Verkkouutiset

Pakotteet

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Uudet pakotteet iskivät kovaa Venäjään

Yhdysvaltojen uusien pakotteiden myötä kaupankäynti euroilla ja dollareilla on keskeytetty Moskovan pörssissä.

Asiasta uutisoi CNN.

Yhdysvaltojen dollari on laajasti käytössä myös Venäjällä. Pakotteiden myötä valuutan vaihtaminen dollareiksi ei onnistu rahoituslaitosten kautta.

Venäläinen vientialan ammattilainen kertoo CNN:lle, että kaupankäynti länsimaisilla valuutoilla on ollut käytännössä mahdotonta jo aiemmin. Hänen mukaansa Venäjä on siirtynyt käyttämään laajalti kiinalaista valuuttaa.

Monen venäläinen säilyttää säästöjään joko dollareina tai euroina, sillä Venäjän ruplan kurssi on heilahdellut historian aikana rajusti. Keskuspankki vakuuttaa, että ihmisten säästöt ovat turvassa.

Sosiaalisessa mediassa levien videoiden perusteella rahanvaihtopisteille on kuitenkin muodostunut jonoja.

Saksa ja Ranska vastustavat loistoautojen vientikieltoa Venäjälle

Politicon EU-diplomaateilta saamien tietojen mukaan Saksa ja Ranska eivät tue EU:n aikomusta tukkia loistoautojen vientikanava Valko-Venäjän kautta Venäjälle.

Maat kyllä tukevat Venäjän vastaisia rajoitteita ja uskovat, että kovat toimet ovat tärkeitä niitä vastaan, jotka auttavat kiertämään pakotteita. Lähteiden mukaan Berliinissä ja Pariisissa halutaan, että keskitytään vain niihin pakotteiden alaisiin hyödykkeisiin, joita Venäjä käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.

Venäjän vastaisten pakotteiden alkamisen jälkeen Minsk on auttanut Moskovaa organisoimaan pakotteiden alaisten tuotteiden toimituksia. Autot ja niiden varaosat ovat nousseet Valko-Venäjän suurimmaksi tuontisegmentiksi EU:sta. Kun niiden tuonnin arvo vuonna 2021 oli 370 miljoonaa euroa, niin viime vuonna se oli jo yli kuusinkertainen, 2,39 miljardia euroa. Loistoautojen osuus autotuonnista EU:sta oli 1,4 miljardia euroa (59 prosenttia). Niiden välittäminen Venäjälle on eniten kasvanut tuotesegmentti Valko-Venäjällä.

Toukokuun lopussa EU ilmaisi halunsa sulkea tämän porsaanreiän. Brysselissä keskustelun alaisina olevien uusien rajoitteiden on Financial Timesin näkemien asiakirjojen mukaan määrä minimoida pakotteiden kiertämisen riskiä.

Toimenpiteisiin kuuluvat teknologian ja sotilaalliseen tai maakaasun nesteyttämiskäyttöön soveltuvien kaksikäyttötuotteiden ja loistoautojen vientikiellot. Myös timanttien tuonti Valko-Venäjän kautta halutaan kieltää, jotta estettäisiin Venäjää myymästä niitä maksuksi tuontituotteista.

Saksan ja Ranskan takia EU harkitsee Politicon mukaan nyt 14. Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisen pakotepaketin osittaista purkamista, jotta siitä päästäisiin sopuun ennen G7-maiden huippukokousta Italiassa 13.–15. kesäkuuta 2024 ja jotta voitaisiin edetä merkittävissä kaasupakotteissa Moskovaa vastaan.

Pakotteita kierretään koko ajan: Tulli kohtaa ainakin yhden epäilyn joka päivä

Kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, Euroopan unioni määräsi kiireesti sarjan raskaita pakotteita heti hyökkäyksen alkamista seuranneena päivänä. Sen jälkeen Suomen tulli on tutkinut noin 880 määrättyjen pakotteiden rikkomiseen liittyvää säännöstelyrikosta. Niistä 78 on ollut törkeitä säännöstelyrikoksia, eli niissä on esimerkiksi tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Käräjä- ja hovioikeuksissa näistä oli ratkaistu huhtikuuhun mennessä 32.

– Noin 60 prosenttia säännöstelyrikoksista on ollut lieviä, joten ne on ratkaistu sakkomenettelyllä, eivätkä ne ole kuormittamassa esitutkintaa ja syyttäjänlaitosta. Joitain syyttämättäjättämispäätöksiä lukuun ottamatta esitutkinnassa ja syyttäjillä on noin 300 juttua, kertoo Tullin pääjohtaja Sami Rakshit.

Esitutkintaa suorittava Tullin tutkijapari voi pystyä hoitamaan lievän säännöstelyrikoksen sakkokäsittelyn muutamassa tunnissa. Törkeänkin säännöstelyrikoksen esitutkinta saatetaan saada hoidettua nopeasti, jos tekijä tunnustaa ja näyttö on vahva. Mutta toisinaan tutkinta voi paisua pitkäksi, laajaksi ja kiharaiseksi. Joskus epäilty on ollut perusteltua vangita, jolloin esitutkintaa tehdään aikaa vastaan. Tämä johtuu siitä, että tuolloin käräjäoikeus asettaa tiukahkon määräajan syytteen nostamiselle.

Edellisestä käy esimerkkinä käy Gabriel Temin -nimisen yrittäjän tapaus. Häntä syytettiin jopa 3500 dronen viemisestä Venäjälle sekä puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. Syyttäjä vaati jopa 2–4 vuoden ehdotonta vankeutta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mielestä näyttö ei riittänyt osoittamaan, että dronet oli viety Venäjälle, ja hylkäsi maaliskuussa syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta. Perusteluissa se vetosi muun muassa puutteeseen erään asiakirjan käännöksessä.

Käräjäoikeuden perustelu vaikuttaa loukkaavan pääjohtaja Rakshitin oikeudentajua. Mutta ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan tapauksen käsittely etenee hovioikeuteen.

Venäjä-pakotteiden rikkomisesta epäillyn miehen syytteiden käsittely alkoi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2024. Gabriel Teminiä (oik.) syytettiin törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Tullin pääjohtaja Sami Rakshit. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Lisää tapauksia ilmenee kuitenkin koko ajan. Parhaillaankin Tulli on mukana tutkimassa Kajaanissa ilmi tullutta tapausta, jossa viiden ihmisen epäillään tilanneen toisten ihmisten henkilö- ja yhteystiedoilla pakotteiden alaisia tavaroita verkkokaupoista tavoitteenaan viedä niitä Venäjälle. Vähintään kolme epäillyistä on Kajaanin ammattiopiston opiskelijoita, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Tiistaina Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli kuluneeksi 830 päivää. Kun kulunutta aikaa vertaa Tullin tutkintaan tulleisiin tapauksiin, on helppo huomata että 880 tapausta tarkoittaa enemmän kuin yhtä säännöstelyrikosta joka ikinen päivä.

Ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä Ukrainaan Suomen Tullissa tutkittiin vain muutama säännöstelyrikos vuodessa. Vuonna 2023 niitä oli jo yli 500.

Tullin tutkinnassa työskentelee Rakshitin mukaan tällä hetkellä 250-300 henkilöä, joista kymmenen prosenttia työskentelee parhaillaan säännöstelyrikosten esitutkinnassa lähes päätoimisesti. Tästä voi peruskoulun matematiikalla tehdä laskutoimituksen: säännöstelyrikosten parissa työskentelevän tullilaisen pöydällä on vuonna 2023 ollut 17-20 säännöstelyrikosta.

– Työmalli rakennettiin aika tyhjästä, mutta nyt saamme kokemuksen kautta onnistumisia. Henkilöstöä tuntuu motivoivan, että työ on merkityksellistä Ukrainan hyväksi, sanoo Sami Rakshit.

Suomi on EU:n reunavaltio, jolla on pitkä pätkä Venäjä-vastaista rajaa. Siinä mielessä meillä on paljon yhteistä Baltian maiden ja Puolan kanssa. Rakshit on havainnut, että mitä enemmän EU:ssa mennään länteen ja etelään, sitä vähemmän Venäjään ja Ukrainaan liittyvät teemat kiinnostavat.

– Siellä murehditaan omaa vientiä ja kilpailukykyä, vaikka lähetetyn tavaran pakotevalvonnan pitäisi olla lähettäjän ja lähtövaltion vastuulla, ja siten tällaisessa sotatilanteessa korkealle priorisoitua toimintaa.

Käytännössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken pakotteiden toteutumisen valvonta kasaantuu ainakin tavaraliikenteen suhteen EU:n reunavaltioille. Rakshit kertoo, että Suomi allekirjoitti Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa toukokuun alussa sopimuksen, jonka tarkoituksena on suitsia pakotteiden kiertämistä edellyttämällä epäilyttäviltä kuljetukselta lisäselvityksiä, joilla varmistetaan, ettei Venäjän kautta muualle kulkeva tavara jäisi Venäjälle.

– Pakotteiden kiertäminen on omanlaisensa rikoslaji. Se ei ole perinteistä rikollisuutta, vaan laillisen yritystoiminnan muodossa tapahtuvaa liiketoimintaa, jossa tutkijoidemme on selvitettävä, mitä yritys tietää ja mitä kuljettaja tietää. Kansainvälinen yhteistyö on jatkuvaa vähän väkisinkin, kun tavaraa tulee pääasiassa muualta kuin Suomesta, Rakshit kuvaa.

– Alkuvaiheessa pakotteiden kiertäminen oli siis laillisten yritysten toimintaa. Nykyään se on yhä enemmän rikollisten toimintaa. Kun kysyntää on ja tuotto ylittää riskit, se katsotaan kannattavaksi.

Ovatko pakotteet ja niiden kiertäminen synnyttäneet järjestäytyneen rikollisuuden toiminnalle markkinat?

– En tee yleisiä johtopäätöksiä mistään trendistä, mutta on olemassa lailliselta yritykseltä näyttäviä yrityksiä, joita käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Ja rikolliset toimet ovat näiden yritysten pääasiallinen tulonlähde.

Kuva on luotu tekoälyllä vastaamaan tietoja pakotevalvonnassa takavarikoiduista tuotteista, joiden joukossa on ollut esimerkiksi merkkikenkiä sekä luoteja ja hylsyjä. / OPEN AI

Olisi helppo ajatella, että runsaat puoli vuotta kestänyt itärajan henkilöliikenteen sulku olisi lievittänyt Tullin kiireitä. Ei, sanoo Rakshit. Itärajan hiljaisuus on murheellinen tilanne lähiseuduille, ja alueellinen rakennemuutos koskee myös sitä osaa Tullin henkilöstöä, joka asuu ja työskentelee itärajan tuntumassa. Talvella väläyteltiin irtisanomisiakin.

Itärajan sulun johdosta Tullin toiminta on painottunut enemmän satamiin ja lentokentille. Tullin väkeä on ollut myös tukemassa Rajavartiolaitosta, Rakshit sanoo. Hän ei halua spekuloida itärajan avaamisella. Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä suuria muutoksia on tuskin odotettavissa ainakaan tavaraliikenteessä.

– Maineriski Venäjällä toimimisessa on yrityksille edelleen yhtä kova. Mutta henkilöliikenteen suhteen jokin purskahdus voi tapahtua, jos ja kun raja aiotaan avata. Sen verran monilla on sukulaisia toisella puolen rajaa. Toisaalta: kyllä vierailut onnistuvat nytkin, vaikkakin Viron kautta, Rakshit pohtii.

Tullille myönnettiin vuonna 2022 toisessa lisätalousarviossa 1,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta pakotteiden valvontaan ja kiertämisen torjuntaan vuoden 2023 loppuun saakka. Vuodelle 2024 myönnettiin vielä miljoona ”pakotevalvonnan pakollisiin tehtäviin”.

Näitä rahoja on käytetty määräaikaisten rikostutkijoiden ja analyytikkojen palkkaamiseen sekä tehokkaampien kansainvälisten tietokantojen ja työkalujen hankkimiseen. Sami Rakshit kertoo, että vuodelle 2025 on esitetty 1,9 miljoonan euron määrärahaa.

– Jos sitä ei saada, Suomen pakotevalvonnan taso laskee hyvin merkittävästi. Tähän asti olemme voineet mainostaa maailmalla kattavaa ja tiukkaan pakotevalvontaamme. Mutta jatkossa meidän olisi valvottava vähemmän.

Hän vaikuttaa olevan huolissaan analyytikoiden työsuhteista. Tulli tarvitsee vahvaa analyysikykyä ja -osaamista, jotta tunnistetaan poikkeamat liikennevirroissa ja siten tiedetään, mitä otetaan tarkastukseen. Mutta voiko kaikkea ja kaikkia kuitenkaan saada kiinni?

– Kyllä voisi. Mutta sitten yhteiskunnan muut toiminnot kärsisivät ja hidastuisivat ulkomaankaupan sakatessa. Banaanit loppuisivat kaupoista.

Kuka Suomessa Venäjä-pakotteita oikein kiertää?

Suomessa Venäjä-pakotteiden rikkomisesta tuomitut ovat pääsääntöisesti venäläisiä. Asia käy ilmi Verkkouutisten selvityksestä, jossa käytiin läpi käräjä- ja hovioikeuksien vuosina 2022, 2023 ja 2024 talveen saakka käsittelemät asiat, joiden rikosnimikkeinä on ollut säännöstelyrikos tai sen törkeä tekomuoto.

Tapauksia oli yhteensä 32, vastaajia 36. Yhteensä kahdeksan vastaajan syytteet hylättiin.

Nämä määrät eivät kenties kuulosta paljolta, mutta huomattavan suuri määrä tapauksia on yhä esitutkinnassa: pelkästään viime vuonna Tulli kirjasi melkein 500 säännöstelyrikosta – eli melkein kaksi tapausta vuoden jokaista päivää kohden. Niistä noin puolet on ratkaistu yksikertaisella sakkomenettelyllä, mutta monet ovat yhä esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Lisää tuomioita siis tulee varmasti.

Runsaan kolmenkymmenen käsitellyn tapauksen aineistosta piirtyy kuitenkin jo kuva siitä, ketkä pakotteiden kiertämiseen syyllistyvät. Joukossa on vain yksi Suomen kansalainen, jolla on tyypillinen suomalainen nimi. Tämä tuomittu yritti tuoda Venäjältä 13 litraa 18-prosenttista alkoholijuomaa ja runsaat neljä kartonkia tupakkaa.

Joukossa oli myös kaksi Saksan kansalaista ja useita, joiden kansalaisuus ei käy asiakirjoista ilmi. Yksi heistä oli Venäjälle matkalla ollut mies, jolla oli espanjankieliseen alkuperään viittaava nimi ja mukanaan yli 2000 euron arvoinen Mac Studio -pöytäkone. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon.

Saksan kansalaiset olivat etnisiä kazakstanilaisia, jotka olivat muuttaneet Saksaan vanhempiensa kanssa lapsina. He olivat ajamassa kahta noin 90 000 euron hintaista BMW:ia Suomen ja Venäjän kautta Kazakstaniin, tavoitteenaan myydä autot siellä ja hankkia Kazakstanista kiinteää omaisuutta. Heidän syytteensä käräjäoikeus hylkäsi vakuututtuaan, että heillä oli aidot aikeet olla jättämättä autoja Venäjälle.

Euroopan-kiertueet

Oikeuksien ratkaisuissa esiintyi myös muita kauttakulkijoita: sekä Sveitsissä että Italiassa asuvat Venäjän kansalaiset tuomittiin erilisissä tapauksissa, jossa kummallakin oli mukanaan drone. Molempien dronet olivat DJI:n siviilikäyttöön tarkoitettuja, alle 1000 euron hintaisia laitteita. Molemmat olivat menossa Venäjälle Vaalimaan kautta ja jäivät kiinni tammikuussa 2023: viikko ensimmäisen jälkeen jäi kiinni toinen.

Kauttakulkijoista melko erikoista laatua edustaa varakas kolmekymppinen yrittäjäpariskunta, joilla on molemmilla Kymenlaakson käräjäoikeuden mukaan sekä Moldovan, Bulgarian että Venäjän kansalaisuudet ja vakituinen asuinpaikka Pietarissa. Kevään ja syksyn 2022 välillä heidän liikkumisensa risteili useasi Suomessa mutta ilmeisesti useammin myös muualla Euroopassa. He olivat ostaneet autot Moldovasta marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä, ajaneet ristiin rastiin Venäjän, Bulgarian, Moldovan, Turkin, Saksan, Sveitsin ja Suomen välillä ja saapuneet Venäjältä Suomeen ainakin 28 kertaa. Jäädessään rajatarkastukseen auton niskatukien sisältä löytyi 10 000 euroa ja pariskunnan rouvan rintaliiveistä 14 600 euroa. Heillä oli yhteensä 11 pankkikorttia. Esitutkinnassa selvitettiin heidän tekemisiään Suomessa ja syyttäjä päätyi pankkiautomaattinostoja käsittelevien tietojen perusteella arvioimaan, että he olivat kuljettaneet Venäjälle käteistä ainakin 286 000 euron verran. Pariskunta kiisti syyllistyneensä törkeään säännöstelyrikokseen, ja mies väitti, ettei hänen vaimonsa ollut kertonut autoon ja alusvaatteisiinsa piilottamistaan rahoista. Vaimo tuki: mies olisi kuulemma suuttunut, jos olisi tiennyt. Oikeus ei uskonut kumpaakaan, tuomitsi rahat valtiolle ja määräsi molemmille viiden kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset.

Yksi Venäjällä asuva Venäjän kansalainen vetosi siihen, ettei asuisikaan Venäjällä, vaan Montenegrossa. Hän oli kuitenkin antanut tietoihinsa osoitteen Pietarissa. Mies oli koulutukseltaan juristi, kertoi ensin olevansa työtön, sitten tekevänsä etätöitä, ja ilmoitti kuukausitulokseen aluksi 500–800 euroa, jota myöhemmin kuitenkin väitti vuosiansiokseen. Palatessaan Venäjälle keväällä 2023 hänellä oli mukanaan 3000 Yhdysvaltojen dollaria ja 900 euroa. Hän lähti ilman käteisiä ja 15 päiväsakon tuomion kanssa.

Eräältä Venäjälle syksyllä 2022 palaamassa olleelta takavarikoitiin älykello. / TULLI

Tavallisimmin Venäjällä asuvat Venäjän kansalaiset, jotka joutuivat tekemisiin pakotevalvonnan kanssa juuri takaisin palatessaan, olivat juuri Pietarin asukkaita. Kaikista ei tietysti ole varmuutta: jokaisen kotipaikkaa ei oikeuden ratkaisuissa mainittu. Mutta niistä, joiden kotipaikka mainittiin, kerrottiin juuri Pietari.

Yli kolmanneksessa oikeuksien käsittelemistä tapauksista vastaajana oli nykyinen tai entinen Venäjän kansalainen, joka asui vakituisesti Suomessa. Suomessa asumisesta joko kerrottiin käräjäoikeuden ratkaisussa tai se oli pääteltävissä vähintään siitä, että vastaajille kerrottiin suomalainen henkilötunnus. Osassa tapauksia oleskelu Suomessa oli pääteltävissä myös oikeudessa käsitellyn tapauksen luonteesta.

Kansalaiset

Näin oli esimerkiksi yhden kuljetusyrittäjän ja kahden vientiasiakirjoihin liittyneen ihmisen kolmessa erillisessä oikeustapauksessa. Kuljetusyrittäjä on Suomen kansalainen, joka oli tuomassa Suomeen puuhaketta väärällä tullinimikkeellä. Hän käytti nimikettä, jota pakotteet eivät koskeneet, vaikka todellisuudessa lastina oli pakotteiden alaista tavaraa. Hänet myös tuomittiin. Kahdessa muussa tapauksessa huolintayhtiöissä työskennelleet vapautettiin syytteistä. Yhdessä tapauksessa belgialaisia oluttynnyreitä oltiin palauttamassa tyhjinä Turkista Venäjän kautta Belgiaan, ja toisessa viemässä Venäjälle kiviporanterää, jolle ei ollut vientilupaa. Poranterän tapauksessa vientiluvan kanssa kikkaillut mies tuomittiin, mutta huolintayhtiössä työskennelleen naisen syyte hylättiin. Oluttynnyrien tapauksessa epäselvyys passitusasiakirjassa ei ollut oikeuden mukaan rikos.

Oikeustapausten vastaajissa oli myös ainakin kaksi Venäjän ja Ukrainan kaksoiskansalaista, kaksi nimiensä perusteella valkovenäläistä, sekä vähintään yksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen. Todellisuudessa kaksoiskansalaisia saattaa olla enemmänkin, mutta aineiston perusteella asiasta ei ollut mahdollisuutta varmistua.

Kaksoiskansalaisen tapausta on käsitelty aiemminkin julkisuudessa. Räikeydessään ja järjestelmällisyydessään se ansaitsee kuitenkin vielä tulla kerratuksi. Syksyllä 2015 mies kirjoitti sosiaaliseen mediaan: Elämä ansaitsee tulla eletyksi niin, että Google tietää siitä! Someprofiilin kansikuvana komeilee presidentti Vladimir Putin.

Mies jäi kiinni Vaalimaan tullissa elokuussa 2022. Hänellä oli yli 2000 euroa käteistä ja hänen autostaan löytyi piilotettuna 1300 luotia, 650 hylsyä, muita ampumatarvikkeita sekä sotilaskäyttöön tarkoitettu kiikaritähtäin. Keskusrikospoliisin rikostiedustelu oli jo aiemmin saanut vinkkitietoa ampumatarviketilauksista, ja koska miehen menneisyys oli tiedossa, häneen oli otettu yhteyttä ja kysytty mitä tämä puuhaa. Mies oli kertonut vievänsä ampumatarvikkeita pietarilaiselle ampumaradalle, joka Helsingin Sanomien tietojen mukaan oli nimeltään Nevski-keskus. Mies tosin väitti vielä oikeudessakin, että keskuksessa toimiva Marat-niminen tilaaja olisi georgialainen ja välittäisi tarvikkeet eteenpäin Georgiaan. HS:n mukaan Nevski-keskus mainostaa kouluttavansa Ukrainan rintamalle mobilisoituja sotilaita.

Mies kävi Suomessa pari kertaa viikossa. Hän myönsi saavansa tarvikkeista palkkiota: luodeista ja hylsyistä 20 prosenttia ja muista tarvikkeista 10 prosenttia hankintahinnasta. Hän selitti, ettei ollut omasta mielestään tehnyt mitään kiellettyä: häneen yhteyttä ottanut poliisikin oli sanonut, ettei luotien ja hylsyjen hankkimiseen tarvittu lupia ja viesteissä oli käytetty hymiöitä.

Miehen menneisyyttä sivutaan myös Kymenlaakson käräjäoikeuden tammikuussa antamassa tuomiossa. Hänelle oli aiemmin määrätty kolmen ja puolen vuoden ehdoton vankeusrangaistus törkeästä veropetoksesta: hän vei johtamansa tullivaraston kautta yli 200 000 kännykkää Suomesta myytäväksi Pietariin ja vältti valheellisin keinoin yli kahdeksan miljoonan euron tullimaksut. Kun miehen tuomio oli annettu, hän pakeni Pietariin välttelemään sitä, joten poliisi antoi hänestä vuonna 2016 kansainvälisen etsintäkuulutuksen. Mies oli pakoillut tuomiotaan noin kymmenen vuotta ja tuli Suomeen vasta, kun etsintäkuulutus oli vanhentunut.

Hymiöistä riippumatta mies tuomittiin säännöstelyrikoksesta, törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä menettämään 10 000 euroa saamiaan palkkioita rikoshyötynä.

Mies vaikuttaa oleskelevan vakituisesti Pietarissa ja käyneen Suomessa viimeksi huhtikuussa.

Näin selvitys tehtiin: Verkkouutiset tilasi ja kävi läpi yhteensä 32 Suomen oikeusasteissa käsiteltyä pakotteiden valvontaan liittyvää oikeustapausta helmikuun 2022 ja talven 2024 väliltä. Aineisto saatiin tilaamalla Oikeusrekisterikeskuksesta tiedot Suomessa kyseisellä ajanjaksolla käsitellyistä säännöstelyrikoksista ja törkeistä säännöstelyrikoksista sekä pyytämällä niiden ratkaisut tapaukset käsitelleistä käräjä- ja hovioikeuksista. Aineistosta jäi puuttumaan julkisuudessa jo laajasti käsitelty Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden maaliskuussa Ranskan kansalaiselle langettama yhdeksän kuukauden ehdollinen vankeustuomio.

Eräältä Venäjälle matkanneelta takavarikoitu kaikuluotain. / TULLI

Eurot rintaliiveihin ja 28 paikanninta lapsen nimiin: Näin pakotteita kierretään

Suomen ja Venäjän raja on Naton ja EU:n itäraja. Rajalle pysähtyy käteistä rahaa euroina ja kruunuina auton niskatuissa, rintaliiveissä ja sukissa, Chanelin laukkuja ja Hermesin kenkiä, kaikuluotaimia ja paikantimia sekä Applen puhelimia.

Verkkouutiset tutki Suomessa pakotteiden kiertämisestä vuodesta 2022 talveen 2024 annetut rikosasioiden ratkaisut. Yhteensä tapauksia oli 32.

17 tapauksessa tuomittiin päiväsakkoja, kymmenessä tapauksessa ehdollinen vankeusrangaistus. Yhteensä käteisen rahan kuljettaminen sisältyi kymmeneen tuomioon. Yhtä monessa oli kyse ylellisyystuotteista, kuten laukuista, älypuhelimista ja urheilutarvikkeita. Dronet sisältyivät viiteen tapaukseen ja sotilas- ja kaksikäyttötuotteet neljään.

Viinasta ja tupakasta sekä lääkkeistä annetut kolme tuomiota liittyivät jokainen tuontiin Venäjältä. Lääkkeissä yhdessä tapauksessa oli kyse kilpirauhaslääkkeestä, joita Venäjällä myydään reseptivapaasti mutta Suomessa ei, ja toisessa tapauksessa pienestä määrästä unilääkkeitä.

Viina ja tupakka olivat rajarikkeitä arkisimmasta päästä – niitä yksinkertaisesti yritettiin tuoda liikaa. Yhdessä tapauksessa kaikkiaan neljästä tuomittu tuoja oli syntyperäinen suomalainen, eräs eteläsavolainen paikallispoliitikko.

Käteistä rahaa

Käteinen raha ja sen vientirajoitusten rikkominen vaikuttaa aineiston perusteella olevan yleisin. Osassa tapauksista syytteitä myös hylättiin. Näin oli esimerkiksi tapauksessa, jossa Suomessa asuva lähihoitaja matkasi Venäjälle mukanaan 9700 euroa.

Hän kertoi ottaneensa Venäjältä pankkilainaa siskonsa hautajaiskustannuksia varten ja oli palaamassa maksamaan lainaa takaisin. Toisessa tapauksessa Ruotsista ja Suomen kautta kotiin Venäjälle kesällä 2023 matkanneella merikapteenilla oli mukanaan 36450 euroa.

Hän oli ilmoittanut käteiset asianmukaisesti Ruotsin tullille ja luullut, ettei niitä tarvitsisi enää ilmoittaa Suomessa. Hän esitti työsopimuksensa palkkatietoineen ja sekä muita vakuuttavia asiakirjoja. Käräjäoikeus piti uskottavana, että kapteeni erehtyi, ja hylkäsi syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta.

Ylipäätään käteisen rahan kuljettamiseen liittyvät summat ja tilanteet vaihtelivat runsaasti. Useimmiten syytetyt selittivät, etteivät tienneet rajoituksista, mutta läheskään kaikki selitykset eivät olleet uskottavia. Eräällä esimerkiksi oli 38 800 Ruotsin kruunua piilotettuna sukkaan.

Aina kaikki varat eivät olleet näkyvillä tai kulkeneet mukana. Esimerkiksi kesä-heinäkuussa 2022 venäläinen mies jäi rajalla kiinni. Tästä seurasi esitutkinta, jossa miehen selvitettiin tehneen Suomessa omalla ja poikansa pankkikortilla yhteensä 77 000 euron käteisnostot. Hänen selvitettiin vieneen seitsemällä eri matkalla Venäjälle noin 27 000 euroa käteistä.

Tarkastettaessa heinäkuussa Nuijamaalla hänellä oli mukanaan älykello, kaksi golfmailaa ja 800 euroa käteistä. Tutkinnassa selvisi, että hän oli aiemmin kesällä ostanut Motonetista neljä Lowrance Elite FS 9 -kaikuluotainta, joita väitti vieneensä ystävilleen. Tuomion mukaan hän oli ostanut Suomesta myös ampumatarvikkeita ja väitti, että hänen kuukausitulonsa ovat noin 300 euroa. Mies oli tapauksen vuoksi myös vangittuna, ja tuomittiin lopulta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Melko poikkeuksellinen käteisen rahan kuljettamiseen liittynyt tuomio törkeästä säännöstelyrikoksesta annettiin Pietarissa asuvalle pariskunnalle, jotka ovat Moldovan, Bulgarian ja Venäjän kolmoiskansalaisia.

He liikennöivät autolla toukokuun ja syyskuun 2022 välillä ja heidän arvioitiin vieneen Venäjälle yhteensä yli 286 000 euroa. He jäivät kiinni mukanaan 24 600 euroa, joista 10 000 löytyi piilotettuna auton niskatukeen ja 14 600 euroa rouvan vaatteista, esimerkiksi rintaliiveistä.

Nainen selitti, että rahat piti viedä hänen äidilleen Moldovaan. Mies väitti, ettei tiennyt kaikista rahoista ja selitti, että muut rahat liittyivät autojen ostamiseen. Autoja oli hankittukin, mutta ei tekojen aikaan. Pariskunnalta takavarikoitiin rahojen lisäksi 11 pankkikorttia ja molemmat tuomittiin 5 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Takavarikoitu drone. / TULLI
Silmät taivaalla

Verkkouutisten tutkima aineisto ei sisällä maaliskuussa 2024 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsiteltyä Ranskan kansalaisen Gabriel Teminin tapausta. Sisältäisi, mutta Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei toimittanut pyydettyä tuomiota edes kolmessa viikossa.

Mikäli olisi toimittanut, dronet olisivat huomattavasti kattavammin edustettuna siinä, mitä Suomesta on syytetty Venäjälle viedyn. Yrittäjä Temin nimittäin tilasi esimerkiksi turkulaisesta Jimm’s PC Storesta yhteensä noin 3500 dronea, jotka lähetettiin Venäjälle. Oikeuden mukaan ei pystytty osoittamaan, että Venäjä ei olisi ollut kauttakulkuvaltio kopterien määränpääksi väitetylle Kazakstanille. Sinne kun lennokkejakin saa viedä. Niinpä Temin tuomittiin muista asioista. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Dronejen vienti Venäjälle on kielletty. Niitä ei saa viedä edes omaan käyttöön. Ainakin neljä yksityishenkilöä on tätä yrittänyt – heistä kaksi on ollut matkalla asuinmaistaan Italiasta ja Sveitsistä Venäjälle Suomen kautta kulkien. Dronet ovat olleet arvoltaan 600–900 euroa, ja vastaajat ovat sanoneet niiden olevan heidän omassa käytössään. Useimmiten selitykseksi on tarjottu, ettei vientikiellosta ole tiedetty.

Eräs kertoi, että lennokkia oli tarkoitus käyttää Lapin luonnon kuvaamiseen kohti Sveitsiä Suomen kautta Venäjältä palatessa. Toinen selitti, että Venäjällä odotti moottorikelkkasafari. Vientikielto ei kuitenkaan riipu käyttötarkoituksesta. Dronejen viejät menettivät poikkeuksetta laitteensa, ja tuomittiin päiväsakkoihin.

Kerran droneen liittyvästä säännöstelyrikoksesta tuomittiin myös ihminen, joka ei yrittänyt viedä dronea muualle kuin taivaalle. Kainuussa asuva venäläismies tuomittiin 60 päiväsakkoon hänen lennätettyään Suomessa talvella 2023 dronea, jota ei ollut rekisteröity ja jonka lennättämiseen pätevöittävää koetta hän ei ollut suorittanut.

Venäläisen henkilön hallussa tai määräysvallassa oleva ilma-alus ei saa nousta, laskeutua tai lentää EU:n alueella – ja drone on ilma-alus.

Meikit, ketjut ja vyöt

Ylellisyystuotteeksi lasketaan tavara, jonka arvo ylittää 300 euroa. Suosittuja ovat olleet kannettavat tietokoneet ja iPhonet, mutta myös urheiluvälineiden ja merkkivaatteiden viennistä on annettu tuomioita.

Elokuussa 2023 eräs mies pyrki viemään Vaalimaan kautta Ruotsissa asuvien ystäviensä omaisuutta: 3 Ducatin takkia, yhden Fuel-merkkisen takin, yhdet Chanelin ja kahdet Hermesin kengät, yhdet Loro Pianan kengät, yhdet Balenciagan kengät, Pradan aurinkolasit ja Amina Muaddin, Guessin ja YSL:n käsilaukut. Toinen toi Venäjältä Suomeen äitinsä pyynnöstä äidin omistamat neljä Chanelin käsilaukkua – arvo jopa 8 800 euroa. Molemmat tuomittiin.

Eräällä miehellä oli mukanaan kolme iPhone 13 -puhelinta ja 3900 euroa käteistä. Hän selitti tuoneensa puhelimet Lappeenrantaan huolettavaksi, koska takuuhuollot eivät toimineet enää Venäjällä. Käteisillä oli kuulemma tarkoitus ostaa urheiluvälineitä, mutta kaupat olivat jo ehtineet mennä kiinni ja urheiluvälineet jääneet hankkimatta. Käräjäoikeus ei vakuuttunut, ja tuomitsi miehen 70 päiväsakkoon.

Näiden lisäksi oikeus pääsi tutustumaan tapauksiin, joissa matkaajilla oli kyydissään niin älykello, golf-mailoja, laskettelusuksia ja niiden siteitä sekä hurjimmillaan jopa seitsemän kannettavaa tietokonetta.

Takavarikoituja golf-mailoja. / TULLI
28 paikanninta

Vaikka tarvike ei varsinainen sotilaallinen kaksikäyttötuote, se voi silti olla vientikiellossa sotaan liittyvien pakotteiden vuoksi. Näin on esimerkiksi GPS-paikantimien ja kaikuluotainten tapauksessa. Todennäköisesti tämän tiesi myös Nuijamaalla syksyllä 2022 kuusikymppinen mies, joka piilotti autonsa rakenteisiin yksitoista Garminin paikanninta, 27 paikanninten VHF-jatkoantennia sekä kuusi kaikuluotainta.

Hän tarjosi selitykseksi Venäjän tullimaksujen välttelyn ja metsästystä ja kalastusta harrastavan ystävän. Miehelle tehtiin kotietsintä, jossa ilmeni, että tämä oli tilannut yhteensä 28 kappaletta Garminin Alpha 50 -paikantimia oman poikansa nimissä. Oikeus päätteli, että osa tilatuista paikantimista oli jo ehtinyt Venäjälle.

Tuomion mukaan ei ollut uskottavaa, että miehen tuttava olisi tarvinnut sellaista määrää paikantimia metsästykseen ja huomautti, että niitä voidaan käyttää esimerkiksi sotilasosastojen tai aseiden paikan määrittämiseen. Kaikuluotaimia puolestaan voidaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan käyttää esimerkiksi sukeltajien ja vedenalaisten droonien paikantamiseen ja määräsi 40 päivää ehdollista vankeutta.

Motonetista ostettuja kaikuluotaimia oli vienyt myös aiemmin mainittu mies, jonka todettiin nostaneen yhteensä 77 000 euroa pankkiautomaateista ja jonka golf-mailat takavarikoitiin.

Varsinaiseen puolustustarvikkeiden maastavientirikokseen syyllistyi eräs nelikymppinen kaksoiskansalainen, joka vei Venäjälle huhtikuun ja elokuun 2022 välillä paitsi kiikaritähtäimiä, myös luoteja, hylsyjä ja muita ampumatarvikkeita yhteensä yli 54 000 euron arvosta.

Hän selitti auttavansa ampumaurheilua harrastavia kavereitaan ja väitti kuulleensa, että hänen vietyään tarvikkeet ensin Pietariin ne matkaisivat siitä Georgiaan. Mies myönsi saaneensa tarviketoimituksista palkkion, noin 10 000 euroa. Mies on kuitenkin tuomittu Suomessa aiemmin yli kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä veropetoksesta.

Hänet tuomittiin säännöstelyrikoksesta, törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Takavarikoitu Garminin kaikuluotain. / TULLI
Vaan eivät kaikki

Tulli kertoi helmikuussa vuosijulkaisussaan, että se oli kirjannut vuosina 2022–2023 yhteensä lähes 800 säännöstelyrikosta, joista noin sata oli tekomuodoltaan törkeitä. Ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Tullissa tutkittiin vuodessa vain muutama säännöstelyrikos.

Lähes 500 näistä kaikista säännöstelyrikoksista kirjattiin vuonna 2023, ja törkeitäkin 58. Se on enemmän kuin yksi epäily päivässä, ja lähes viisi törkeän säännöstelyrikoksen epäilyä kuukaudessa – noin yksi joka viikko.

Useiden tapausten käsittely on vielä kesken, ja uusia tulee. Hyökkääjävaltion eristäminen vaatii valtavasti työtä. Kaikkia ei taatusti saada kiinni tai tuomiolle. Mutta kaikkia ei ole katsottu aiheelliseksikaan tuomiota.

Esimerkkinä käyköön syyskuussa 2022 Vaalimaalla tavatut Saksan kansalaiset. Toinen ajoi Venäjälle 88 000 euroa arvoista BMW:n X7-mallin autoa, toinen 94 000 euron arvoista BMW GX7:aa. Molemmat olivat etnisiä kazakstanilaisia, jotka ovat syntyneet Kazakstanissa ja muuttaneet lapsina tai nuorina vanhempiensa kanssa Saksaan. He kertoivat olevansa matkalla Kazakstaniin.

Toinen oli ammatiltaan rekkakuski, toinen rakennusalan yrittäjä, jonka liiketoimet olivat viime aikoina sujuneet huonosti. Rekkakuski oli saanut autoon rahaa vanhemmiltaan, yrittäjä asuntokaupasta. Miehet aikoivat ajaa Kazakstaniin ja viipyä Venäjällä ehkä yhden yön verran. Suomi oli valittu reitiksi, koska Valko-Venäjä olisi edellyttänyt viisumia ja Baltian maissa oli silloin rajaruuhkaa.

Kazakstanissa bemarit oli tarkoitus myydä tai vaihtaa maatalouskoneisiin ja asuntoon, sillä mielessä kangasteli paluu isien maille. Kymenlaakson käräjäoikeus hylkäsi syytteet, palautti bemarit ja päästi miehet matkaan.

Näin selvitys tehtiin: Verkkouutiset tilasi ja kävi läpi yhteensä 32 Suomen oikeusasteissa käsiteltyä pakotteiden valvontaan liittyvää oikeustapausta helmikuun 2022 ja talven 2024 väliltä. Aineisto saatiin tilaamalla Oikeusrekisterikeskuksesta tiedot Suomessa kyseisellä ajanjaksolla käsitellyistä säännöstelyrikoksista ja törkeistä säännöstelyrikoksista sekä pyytämällä niiden ratkaisut tapaukset käsitelleistä käräjä- ja hovioikeuksista.

Aineistosta jäi puuttumaan julkisuudessa jo laajasti käsitelty Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden maaliskuussa Ranskan kansalaiselle langettama yhdeksän kuukauden ehdollinen vankeustuomio, joka ei ole lainvoimainen. Yhdessä tapauksessa käräjäoikeus toimitti takavarikkoa käsitelleen tuomioasiakirjan, josta ilmeni, että vastaaja oli tuomittu, mutta ei tarkkoja tietoja tuomiosta.

Lue myös: Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle

Nuijamaan raja-asema. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

 

Kansanedustaja vaatisi kaikilta venäläistä öljyä kuljettavilta aluksilta länsimaiset vakuutukset

Kokoomuksen kansanedustaja, EU-politiikkaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori Aura Salla esittää kiristystä Venäjä-pakotteisiin ja vaatii kaikilta venäläistä öljyä EU-maiden aluevesien läpi kuljettavilta aluksilta länsimaisia vakuutuksia.

EU-maat ovat pohtineet keinoa kiristää venäläisöljyn hintakattojärjestelmää. Financial Times raportoi jo viime vuoden lopulla Tanskan pohtineen vakuutustarkastuksia aluevesillään.

– Seuraavan pakotepaketin Venäjää kohtaan tulee kohdistua sellaisiin ihmisiin, jotka tukevat tai tekevät edelleen johdannaiskauppaa Venäjällä, asetuotannon vaikuttajiin sekä niihin, jotka mahdollistavat ukrainalaisten ihmisten karkottamisen Venäjän valtaamilta Ukrainan alueilta.Uusi konkreettinen toimi olisi myös venäläisöljyn hintakattojärjestelmän kiristäminen sekä venäläistä öljyä kuljettavien alusten vakuutustarkastukset Itämerellä, Salla sanoo tiedotteessaan.

Meriteitse kuljetetusta venäläisestä raakaöljystä 60 prosenttia kuljetetaan Itämeren ja Tanskan aluevesien kautta kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisen lainsäädännön mukaan valtioilla on oikeus tarkastaa aluksia, joiden voidaan olettaa aiheuttavan ympäristöuhkia.

– Venäläisöljyä kuljetetaan vanhoilla ja heikkokuntoisilla säiliöaluksilla. Alusten rikkoutuminen ja öljyn vuotaminen mereen voi aiheuttaa erittäin vakavan ympäristökatastrofin. Länsimaisten vakuutusten vaatiminen on vähintäänkin kohtuullista ja osaltaan vähentäisi venäläisen öljyn pääsyä maailmanmarkkinoille, Salla toteaa.

Länsimaiden venäläisöljylle asettamaa hintakattojärjestelmän kiristäminen vähentäisi öljytuloja Venäjälle, joilla se rahoittaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

– Käytännössä merenkulkua valvovat EU-jäsenmaiden viranomaiset tarkastaisivat säiliöalusten vakuutukset. Haasteena on, miten alukset voidaan pysäyttää, mikäli ne eivät tottele viranomaisten määräyksiä. Tätä pitää miettiä EU-tasolla. Säiliöalusten tarkastukset tulisi ottaa osaksi uutta EU:n pakotepakettia, samoin kuin hintakattojärjestelmän merkittävä kiristäminen, Salla toteaa.

Venäjälle virtasi vuodessa 28 Maybachia: EU tukkimassa porsaanreiän

Euroopan unionin seuraava pakotepaketti sulkee porsaanreiän, jolla venäläiset ovat pystyneet tilaamaan lännestä autoja Valko-Venäjän kautta. Asiasta kertoo Financial Times. Huhtikuun ja syyskuun 2022 välillä autojen vienti Valko-Venäjältä Venäjälle yli kymmenkertaistui 23 miljoonasta dollarista yli 280 miljoonaan dollariin.

Eniten vienti Valko-Venäjältä Venäjälle kasvoi niissä kalleimmissa autoluokissa, joihin EU:n Venäjä-pakotteet kohdistuvat. EU:n tulliviranomaiset arvioivat FT:lle, että valkovenäläisistä yrityksistä on tullut keskeinen osa venäläisiä salakuljetuksen ketjuja. jotka toimittavat Moskovaan uusimpia länsimaisia autoja.

Venäläisistä tuontitiedoista käy ilmi, että Venäjälle saapui Valko-Venäjän kautta vuoden 2022 aikana yksi Rolls Roycen Cullinan Black Badge -auto. Asiakirjojen mukaan auton hinta oli 630 000 dollaria. Se saapui Venäjälle yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun se oli lähtenyt Rolls Roycen tehtaalta.

FT:n saamista kauppatiedoista käy ilmi myös, että vuoden 2023 aikana Valko-Venäjän kautta Venäjälle saapui 28 Mercedes Benzin Maybach-autoa. Maybachin keskihinta oli noin 217 000 dollaria.

Seuraavan pakotepaketin odotetaan FT:n tietojen mukaan kohdistuvan henkilöpakotteiden osalta varsinkin sellaisiin ihmisiin, jotka mahdollistavat ukrainalaisten ihmisten karkottamisen Venäjän valtaamilta Ukrainan alueilta. Myös Venäjän asetuotannon vaikuttajahahmoja arvioidaan olevan päätymässä EU:n pakotelistalle.

 

Tavaroita vietiin Suomen kautta itänaapuriin, tulli ja poliisi tutkivat pakoterikosta

Oulun poliisilaitoksella on tutkittu kevään aikana epäiltyä törkeää säännöstelyrikosta. Esitutkinta siirtyy Keskusrikospoliisin vastuulle, koska KRP:hen on keskitetty pakotteiden kiertämiseen liittyvien tutkintakokonaisuuksien selvittämistä poliisissa.

Tutkintaa tehdään yhteistyössä Oulun poliisilaitoksen, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

Asian esitutkinta lähti liikkeelle yksityisen henkilön tekemästä ilmoituksesta poliisille. Tapauksessa ilmoituksen tehneen henkilön yhteystietoja oli käytetty hänen tietämättään lähetysten tilaamiseen.

Tässä vaiheessa kokonaisuudessa on viisi rikoksesta epäiltyä. Selvityksen alla on ostoja suomalaisista ja kansainvälisistä verkkokaupoista ja näiden pakotteiden alaisten tavaroiden vieminen Suomen kautta Venäjälle.
Keskusrikospoliisi vastaa jatkossa esitutkintaan liittyvästä tiedottamisesta ja viestii sen edetessä. Tulli vastaa oman tutkintaosuutensa tiedottamisesta.

Miljoonilla droneja ja Turkkiin perustettu lentoyhtiö: Näin pakotteita kierretään myös Suomessa

Euroopan Unionin Venäjä-pakotteiden kohteena on huhtikuussa yhteensä 1706 ihmistä ja 409 oikeushenkilöä eli yritystä tai muuta ryhmää. Yhdysvaltojen pakotetoimisto OFAC:n pelkästään Ukrainassa toimimiseen liittyvillä neljällä eri pakotelistalla on 749 merkintää. Lisäksi tulevat vielä lukuisat Venäjän sisäiseen toimintaan liittyvät pakotelistat, kyberrikollisuuteen liittyvät pakotteet, sekä vienti- ja tuontikiellot. Numerot kasvat valtaviksi, ja työmäärä huomattavaksi.

Viikonloppuna Iltalehti kertoi Ranskan kansalaisesta, joka tuomittiin maaliskuussa ehdolliseen vankeuteen puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta hänen lähetettyään dronentorjuntalaitteita väitetysti Kazakstaniin. Häntä ei kuitenkaan tuomittu siitä, että hän hankki Turussa toimivalta Jimm’s PC Storelta kahdella miljoonalla eurolla droneja, joiden arvioidaan päätyneen pakotteiden vastaisesti Venäjälle.

Torstaina Verkkouutiset kertoi Turkkiin rekisteröidystä lentoyhtiö Southwind Airlinesista ja sen ilmeisistä kytkyistä Venäjälle, jossa yhtiöön olennaisesti liittyvällä Nordwind-lentoyhtiöllä on käytössään Venäjän laittomasti kansallistamia ja kaksoisrekisteröityjä Boeingin ja Airbusin matkustajakoneita.

Southwind Airlines oli hakenut liikennevirasto Traficomilta lupaa tehdä reittilentoja Helsinki-Vantaan ja Turkin Antalyan välillä. Lupa evättiin, ja EU seurasi pian perässä ilmoittamalla, ettei Southwindilla ole asiaa EU:n ilmatilaan.

– Southwindin liikennöimisen torjumiselle ilmoitettiin kaksi syytä, joiden taustalla on kaksi eri oikeudellista instrumenttia, avaa Solid Plan Consultingin johtaja Aleksi Pursiainen. Solid Plan on erikoistunut vientivalvontaan ja pakotekonsultointiin. Pursiainen on toiminut aiemmin Ulkoministeriön pakoteyksikön johtajana sekä Nokian trade compliance -johtajana.

Aleksi Pursiainen kertoo, että Suomen ja Turkin välillä on tehty siviili-ilmailua koskeva lentoliikennesopimus. Sen mukaan Suomi ja Turkki lähtökohtaisesti aina myöntävät hakemuksesta liikenneluvan toisen valtion lentoliikenneyrityksille.

– Lupa voidaan kuitenkin kieltäytyä myöntämästä silloin, jos sopimuspuolen viranomainen katsoo, että yhtiö, jolle lupaa haetaan, ei oikeasti ole toisen sopimuspuolen tai sen kansalaisten ”omistuksessa ja tehokkaassa valvonnassa”.

Toinen keskeinen kieltämisen peruste oli EU:n Venäjän-vastaisia pakotteista sisältävän asetuksen (EU) No 833/2014 artikla 3d. Sen tarkka muotoilu on seuraava: Kielletään venäläisten lentoliikenteen harjoittajien liikennöimiä ilma-aluksia, mukaan lukien toiminta markkinoivana lentoliikenteen harjoittajana yhteisiä reittitunnuksia tai kiintiövarausjärjestelyjä käyttäen, sekä Venäjällä rekisteröityjä ilma-aluksia ja ilma-aluksia, jotka eivät ole Venäjällä rekisteröityjä, jotka ovat venäläisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai vuokraamia tai muulla tavoin määräysvallassa, laskeutumasta unionin alueelle, lähtemästä sieltä tai lentämästä sen yli.

– Suomeksi sanottuna EU:ssa eivät saa lentää sellaiset lentokoneet, jotka ovat venäläisten ihmisten tai yritysten omistamia, vuokraamia tai muutoin niiden määräysvallassa, Pursiainen avaa.

– Traficom epäsi luvan ja perusteli päätöstään sillä, että Traficomin ”kokonaisarvion” mukaan Southwindin omistusoikeus ja sen valvonta eivät ole Turkin kansalaisten käsissä, vaan että yhtiön taustalla on ”venäläistahoja”. Siten lupa voitiin lentoliikennesopimuksen sallimalla tavalla evätä ja samalla todeta, ettei yhtiön liikennöiminen olisi myöskään EU-pakotteiden sallimaa. Suomi ilmoitti päätöksestään ja perusteluistaan muille jäsenmaille ja komissiolle, ja ilmeisesti sen johdosta muutkin jäsenvaltiota ovat linjanneet, että eivät salli yhtiön lentoja omalla alueellaan.

Valvonnasta hurja määrä työtä

Pakotteiden toteutumisen valvonnasta on tullut niin suurta työtä, että se vaatii Suomessakin melkoisia resursseja. Suomen tulli kertoi helmikuussa, että se oli kahden kuluneen vuoden aikana aloittanut pakotteiden rikkomisesta 740 esitutkintaa ja tehnyt 2800 kohdennettua tarkastusta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli sataa tarkastusta joka kuukausi ja noin yhtä käynnistettyä esitutkintaa joka päivä.

Erityyppisten Venäjä-pakotteiden noudattamiseen ja valvontaan liittyy omanlaisiaan ongelmia, kertoo Aleksi Pursiainen. Kaikkia näitä yhdistää Venäjän, sen viranomaisten ja sen lukuun toimivien rikollisten pyrkimys kiertää asetettuja pakotteita.

– Niin sanottujen pakoteluetteloiden eli varojen jäädyttämisen kiertämistä yritetään etenkin pyrkimällä piilottelemaan pakotteiden kohteena olevien venäläisyhtiöiden ja oligarkkien omistuksia monimutkaisiin, rajat ylittäviin yritysrakenteisiin, bulvaaneihin ja veroparatiisiyhtiöihin.

Vientikieltojen osalta suurimmaksi ongelmaksi Pursiainen arvioi Venäjän ulkopuolelle kolmansiin maihin sijoittuneet toimijat, jotka pyrkivät hankkimaan läntisiltä yhtiöitä Venäjälle vientikiellossa olevia tuotteita antamalla virheellisiä tietoja aiotusta loppukäytöstä ja viemällä tuotteet sitten eteenpäin Venäjälle.

– Myös läntisillä yhtiöillä itsellään on vielä paljon parannettavaa tällaisten kiertämisyritysten tunnistamisessa ja torjumisessa.

Ongelmia on myös tuontikieltojen valvomisessa. Niistä eniten päänvaivaa kansainvälisesti aiheuttaa Pursiaisen mukaan öljyntuontikieltojen ja etenkin siihen liittyvän hintakattomekanismin tehokas täytäntöönpano ja valvonta.

– Hintakattomekanismin avulla kielletään läntisten palveluiden ja esimerkiksi vakuutusten tarjoaminen sellaisen venäläisöljyn kuljettamiselle, jonka hinta ylittää määrätyn hintakaton. Hintakattoa ja siihen liittyviä rajoituksia pyritään kiertämään muun muassa siirtämällä öljyä kuljetuksen aikana laivasta toiseen, jolloin kuljetusten seuranta vaikeutuu.

Pursiainen muistuttaa, että mikään kiertämistapa ei ole ilmiönä uusi, vaan kaikki yhtään laajempien pakotteiden kohteeksi joutuneet valtiot ovat aina pyrkineet hyödyntämään näitä samoja keinoja ja monia muita tuttuja keinoja.

– Tilanne on kuitenkin suomalaisittain olennaisesti vakavampi kuin koskaan aiemmin, sillä Venäjän hyökkäyssodan epäonnistuminen ja siihen liittyen Venäjä-pakotteiden tehokas täytäntöönpano on Suomelle tällä hetkellä tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoite. Venäjällä on myös laittaa huomattavia resursseja pakotteiden kiertämiseen, mikä tekee kiertämisen vastaisesta työstä haastavaa.

Lue myös: Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle

Tulli pysäyttänyt huhtikuussa kolme kuormaa EU-pakotteiden alaisia tuotteita Vaalimaalla. / HANDOUT / TULLI

Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle

Vihastunut turkkilainen lentoyhtiö syyttää Suomen viranomaisia juorukelloiksi. Taustalta paljastuu monisyinen rihmasto matkatoimistoja, epäilyjä ja todisteita pakotteiden kiertämisestä, varakas ja julkisuutta välttelevä turkkilais-venäläinen aviopari ja kummallinen kytkös Suomeen.

Southwind Airlines on Turkkiin rekisteröity lomalentoyhtiö, joka ryhtyi etsiytymään Suomen markkinoille viime vuonna. Yksi suomalainen matkatoimisto kertoi jo lokakuussa, että Southwind Airlines ryhtyy kuljettamaan sen asiakkaita eräänä huhtikuisena maanantaina kello 15.40. Vasta pääsiäisviikolla kävi ilmi, että Southwind ei saakaan lupaa liikennöidä Suomeen.

Suomen liikenneviraston päätöstä seurasi Euroopan Unioni: pääsiäisenä levisi uutinen, että koko EU:n ilmatila ja EU-maissa sijaitsevat lentokentät muuttuivat Southwind Airlinesille kielletyksi.

Pakotteita Southwind Airlinesille ei ole määrätty, huomautti Euroopan komission viestintä, kun Verkkouutiset kysyi asiasta huhtikuun alussa.

Ennen pääsiäistä Southwind Airlines lensi esimerkiksi useisiin Saksan kaupunkeihin kotikentältään Turkin Antalyasta. Kun tieto EU:n kieltomääräyksestä levisi, lakkasivat tuolloin muutaman päivän päässä häämöttäneet ja lentotietopalvelu Flighradar 24:ssa vielä näkyneet lennot esimerkiksi Saksan Müncheniin löytymästä Southwind Airlinesin omien sivujen varausjärjestelmässä.

Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina aamulla lentoyhtiö julkaisi sapekkaan tiedotteen sekä turkiksi että englanniksi. Lausunnon mukaan Suomen viranomaiset aiheuttivat menettelyllään Southwind Airlinesille nuo muissa Euroopan maissa koituvat mittavat vaikeudet.

–Kyseessä on täysin epäreilu, puolueellinen, huhuihin perustuva, pahansuopa toiminto, Southwindin Airlinesin lausunnossa valitettiin. Toimi oli heidän mielestään poliittinen ja ilkeästi ajoitettu juuri pääsiäisen pyhiin.

Suomessa Traficom jätti haetun liikennöintiluvan myöntämättä tultuaan taustaselvitysten perusteella johtopäätökseen, että lentoyhtiön pääasiallinen omistus ja valvonta eivät todellisuudessa kuulu Turkille eikä yhtiön liikennöinti näin ollen ole Venäjä-pakotteita koskevan EU-asetuksen mukaista.

Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Traficomin arvion mukaan Southwind Airlinesin taustalla on venäläisiä tahoja, ja venäläisten omistamat lentoyhtiöt eivät saa liikennöidä EU:ssa. Kyseinen asetus kieltää erikseen myös sellaiseen toimintaan osallistumisen, jonka tavoitteena tai seurauksena on pakotteiden kiertäminen. Tällä muotoilulla on pyritty varmistumaan siitä, että kaikenlaiset peitejärjestelyt sisältyisivät kiellon piiriin.

Verkkouutisille Traficom kertoi tuoreeltaan, ettei voi avata Suomessa Southwind Airlinesista tehdyn selvityksen sisältöä tarkemmin. Traficomin pääjohtajan Jarkko Saarimäen mukaan selvityksen sisältämä tieto on turvaluokiteltua.

Suojelupoliisi kommentoi asiaa yleisellä tasolla ja kertoi neuvovansa erilaisia organisaatioita, niin viranomaisia kuin yrityksiä kansallisen turvallisuuden uhkiin liittyvissä kysymyksissä.

–Suomen viranomaiset tekevät hyvin tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä pakotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Suojelupoliisin rooli on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vaarantavista ilmiöistä ja estää muun muassa Venäjän pyrkimyksiä kiertää pakotteita. Teemme sitä omalla tiedonhankinnallamme sekä vaihtamalla tietoa kansainvälisten kumppaniemme kanssa, Suojelupoliisista kommentoidaan.

Turkkilaiseksi rekisteröityyn Southwind Airlinesiin liittyviä Venäjä-yhteyksiä ovat havainnoineet aiemmin esimerkiksi Yhdysvaltojen pakoteviranomaiset. Ensin pitää kuitenkin kertoa venäläisestä matkatoimistosta nimeltä Pegas Touristik.

Lentävä hevonen

Pegas Touristik on vuonna 1994 perustettu venäläinen matkatoimisto. Kymmenessä vuodessa se oli jo Venäjän kolmen suurimman matkatoimiston joukossa ja vuonna 2008 se osti oman lentoyhtiön. Nimeksi tuli Nordwind, pohjoistuuli. Vuonna 2021 se lensi jo 28 maailman maahan Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Pegas Touristikin perusti turkkilainen Ramazan Akpinar veljensä kanssa. Antalyasta kotoisin olevat veljekset ovat kertoneet aloittaneensa matkailualalla myymällä kauan sitten virvokkeita isänsä ajamassa turistibussissa.

Jossain vaiheessa Ramazan Akpinar tapasi naisen, venäläisen Karine Bukrein. Nykyään pariskunnan satumainen liiketoiminta on rekisteröity varsinkin Venäjällä juuri Bukrein nimiin.

Mutta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pakotteita ryhdyttiin määräämään lähes heti. Niiden joukossa oli lentokielto, ja määräys omistajayhtiöille että venäläisille lentoyhtiöille vuokratut koneet tuli takavarikoida. Näitä arvokkaita lentokoneita oli yhteensä yli 500. Venäjän presidentti Vladimir Putin puuttui asiaan ja kansallisti koneet Venäjän omaisuudeksi.

Nordwindin käytössä oli liisattuna ainakin 29 Bermudalle rekisteröityä Boeingin ja Airbusin lentokonetta. Nyt ne muuttuivat venäläisiksi ja jatkoivat Nordwindin käytössä. Kesällä 2022 Yhdysvaltojen vientivalvontaviranomainen asetti Nordwindin vientikieltoon.

Viime kesänä USA:n vientivalvonta lisäsi Norwindiin liittyvään vientikieltoonsa Nordwindin omistajan, matkatoimisto Pegas Touristikin. Tässä yhteydessä mainittiin, että yhtiö oli vientikieltoja kiertääkseen ryhtynyt yhteistyöhön turkkilaisen lentoyhtiön kanssa. Tämä yhtiö möi amerikkalaisilla lentokoneilla tehtyjä lentoja Venäjälle.

Nordwindin ja Southwindin logotkin muistuttavat toisiaan. / KUVAT WIKIMEDIA COMMONS

Kun Southwind, etelätuuli, perustettiin, se sai ainakin henkilökuntaa Nordwindilta eli pohjoistuulelta. Venäläinen siviili-ilmailua seuraava Telegram-kanava Aviatorštšina kertoi kesällä 2022, että Nordwind Airlines siirsi jopa 50 lentäjää ja noin sata muuta henkilökunnan edustajaa työkomennukselle Turkkiin, purki heidän työsuhteensa ja solmi tilalle uudet työsuhteet Southwind Airlinesin kanssa. Nykyäänkin Southwind Airlinesin verkkosivujen indeksiosiosta löytyy Nordwind Airlinesin logoja, kuvia ja mainosbannereita.

Mutta mikään lentokone ei pysy ilmassa itsekseen: laitteet tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja erilaisia varaosia. Mutta varaosia ja palveluitakin koskevat Yhdysvaltojen määräämät vientikiellot, jos kyse on venäläisistä lentoyhtiöistä kuten Nordwindista.

USA:n kesän 2023 vientikieltopäätöksessä ei nimetty Southwind Airlinesia, mutta lentokonemoottorivalmistaja Pratt & Whitney tunnisti, kenestä oli kyse. Se tulkitsi, että sen tulee lopettaa Southwind Airlinesin koneiden moottoreille antamassa huoltotuki. Syystä, joka ei täysin selviä julkisista asiakirjalähteistä, Pegas Touristik ja sen myötä myös ”turkkilainen lentoyhtiö” poistettiin vientikieltopäätöksistä. Southwind Airlines valitti asiasta myöhemmin, mutta valitus ei menestynyt sillä Southwind Airlinesia ei koskaan edes ollut nimetty. Moottorien huoltotuki sai tiettävästi jatkua.

Elokuussa 2023 kansainvälinen uutistoimisto Reuters havaitsi, että Nordwind Airlines osti varaosia Turkin Antalyassa sijaitsevalta Ramses Turizm -yhtiöltä. Ramses Turizmin omisti Ramazan Akpinar. Uutistoimisto tavoitti Akpinarin, joka vahvisti omistavansa yhtiön ja olevansa Karine Bukrein aviopuoliso. Lentokoneiden varaosien kiertoreittiä Akpinar ei suostunut kommentoimaan. Kolme päivää Reutersin yhteydenoton jälkeen Nordwindin hankinnat Ramses Turizmilta loppuivat. Sitten Nordwind Airlines ryhtyi tilaamaan varaosia toiselta Antalyassa sijaitsevalta yhtiöltä.

Esimerkiksi tämä kuva löytyi Southwindarilines.com -sivuston sisältövalikosta.
Ukrainassakin lentoyhtiö

Pariskunnan Akpinar ja Bukrei yritysverkosto on laaja ja ulottuu moneen muuhunkin maailmankolkkaan kuin Venäjälle ja Turkkiin. Esimerkiksi Ukrainassa Ramazan Akpinar on ollut mukana vuodesta 2013 alkaen Harkiv Airlines -lentoyhtiössä sekä vuodesta 2004 alkaen toimineessa matkatoimistossa, joka on vuoden 2015 tienoilla omistanut 99 prosenttia Harkiv Airlinesin osakkeista. Ramazan Akpinar on käväissyt kyseisen matkatoimiston johdossa ja edunsaajana talvella 2021. Suunnilleen vuoteen 2023 saakka matkatoimisto oli nimeltään Pegas Touristik. Nykyään se on Longitours, tai ЛОНГІТУРС.

Missä vaiheessa nimi on vaihdettu, ei käy ilmi. Žytomyrissa paikallisoikeudessa tammikuussa 2024 käsitellyssä riita-asiassa käytetään jo nimeä Longitours, mutta joulukuussa 2022 Zaporižžjassa käsitellyssä sopimusriidassa nimi on ollut vielä Pegas Touristik.

Ukrainalainen, pääsääntöisesti kohtuullisen huolellisesti hoidettu matkatoimisto nimenvaihdoksineen on sikäli kiinnostava, että myös Suomessa toimii matkatoimisto nimeltä Longitours.

Suomen Longitours perustettiin 19. lokakuuta 2022. Verkkosivujen domain on rekisteröity 15. lokakuuta.

Ensimmäinen, kesällä 2023 myyntiin tullut pakettimatka suuntautui Turkin Antalyaan. Lennot tehtiin turkkilaisella halpalentoyhtiö Pegasus Airlinesilla. Lokakuussa 2023 Longitours Oy ilmoitti aloittavansa lentoyhteistyön Southwind Airlinesin kanssa. Päivämääräkin oli jo selvillä: maanantaina 22. huhtikuuta 2024 kello 15.40, Longitours Oy ilmoitti Linkedinissa. Joulukuun alussa 2023 yhtiö lupaili aikaisen varaajan etuja Southwindin maanantaisille lennoille, käy ilmi yhtiön verkkosivujen arkistoversiosta.

Southwind Airlines ei ollut tässä vaiheessa vielä sopinut asiasta muiden suomalaisten tahojen kanssa mitään. Sillä ei tiettävästi myöskään ollut sopimusta koneiden huoltamiseen ja tankkaamiseen sekä matkustajien matkatavaroiden käsittelemiseen tarvittavista maapalveluista. Myös eräs erittäin tärkeä asia puuttui: lentoyhtiöllä ei ollut liikenneviraston eli Traficomin myöntämää lupaa. Longitours Oy kuitenkin antoi markkinointipuheellaan ymmärtää, että kaikki olisi selvää – ei muuta kuin matka tilaukseen ja kohti Antalyan lämpöä.

Kansainvälisiä suhteita

Tässä kohdin on hyvä palata vielä hetkeksi pääsiäisen aikaan 2024 ja vihastuneeseen lentoyhtiö Southwindin Airlinesiin. Tiedotteessa, jonka Southwind julkaisi EU-alueen lentojen mentyä mönkään Suomen liikenneviraston vuoksi, se kirjoitti näin:

– Olemme kokeneet vastaavan perättömän väitteen yhtiöstämme uutisissa kun saksalainen lehti Bild julkaisi 22. joulukuuta 2023 uutisen otsikolla ”Putinin lentoyhtiö”, mikä oli perusteetonta ja vailla mitään todisteita. Tästä valeuutisesta, joka julkaistiin pahantahtoisesti juuri joulupyhien alla, ilmoitettiin asiamukaisesti oikeuteen, joka ratkaisi asian hyväksemme ja määräsi uutisen poistettavaksi.

Bildin uutisen julkaisun aikoihin Southwind Airlines oli juuri avaamassa lentoreittiä Istanbulin ja Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin välillä. Bild ehdotti, että lentoyhteyttä voitaisiin käyttää hybridisodan välineenä. Tällä tavoin Aljaksandr Lukašenkan hallinto oli jo aiemmin kuljettanut siirtolaisia, jotka se työnsi Minskistä väkisin pyrkimään Puolaan.

Mutta kuinka suomalainen Longitours Oy löysi Southwindin ennen ketään muuta Suomessa ja päätti ensimmäisen lentoajankin?

– Tilauslennot Turkin Antalyaan aloitimme viime kesänä Pegasus Airlines -lentoyhtiöllä ja kartoitimme useita vaihtoehtoja kuten Southwind -lentoyhtiötä, jonka jälkeen päätimme jatkaa Pegasus Airlinesin kanssa myös tälle kesälle, vastaa Longitours Oy:n toimitusjohtaja Toni Räsänen sähköpostitse.

Pegasus Airlines ei nimestään huolimatta liity Pegas Touristikiin. Sen tiedetään kuitenkin vuokranneen Southwind Airlinesilta kalustoa.

Toni Räsänen kertoo, että lentopaikat ovat usein matkapaketin suurin kustannuserä. Niitä välittävät erilaiset palveluntarjoajat ja lippubuukkausyhtiöt, joilla on pääsy lentoyhtiöiden tarjoamiin rajapintoihin. Longitoursilla oli Räsäsen mukaan lentopaikkakyselyitä vetämässä näillä lentopaikkayhtiöillä, ja suunnitelma ostaa lentopaikat Southwind Airlinesilta. Toisin kuitenkin kävi.

Kysyttäessä Räsänen kertoo, etteivät Ramazan Akpinar tai venäläinen Pegas Turistik ”ole mukana” Longitoursissa eikä Longitoursilla ole sopimuksia heidän kanssaan.

– Itselläni on pääomistus ja hallituksessa on jäseniä kuten Hakan Kavalci, jotka tunnen vuosien ajan matkailualalta, Räsänen kertoo.

Räsänen on työskennellyt aiemmin usean muun työnantajan lisäksi myös Aurinkomatkoilla ja Booking.comilla. Hakan Kavalci puolestaan vaikuttaa olevan varsinainen matkailualan konkari.

Sosiaaliseen mediaan lisäämiensä tietojen mukaan Hakan Kavalci työskenteli Pegas Touristikin tuotepäällikkönä 11 vuoden ajan vuoteen 2015 saakka, jolloin siirtyi Pegas Touristikin Turkin-toimiston kehitysjohtajaksi. Vasta joulukuussa 2022 hän siirtyi toimitusjohtajaksi Britanniassa toimivaan Holiday Best UK -matkatoimistoon.

Hallitusammattilainen

Verkkouutiset pyysi nähtäväkseen Longitoursin osakasluetteloa, jonka jokainen yritys on velvollinen pyydettäessä esittämään. Siitä käy ilmi, että kolme neljännestä Longitoursin osakkeista tosiaan omistaa Toni Räsänen. Neljännes osakkeista on Britanniaan rekisteröidyllä Kreutzer Touristik GB -yhtiöllä. Räsänen mainitsee tämän johtuvan Longitoursin saamasta pääomalainasta.

Kreutzer Touristik GB näyttää pieneltä yritykseltä. Sen johtajaksi on merkitty latvialainen kirjanpitäjä. Britannian yritysrekisterin mukaan 75 prosenttia tai enemmän yhtiön osakkeista on kuitenkin israelilaisen miehen hallussa. Samanniminen mies löytyi Israelin yritysrekisterin mukaan vielä tammikuussa 2024 Israelissa toimivan Pegas-matkatoimiston johtotehtävästä.

Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen yritysrekisteristä käy ilmi, että Toni Räsäsen ja Hakan Kavalcin lisäksi Longitours Oy:n hallituksessa on myös Britannian kansalainen nimeltä Nicola Jane Cheater. Hän on toiminut myös Holiday Best UK -nimisen pakettimatkayhtiön hallituksessa syksystä 2022 talveen 2023 sekä Pegas Touristik UK -yhtiön hallituksessa syksystä 2014 talveen 2016.

Kun neiti Cheater erosi Pegas Touristik UK:n hallituksesta 27. tammikuuta 2016, hallituksen jäseneksi oli pari viikkoa aiemmin ehtinyt tulla Venäjän kansalainen Karine Bukrei. Samana päivänä, kun Bukrei aloitti, erosi hallituksesta Bukrein aviomies, Pegas Touristikin alun perin Venäjälle perustanut Ramazan Akpinar.

Holiday Best UK:n hallituksessa kuvio kulki toisinpäin. Kun Nicola Cheater erosi sen hallituksesta helmikuussa 2023, merkittiin samana päivänä hallitukseen jäseneksi Ramazan Akpinar.

Pegas Touristik UK:sta vaikuttaa syksyllä 2014 alkaneen Nicola Cheaterin melko laaja hallitusura. Tähän mennessä se on jatkunut jo ainakin 40 yrityksessä pelkästään Britanniassa. Huhtikuussa 2024 Cheater oli edelleen yhdeksän yhtiön hallituksessa. Niistä viimeisimmät viittaavat toimistohotelliin Lontoon Cityssa. Cheaterin kuva ja yhteystiedot löytyvät kuitenkin myös Lexstone Lawyers -lakitoimiston sivuilta. Yhtiö toimii veroparatiisina tunnetulla Jerseyn saarella. Nicola Cheaterin titteli on sivujen mukaan johdon assistentti.

Verkkouutiset kysyi Longitours Oy:n Toni Räsäseltä, kuka Nicola Cheater on ja miksi hän on Longitours Oy:n hallituksessa. Räsänen kertoi, että matkailuala on pieni, joten vanhoja kollegoja ja muita tuttuja on ollut auttamassa käynnistämisessä.

– Nicola on yksi näistä, Räsänen sanoo.

Ei ole kiellettyä perustaa matkatoimisto, jolla on runsaasti kansainvälisiä kontakteja. Ei ole myöskään kiellettyä tai edes kovin kummallista ottaa vastaan apua kavereiltaan, kun perustaa yritystä kuten vaikkapa matkatoimistoa. Ei ole kiellettyä suosia tiettyä lentoyhtiötä, varsinkin jos omat kaverit hyötyvät siitä. Kiellettyä ei ole sekään, mutta hiukan outoa kuitenkin, että lähes joka nurkan takaa kurkistaa yhteys pakotteiden kohteeksi joutuneita lentokoneita käyttävään Nordwind-yhtiöön sekä sen omistajaan, Pegas Touristikiin.

Nicola Cheaterin kotimaa ja pääasiallinen liiketoiminta-alue Britannia ei ole kuulunut Euroopan unioniin enää vuoden 2020 jälkeen. Maantieteelle Britannia, Turkki tai Venäjä eivät kuitenkaan voi mitään. Southwind Airlinesin oli tarkoitus tehdä lentoja Antalyan ja useiden Britannian lentokenttien välillä, mutta lennot olisivat kulkeneet EU-maiden ilmatilan kautta.

Pakettimatkoillaan Southwind Airlinesin lentoja on käyttänyt ainakin Holiday Best UK. Kyseessä on sama yhtiö, jonka hallituksessa on toiminut aiemmin Nicola Cheater ja jonka hallituksessa toimivat edelleen Longitoursin hallituksen jäsen Hakan Kavalci sekä Pegas Touristikin isä Ramazan Akpinar. Holiday Best UK kommentoi iltapäivälehti The Sunille, että aikatauluttaa briteille myydyt lomat uudestaan ja etsii niiden toteuttamiseksi toista lentoyhtiötä.

Nicola Cheater on ollut aktiivinen Linkedin-palvelun käyttäjä koko kuluvan vuoden ja tykännyt säännöllisesti lähes kaikista Longitours Oy:n julkaisusta. Hän kertoo yhdeksi työantajistaan TCA Select Wealth Management -varainhoitoyhtiön. Britannian yritysrekisterin mukaan yritys on lopettanut toimintansa vuonna 2010 – eli seitsemän vuotta ennen kuin Nicola Cheater ilmoittaa aloittaneensa siellä työskentelyn vuonna 2017.

Verkkouutiset otti Nicola Cheateriin yhteyttä lähettämällä hänelle sähköpostia osoitteeseen, joka hänelle on merkitty Lexstone Lawyers -yhtiön sivuilla. Siihen ei vastattu, joten Verkkouutiset lähestyi Cheateria Linkedinissa ja kysyi, miten hän on tullut mukaan suomalaisen matkatoimiston hallitukseen sekä sitä, onko hän työsuhteessa Pegas Touristik -yhtiöön tai Ramazan Akpinariin.

Kysymysten lähettämisestä ehti kulua noin viisitoista minuuttia. Sitten Nicola Cheater poisti Linkedinista koko tilinsä.

Muokkaus 11.4. klo 10.43: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Longitours Oy ei vastannut pyyntöön toimittaa nähtäville osakasluettelonsa. Osakasluettelo toimitettiin, ja siihen liittyvät tiedot on lisätty artikkeliin.

Lähtö Southwind Airlinesin kotikentältä Antalyasta. / SIMPLY AVIATION / WIKIMEDIA COMMONS

 

 

EU valmistelee uusia Venäjän vastaisia pakotteita

EU on jo hyväksynyt 13 pakettia vastauksena Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan, joiden tarkoituksena on heikentää Moskovan taloudellista tuotantoa ja kykyä jatkaa sotaa.

– Olemme alkaneet valmistella 14. pakotepakettia, joka pitäisi hyväksyä keväällä, EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskis sanoi Brysselissä maanantaina The Kyiv Independentin mukaan.

– Se sisältää todennäköisesti laajan luettelon rajoittavista toimenpiteistä, jossa keskeinen asia on pakotteiden kiertäminen esimerkiksi merenkulkualalla, koska Venäjä yrittää edelleen rikkoa öljynvientinsä hintakattoa

EU, Yhdysvallat ja G7-maat asettivat hintakaton venäläiselle meritse kuljetettavalle öljylle – joka on 60 dollaria barrelilta – joulukuussa 2022. Alun perin toimi onnistuikin, Venäjä onnistui myöhemmin suurelta osin välttämään vaikutuksia käyttämällä ns. varjolaivastoa, joka koostuu vakuuttamattomista öljytankkereista.

Dombrovskis varoitti, että mahdollisuudet lisäpakoteille ”tulevat rajallisemmiksi”, kun jäsenvaltioiden väliset neuvottelut niistä ovat vaikeutunee.

Tästä syystä Bryssel on siirtämässä painopistettä pysyvien jo asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon ja porsaanreikien tilkkimiseen, joiden kautta Venäjä kiertää pakotteita.

Dombrovskis totesi, että nykyiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen.

– Venäjän rupla on menettänyt nyt yli 40 prosenttia arvostaan huipustaan kesällä 2022. Venäjän öljyn ja kaasun vienti oli viime vuonna 24 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022, ja maan talouden ylijäämä pieneni viime vuonna 80 prosenttia.

Hän kuitenkin lisäsi, että pakotteiden ”lyhyen aikavälin vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisempiä” ja ehdotti lisätoimia Venäjän tulojen hillitsemiseksi, kuten jäädytettyjen Venäjän omaisuuserien käyttöä tai pakotteiden kohdistamista maan maatalousvientiin.

HS: Suomalaisia tarkkuuskivääreitä viedään edelleen Venäjälle

Suomalaisen Sakon valmistamien tarkkuuskiväärien vienti Venäjälle jatkuu, paljastuu Helsingin Sanomien keräämistä rekisteritiedoista. Pelkästään helmikuussa 2024 Venäjällä rekisteröitiin siviilien toimesta 80 Sakon kivääriä. Aseet on luokiteltu metsästys- ja urheilukäyttöön, mutta useat niistä soveltuvat myös sotilaskäyttöön.

Uutinen on jatkoa Helsingin Sanomien helmikuussa julkaisemalle selvitykselle, jossa paljastui että Venäjälle vuosina 2022-2023 on rekisteritietojen mukaan päätynyt ainakin 691 Sakon kivääriä sekä miljoonia suomalaisvalmisteisia patruunoita.

HS:n tiedot kuitenkin perustuvat vain avoimien lähteiden tietoihin, kuten sosiaalisesta mediasta kerättyyn tietoon sekä Venäjän liittovaltion luparekisteriä ylläpitävän Rosakkreditatsijan julkisesta tietokannasta. Rekisteri ei kuitenkaan sisällä tietoja tällä hetkellä sotilaskäytössä olevista aseista.

Sekä Sakon että Nammo Lapuan johto kertoi helmikuussa HS:lle, että viennit Venäjälle ovat tapahtuneet yhtiöiden tietämättä ja ilman niiden lupaa.

Asevientikiellon aikana Venäjälle on päätynyt muun muassa Sakon M10- ja TRG42-tarkkuuskivääreitä, jotka ovat Suomen ja useiden muiden maiden puolustusvoimien ja turvallisuusviranomaisten käytössä. Sotilaskäyttöön soveltuu lisäksi Sakon Tikka T3x Tac, joita myös on mennyt Venäjälle.

HS:n keräämien venäläisten sosiaalisen median päivitysten perusteella osa Sakon kivääreistä on päätynyt Ukrainassa oleville venäläissotilaille.

Venäjän rekisterit paljastavat, että suomalaisaseita Venäjälle ovat hankkineet monet sellaiset maahantuontiyhtiöt, joilla on viime vuosien aikana ollut hankintasopimuksia Venäjän asevoimien, turvallisuuspalveluiden ja aseteollisuuden kanssa.

Sekä Sako ja puolustusministeriö tutkivat asiaa, ja Sakon viestintäpäällikön Niina Saaren mukaan yhtiö suhtautuu asiaan vakavasti.

– Olemme yhteydessä kyseisten maiden viranomaisiin, jotta voimme jatkossa välttyä vastaavilta tapauksilta, hän sanoo.

Lentokoneiden osat virtaavat Venäjälle uusia reittejä

Vuonna 2023 Venäjä toi ulkomailta lähes kahden miljardin dollarin edestä lentokoneiden osia, joista suurimman osan ilmeisesti keskiafrikkalaisesta 2,4 miljoonan asukkaan Gabonista. Moscow Timesin tutkiman Venäjän tullidatan mukaan yksi gabonilainen yritys välitti osia noin 1,5 miljardin dollarin edestä.

Tulliselvityksiin merkittyä yhtiötä, väitetysti Gaboniin rekisteröityä Ter Assala Partsia ei kuitenkaan todennäköisesti ole edes olemassa. Gabonin kaupparekisteristä sitä ei löydy, vaikka sen tuonti vastaa noin puolta pikkuvaltion vuosibudjetista. Yhtiön edunsaajaksi on merkitty nimeämätön Kirgisian kansalainen ja sen osoite on maan pääkaupungissa Librevillessä sijaitseva asuintalo.

Voidakseen tuoda tuotteita Venäjälle, yhtiöiden pitää toimittaa tullille pino yritystä koskevia lomakkeita, mutta tullia sen sijaan ei ole velvoitettu tarkastamaan niiden paikkansapitävyyttä. Venäjän lentoyhtiöt liittyvät tiiviisti valtioon, joten koneiden varaosien näin suuren tuonnin täytyy olla viranomaisten hyväksymää.

Ter Assala Parts toi osia Venäjälle 1,48 miljardilla dollarilla Gabonin ja Malediivien kautta. Kaksi muuta suosittua maata, joiden kautta osia tuotiin viime vuonna, ovat Thaimaa (yli 200 miljoonaa dollaria) ja Arabiemiraatit (yli 160 miljoonaa dollaria). Venäläisyritykset, joille osat toimitetaan Afrikan kautta, ovat pöytälaatikkofirmoja. Osien suurimmiksi ostajiksi on merkitty Association of Suppliers LLC (1,2 miljardia dollaria), Quantum LLC (yli 176 miljoonaa dollaria) ja Protector LLC (48 miljoonaa dollaria).

Tullitietojen mukaan Ter Assal Parts toi varaosia Airbusin ja Boeingin koneisiin: käytettyjä tietokoneita, törmäyksenestojärjestelmiä, polttoaineen säädin- ja anturijärjestelmiä, happinaamareita, pesureita, putkia, kannattimia ja jopa pultteja ja muttereita. Suurimpina Gabonin kautta välitettyinä osina oli 15 Airbus A320/321- ja Boeing 737 -koneen moottoria, joiden yhteisarvo oli 58 miljoonaa dollaria.

Ensimmäiset lähetykset saapuivat Venäjälle elokuussa 2023. Kolme kuukautta aiemmin Yhdysvallat oli katkaissut yhden suuren varaosakanavan, jossa olivat mukana floridalainen yritys MIC P&I sekä kolmansien maiden välitysyrityksiä ja pankkeja, joilla yritettiin peittää todellinen tilaaja ja maksaja. Amerikkalaistoimittajille annettiin väärää tietoa asiakkaista ja tuotteiden määränpäästä, jotka olivat Aeroflot, S7, Popeda, Ural Airlines ja Rossija.

Moskova ja Libreville alkoivat lähentyä Gabonin sotilasvallankaappauksen jälkeen viime vuonna, kun maa menetti öljyn, puun ja maataloustuotteiden vientinsä Yhdysvaltoihin. Gabon on yksi neljästä maasta, joka äänesti Venäjän erottamista vastaan YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Gabonin johtoa on syytetty myös Venäjän auttamisesta öljysaarrossa, koska Sovcomflotin öljytankkerit purjehtivat nykyään Gabonin lipun alla.

IS: Suomen pakotteiden alaisten tuotteiden vienti kasvanut yli 600 prosenttia

Ilta-Sanomien selvitys paljastaa, että ainakin yksi reitti EU:n Venäjä-pakotteiden kiertämiseksi kulkee Suomen kautta Euraasiaan ja sieltä Venäjälle.

– Pidetään todennäköisenä, että ne (pakotteet) vuotavat. Ei voida yksilöidä, kuinka paljon vuotaa ja minne vuotaa, Sami Rakshit sanoo Ilta-Sanomille.

Rakshit kertoo Tullin huomanneen, että viennin kasvua on ollut erityisesti esimerkiksi koneissa ja laitteissa.

– Merkillepantavaa on se, että kasvua viennissä on nimenomaan niissä tuotteissa, joissa on Venäjällä pakotteita, Rakshit sanoo.

IS tarkisti Venäjä-pakotteiden alaisten tuotteiden vientimäärät Kirgisiaan, Uzbekistaniin ja Kazakstaniin ennen sotaa eli vuodelta 2021 ja vastaavat luvut vuodelta 2023. Euroissa muutos on järisyttävät +637 prosenttia.

Toisaalta myös muiden tuotteiden vienti on kasvanut samalle alueelle lähes kolminkertaiseksi.

Vientiluvuissa erityisen silmiinpistävä on vienti Kirgisiaan, jonne vuosivienti on lisääntynyt yli 30-kertaiseksi sotaa edeltävään aikaan verrattuna.

Muidenkin kuin pakotteiden alaisten tuotteiden vienti Suomesta Euraasian alueelle on kasvanut huomattavasti. Tällaisia ovat esimerkiksi terästuotteet.

EU-mailta venäläishankkeelle tavaraa lähes 600 miljoonalla – mukana Suomen kansalainen

EU-maista on virrannut pakotteiden kohteena olevalle Venäjän nesteytetyn kaasun hankkeelle noin 580 miljoonan euron arvosta tarvikkeita kuten varaosia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Asiasta kertoo Moscow Times, joka on yhteistyökumppaninsa kanssa saanut nähtäväkseen Venäjän tullitietoja. Kaikkein eniten tavaraa Arctic LNG 2 -hankkeelle on virrannut Italiasta.

Arctic LNG 2 on kaasuhanke Jamalin Nenetsiassa. Sen odotetaan pystyvän tuottamaan vuosittain 19,8 miljoonaa tonnia kaasua.

Arctic LNG 2:n suurin osakas 60 prosentin omistuksella on Novatek-niminen yhtiö. Suomalaisille yhtiön nimeä tutumpi on sen pääomistaja Gennadi Timtšenko. Timtsenko on Suomen kansalainen, oligarkki ja presidentti Vladimir Putinin lähipiiriä. Muita Arctic LNG 2:n omistajia ovat ranskalainen Totalenergies, kiinalaiset CNPC ja CNOOC sekä japanilaisten Mitsuin ja JOGMEG -yhtiöiden yhteisyritys.

Suurimmalla rahamäärällä Arctic LNG 2 sai tuotteita ja tarvikkeita Italiasta. Italiasta tehtyjen tilausten osuus oli Venäjän tullidatan mukaan 112 miljoonaa euroa. Ranskasta oli tilattu 31,6 miljoonalla eurolla, Saksasta 25 miljoonalla, Hollannista 12,8 miljoonalla ja Espanjasta kahdeksalla miljoonalla. Esimerkiksi saksalainen Siemens toimitti tarvikkeita vielä syksyllä 2023.

Tullitiedot, joista summat on laskettu, ovat toukokuun 2022 ja tammikuun 2024 väliseltä ajalta.

Joulupäivänä 2023 Moscow Times ja venäläinen Kommersant kertoivat, että ulkomaiset osakkaat keskeyttävät osallistumisensa Arctic LNG 2:iin Yhdysvaltojen hankkeelle asettamien pakotteiden vuoksi. Kuitenkin pelkästään tammikuussa 2024 tarvikkeita ja varaosia virtasi EU-maista Arctic LNG 2 -hankkeelle 26,2 miljoonan euron arvosta.

Moscow Times tavoitteli kaikkia jutussaan mainittuja yrityksiä, eli Novatekia ja Arctic LNG 2:n muita osakkaita sekä useita eurooppalaisia yrityksiä, jotka ovat toimittaneet tavaraa Arctic LNG 2:lle. Kukaan ei vastannut.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)