Suomen ja Venäjän raja on Naton ja EU:n itäraja. Rajalle pysähtyy käteistä rahaa euroina ja kruunuina auton niskatuissa, rintaliiveissä ja sukissa, Chanelin laukkuja ja Hermesin kenkiä, kaikuluotaimia ja paikantimia sekä Applen puhelimia.
Verkkouutiset tutki Suomessa pakotteiden kiertämisestä vuodesta 2022 talveen 2024 annetut rikosasioiden ratkaisut. Yhteensä tapauksia oli 32.
17 tapauksessa tuomittiin päiväsakkoja, kymmenessä tapauksessa ehdollinen vankeusrangaistus. Yhteensä käteisen rahan kuljettaminen sisältyi kymmeneen tuomioon. Yhtä monessa oli kyse ylellisyystuotteista, kuten laukuista, älypuhelimista ja urheilutarvikkeita. Dronet sisältyivät viiteen tapaukseen ja sotilas- ja kaksikäyttötuotteet neljään.
Viinasta ja tupakasta sekä lääkkeistä annetut kolme tuomiota liittyivät jokainen tuontiin Venäjältä. Lääkkeissä yhdessä tapauksessa oli kyse kilpirauhaslääkkeestä, joita Venäjällä myydään reseptivapaasti mutta Suomessa ei, ja toisessa tapauksessa pienestä määrästä unilääkkeitä.
Viina ja tupakka olivat rajarikkeitä arkisimmasta päästä – niitä yksinkertaisesti yritettiin tuoda liikaa. Yhdessä tapauksessa kaikkiaan neljästä tuomittu tuoja oli syntyperäinen suomalainen, eräs eteläsavolainen paikallispoliitikko.
Käteistä rahaa
Käteinen raha ja sen vientirajoitusten rikkominen vaikuttaa aineiston perusteella olevan yleisin. Osassa tapauksista syytteitä myös hylättiin. Näin oli esimerkiksi tapauksessa, jossa Suomessa asuva lähihoitaja matkasi Venäjälle mukanaan 9700 euroa.
Hän kertoi ottaneensa Venäjältä pankkilainaa siskonsa hautajaiskustannuksia varten ja oli palaamassa maksamaan lainaa takaisin. Toisessa tapauksessa Ruotsista ja Suomen kautta kotiin Venäjälle kesällä 2023 matkanneella merikapteenilla oli mukanaan 36450 euroa.
Hän oli ilmoittanut käteiset asianmukaisesti Ruotsin tullille ja luullut, ettei niitä tarvitsisi enää ilmoittaa Suomessa. Hän esitti työsopimuksensa palkkatietoineen ja sekä muita vakuuttavia asiakirjoja. Käräjäoikeus piti uskottavana, että kapteeni erehtyi, ja hylkäsi syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta.
Ylipäätään käteisen rahan kuljettamiseen liittyvät summat ja tilanteet vaihtelivat runsaasti. Useimmiten syytetyt selittivät, etteivät tienneet rajoituksista, mutta läheskään kaikki selitykset eivät olleet uskottavia. Eräällä esimerkiksi oli 38 800 Ruotsin kruunua piilotettuna sukkaan.
Aina kaikki varat eivät olleet näkyvillä tai kulkeneet mukana. Esimerkiksi kesä-heinäkuussa 2022 venäläinen mies jäi rajalla kiinni. Tästä seurasi esitutkinta, jossa miehen selvitettiin tehneen Suomessa omalla ja poikansa pankkikortilla yhteensä 77 000 euron käteisnostot. Hänen selvitettiin vieneen seitsemällä eri matkalla Venäjälle noin 27 000 euroa käteistä.
Tarkastettaessa heinäkuussa Nuijamaalla hänellä oli mukanaan älykello, kaksi golfmailaa ja 800 euroa käteistä. Tutkinnassa selvisi, että hän oli aiemmin kesällä ostanut Motonetista neljä Lowrance Elite FS 9 -kaikuluotainta, joita väitti vieneensä ystävilleen. Tuomion mukaan hän oli ostanut Suomesta myös ampumatarvikkeita ja väitti, että hänen kuukausitulonsa ovat noin 300 euroa. Mies oli tapauksen vuoksi myös vangittuna, ja tuomittiin lopulta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Melko poikkeuksellinen käteisen rahan kuljettamiseen liittynyt tuomio törkeästä säännöstelyrikoksesta annettiin Pietarissa asuvalle pariskunnalle, jotka ovat Moldovan, Bulgarian ja Venäjän kolmoiskansalaisia.
He liikennöivät autolla toukokuun ja syyskuun 2022 välillä ja heidän arvioitiin vieneen Venäjälle yhteensä yli 286 000 euroa. He jäivät kiinni mukanaan 24 600 euroa, joista 10 000 löytyi piilotettuna auton niskatukeen ja 14 600 euroa rouvan vaatteista, esimerkiksi rintaliiveistä.
Nainen selitti, että rahat piti viedä hänen äidilleen Moldovaan. Mies väitti, ettei tiennyt kaikista rahoista ja selitti, että muut rahat liittyivät autojen ostamiseen. Autoja oli hankittukin, mutta ei tekojen aikaan. Pariskunnalta takavarikoitiin rahojen lisäksi 11 pankkikorttia ja molemmat tuomittiin 5 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Silmät taivaalla
Verkkouutisten tutkima aineisto ei sisällä maaliskuussa 2024 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsiteltyä Ranskan kansalaisen Gabriel Teminin tapausta. Sisältäisi, mutta Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei toimittanut pyydettyä tuomiota edes kolmessa viikossa.
Mikäli olisi toimittanut, dronet olisivat huomattavasti kattavammin edustettuna siinä, mitä Suomesta on syytetty Venäjälle viedyn. Yrittäjä Temin nimittäin tilasi esimerkiksi turkulaisesta Jimm’s PC Storesta yhteensä noin 3500 dronea, jotka lähetettiin Venäjälle. Oikeuden mukaan ei pystytty osoittamaan, että Venäjä ei olisi ollut kauttakulkuvaltio kopterien määränpääksi väitetylle Kazakstanille. Sinne kun lennokkejakin saa viedä. Niinpä Temin tuomittiin muista asioista. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Dronejen vienti Venäjälle on kielletty. Niitä ei saa viedä edes omaan käyttöön. Ainakin neljä yksityishenkilöä on tätä yrittänyt – heistä kaksi on ollut matkalla asuinmaistaan Italiasta ja Sveitsistä Venäjälle Suomen kautta kulkien. Dronet ovat olleet arvoltaan 600–900 euroa, ja vastaajat ovat sanoneet niiden olevan heidän omassa käytössään. Useimmiten selitykseksi on tarjottu, ettei vientikiellosta ole tiedetty.
Eräs kertoi, että lennokkia oli tarkoitus käyttää Lapin luonnon kuvaamiseen kohti Sveitsiä Suomen kautta Venäjältä palatessa. Toinen selitti, että Venäjällä odotti moottorikelkkasafari. Vientikielto ei kuitenkaan riipu käyttötarkoituksesta. Dronejen viejät menettivät poikkeuksetta laitteensa, ja tuomittiin päiväsakkoihin.
Kerran droneen liittyvästä säännöstelyrikoksesta tuomittiin myös ihminen, joka ei yrittänyt viedä dronea muualle kuin taivaalle. Kainuussa asuva venäläismies tuomittiin 60 päiväsakkoon hänen lennätettyään Suomessa talvella 2023 dronea, jota ei ollut rekisteröity ja jonka lennättämiseen pätevöittävää koetta hän ei ollut suorittanut.
Venäläisen henkilön hallussa tai määräysvallassa oleva ilma-alus ei saa nousta, laskeutua tai lentää EU:n alueella – ja drone on ilma-alus.
Meikit, ketjut ja vyöt
Ylellisyystuotteeksi lasketaan tavara, jonka arvo ylittää 300 euroa. Suosittuja ovat olleet kannettavat tietokoneet ja iPhonet, mutta myös urheiluvälineiden ja merkkivaatteiden viennistä on annettu tuomioita.
Elokuussa 2023 eräs mies pyrki viemään Vaalimaan kautta Ruotsissa asuvien ystäviensä omaisuutta: 3 Ducatin takkia, yhden Fuel-merkkisen takin, yhdet Chanelin ja kahdet Hermesin kengät, yhdet Loro Pianan kengät, yhdet Balenciagan kengät, Pradan aurinkolasit ja Amina Muaddin, Guessin ja YSL:n käsilaukut. Toinen toi Venäjältä Suomeen äitinsä pyynnöstä äidin omistamat neljä Chanelin käsilaukkua – arvo jopa 8 800 euroa. Molemmat tuomittiin.
Eräällä miehellä oli mukanaan kolme iPhone 13 -puhelinta ja 3900 euroa käteistä. Hän selitti tuoneensa puhelimet Lappeenrantaan huolettavaksi, koska takuuhuollot eivät toimineet enää Venäjällä. Käteisillä oli kuulemma tarkoitus ostaa urheiluvälineitä, mutta kaupat olivat jo ehtineet mennä kiinni ja urheiluvälineet jääneet hankkimatta. Käräjäoikeus ei vakuuttunut, ja tuomitsi miehen 70 päiväsakkoon.
Näiden lisäksi oikeus pääsi tutustumaan tapauksiin, joissa matkaajilla oli kyydissään niin älykello, golf-mailoja, laskettelusuksia ja niiden siteitä sekä hurjimmillaan jopa seitsemän kannettavaa tietokonetta.
28 paikanninta
Vaikka tarvike ei varsinainen sotilaallinen kaksikäyttötuote, se voi silti olla vientikiellossa sotaan liittyvien pakotteiden vuoksi. Näin on esimerkiksi GPS-paikantimien ja kaikuluotainten tapauksessa. Todennäköisesti tämän tiesi myös Nuijamaalla syksyllä 2022 kuusikymppinen mies, joka piilotti autonsa rakenteisiin yksitoista Garminin paikanninta, 27 paikanninten VHF-jatkoantennia sekä kuusi kaikuluotainta.
Hän tarjosi selitykseksi Venäjän tullimaksujen välttelyn ja metsästystä ja kalastusta harrastavan ystävän. Miehelle tehtiin kotietsintä, jossa ilmeni, että tämä oli tilannut yhteensä 28 kappaletta Garminin Alpha 50 -paikantimia oman poikansa nimissä. Oikeus päätteli, että osa tilatuista paikantimista oli jo ehtinyt Venäjälle.
Tuomion mukaan ei ollut uskottavaa, että miehen tuttava olisi tarvinnut sellaista määrää paikantimia metsästykseen ja huomautti, että niitä voidaan käyttää esimerkiksi sotilasosastojen tai aseiden paikan määrittämiseen. Kaikuluotaimia puolestaan voidaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan käyttää esimerkiksi sukeltajien ja vedenalaisten droonien paikantamiseen ja määräsi 40 päivää ehdollista vankeutta.
Motonetista ostettuja kaikuluotaimia oli vienyt myös aiemmin mainittu mies, jonka todettiin nostaneen yhteensä 77 000 euroa pankkiautomaateista ja jonka golf-mailat takavarikoitiin.
Varsinaiseen puolustustarvikkeiden maastavientirikokseen syyllistyi eräs nelikymppinen kaksoiskansalainen, joka vei Venäjälle huhtikuun ja elokuun 2022 välillä paitsi kiikaritähtäimiä, myös luoteja, hylsyjä ja muita ampumatarvikkeita yhteensä yli 54 000 euron arvosta.
Hän selitti auttavansa ampumaurheilua harrastavia kavereitaan ja väitti kuulleensa, että hänen vietyään tarvikkeet ensin Pietariin ne matkaisivat siitä Georgiaan. Mies myönsi saaneensa tarviketoimituksista palkkion, noin 10 000 euroa. Mies on kuitenkin tuomittu Suomessa aiemmin yli kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä veropetoksesta.
Hänet tuomittiin säännöstelyrikoksesta, törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Vaan eivät kaikki
Tulli kertoi helmikuussa vuosijulkaisussaan, että se oli kirjannut vuosina 2022–2023 yhteensä lähes 800 säännöstelyrikosta, joista noin sata oli tekomuodoltaan törkeitä. Ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Tullissa tutkittiin vuodessa vain muutama säännöstelyrikos.
Lähes 500 näistä kaikista säännöstelyrikoksista kirjattiin vuonna 2023, ja törkeitäkin 58. Se on enemmän kuin yksi epäily päivässä, ja lähes viisi törkeän säännöstelyrikoksen epäilyä kuukaudessa – noin yksi joka viikko.
Useiden tapausten käsittely on vielä kesken, ja uusia tulee. Hyökkääjävaltion eristäminen vaatii valtavasti työtä. Kaikkia ei taatusti saada kiinni tai tuomiolle. Mutta kaikkia ei ole katsottu aiheelliseksikaan tuomiota.
Esimerkkinä käyköön syyskuussa 2022 Vaalimaalla tavatut Saksan kansalaiset. Toinen ajoi Venäjälle 88 000 euroa arvoista BMW:n X7-mallin autoa, toinen 94 000 euron arvoista BMW GX7:aa. Molemmat olivat etnisiä kazakstanilaisia, jotka ovat syntyneet Kazakstanissa ja muuttaneet lapsina tai nuorina vanhempiensa kanssa Saksaan. He kertoivat olevansa matkalla Kazakstaniin.
Toinen oli ammatiltaan rekkakuski, toinen rakennusalan yrittäjä, jonka liiketoimet olivat viime aikoina sujuneet huonosti. Rekkakuski oli saanut autoon rahaa vanhemmiltaan, yrittäjä asuntokaupasta. Miehet aikoivat ajaa Kazakstaniin ja viipyä Venäjällä ehkä yhden yön verran. Suomi oli valittu reitiksi, koska Valko-Venäjä olisi edellyttänyt viisumia ja Baltian maissa oli silloin rajaruuhkaa.
Kazakstanissa bemarit oli tarkoitus myydä tai vaihtaa maatalouskoneisiin ja asuntoon, sillä mielessä kangasteli paluu isien maille. Kymenlaakson käräjäoikeus hylkäsi syytteet, palautti bemarit ja päästi miehet matkaan.
Näin selvitys tehtiin: Verkkouutiset tilasi ja kävi läpi yhteensä 32 Suomen oikeusasteissa käsiteltyä pakotteiden valvontaan liittyvää oikeustapausta helmikuun 2022 ja talven 2024 väliltä. Aineisto saatiin tilaamalla Oikeusrekisterikeskuksesta tiedot Suomessa kyseisellä ajanjaksolla käsitellyistä säännöstelyrikoksista ja törkeistä säännöstelyrikoksista sekä pyytämällä niiden ratkaisut tapaukset käsitelleistä käräjä- ja hovioikeuksista.
Aineistosta jäi puuttumaan julkisuudessa jo laajasti käsitelty Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden maaliskuussa Ranskan kansalaiselle langettama yhdeksän kuukauden ehdollinen vankeustuomio, joka ei ole lainvoimainen. Yhdessä tapauksessa käräjäoikeus toimitti takavarikkoa käsitelleen tuomioasiakirjan, josta ilmeni, että vastaaja oli tuomittu, mutta ei tarkkoja tietoja tuomiosta.
Lue myös: Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle
