20 alkaen sähkö maksaa 15,1 senttiä ja kello 21 alkaen 16,4 senttiä kilowattitunnilta.

Vuorokauden ensimmäisinä tunteina kello 0-5 pörssisähkön hinta pysyttelee alle viidessä sentissä kilowattitunnilta, mutta nousee kello 6 alkaen 5,5 senttiin kilowattitunnilta. Aamun hintapiikki koetaan kello 9-10 välillä, jolloin sähkön hinta on 10,5 senttiä kilowattitunnilta.

Kello 10:n jälkeen sähkön hinta kääntyy hiljalleen laskuun ja on halvimmillaan kello 15-16:n välisenä ajankohtana. Halvimman tunnin jälkeen sähkön hinta lähtee jälleen nousuun ja saavuttaa hintahuippunsa kello 21-22 välillä.

Vuorokauden viimeisinä tunteina sähkön hinta kääntyy taas laskuun. Kello 22 alkaen sähkö maksaa 11 senttiä ja kello 23 alkaen 9,7 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnat sisältävät pörssisähkön hinnan arvonlisäveroineen. Hinnoissa ei ole huomioitu sähkön siirtomaksua, sähköyhtiön perimää marginaalimaksua ja mahdollista kuukausimaksua.

 

 

Sähkön hinnan pelätään nousevan rajusti

Teknologiayhtiö Wärtsilä on tänään julkaissut Suomen energiajärjestelmästä mallinnuksen, jonka mukaan suomalaiset sähkönkäyttäjät voivat säästää jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa, jos energiajärjestelmäämme lisätään kaksi gigawattia (GW) joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Wärtsilän mallinnus osoittaa kapasiteetin puutteen vaikuttavan vahvasti myös energiajärjestelmän luotettavuuteen. Sekä sähkön hinta että järjestelmän luotettavuus ovat tärkeitä tekijöitä, kun vihreän siirtymän investoinneista päätetään.

– Jotta myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite puhtaan talouden kasvusta kotimaassa voi toteutua, energiajärjestelmämme vaatii nopeita uudistuksia ja toimitusvarmaa kapasiteettia uusiutuvien energialähteiden tueksi, Wärtsilä korostaa tiedotteessa.

Fingridin arvion mukaan vihreän siirtymän investoinnit lisäävät Suomen sähkönkulutusta. Wärtsilän mallinnus osoittaa myös sähkön hinnan nousevan selvästi seuraavien vuosien aikana. Joustavan ja toimitusvarman kapasiteetin puuttuessa sähkön hinta riippuu vahvasti kunkin vuoden säästä.

Tuulisina vuosina sähkön keskihinta on alempi ja kylminä, tuulettomina ja vähäsateisina taas huomattavasti kalliimpi. Mallinnuksen mukaan sähkön keskihinta vuonna 2027 tulee olemaan 74 euroa megawattitunnilta, mikä on jopa 30 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 2023.

– Jos haluamme houkutella teollisuuden investointeja Suomeen, meidän tulee varmistaa riittävä ja tasainen sähkönsaanti sekä sähkön kilpailukykyinen hinta. Sähkön on oltava riittävän edullista teollisuudelle, jotta investoinnit voivat toteutua. Samalla tuulivoiman tuottajien saaman keskihinnan tulee olla riittävän korkea, jotta sitä rakennettaisiin, sanoo Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Malin Östman tiedotteessa.

Järjestelmän luotettavuus on Wärtsilän mukaan koetuksella ja tehovajeen riski on olemassa jopa tilanteissa, joissa normaali sähkön tuotantokapasiteetti on käytössä ja toimii, mallinnus osoittaa.

Pitkittyneen tuulettoman ja kylmän sääjakson aikana ja tilanteissa, joissa esimerkiksi Olkiluoto 3 tai Fenno-Skan-merikaapelit ovat poissa käytöstä, tehovajeen riski nousee huomattavasti. Vuoteen 2030 mennessä Suomen sähköjärjestelmä ei pysty enää toimimaan odotetusti pitkittyneen vähätuulisen jakson aikana.

Wärtsilän mallinnuksen mukaan jo normaaliolosuhteissakin kaksi gigawattia joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia alentaisi sähkön keskihintaa kymmenen prosenttia, mikä vastaa 1,3 miljardin euron vuosittaisia säästöjä suomalaisille sähkönkäyttäjille.

Olkiluoto 3:n tai Fenno-Skan siirtolinkin ollessa pois käytöstä, joustava ja toimitusvarma kapasiteetti alentaisi suomalaisten vuosittaisia sähkölaskuja jopa kaksi miljardia euroa. Hinnan kohtuullistamisen ja hintapiikkien leikkaamisen lisäksi kapasiteetti myös parantaisi järjestelmän luotettavuutta. Vähätuulisesta jaksosta selvittäisiin vain 0,5 gigawatin lisäkapasiteetilla ja esimerkiksi Olkiluoto 3:n käyttökatkosta 2 GW:n lisäkapasiteetilla. Tämä hyödyttäisi kuluttajia ja mahdollistaisi otolliset olosuhteet vihreille investoinneille.

– Koska lisäkapasiteettia tuovaa laitosta ajetaan vain hinnan ollessa hyvin korkea, sähkön keskihinta laskee runsaasti. Wärtsilän joustava voimalaitos pystytään käynnistämään minuuteissa milloin tahansa ja niin lyhyeksi tai pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden tehokkaan hyödyntämisen, Östman kertoo.

Jotta mahdollistaisimme investoinnit joustavaan ja toimitusvarmaan kapasiteettiin, Suomi tarvitsee Wärtsilän mukaan kapasiteettimarkkinan mahdollisimman nopeasti.

Kapasiteettimarkkina on mahdollista rakentaa monella eli tavalla. Wärtsilän ja AFRYn tutkimuksen mukaan keskitetyt, markkinanlaajuiset vaihtoehdot pystyisivät parhaiten turvaamaan sähkön riittävyyttä Suomessa. Kapasiteettimarkkinaa luodessa on huomioitava Suomen sähköjärjestelmän tarpeet: tiukimmillaan Suomen järjestelmä on keskitalven tuulettomina ja kylminä ajanjaksoina, jotka voivat kestää jopa kaksi viikkoa.

Riittävyyden lisäksi joustavuus tulisi Suomessa huomioida yhtä tärkeänä elementtinä. Minuuteissa käynnistettävä ja sammutettava joustava kapasiteetti on tehokkain tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja siten myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita.

Yllättävä vertailu sähkön hinnoista: Jos tällä ei tule Suomeen investointeja, ei millään

Moni voisi odottaa viime vuoden sähkötilanteen ja maavertailujen takia Suomen hintatason olevan muita korkeampi, mutta asia on toisin. Tilanne ilmenee vertailtaessa Suomen sähkön teollisuushintoja muiden Euroopan maiden hintatasoihin.

Vertailu koskee sähkön teollisuushintoja, ei kuluttajahintoja.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen on jakanut viestipalvelu X:ssä tilannetta havainnollistavan graafin, joka on nähtävissä jutun lopussa. Sen mukaan sähkön teollisuushinnat ovat Euroopan alhaisimpia. Graafin tiedot perustuvat Nordean ja Macrobondin lukuihin.

– Suomen kustannuskilpailukyky on kunnossa teollisuuden sähkön hinnan osalta. Jos näillä sähkön hinnoilla ja valtion veroporkkanoilla ei tule Suomeen vihreän teollisuuden investointeja, niin ei sitten millään.

Tilanne on huomioitu myös valtiovarainministeriön (VM) tuoreessa ennusteessa. Sen mukaan investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.

Hallitus päätti kehysriihessä merkittävästä veroporkkanasta suurinvestointeja kaavaileville vihreän siirtymän hankkeille. Verkkouutiset kertoi veroporkkanasta tässä jutussa.

Verokannustin koskee uusia vihreän vedyn, akkuteollisuuden ja fossiilittoman teräksen investointihankkeita. Valmisteltavan verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.

Verokannustimella yritys voisi vähentää 20 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksesta – enintään 150 miljoonaa euroa – maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksimituen voisi saada 750 miljoonan euron investointiin.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi aiemmin tässä kuussa Verkkouutisten haastattelussa, että investointien veroporkkanan etu kansallisiin valtiontukiin nähden on se, että veroporkkana on neutraali toimi. Lisäksi poliittisten päättäjien ei tarvitsisi pohtia, onko jokin investointihanke strateginen ja tehdä valintoja hankkeiden väliltä.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) korosti Verkkouutisille kehysriihen alla, että tärkeintä vihreän siirtymän ja ilmastopolitiikan kannalta on sähkön saatavuuden lisääminen.

– Siinä meillä on pullat hyvin uunissa, koska Suomessa on enemmän tilaa tuulivoiman lisäämiselle kuin Keski-Euroopassa on talouden kokoon nähden. Meillä on myös ymmärretty lisätä ydinvoiman hyödyntämistä.

LUE MYÖS:
Pörssisähkö voi olla pian todella halpaa – kannattaako jo vaihtaa sopimusta?

Miljardituotto laskennalliselle arvolle – ”ovatko sähkön siirrosta perittävät maksut kohtuullisia”

Sähkön siirtohinta on noussut merkittävästi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan sähkönsiirtoyhtiöt ovat saaneet periä huikean summan tuottoa laskennalliselle verkon arvolle, kirjoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja Mikael Collan Vattin blogissa.

Collan kirjoittaa, että vuoden 2011 lopulla Suomea runtelivat tuhoisat talvimyrskyt, joilla oli seurauksia myös sähkönsiirtoa harjoittaville verkkoyhtiöille, joille asetettiin kohtalaisen kovia vaatimuksia toimitusvarmuudesta. Käytännössä verkkoyhtiöiltä ryhdyttiin vaatimaan investointeja, jotka takaavat asiakkaiden sähkönsaannin myös poikkeustilanteissa.

Vaatimus verkkoyhtiöiden investoinneista runnottiin läpi nopeasti.

– Parantamisen varaa jäi jälkikäteen arvioituna moneen asiaan – jopa niin, että lopulta on kysyttävä, ovatko sähkön siirrosta suomalaisilta nykyisin perittävät maksut enää kaikilta osin kohtuullisia, Collan kirjoittaa.

Collanin mukaan vaatimuksia sähkönsiirron toimitusvarmuudesta asetettiin myrskyjen jälkeen laajasti, mutta päätökset investoinneista jätettiin pitkälti verkkoyhtiöille itselleen.

– Asia on ongelmallinen, sillä yhtiöiden asiakkailtaan laskuttama kohtuullinen tuotto määräytyy tehtyjen verkkoinvestointien perusteella. Mitä suuremmat investointikustannukset ovat, sitä enemmän yhtiöt saavat asiakkailtaan laskuttaa, hän kirjoittaa blogissa.

Collan muistuttaa, että kuluttajaa myrskytuhoilta suojaavien investointien hinnaksi on arvioitu kolme miljardia euroa, mikä on tasaisen laskukaavan mukaisesti 75 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämä vastaa useamman tavallisen vuoden myrskytuhojen kustannuksia joka vuosi – eli maksamme varautumisesta vähintään tuplasti verrattuna kuluihin, jotka syntyisivät itse vahingoista.

Ylijohtajan mukaan Energiavirasto valvoo investointeja teoriassa ja hyväksyy yhtiöiden investointisuunnitelmat, mutta käytännössä ei kuitenkaan voida olettaa Energiaviraston tuntevan yksittäisiä investointikohteita kautta Suomen kovinkaan hyvin.

Collan muistuttaa, että valtio-omisteinen Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa kansainväliselle sijoittajakonsortiolle vuonna 2013. Usein arvellaan, että yksityisomisteinen nykyinen Caruna toimisi eri tavalla kuin osittain valtio-omisteinen Fortum olisi toiminut.

– Nykyisen tiedon valossa voikin sanoa, että asiaa pitäisi tutkia lisää – eli on liian aikaista vetää johtopäätöksiä siitä, käyttäytyvätkö julkisomisteiset jakeluverkkoyhtiöt eri tavalla kuin yksityisomisteiset, hän kirjoittaa.

Collan muistuttaa, että yhtiöiden taseista selviää, että yhtiöiden välillä on eroja. Esimerkiksi velkavivun käyttö on muutamissa yksityisomisteisissa yhtiöissä erittäin voimakasta, kun taas useissa julkisomisteisissa yhtiöissä ei käytetä velkavipua lainkaan.

Sähkön siirtohinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2016. Nousun veturina toimi saman vuoden alusta voimaan tullut Energiaviraston määrittämä sähkönsiirron valvontamalli ja siihen tehdyt muutokset liittyen pääoman kohtuullisen tuoton laskentatapaan.

– Yhteensä kolmen prosenttiyksikön nousu voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta mittasuhteiltaan kyseessä oli itse asiassa sallitun tuottotason tuplaantuminen. Tuolloin elettiin myös niin sanottujen nollakorkojen aikaa. Kun sallittu tuottotaso nousi voimakkaasti, jakeluverkkoyhtiöt nostivat myös hintojaan kerätäkseen asiakkailtaan korkeamman sallitun tuoton mukaista voittoa, ylijohtaja kirjoittaa.

Collanin mukaan sähkönjakeluverkkoyhtiöiden tuotot pomppasivat voimakkaasti siirryttäessä edelliseltä valvontakaudelta, joka päättyi vuoden 2015 loppuun, uudelle kaudelle 2016–2019. Kun esimerkiksi vuonna 2015 oman pääoman tuotto jakeluverkkoyhtiöille kollektiivisesti oli ollut reippaasti alle kymmenen prosenttia, oli se vuosina 2016–2019 jokaisena vuonna yli kaksikymmentä prosenttia.

Collan painottaa, että sähkönsiirtoyhtiöt eivät ole toimineet väärin tai laittomasti, vaan ne ovat noudattaneet Energiaviraston päättämää mallia.

Sähkön siirtohintoja ovat vuoden 2011 jälkeen nostaneet sekä toimitusvarmuusvaatimukset että valvontamallin muutokset. Kolmantena hintoja on nostanut vielä valvontamallin tuotonlaskennassa käytetyn verkko-omaisuuden arvostuksen nousu.

Vuoden 2022 loppuun asti valvontamallissa verkko-omaisuuden arvo määriteltiin tietyin väliajoin uudelleen.

– Tämä tarkoittaa, että myös kauan sitten tehtyjen verkkoinvestointien arvoa päivitetään, minkä seurauksena ne tyypillisesti saavat alkuperäistä investointikustannustaan korkeamman arvostuksen. Valvontamallissa ilmoitettu verkkojen arvostus ei siis vastaa siirtoyhtiöiden virallisissa, muun muassa veroviranomaisille luovuttamissa, taseissaan ilmoittamaa verkkoihin sitoutunutta poistamatonta pääomaa, vaan arvostus eroaa siitä olennaisesti. Kollektiivisesti ero virallisiin taseisiin on ollut miljardeja euroja.

Tämä tarkoittaa, että Energiaviraston valvontamallissa sallittu kohtuullinen tuotto lasketaan arvolle, joka ei vastaa toteutuneita kustannuksia.

– Yhtiöt ovat saaneet vuosina 2016–2020 periä asiakkailtaan huikean summan, hieman yli 1,8 miljardia euroa tuottoa, laskennalliselle verkon arvolle, jota vastaavia investointeja ei löydy yhtiöiden virallisista taseista, Collan kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että valvontamallista on tehty kantelu Euroopan komissiolle.

– Kun kantelu on käsitelty, tiedetään, onko Suomessa käytetty valvontamalli linjassa EU-asetuksen kanssa.

 

Pörssisähkö voi olla pian todella halpaa – kannattaako jo vaihtaa sopimusta?

Sähkön pörssisähkön hintojen ennakoidaan painuvan alas kevään ja kesän kuluessa.

Esimerkiksi sähkövertailusivusto Vertaa-kilpailuttajat.fi:n tuoreen sähkömarkkinakatsauksen mukaan pörssisähkö tulee maksamaan huhti-elokuussa keskimäärin noin kaksi senttiä kilowattitunnilta vähemmän kuin samana ajanjaksona viime vuonna.

Huhtikuun keskihinnaksi katsauksessa ennustetaan 4,6 senttiä kilowattitunnilta. Kesäkuussa keskihinta olisi vain 2,9 senttiä kilowattitunnilta ja elokuussa 4,1 senttiä kilowattitunnilta. Myös aiempien vuosien tilastoja tarkastellessa voidaan havaita, että sähkön pörssihinnat ovat olleet kesäkuukausina keskimäärin edullisempia kuin talvikuukausina.

Johtava asiantuntija Jarno Lamponen Energiavirastolta toteaa, että sähkön pörssihintojen voidaan yleisesti olettaa olevan halvempia kesällä kuin talvella.

– Tämä johtuu siitä, että kesällä (sähkön) kulutusta on keskimäärin vähemmän, jolloin myös hinta jää alhaisemmaksi, Lamponen huomauttaa Verkkouutisille.

Toinen tekijä liittyy kesällä kasvaneeseen aurinkovoiman tuotantoon, joka osaltaan laskee sähkön hintoja.

– Keväällä myös vesivoiman saatavuus on parempi. Tässä on yleinen ilmiö olemassa, että sähkö on halvempaa kesällä ja keväällä kuin talvella.

Sähkön pörssihinnoissa on vaihtelua vuosien välillä. Koska Energiavirasto ei tee sähkön hinnoista hintaennustuksia, Lamponen ei ota kantaa sähkömarkkinakatsauksessa esiin nostettuihin tarkkoihin lukuihin.

– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tuulivoimatuotantoa tulee lisää ja sitä kautta myös tarjontaa. Se on mahdollista, että hinnat sitä kautta muodostuvat alhaisemmaksi kuin aiemmin on ollut.

Sähkön hinta voi nousta myös kesällä

Vaikka tuuli- ja vesivoimaa on kesäkuukausina keskimäärin paremmin saatavilla, se ei tarkoita sitä, etteikö myös kesällä sähkön pörssihinnoissa voisi tapahtua äkillisiä nousuja eli ”piikkejä”.

Lamposen mukaan tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi voimalaitosten vikaantumisiin.

– Kesällä tehdään myös voimalaitosten vuosihuoltoja. Ne ajoitetaan kesäaikaan, jolloin hetkittäisiä hintapiikkejä voi tulla myös kesäisin.

Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi sille ei voida antaa takeita, että pörssisähkö pysyttelisi edullisena koko kesän ajan.

– Myös siirtoyhteyksissä naapurimaihin voi ilmetä vikaantumisia. Sekin voi nostaa sähkön hintaa.

Isossa kuvassa voidaan kuitenkin olettaa, että sähkö on keskimäärin halvempaa kesällä kuin talvella.

– Kyllä. Voidaan havaita, että näin on.

Mikäli pörssisähkön odotetaan pysyvän keskimäärin edullisena kesäkuukausien aikana, onko odotettavissa, että hinnat nousevat jälleen syksyllä?

Lamposen mukaan se on mahdollista.

– Se taas johtuu siitä, että syksyllä kulutus alkaa nousta, jolloin kalliimpia tuotantomuotoja otetaan käyttöön.

Samaan johtopäätökseen on tultu Vertaa-kilpailuttajat.fi:n katsauksessa. Sen mukaan hintojen odotetaan nousevan syksyllä kesän hinnoista. Esimerkiksi syyskuussa pörssisähkön keskihinta olisi katsauksen mukaan jo viisi senttiä kilowattitunnilta.

Pörssisähkö vai kiinteähintainen?

Vastaus siihen, onko kotitalouden kannattavampaa hankkia pörssihintainen vai kiinteähintainen sopimus, riippuu ennen kaikkea kotitalouksesta itsestään.

– Tämä riippuu täysin siitä, haluaako kiinnittää oman sähkön hintansa vai ei. Eli haluaako näkyvyyttä siihen, mikä sähkön hinta on vai onko valmis itsekin joustamaan kulutuksessa hinnan mukaan.

Kumpi sitten tulee lopulta kannattavammaksi, riippuu Lamposen mukaan täysin omista kulutustottumuksista.

– Tämä riippuu esimerkiksi siitä, onko valmis joustamaan kulutuksesta tilanteissa, joissa sähkön pörssihinta nousee korkealle.

Ajoittaisista hintapiikeistä huolimatta pörssisähkösopimuksella on mahdollista myös säästää. Tämä pätee tilanteissa, joissa sähkönkulutusta pyritään painottamaan vuorokauden halvimmille tunneille.

– Keskimäärin on kuitenkin todennäköistä, että pörssihintainen sopimus tulee pidemmässä juoksussa kannattavammaksi. Etenkin, jos on valmis joustamaan kulutuksesta. Nämä ovat täysin riippuvaisia kuluttajan omasta preferenssistä.

LUE MYÖS:
Mikä sähkösopimus tulee edullisimmaksi? Asiantuntija kertoo varmimmat säästökeinot
Pörssisähkön hinta nousi pilviin – sähköyhtiön ei tarvitse kertoa hintoja etukäteen

Asiantuntija IL:lle: Tämän vuoksi pörssisähkön hinta laskee

Pörssisähkön hinnan ennustetaan laskevan, uutisoi Iltalehti.

Perinteisesti kevät ja kesä ovat pörssisähkön käyttäjien kulta-aikaa, ja toukokuussa pörssisähkön keskihinnan ennustetaan laskevan jo 4,1 senttiin kilowattitunnilta. Kesäkuussa lasku jatkuu arvioiden mukaan 3,6 senttiin.

Sähköfutuurien hintojen perusteella tämän vuoden huhti-elokuun välillä kilowattitunnin keskihinnan uskotaan olevan 1,2 senttiä edellisvuotta edullisempaa.

Pörssisähkön hintaan ennustettiin piikkiä maaliskuun alussa, kun Olkiluoto 3 siirtyi yli kuukauden kestävälle huoltokatkolle. Hintapiikkiä ei kuitenkaan nähty. Reaktorin on määrä käynnistyä uudestaan 8. huhtikuuta, jolloin myös ydinvoiman tarjonta kasvaa.

Pörssisähkön hintaan vaikuttavat monet tekijät. Pörssissä hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.

– Ilmat lämpenee, päivät pitenee, joten kulutus pienenee. Sen takia hintakin on keväällä ja kesällä alhaisempi, sanoo Jyrki Uusitalo, kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija.

Lisäksi sähkön hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös säätila. Tuulettomina päivinä sähkö on kalliimpaa kuin tuulisina. Myös pitkittyneillä poliittisilla lakoilla on oma näkyvyytensä sähkönkuluttajan kukkarossa.

– Lakot ovat vaikuttaneet kulutukseen muun muassa teollisuudessa. Sähköä on kulunut vähemmän, Uusitalo jatkaa.

Keväällä sähkön hintaan vaikuttavat myös tulvat.

– Lumien sulamisvedet pitää ajaa läpi vesivoimalaitoksista. Vesivoima tuottaa keväällä sähköä isolla teholla, Uusitalo kertoo. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tulvavaroituksia, mutta kun sää lauhtuu viikonloppuna uudestaan, vedenpinnan nousu jatkuu, arvioi ympäristökeskus.

Forecan mukaan lunta on vielä paikkoin tavanomaista enemmän. Runsaslumisesta keväästä nautitaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa.

– Se sekoittaa tässä pakkaa vielä lisää. Lumi ei ole tuolta heti sulamassa, sanoo Forecan päivystävä meteorologi Anne Latvala.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)