Verkkouutiset

Pakotteet

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Miljoonilla droneja ja Turkkiin perustettu lentoyhtiö: Näin pakotteita kierretään myös Suomessa

Euroopan Unionin Venäjä-pakotteiden kohteena on huhtikuussa yhteensä 1706 ihmistä ja 409 oikeushenkilöä eli yritystä tai muuta ryhmää. Yhdysvaltojen pakotetoimisto OFAC:n pelkästään Ukrainassa toimimiseen liittyvillä neljällä eri pakotelistalla on 749 merkintää. Lisäksi tulevat vielä lukuisat Venäjän sisäiseen toimintaan liittyvät pakotelistat, kyberrikollisuuteen liittyvät pakotteet, sekä vienti- ja tuontikiellot. Numerot kasvat valtaviksi, ja työmäärä huomattavaksi.

Viikonloppuna Iltalehti kertoi Ranskan kansalaisesta, joka tuomittiin maaliskuussa ehdolliseen vankeuteen puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta hänen lähetettyään dronentorjuntalaitteita väitetysti Kazakstaniin. Häntä ei kuitenkaan tuomittu siitä, että hän hankki Turussa toimivalta Jimm’s PC Storelta kahdella miljoonalla eurolla droneja, joiden arvioidaan päätyneen pakotteiden vastaisesti Venäjälle.

Torstaina Verkkouutiset kertoi Turkkiin rekisteröidystä lentoyhtiö Southwind Airlinesista ja sen ilmeisistä kytkyistä Venäjälle, jossa yhtiöön olennaisesti liittyvällä Nordwind-lentoyhtiöllä on käytössään Venäjän laittomasti kansallistamia ja kaksoisrekisteröityjä Boeingin ja Airbusin matkustajakoneita.

Southwind Airlines oli hakenut liikennevirasto Traficomilta lupaa tehdä reittilentoja Helsinki-Vantaan ja Turkin Antalyan välillä. Lupa evättiin, ja EU seurasi pian perässä ilmoittamalla, ettei Southwindilla ole asiaa EU:n ilmatilaan.

– Southwindin liikennöimisen torjumiselle ilmoitettiin kaksi syytä, joiden taustalla on kaksi eri oikeudellista instrumenttia, avaa Solid Plan Consultingin johtaja Aleksi Pursiainen. Solid Plan on erikoistunut vientivalvontaan ja pakotekonsultointiin. Pursiainen on toiminut aiemmin Ulkoministeriön pakoteyksikön johtajana sekä Nokian trade compliance -johtajana.

Aleksi Pursiainen kertoo, että Suomen ja Turkin välillä on tehty siviili-ilmailua koskeva lentoliikennesopimus. Sen mukaan Suomi ja Turkki lähtökohtaisesti aina myöntävät hakemuksesta liikenneluvan toisen valtion lentoliikenneyrityksille.

– Lupa voidaan kuitenkin kieltäytyä myöntämästä silloin, jos sopimuspuolen viranomainen katsoo, että yhtiö, jolle lupaa haetaan, ei oikeasti ole toisen sopimuspuolen tai sen kansalaisten ”omistuksessa ja tehokkaassa valvonnassa”.

Toinen keskeinen kieltämisen peruste oli EU:n Venäjän-vastaisia pakotteista sisältävän asetuksen (EU) No 833/2014 artikla 3d. Sen tarkka muotoilu on seuraava: Kielletään venäläisten lentoliikenteen harjoittajien liikennöimiä ilma-aluksia, mukaan lukien toiminta markkinoivana lentoliikenteen harjoittajana yhteisiä reittitunnuksia tai kiintiövarausjärjestelyjä käyttäen, sekä Venäjällä rekisteröityjä ilma-aluksia ja ilma-aluksia, jotka eivät ole Venäjällä rekisteröityjä, jotka ovat venäläisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai vuokraamia tai muulla tavoin määräysvallassa, laskeutumasta unionin alueelle, lähtemästä sieltä tai lentämästä sen yli.

– Suomeksi sanottuna EU:ssa eivät saa lentää sellaiset lentokoneet, jotka ovat venäläisten ihmisten tai yritysten omistamia, vuokraamia tai muutoin niiden määräysvallassa, Pursiainen avaa.

– Traficom epäsi luvan ja perusteli päätöstään sillä, että Traficomin ”kokonaisarvion” mukaan Southwindin omistusoikeus ja sen valvonta eivät ole Turkin kansalaisten käsissä, vaan että yhtiön taustalla on ”venäläistahoja”. Siten lupa voitiin lentoliikennesopimuksen sallimalla tavalla evätä ja samalla todeta, ettei yhtiön liikennöiminen olisi myöskään EU-pakotteiden sallimaa. Suomi ilmoitti päätöksestään ja perusteluistaan muille jäsenmaille ja komissiolle, ja ilmeisesti sen johdosta muutkin jäsenvaltiota ovat linjanneet, että eivät salli yhtiön lentoja omalla alueellaan.

Valvonnasta hurja määrä työtä

Pakotteiden toteutumisen valvonnasta on tullut niin suurta työtä, että se vaatii Suomessakin melkoisia resursseja. Suomen tulli kertoi helmikuussa, että se oli kahden kuluneen vuoden aikana aloittanut pakotteiden rikkomisesta 740 esitutkintaa ja tehnyt 2800 kohdennettua tarkastusta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli sataa tarkastusta joka kuukausi ja noin yhtä käynnistettyä esitutkintaa joka päivä.

Erityyppisten Venäjä-pakotteiden noudattamiseen ja valvontaan liittyy omanlaisiaan ongelmia, kertoo Aleksi Pursiainen. Kaikkia näitä yhdistää Venäjän, sen viranomaisten ja sen lukuun toimivien rikollisten pyrkimys kiertää asetettuja pakotteita.

– Niin sanottujen pakoteluetteloiden eli varojen jäädyttämisen kiertämistä yritetään etenkin pyrkimällä piilottelemaan pakotteiden kohteena olevien venäläisyhtiöiden ja oligarkkien omistuksia monimutkaisiin, rajat ylittäviin yritysrakenteisiin, bulvaaneihin ja veroparatiisiyhtiöihin.

Vientikieltojen osalta suurimmaksi ongelmaksi Pursiainen arvioi Venäjän ulkopuolelle kolmansiin maihin sijoittuneet toimijat, jotka pyrkivät hankkimaan läntisiltä yhtiöitä Venäjälle vientikiellossa olevia tuotteita antamalla virheellisiä tietoja aiotusta loppukäytöstä ja viemällä tuotteet sitten eteenpäin Venäjälle.

– Myös läntisillä yhtiöillä itsellään on vielä paljon parannettavaa tällaisten kiertämisyritysten tunnistamisessa ja torjumisessa.

Ongelmia on myös tuontikieltojen valvomisessa. Niistä eniten päänvaivaa kansainvälisesti aiheuttaa Pursiaisen mukaan öljyntuontikieltojen ja etenkin siihen liittyvän hintakattomekanismin tehokas täytäntöönpano ja valvonta.

– Hintakattomekanismin avulla kielletään läntisten palveluiden ja esimerkiksi vakuutusten tarjoaminen sellaisen venäläisöljyn kuljettamiselle, jonka hinta ylittää määrätyn hintakaton. Hintakattoa ja siihen liittyviä rajoituksia pyritään kiertämään muun muassa siirtämällä öljyä kuljetuksen aikana laivasta toiseen, jolloin kuljetusten seuranta vaikeutuu.

Pursiainen muistuttaa, että mikään kiertämistapa ei ole ilmiönä uusi, vaan kaikki yhtään laajempien pakotteiden kohteeksi joutuneet valtiot ovat aina pyrkineet hyödyntämään näitä samoja keinoja ja monia muita tuttuja keinoja.

– Tilanne on kuitenkin suomalaisittain olennaisesti vakavampi kuin koskaan aiemmin, sillä Venäjän hyökkäyssodan epäonnistuminen ja siihen liittyen Venäjä-pakotteiden tehokas täytäntöönpano on Suomelle tällä hetkellä tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoite. Venäjällä on myös laittaa huomattavia resursseja pakotteiden kiertämiseen, mikä tekee kiertämisen vastaisesta työstä haastavaa.

Lue myös: Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle

Tulli pysäyttänyt huhtikuussa kolme kuormaa EU-pakotteiden alaisia tuotteita Vaalimaalla. / HANDOUT / TULLI

Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle

Vihastunut turkkilainen lentoyhtiö syyttää Suomen viranomaisia juorukelloiksi. Taustalta paljastuu monisyinen rihmasto matkatoimistoja, epäilyjä ja todisteita pakotteiden kiertämisestä, varakas ja julkisuutta välttelevä turkkilais-venäläinen aviopari ja kummallinen kytkös Suomeen.

Southwind Airlines on Turkkiin rekisteröity lomalentoyhtiö, joka ryhtyi etsiytymään Suomen markkinoille viime vuonna. Yksi suomalainen matkatoimisto kertoi jo lokakuussa, että Southwind Airlines ryhtyy kuljettamaan sen asiakkaita eräänä huhtikuisena maanantaina kello 15.40. Vasta pääsiäisviikolla kävi ilmi, että Southwind ei saakaan lupaa liikennöidä Suomeen.

Suomen liikenneviraston päätöstä seurasi Euroopan Unioni: pääsiäisenä levisi uutinen, että koko EU:n ilmatila ja EU-maissa sijaitsevat lentokentät muuttuivat Southwind Airlinesille kielletyksi.

Pakotteita Southwind Airlinesille ei ole määrätty, huomautti Euroopan komission viestintä, kun Verkkouutiset kysyi asiasta huhtikuun alussa.

Ennen pääsiäistä Southwind Airlines lensi esimerkiksi useisiin Saksan kaupunkeihin kotikentältään Turkin Antalyasta. Kun tieto EU:n kieltomääräyksestä levisi, lakkasivat tuolloin muutaman päivän päässä häämöttäneet ja lentotietopalvelu Flighradar 24:ssa vielä näkyneet lennot esimerkiksi Saksan Müncheniin löytymästä Southwind Airlinesin omien sivujen varausjärjestelmässä.

Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina aamulla lentoyhtiö julkaisi sapekkaan tiedotteen sekä turkiksi että englanniksi. Lausunnon mukaan Suomen viranomaiset aiheuttivat menettelyllään Southwind Airlinesille nuo muissa Euroopan maissa koituvat mittavat vaikeudet.

–Kyseessä on täysin epäreilu, puolueellinen, huhuihin perustuva, pahansuopa toiminto, Southwindin Airlinesin lausunnossa valitettiin. Toimi oli heidän mielestään poliittinen ja ilkeästi ajoitettu juuri pääsiäisen pyhiin.

Suomessa Traficom jätti haetun liikennöintiluvan myöntämättä tultuaan taustaselvitysten perusteella johtopäätökseen, että lentoyhtiön pääasiallinen omistus ja valvonta eivät todellisuudessa kuulu Turkille eikä yhtiön liikennöinti näin ollen ole Venäjä-pakotteita koskevan EU-asetuksen mukaista.

Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Traficomin arvion mukaan Southwind Airlinesin taustalla on venäläisiä tahoja, ja venäläisten omistamat lentoyhtiöt eivät saa liikennöidä EU:ssa. Kyseinen asetus kieltää erikseen myös sellaiseen toimintaan osallistumisen, jonka tavoitteena tai seurauksena on pakotteiden kiertäminen. Tällä muotoilulla on pyritty varmistumaan siitä, että kaikenlaiset peitejärjestelyt sisältyisivät kiellon piiriin.

Verkkouutisille Traficom kertoi tuoreeltaan, ettei voi avata Suomessa Southwind Airlinesista tehdyn selvityksen sisältöä tarkemmin. Traficomin pääjohtajan Jarkko Saarimäen mukaan selvityksen sisältämä tieto on turvaluokiteltua.

Suojelupoliisi kommentoi asiaa yleisellä tasolla ja kertoi neuvovansa erilaisia organisaatioita, niin viranomaisia kuin yrityksiä kansallisen turvallisuuden uhkiin liittyvissä kysymyksissä.

–Suomen viranomaiset tekevät hyvin tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä pakotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Suojelupoliisin rooli on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vaarantavista ilmiöistä ja estää muun muassa Venäjän pyrkimyksiä kiertää pakotteita. Teemme sitä omalla tiedonhankinnallamme sekä vaihtamalla tietoa kansainvälisten kumppaniemme kanssa, Suojelupoliisista kommentoidaan.

Turkkilaiseksi rekisteröityyn Southwind Airlinesiin liittyviä Venäjä-yhteyksiä ovat havainnoineet aiemmin esimerkiksi Yhdysvaltojen pakoteviranomaiset. Ensin pitää kuitenkin kertoa venäläisestä matkatoimistosta nimeltä Pegas Touristik.

Lentävä hevonen

Pegas Touristik on vuonna 1994 perustettu venäläinen matkatoimisto. Kymmenessä vuodessa se oli jo Venäjän kolmen suurimman matkatoimiston joukossa ja vuonna 2008 se osti oman lentoyhtiön. Nimeksi tuli Nordwind, pohjoistuuli. Vuonna 2021 se lensi jo 28 maailman maahan Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.

Pegas Touristikin perusti turkkilainen Ramazan Akpinar veljensä kanssa. Antalyasta kotoisin olevat veljekset ovat kertoneet aloittaneensa matkailualalla myymällä kauan sitten virvokkeita isänsä ajamassa turistibussissa.

Jossain vaiheessa Ramazan Akpinar tapasi naisen, venäläisen Karine Bukrein. Nykyään pariskunnan satumainen liiketoiminta on rekisteröity varsinkin Venäjällä juuri Bukrein nimiin.

Mutta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pakotteita ryhdyttiin määräämään lähes heti. Niiden joukossa oli lentokielto, ja määräys omistajayhtiöille että venäläisille lentoyhtiöille vuokratut koneet tuli takavarikoida. Näitä arvokkaita lentokoneita oli yhteensä yli 500. Venäjän presidentti Vladimir Putin puuttui asiaan ja kansallisti koneet Venäjän omaisuudeksi.

Nordwindin käytössä oli liisattuna ainakin 29 Bermudalle rekisteröityä Boeingin ja Airbusin lentokonetta. Nyt ne muuttuivat venäläisiksi ja jatkoivat Nordwindin käytössä. Kesällä 2022 Yhdysvaltojen vientivalvontaviranomainen asetti Nordwindin vientikieltoon.

Viime kesänä USA:n vientivalvonta lisäsi Norwindiin liittyvään vientikieltoonsa Nordwindin omistajan, matkatoimisto Pegas Touristikin. Tässä yhteydessä mainittiin, että yhtiö oli vientikieltoja kiertääkseen ryhtynyt yhteistyöhön turkkilaisen lentoyhtiön kanssa. Tämä yhtiö möi amerikkalaisilla lentokoneilla tehtyjä lentoja Venäjälle.

Nordwindin ja Southwindin logotkin muistuttavat toisiaan. / KUVAT WIKIMEDIA COMMONS

Kun Southwind, etelätuuli, perustettiin, se sai ainakin henkilökuntaa Nordwindilta eli pohjoistuulelta. Venäläinen siviili-ilmailua seuraava Telegram-kanava Aviatorštšina kertoi kesällä 2022, että Nordwind Airlines siirsi jopa 50 lentäjää ja noin sata muuta henkilökunnan edustajaa työkomennukselle Turkkiin, purki heidän työsuhteensa ja solmi tilalle uudet työsuhteet Southwind Airlinesin kanssa. Nykyäänkin Southwind Airlinesin verkkosivujen indeksiosiosta löytyy Nordwind Airlinesin logoja, kuvia ja mainosbannereita.

Mutta mikään lentokone ei pysy ilmassa itsekseen: laitteet tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja erilaisia varaosia. Mutta varaosia ja palveluitakin koskevat Yhdysvaltojen määräämät vientikiellot, jos kyse on venäläisistä lentoyhtiöistä kuten Nordwindista.

USA:n kesän 2023 vientikieltopäätöksessä ei nimetty Southwind Airlinesia, mutta lentokonemoottorivalmistaja Pratt & Whitney tunnisti, kenestä oli kyse. Se tulkitsi, että sen tulee lopettaa Southwind Airlinesin koneiden moottoreille antamassa huoltotuki. Syystä, joka ei täysin selviä julkisista asiakirjalähteistä, Pegas Touristik ja sen myötä myös ”turkkilainen lentoyhtiö” poistettiin vientikieltopäätöksistä. Southwind Airlines valitti asiasta myöhemmin, mutta valitus ei menestynyt sillä Southwind Airlinesia ei koskaan edes ollut nimetty. Moottorien huoltotuki sai tiettävästi jatkua.

Elokuussa 2023 kansainvälinen uutistoimisto Reuters havaitsi, että Nordwind Airlines osti varaosia Turkin Antalyassa sijaitsevalta Ramses Turizm -yhtiöltä. Ramses Turizmin omisti Ramazan Akpinar. Uutistoimisto tavoitti Akpinarin, joka vahvisti omistavansa yhtiön ja olevansa Karine Bukrein aviopuoliso. Lentokoneiden varaosien kiertoreittiä Akpinar ei suostunut kommentoimaan. Kolme päivää Reutersin yhteydenoton jälkeen Nordwindin hankinnat Ramses Turizmilta loppuivat. Sitten Nordwind Airlines ryhtyi tilaamaan varaosia toiselta Antalyassa sijaitsevalta yhtiöltä.

Esimerkiksi tämä kuva löytyi Southwindarilines.com -sivuston sisältövalikosta.
Ukrainassakin lentoyhtiö

Pariskunnan Akpinar ja Bukrei yritysverkosto on laaja ja ulottuu moneen muuhunkin maailmankolkkaan kuin Venäjälle ja Turkkiin. Esimerkiksi Ukrainassa Ramazan Akpinar on ollut mukana vuodesta 2013 alkaen Harkiv Airlines -lentoyhtiössä sekä vuodesta 2004 alkaen toimineessa matkatoimistossa, joka on vuoden 2015 tienoilla omistanut 99 prosenttia Harkiv Airlinesin osakkeista. Ramazan Akpinar on käväissyt kyseisen matkatoimiston johdossa ja edunsaajana talvella 2021. Suunnilleen vuoteen 2023 saakka matkatoimisto oli nimeltään Pegas Touristik. Nykyään se on Longitours, tai ЛОНГІТУРС.

Missä vaiheessa nimi on vaihdettu, ei käy ilmi. Žytomyrissa paikallisoikeudessa tammikuussa 2024 käsitellyssä riita-asiassa käytetään jo nimeä Longitours, mutta joulukuussa 2022 Zaporižžjassa käsitellyssä sopimusriidassa nimi on ollut vielä Pegas Touristik.

Ukrainalainen, pääsääntöisesti kohtuullisen huolellisesti hoidettu matkatoimisto nimenvaihdoksineen on sikäli kiinnostava, että myös Suomessa toimii matkatoimisto nimeltä Longitours.

Suomen Longitours perustettiin 19. lokakuuta 2022. Verkkosivujen domain on rekisteröity 15. lokakuuta.

Ensimmäinen, kesällä 2023 myyntiin tullut pakettimatka suuntautui Turkin Antalyaan. Lennot tehtiin turkkilaisella halpalentoyhtiö Pegasus Airlinesilla. Lokakuussa 2023 Longitours Oy ilmoitti aloittavansa lentoyhteistyön Southwind Airlinesin kanssa. Päivämääräkin oli jo selvillä: maanantaina 22. huhtikuuta 2024 kello 15.40, Longitours Oy ilmoitti Linkedinissa. Joulukuun alussa 2023 yhtiö lupaili aikaisen varaajan etuja Southwindin maanantaisille lennoille, käy ilmi yhtiön verkkosivujen arkistoversiosta.

Southwind Airlines ei ollut tässä vaiheessa vielä sopinut asiasta muiden suomalaisten tahojen kanssa mitään. Sillä ei tiettävästi myöskään ollut sopimusta koneiden huoltamiseen ja tankkaamiseen sekä matkustajien matkatavaroiden käsittelemiseen tarvittavista maapalveluista. Myös eräs erittäin tärkeä asia puuttui: lentoyhtiöllä ei ollut liikenneviraston eli Traficomin myöntämää lupaa. Longitours Oy kuitenkin antoi markkinointipuheellaan ymmärtää, että kaikki olisi selvää – ei muuta kuin matka tilaukseen ja kohti Antalyan lämpöä.

Kansainvälisiä suhteita

Tässä kohdin on hyvä palata vielä hetkeksi pääsiäisen aikaan 2024 ja vihastuneeseen lentoyhtiö Southwindin Airlinesiin. Tiedotteessa, jonka Southwind julkaisi EU-alueen lentojen mentyä mönkään Suomen liikenneviraston vuoksi, se kirjoitti näin:

– Olemme kokeneet vastaavan perättömän väitteen yhtiöstämme uutisissa kun saksalainen lehti Bild julkaisi 22. joulukuuta 2023 uutisen otsikolla ”Putinin lentoyhtiö”, mikä oli perusteetonta ja vailla mitään todisteita. Tästä valeuutisesta, joka julkaistiin pahantahtoisesti juuri joulupyhien alla, ilmoitettiin asiamukaisesti oikeuteen, joka ratkaisi asian hyväksemme ja määräsi uutisen poistettavaksi.

Bildin uutisen julkaisun aikoihin Southwind Airlines oli juuri avaamassa lentoreittiä Istanbulin ja Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin välillä. Bild ehdotti, että lentoyhteyttä voitaisiin käyttää hybridisodan välineenä. Tällä tavoin Aljaksandr Lukašenkan hallinto oli jo aiemmin kuljettanut siirtolaisia, jotka se työnsi Minskistä väkisin pyrkimään Puolaan.

Mutta kuinka suomalainen Longitours Oy löysi Southwindin ennen ketään muuta Suomessa ja päätti ensimmäisen lentoajankin?

– Tilauslennot Turkin Antalyaan aloitimme viime kesänä Pegasus Airlines -lentoyhtiöllä ja kartoitimme useita vaihtoehtoja kuten Southwind -lentoyhtiötä, jonka jälkeen päätimme jatkaa Pegasus Airlinesin kanssa myös tälle kesälle, vastaa Longitours Oy:n toimitusjohtaja Toni Räsänen sähköpostitse.

Pegasus Airlines ei nimestään huolimatta liity Pegas Touristikiin. Sen tiedetään kuitenkin vuokranneen Southwind Airlinesilta kalustoa.

Toni Räsänen kertoo, että lentopaikat ovat usein matkapaketin suurin kustannuserä. Niitä välittävät erilaiset palveluntarjoajat ja lippubuukkausyhtiöt, joilla on pääsy lentoyhtiöiden tarjoamiin rajapintoihin. Longitoursilla oli Räsäsen mukaan lentopaikkakyselyitä vetämässä näillä lentopaikkayhtiöillä, ja suunnitelma ostaa lentopaikat Southwind Airlinesilta. Toisin kuitenkin kävi.

Kysyttäessä Räsänen kertoo, etteivät Ramazan Akpinar tai venäläinen Pegas Turistik ”ole mukana” Longitoursissa eikä Longitoursilla ole sopimuksia heidän kanssaan.

– Itselläni on pääomistus ja hallituksessa on jäseniä kuten Hakan Kavalci, jotka tunnen vuosien ajan matkailualalta, Räsänen kertoo.

Räsänen on työskennellyt aiemmin usean muun työnantajan lisäksi myös Aurinkomatkoilla ja Booking.comilla. Hakan Kavalci puolestaan vaikuttaa olevan varsinainen matkailualan konkari.

Sosiaaliseen mediaan lisäämiensä tietojen mukaan Hakan Kavalci työskenteli Pegas Touristikin tuotepäällikkönä 11 vuoden ajan vuoteen 2015 saakka, jolloin siirtyi Pegas Touristikin Turkin-toimiston kehitysjohtajaksi. Vasta joulukuussa 2022 hän siirtyi toimitusjohtajaksi Britanniassa toimivaan Holiday Best UK -matkatoimistoon.

Hallitusammattilainen

Verkkouutiset pyysi nähtäväkseen Longitoursin osakasluetteloa, jonka jokainen yritys on velvollinen pyydettäessä esittämään. Siitä käy ilmi, että kolme neljännestä Longitoursin osakkeista tosiaan omistaa Toni Räsänen. Neljännes osakkeista on Britanniaan rekisteröidyllä Kreutzer Touristik GB -yhtiöllä. Räsänen mainitsee tämän johtuvan Longitoursin saamasta pääomalainasta.

Kreutzer Touristik GB näyttää pieneltä yritykseltä. Sen johtajaksi on merkitty latvialainen kirjanpitäjä. Britannian yritysrekisterin mukaan 75 prosenttia tai enemmän yhtiön osakkeista on kuitenkin israelilaisen miehen hallussa. Samanniminen mies löytyi Israelin yritysrekisterin mukaan vielä tammikuussa 2024 Israelissa toimivan Pegas-matkatoimiston johtotehtävästä.

Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen yritysrekisteristä käy ilmi, että Toni Räsäsen ja Hakan Kavalcin lisäksi Longitours Oy:n hallituksessa on myös Britannian kansalainen nimeltä Nicola Jane Cheater. Hän on toiminut myös Holiday Best UK -nimisen pakettimatkayhtiön hallituksessa syksystä 2022 talveen 2023 sekä Pegas Touristik UK -yhtiön hallituksessa syksystä 2014 talveen 2016.

Kun neiti Cheater erosi Pegas Touristik UK:n hallituksesta 27. tammikuuta 2016, hallituksen jäseneksi oli pari viikkoa aiemmin ehtinyt tulla Venäjän kansalainen Karine Bukrei. Samana päivänä, kun Bukrei aloitti, erosi hallituksesta Bukrein aviomies, Pegas Touristikin alun perin Venäjälle perustanut Ramazan Akpinar.

Holiday Best UK:n hallituksessa kuvio kulki toisinpäin. Kun Nicola Cheater erosi sen hallituksesta helmikuussa 2023, merkittiin samana päivänä hallitukseen jäseneksi Ramazan Akpinar.

Pegas Touristik UK:sta vaikuttaa syksyllä 2014 alkaneen Nicola Cheaterin melko laaja hallitusura. Tähän mennessä se on jatkunut jo ainakin 40 yrityksessä pelkästään Britanniassa. Huhtikuussa 2024 Cheater oli edelleen yhdeksän yhtiön hallituksessa. Niistä viimeisimmät viittaavat toimistohotelliin Lontoon Cityssa. Cheaterin kuva ja yhteystiedot löytyvät kuitenkin myös Lexstone Lawyers -lakitoimiston sivuilta. Yhtiö toimii veroparatiisina tunnetulla Jerseyn saarella. Nicola Cheaterin titteli on sivujen mukaan johdon assistentti.

Verkkouutiset kysyi Longitours Oy:n Toni Räsäseltä, kuka Nicola Cheater on ja miksi hän on Longitours Oy:n hallituksessa. Räsänen kertoi, että matkailuala on pieni, joten vanhoja kollegoja ja muita tuttuja on ollut auttamassa käynnistämisessä.

– Nicola on yksi näistä, Räsänen sanoo.

Ei ole kiellettyä perustaa matkatoimisto, jolla on runsaasti kansainvälisiä kontakteja. Ei ole myöskään kiellettyä tai edes kovin kummallista ottaa vastaan apua kavereiltaan, kun perustaa yritystä kuten vaikkapa matkatoimistoa. Ei ole kiellettyä suosia tiettyä lentoyhtiötä, varsinkin jos omat kaverit hyötyvät siitä. Kiellettyä ei ole sekään, mutta hiukan outoa kuitenkin, että lähes joka nurkan takaa kurkistaa yhteys pakotteiden kohteeksi joutuneita lentokoneita käyttävään Nordwind-yhtiöön sekä sen omistajaan, Pegas Touristikiin.

Nicola Cheaterin kotimaa ja pääasiallinen liiketoiminta-alue Britannia ei ole kuulunut Euroopan unioniin enää vuoden 2020 jälkeen. Maantieteelle Britannia, Turkki tai Venäjä eivät kuitenkaan voi mitään. Southwind Airlinesin oli tarkoitus tehdä lentoja Antalyan ja useiden Britannian lentokenttien välillä, mutta lennot olisivat kulkeneet EU-maiden ilmatilan kautta.

Pakettimatkoillaan Southwind Airlinesin lentoja on käyttänyt ainakin Holiday Best UK. Kyseessä on sama yhtiö, jonka hallituksessa on toiminut aiemmin Nicola Cheater ja jonka hallituksessa toimivat edelleen Longitoursin hallituksen jäsen Hakan Kavalci sekä Pegas Touristikin isä Ramazan Akpinar. Holiday Best UK kommentoi iltapäivälehti The Sunille, että aikatauluttaa briteille myydyt lomat uudestaan ja etsii niiden toteuttamiseksi toista lentoyhtiötä.

Nicola Cheater on ollut aktiivinen Linkedin-palvelun käyttäjä koko kuluvan vuoden ja tykännyt säännöllisesti lähes kaikista Longitours Oy:n julkaisusta. Hän kertoo yhdeksi työantajistaan TCA Select Wealth Management -varainhoitoyhtiön. Britannian yritysrekisterin mukaan yritys on lopettanut toimintansa vuonna 2010 – eli seitsemän vuotta ennen kuin Nicola Cheater ilmoittaa aloittaneensa siellä työskentelyn vuonna 2017.

Verkkouutiset otti Nicola Cheateriin yhteyttä lähettämällä hänelle sähköpostia osoitteeseen, joka hänelle on merkitty Lexstone Lawyers -yhtiön sivuilla. Siihen ei vastattu, joten Verkkouutiset lähestyi Cheateria Linkedinissa ja kysyi, miten hän on tullut mukaan suomalaisen matkatoimiston hallitukseen sekä sitä, onko hän työsuhteessa Pegas Touristik -yhtiöön tai Ramazan Akpinariin.

Kysymysten lähettämisestä ehti kulua noin viisitoista minuuttia. Sitten Nicola Cheater poisti Linkedinista koko tilinsä.

Muokkaus 11.4. klo 10.43: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Longitours Oy ei vastannut pyyntöön toimittaa nähtäville osakasluettelonsa. Osakasluettelo toimitettiin, ja siihen liittyvät tiedot on lisätty artikkeliin.

Lähtö Southwind Airlinesin kotikentältä Antalyasta. / SIMPLY AVIATION / WIKIMEDIA COMMONS

 

 

EU valmistelee uusia Venäjän vastaisia pakotteita

EU on jo hyväksynyt 13 pakettia vastauksena Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan, joiden tarkoituksena on heikentää Moskovan taloudellista tuotantoa ja kykyä jatkaa sotaa.

– Olemme alkaneet valmistella 14. pakotepakettia, joka pitäisi hyväksyä keväällä, EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskis sanoi Brysselissä maanantaina The Kyiv Independentin mukaan.

– Se sisältää todennäköisesti laajan luettelon rajoittavista toimenpiteistä, jossa keskeinen asia on pakotteiden kiertäminen esimerkiksi merenkulkualalla, koska Venäjä yrittää edelleen rikkoa öljynvientinsä hintakattoa

EU, Yhdysvallat ja G7-maat asettivat hintakaton venäläiselle meritse kuljetettavalle öljylle – joka on 60 dollaria barrelilta – joulukuussa 2022. Alun perin toimi onnistuikin, Venäjä onnistui myöhemmin suurelta osin välttämään vaikutuksia käyttämällä ns. varjolaivastoa, joka koostuu vakuuttamattomista öljytankkereista.

Dombrovskis varoitti, että mahdollisuudet lisäpakoteille ”tulevat rajallisemmiksi”, kun jäsenvaltioiden väliset neuvottelut niistä ovat vaikeutunee.

Tästä syystä Bryssel on siirtämässä painopistettä pysyvien jo asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon ja porsaanreikien tilkkimiseen, joiden kautta Venäjä kiertää pakotteita.

Dombrovskis totesi, että nykyiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet Venäjän talouteen.

– Venäjän rupla on menettänyt nyt yli 40 prosenttia arvostaan huipustaan kesällä 2022. Venäjän öljyn ja kaasun vienti oli viime vuonna 24 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022, ja maan talouden ylijäämä pieneni viime vuonna 80 prosenttia.

Hän kuitenkin lisäsi, että pakotteiden ”lyhyen aikavälin vaikutukset ovat olleet odotettua vähäisempiä” ja ehdotti lisätoimia Venäjän tulojen hillitsemiseksi, kuten jäädytettyjen Venäjän omaisuuserien käyttöä tai pakotteiden kohdistamista maan maatalousvientiin.

HS: Suomalaisia tarkkuuskivääreitä viedään edelleen Venäjälle

Suomalaisen Sakon valmistamien tarkkuuskiväärien vienti Venäjälle jatkuu, paljastuu Helsingin Sanomien keräämistä rekisteritiedoista. Pelkästään helmikuussa 2024 Venäjällä rekisteröitiin siviilien toimesta 80 Sakon kivääriä. Aseet on luokiteltu metsästys- ja urheilukäyttöön, mutta useat niistä soveltuvat myös sotilaskäyttöön.

Uutinen on jatkoa Helsingin Sanomien helmikuussa julkaisemalle selvitykselle, jossa paljastui että Venäjälle vuosina 2022-2023 on rekisteritietojen mukaan päätynyt ainakin 691 Sakon kivääriä sekä miljoonia suomalaisvalmisteisia patruunoita.

HS:n tiedot kuitenkin perustuvat vain avoimien lähteiden tietoihin, kuten sosiaalisesta mediasta kerättyyn tietoon sekä Venäjän liittovaltion luparekisteriä ylläpitävän Rosakkreditatsijan julkisesta tietokannasta. Rekisteri ei kuitenkaan sisällä tietoja tällä hetkellä sotilaskäytössä olevista aseista.

Sekä Sakon että Nammo Lapuan johto kertoi helmikuussa HS:lle, että viennit Venäjälle ovat tapahtuneet yhtiöiden tietämättä ja ilman niiden lupaa.

Asevientikiellon aikana Venäjälle on päätynyt muun muassa Sakon M10- ja TRG42-tarkkuuskivääreitä, jotka ovat Suomen ja useiden muiden maiden puolustusvoimien ja turvallisuusviranomaisten käytössä. Sotilaskäyttöön soveltuu lisäksi Sakon Tikka T3x Tac, joita myös on mennyt Venäjälle.

HS:n keräämien venäläisten sosiaalisen median päivitysten perusteella osa Sakon kivääreistä on päätynyt Ukrainassa oleville venäläissotilaille.

Venäjän rekisterit paljastavat, että suomalaisaseita Venäjälle ovat hankkineet monet sellaiset maahantuontiyhtiöt, joilla on viime vuosien aikana ollut hankintasopimuksia Venäjän asevoimien, turvallisuuspalveluiden ja aseteollisuuden kanssa.

Sekä Sako ja puolustusministeriö tutkivat asiaa, ja Sakon viestintäpäällikön Niina Saaren mukaan yhtiö suhtautuu asiaan vakavasti.

– Olemme yhteydessä kyseisten maiden viranomaisiin, jotta voimme jatkossa välttyä vastaavilta tapauksilta, hän sanoo.

Lentokoneiden osat virtaavat Venäjälle uusia reittejä

Vuonna 2023 Venäjä toi ulkomailta lähes kahden miljardin dollarin edestä lentokoneiden osia, joista suurimman osan ilmeisesti keskiafrikkalaisesta 2,4 miljoonan asukkaan Gabonista. Moscow Timesin tutkiman Venäjän tullidatan mukaan yksi gabonilainen yritys välitti osia noin 1,5 miljardin dollarin edestä.

Tulliselvityksiin merkittyä yhtiötä, väitetysti Gaboniin rekisteröityä Ter Assala Partsia ei kuitenkaan todennäköisesti ole edes olemassa. Gabonin kaupparekisteristä sitä ei löydy, vaikka sen tuonti vastaa noin puolta pikkuvaltion vuosibudjetista. Yhtiön edunsaajaksi on merkitty nimeämätön Kirgisian kansalainen ja sen osoite on maan pääkaupungissa Librevillessä sijaitseva asuintalo.

Voidakseen tuoda tuotteita Venäjälle, yhtiöiden pitää toimittaa tullille pino yritystä koskevia lomakkeita, mutta tullia sen sijaan ei ole velvoitettu tarkastamaan niiden paikkansapitävyyttä. Venäjän lentoyhtiöt liittyvät tiiviisti valtioon, joten koneiden varaosien näin suuren tuonnin täytyy olla viranomaisten hyväksymää.

Ter Assala Parts toi osia Venäjälle 1,48 miljardilla dollarilla Gabonin ja Malediivien kautta. Kaksi muuta suosittua maata, joiden kautta osia tuotiin viime vuonna, ovat Thaimaa (yli 200 miljoonaa dollaria) ja Arabiemiraatit (yli 160 miljoonaa dollaria). Venäläisyritykset, joille osat toimitetaan Afrikan kautta, ovat pöytälaatikkofirmoja. Osien suurimmiksi ostajiksi on merkitty Association of Suppliers LLC (1,2 miljardia dollaria), Quantum LLC (yli 176 miljoonaa dollaria) ja Protector LLC (48 miljoonaa dollaria).

Tullitietojen mukaan Ter Assal Parts toi varaosia Airbusin ja Boeingin koneisiin: käytettyjä tietokoneita, törmäyksenestojärjestelmiä, polttoaineen säädin- ja anturijärjestelmiä, happinaamareita, pesureita, putkia, kannattimia ja jopa pultteja ja muttereita. Suurimpina Gabonin kautta välitettyinä osina oli 15 Airbus A320/321- ja Boeing 737 -koneen moottoria, joiden yhteisarvo oli 58 miljoonaa dollaria.

Ensimmäiset lähetykset saapuivat Venäjälle elokuussa 2023. Kolme kuukautta aiemmin Yhdysvallat oli katkaissut yhden suuren varaosakanavan, jossa olivat mukana floridalainen yritys MIC P&I sekä kolmansien maiden välitysyrityksiä ja pankkeja, joilla yritettiin peittää todellinen tilaaja ja maksaja. Amerikkalaistoimittajille annettiin väärää tietoa asiakkaista ja tuotteiden määränpäästä, jotka olivat Aeroflot, S7, Popeda, Ural Airlines ja Rossija.

Moskova ja Libreville alkoivat lähentyä Gabonin sotilasvallankaappauksen jälkeen viime vuonna, kun maa menetti öljyn, puun ja maataloustuotteiden vientinsä Yhdysvaltoihin. Gabon on yksi neljästä maasta, joka äänesti Venäjän erottamista vastaan YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Gabonin johtoa on syytetty myös Venäjän auttamisesta öljysaarrossa, koska Sovcomflotin öljytankkerit purjehtivat nykyään Gabonin lipun alla.

IS: Suomen pakotteiden alaisten tuotteiden vienti kasvanut yli 600 prosenttia

Ilta-Sanomien selvitys paljastaa, että ainakin yksi reitti EU:n Venäjä-pakotteiden kiertämiseksi kulkee Suomen kautta Euraasiaan ja sieltä Venäjälle.

– Pidetään todennäköisenä, että ne (pakotteet) vuotavat. Ei voida yksilöidä, kuinka paljon vuotaa ja minne vuotaa, Sami Rakshit sanoo Ilta-Sanomille.

Rakshit kertoo Tullin huomanneen, että viennin kasvua on ollut erityisesti esimerkiksi koneissa ja laitteissa.

– Merkillepantavaa on se, että kasvua viennissä on nimenomaan niissä tuotteissa, joissa on Venäjällä pakotteita, Rakshit sanoo.

IS tarkisti Venäjä-pakotteiden alaisten tuotteiden vientimäärät Kirgisiaan, Uzbekistaniin ja Kazakstaniin ennen sotaa eli vuodelta 2021 ja vastaavat luvut vuodelta 2023. Euroissa muutos on järisyttävät +637 prosenttia.

Toisaalta myös muiden tuotteiden vienti on kasvanut samalle alueelle lähes kolminkertaiseksi.

Vientiluvuissa erityisen silmiinpistävä on vienti Kirgisiaan, jonne vuosivienti on lisääntynyt yli 30-kertaiseksi sotaa edeltävään aikaan verrattuna.

Muidenkin kuin pakotteiden alaisten tuotteiden vienti Suomesta Euraasian alueelle on kasvanut huomattavasti. Tällaisia ovat esimerkiksi terästuotteet.

EU-mailta venäläishankkeelle tavaraa lähes 600 miljoonalla – mukana Suomen kansalainen

EU-maista on virrannut pakotteiden kohteena olevalle Venäjän nesteytetyn kaasun hankkeelle noin 580 miljoonan euron arvosta tarvikkeita kuten varaosia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Asiasta kertoo Moscow Times, joka on yhteistyökumppaninsa kanssa saanut nähtäväkseen Venäjän tullitietoja. Kaikkein eniten tavaraa Arctic LNG 2 -hankkeelle on virrannut Italiasta.

Arctic LNG 2 on kaasuhanke Jamalin Nenetsiassa. Sen odotetaan pystyvän tuottamaan vuosittain 19,8 miljoonaa tonnia kaasua.

Arctic LNG 2:n suurin osakas 60 prosentin omistuksella on Novatek-niminen yhtiö. Suomalaisille yhtiön nimeä tutumpi on sen pääomistaja Gennadi Timtšenko. Timtsenko on Suomen kansalainen, oligarkki ja presidentti Vladimir Putinin lähipiiriä. Muita Arctic LNG 2:n omistajia ovat ranskalainen Totalenergies, kiinalaiset CNPC ja CNOOC sekä japanilaisten Mitsuin ja JOGMEG -yhtiöiden yhteisyritys.

Suurimmalla rahamäärällä Arctic LNG 2 sai tuotteita ja tarvikkeita Italiasta. Italiasta tehtyjen tilausten osuus oli Venäjän tullidatan mukaan 112 miljoonaa euroa. Ranskasta oli tilattu 31,6 miljoonalla eurolla, Saksasta 25 miljoonalla, Hollannista 12,8 miljoonalla ja Espanjasta kahdeksalla miljoonalla. Esimerkiksi saksalainen Siemens toimitti tarvikkeita vielä syksyllä 2023.

Tullitiedot, joista summat on laskettu, ovat toukokuun 2022 ja tammikuun 2024 väliseltä ajalta.

Joulupäivänä 2023 Moscow Times ja venäläinen Kommersant kertoivat, että ulkomaiset osakkaat keskeyttävät osallistumisensa Arctic LNG 2:iin Yhdysvaltojen hankkeelle asettamien pakotteiden vuoksi. Kuitenkin pelkästään tammikuussa 2024 tarvikkeita ja varaosia virtasi EU-maista Arctic LNG 2 -hankkeelle 26,2 miljoonan euron arvosta.

Moscow Times tavoitteli kaikkia jutussaan mainittuja yrityksiä, eli Novatekia ja Arctic LNG 2:n muita osakkaita sekä useita eurooppalaisia yrityksiä, jotka ovat toimittaneet tavaraa Arctic LNG 2:lle. Kukaan ei vastannut.

 

Venäjä-pakotteissa on yllättävä porsaanreikä

Länsimaiden Venäjä-pakotteet ovat vielä riittämättömiä ja tekemättä on toimia, jotka iskisivät paljon nykyistä kovemmin Moskovan sotatalouteen, Yhdysvaltain arvostetun Columbia Universityn tutkijat Edward Fishman ja Kevin Brunelli sanovat.

Tutkijat arvostelevat Politicon julkaisemassa kirjoituksessaan Yhdysvaltain pakotepolitiikkaa. Heidän mielestään pakotteiden tulisi olla sellaisia, että ne todella ”satuttaisivat Vladimir Putinia”. Esimerkeiksi asiantuntijat nostavat kovia toimia, jotka osuisivat Venäjän öljykauppaan ja sotateollisuuden komponenttihankintoihin ulkomailta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto julkisti tähän mennessä laajimman pakotepakettinsa pian venäläisen oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen. Uudet pakotteet kohdistuvat muun muassa venäläiseen maksukorttijärjestelmään, valtion laivayhtiö Sovcomflotiin ja kymmeniin Venäjän sotatuotantoa palveleviin ulkomaisiin yrityksiin.

– Pakotteet paljastavat Valkoisen talon olevan sitoutunut nykyisten pakotteiden valvomiseen, mutta silti haluton ottamaan riskejä, joita koituisi Kremlin puristamisesta toden teolla, Fishman ja Brunelli summaavat.

Heidän mukaansa säätämättä on yhä toimia, jotka rajoittaisivat Venäjän öljykaupan tuloja ja toissijaisia pakotteita, jotka eristäisivät Venäjän täysin globaalista finanssijärjestelmästä.

– Tämä on ongelma, koska Venäjän saavuttaessa voittoja taistelukentällä ja Ukrainan kipeästi tarvitseman avun jumittuessa kongressiin, on Vladimir Putinin tajuttavat, että hänen taloudelleen koituvat kustannukset tulevat nousemaan niin pitkään kuin hänen raaka sotansa jatkuu.

Edward Fishman ja Kevin Brunelli toteavat suoraan, etteivät länsimaiden pakotteet ole vielä todellakaan tapissa. Heidän mukaansa länsi on pyrkinyt sodan alusta alkaen tasapainottelemaan pakotteiden kanssa. Yhtäältä on puhuttu kovista toimista, mutta toisaalta on kartettu puuttumista Venäjän menestyneimpään vientituotteeseen eli öljyyn. Tutkijat huomauttavat, että jopa suitsutetut venäläispankkeihin kohdistetut pakotteet sisältävät porsaanreiän ”energiaan liittyville transaktioille”. Se on voimassa vielä tänäkin päivänä.

Oman osansa arvostelusta saa myös G7-maiden Venäjän öljylle säätämä hintakatto. Sen on arvioitu leikanneen Moskovan öljytuloja jopa kymmenillä miljardeilla euroilla.

– Linjaus on kuitenkin rakennettu tarkoituksella niin, että sitä sovelletaan vain, kun venäläistä öljyä myydään tai laivataan markkinoille länsimaisia palveluita käyttäen. Tämä on synnyttänyt Venäjälle vahvan yllykkeen rakentaa kokonaan oma toimitusketju öljynvientiin ja tuominnut koko [pakote-] käytännön lyhytikäiseksi, Fishman ja Brunelli ryöpyttävät.

Venäjän tiedetään kiertäneen pakotteita muun muassa kasaamalla öljykuljetuksiin niin sanotun haamulaivaston omistus- ja vakuutusjärjestelyiltään epämääräisistä aluksista, jotka seilaavat milloin minkäkin maan lipun alla.

Asiantuntijoiden mukaan varovaisen politiikan takana on Yhdysvaltain pelko epävakaudesta öljymarkkinoilla ja venäläistä öljyä ostavien Kiinan ja Intian ärtyminen.

Fishman ja Brunelli esittävät, että Bidenin hallinto voisi esimerkiksi uhata kohdistaa pakotteita kaikkiin yhtiöihin, jotka ovat osallisina hintakaton ylittävissä öljykaupoissa, oli kyse sitten vaikkapa intialaisesta jalostamosta tai öljyvälittäjästä Arabiemiraateissa.

– Tästä huolimatta se [Valkoinen talo] on suorastaan nähnyt vaivaa pitääkseen pakotepolitiikan rajattuna, tutkijat sanovat.

He huomauttavat, että esimerkiksi 106 Venäjän Sovcomflotin 120 tankkerista jätettiin nimenomaisesti viime viikon perjantaina säädetyssä suuressa pakotepaketissa rajoitusten ulkopuolelle.

Riskejä on otettava

Etenkin Venäjän kehittyneimpien aseiden tuotanto on pitkälti kiinni ulkomaisista komponenteista. Niiden kulkua Venäjälle on pyritty estämään jo pitkään pakotteilla ja kiristetyllä valvonnalla. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella tulokset ovat jääneet yllättävän laihoiksi. Venäjän asetuotanto on kiihtynyt vuoden 2022 suurhyökkäyksen alusta ja monista edistyneistä venäläisaseista on löydetty yhä länsimaissa valmistettuja komponentteja.

Edward Fishman ja Kevin Brunelli arvioivat vientirajoitusten toimineen alussa. Moskova löysi kuitenkin vuodessa kiertoteitä, ja maahan on jo pitkään virrannut muun muassa Kiinassa, Arabiemiraateissa ja Kirgisiassa toimivien yritysten välittämiä länsimaisten yritysten valmistamia mikrosiruja.

Vaikka tähän yritetäänkin nyt puuttua entistä laajemmilla pakotteilla, tarvitaan tutkijoiden mielestä paljon enemmän. Fishman ja Brunelli esittävät, että Yhdysvaltojen pitäisi asettaa pakotteita ulkomaisille pankeille, jotka välittävät Venäjän maksuja tällaisissa komponenttihankinnoissa. Tällaista esitettiin Yhdysvalloissa jo joulukuussa. Lopullinen päätös on kuitenkin jäänyt tekemättä.

Tutkijat huomauttavat myös, kuinka Euroopassakin tienataan edelleen myymällä esimerkiksi ajoneuvoja ja teollisuuskoneita hämärille tilaajille Valko-Venäjällä, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Ne päätyvät usein Venäjälle. Monissa EU-maissa on nähty viimeisen parin vuoden aikana valtavaa viennin kasvua Venäjän lähimaihin näillä alueilla. Tällaisista tapauksista on ollut viitteitä Suomessakin.

– Ongelman ydin on siinä, että jokainen EU:n jäsenvaltio on itse vastuussa pakotteiden valvomisesta omalla alueellaan. Useimmat eivät kuitenkaan tähän kykene, Fishman ja Brunelli sanovat.

Heidän mukaansa EU-mailla ei poliittisesta tahdostaan huolimatta ole lähimainkaan samanlaista kykyä valvoa pakotteita kuin Yhdysvalloilla. Tämän takia Valkoisen talon tulisi tutkijoiden mielestä iskeä Venäjän sotateollisuuteen kohdistamalla toimia sitä palveleviin ulkomaisiinkin yrityksiin jopa liittolaismaissa.

– Päättäjät turvautuvat usein pakotteisiin, koska ne näyttävät matalan riskin vaihtoehdolta sotilasvoimalle. Taloudellisista ja diplomaattisista riskeistä vapaiden toimien raja on tullut vastaan taloussodassa Venäjän kanssa. Vapauden puolustaminen vaatii kuitenkin riskien ottamista, Fishman ja Brunelli sanovat.

Heidän mielestään Yhdysvaltain pitäisikin nyt poistaa myös aiemmin säädetty porsaanreikä, ja ilmoittaa pankeille ympäri maailmaa, että niiltä voidaan viedä pääsy amerikkalaiseen finanssijärjestelmään, jos ne käsittelevät Venäjän öljykaupan rahaliikennettä.

USU: Venäläisiltä takavarikoitu Suomessa omaisuutta lähes neljännesmiljardi euroa

Suomen viranomaiset ovat takavarikoineet pakotelistatuilta venäläisiltä noin 245 miljoonan euron arvosta omaisuutta, kertoo Uutissuomalainen.

Summa kasvoi viime vuoden aikana noin 60 miljoonalla eurolla, sillä vuoden 2022 lopussa takavarikoidun omaisuuden arvo oli noin 185 miljoonaa euroa.

Johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen Ulosottolaitokselta kertoo, että lukuun sisältyy esimerkiksi erilaisia saatavia, kiinteistöjä, asunto-osakkeita, yhtiöosuuksia ja tilivaroja.

– Jäädytettynä on kaikkiaan 320 eri kohdetta useilta kymmeniltä henkilöiltä ja yhteisöiltä, Virtanen sanoo Uutissuomalaiselle.

Venäläisiltä takavarikoidun eli jäädytetyn omaisuuden määrä on kasvanut koko ajan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Virtasen mukaan uusia takavarikoita tulee kahta reittiä.

– Pakotelistalle on tullut uusia pakotevastaajia (henkilöitä ja yhteisöjä), joiden varallisuusasema Suomessa selvitetään. Toinen syy uusille takavarikoille on se, että asiat ovat usein hyvin laajoja ja monimutkaisia selvittää, Virtanen kertoo.

Virtasen mukaan pakotteiden alaisen omaisuuden selvitystyö jatkuu koko ajan. Ulosottolaitos on ohjannut lisää työvoimaa pakotelistalla olevien henkilöiden ja yhteisöjen omaisuuden selvitystyöhön.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)