Kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, Euroopan unioni määräsi kiireesti sarjan raskaita pakotteita heti hyökkäyksen alkamista seuranneena päivänä. Sen jälkeen Suomen tulli on tutkinut noin 880 määrättyjen pakotteiden rikkomiseen liittyvää säännöstelyrikosta. Niistä 78 on ollut törkeitä säännöstelyrikoksia, eli niissä on esimerkiksi tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.
Käräjä- ja hovioikeuksissa näistä oli ratkaistu huhtikuuhun mennessä 32.
– Noin 60 prosenttia säännöstelyrikoksista on ollut lieviä, joten ne on ratkaistu sakkomenettelyllä, eivätkä ne ole kuormittamassa esitutkintaa ja syyttäjänlaitosta. Joitain syyttämättäjättämispäätöksiä lukuun ottamatta esitutkinnassa ja syyttäjillä on noin 300 juttua, kertoo Tullin pääjohtaja Sami Rakshit.
Esitutkintaa suorittava Tullin tutkijapari voi pystyä hoitamaan lievän säännöstelyrikoksen sakkokäsittelyn muutamassa tunnissa. Törkeänkin säännöstelyrikoksen esitutkinta saatetaan saada hoidettua nopeasti, jos tekijä tunnustaa ja näyttö on vahva. Mutta toisinaan tutkinta voi paisua pitkäksi, laajaksi ja kiharaiseksi. Joskus epäilty on ollut perusteltua vangita, jolloin esitutkintaa tehdään aikaa vastaan. Tämä johtuu siitä, että tuolloin käräjäoikeus asettaa tiukahkon määräajan syytteen nostamiselle.
Edellisestä käy esimerkkinä käy Gabriel Temin -nimisen yrittäjän tapaus. Häntä syytettiin jopa 3500 dronen viemisestä Venäjälle sekä puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. Syyttäjä vaati jopa 2–4 vuoden ehdotonta vankeutta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mielestä näyttö ei riittänyt osoittamaan, että dronet oli viety Venäjälle, ja hylkäsi maaliskuussa syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta. Perusteluissa se vetosi muun muassa puutteeseen erään asiakirjan käännöksessä.
Käräjäoikeuden perustelu vaikuttaa loukkaavan pääjohtaja Rakshitin oikeudentajua. Mutta ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, vaan tapauksen käsittely etenee hovioikeuteen.
Lisää tapauksia ilmenee kuitenkin koko ajan. Parhaillaankin Tulli on mukana tutkimassa Kajaanissa ilmi tullutta tapausta, jossa viiden ihmisen epäillään tilanneen toisten ihmisten henkilö- ja yhteystiedoilla pakotteiden alaisia tavaroita verkkokaupoista tavoitteenaan viedä niitä Venäjälle. Vähintään kolme epäillyistä on Kajaanin ammattiopiston opiskelijoita, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
Tiistaina Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli kuluneeksi 830 päivää. Kun kulunutta aikaa vertaa Tullin tutkintaan tulleisiin tapauksiin, on helppo huomata että 880 tapausta tarkoittaa enemmän kuin yhtä säännöstelyrikosta joka ikinen päivä.
Ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä Ukrainaan Suomen Tullissa tutkittiin vain muutama säännöstelyrikos vuodessa. Vuonna 2023 niitä oli jo yli 500.
Tullin tutkinnassa työskentelee Rakshitin mukaan tällä hetkellä 250-300 henkilöä, joista kymmenen prosenttia työskentelee parhaillaan säännöstelyrikosten esitutkinnassa lähes päätoimisesti. Tästä voi peruskoulun matematiikalla tehdä laskutoimituksen: säännöstelyrikosten parissa työskentelevän tullilaisen pöydällä on vuonna 2023 ollut 17-20 säännöstelyrikosta.
– Työmalli rakennettiin aika tyhjästä, mutta nyt saamme kokemuksen kautta onnistumisia. Henkilöstöä tuntuu motivoivan, että työ on merkityksellistä Ukrainan hyväksi, sanoo Sami Rakshit.
Suomi on EU:n reunavaltio, jolla on pitkä pätkä Venäjä-vastaista rajaa. Siinä mielessä meillä on paljon yhteistä Baltian maiden ja Puolan kanssa. Rakshit on havainnut, että mitä enemmän EU:ssa mennään länteen ja etelään, sitä vähemmän Venäjään ja Ukrainaan liittyvät teemat kiinnostavat.
– Siellä murehditaan omaa vientiä ja kilpailukykyä, vaikka lähetetyn tavaran pakotevalvonnan pitäisi olla lähettäjän ja lähtövaltion vastuulla, ja siten tällaisessa sotatilanteessa korkealle priorisoitua toimintaa.
Käytännössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken pakotteiden toteutumisen valvonta kasaantuu ainakin tavaraliikenteen suhteen EU:n reunavaltioille. Rakshit kertoo, että Suomi allekirjoitti Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa toukokuun alussa sopimuksen, jonka tarkoituksena on suitsia pakotteiden kiertämistä edellyttämällä epäilyttäviltä kuljetukselta lisäselvityksiä, joilla varmistetaan, ettei Venäjän kautta muualle kulkeva tavara jäisi Venäjälle.
– Pakotteiden kiertäminen on omanlaisensa rikoslaji. Se ei ole perinteistä rikollisuutta, vaan laillisen yritystoiminnan muodossa tapahtuvaa liiketoimintaa, jossa tutkijoidemme on selvitettävä, mitä yritys tietää ja mitä kuljettaja tietää. Kansainvälinen yhteistyö on jatkuvaa vähän väkisinkin, kun tavaraa tulee pääasiassa muualta kuin Suomesta, Rakshit kuvaa.
– Alkuvaiheessa pakotteiden kiertäminen oli siis laillisten yritysten toimintaa. Nykyään se on yhä enemmän rikollisten toimintaa. Kun kysyntää on ja tuotto ylittää riskit, se katsotaan kannattavaksi.
Ovatko pakotteet ja niiden kiertäminen synnyttäneet järjestäytyneen rikollisuuden toiminnalle markkinat?
– En tee yleisiä johtopäätöksiä mistään trendistä, mutta on olemassa lailliselta yritykseltä näyttäviä yrityksiä, joita käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Ja rikolliset toimet ovat näiden yritysten pääasiallinen tulonlähde.
Olisi helppo ajatella, että runsaat puoli vuotta kestänyt itärajan henkilöliikenteen sulku olisi lievittänyt Tullin kiireitä. Ei, sanoo Rakshit. Itärajan hiljaisuus on murheellinen tilanne lähiseuduille, ja alueellinen rakennemuutos koskee myös sitä osaa Tullin henkilöstöä, joka asuu ja työskentelee itärajan tuntumassa. Talvella väläyteltiin irtisanomisiakin.
Itärajan sulun johdosta Tullin toiminta on painottunut enemmän satamiin ja lentokentille. Tullin väkeä on ollut myös tukemassa Rajavartiolaitosta, Rakshit sanoo. Hän ei halua spekuloida itärajan avaamisella. Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä suuria muutoksia on tuskin odotettavissa ainakaan tavaraliikenteessä.
– Maineriski Venäjällä toimimisessa on yrityksille edelleen yhtä kova. Mutta henkilöliikenteen suhteen jokin purskahdus voi tapahtua, jos ja kun raja aiotaan avata. Sen verran monilla on sukulaisia toisella puolen rajaa. Toisaalta: kyllä vierailut onnistuvat nytkin, vaikkakin Viron kautta, Rakshit pohtii.
Tullille myönnettiin vuonna 2022 toisessa lisätalousarviossa 1,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta pakotteiden valvontaan ja kiertämisen torjuntaan vuoden 2023 loppuun saakka. Vuodelle 2024 myönnettiin vielä miljoona ”pakotevalvonnan pakollisiin tehtäviin”.
Näitä rahoja on käytetty määräaikaisten rikostutkijoiden ja analyytikkojen palkkaamiseen sekä tehokkaampien kansainvälisten tietokantojen ja työkalujen hankkimiseen. Sami Rakshit kertoo, että vuodelle 2025 on esitetty 1,9 miljoonan euron määrärahaa.
– Jos sitä ei saada, Suomen pakotevalvonnan taso laskee hyvin merkittävästi. Tähän asti olemme voineet mainostaa maailmalla kattavaa ja tiukkaan pakotevalvontaamme. Mutta jatkossa meidän olisi valvottava vähemmän.
Hän vaikuttaa olevan huolissaan analyytikoiden työsuhteista. Tulli tarvitsee vahvaa analyysikykyä ja -osaamista, jotta tunnistetaan poikkeamat liikennevirroissa ja siten tiedetään, mitä otetaan tarkastukseen. Mutta voiko kaikkea ja kaikkia kuitenkaan saada kiinni?
– Kyllä voisi. Mutta sitten yhteiskunnan muut toiminnot kärsisivät ja hidastuisivat ulkomaankaupan sakatessa. Banaanit loppuisivat kaupoista.