Maatalous arkistot

Suomalainen ruoantuotanto taistelee työntekijöiden huomiosta

Leo Kirjonen 12.04.2023 | 20:00

Suomalainen maatalous ja ruoantuotanto on monelta osin hyvällä tolalla. Elintarvikeomavaraisuuden ja kotimaisen ruoantuotannon merkitys on korostunut koronapandemian ja Ukrainan sodan takia entistä enemmän. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa tuotetun ruoan omavaraisuusaste on noin 80 prosentin luokkaa. Esimerkiksi kotimaisen kasvihuonekurkun omavaraisuusaste on tätäkin korkeampi ja peruna on tuotannon ja kulutuksen osalta tasapainossa. Kotimaisen marjan saatavuutta on onnistuttu parantamaan esimerkiksi tunnelituotannon vahvistamisen jälkeen. Maaseudun kasvua ja tuottavuuden parantamista hidastaa kuitenkin osaaja- ja työntekijäpula.

Työ- ja elinkeinoministeriössä puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät löydä toisiaan tarkoituksenmukaisesti. Toisin sanoen avoin työpaikka ja työtä etsivä osaaja eivät löydä toisiaan. TEM:n viime vuoden lopulla teettämän selvityksen mukaan työvoimapulaan pyritään vastaamaan kotimaassa sekä ulkomailla. Ongelmakohdiksi määritellään myös työn houkuttavuus sekä sen löytämisen haasteet. Työpoliittisesssa aikakauskirjassa selvitetään, että työn etsiminen ei aina kiinnosta, jos työn vastaanottaminen ei kasvata tarpeeksi lompakkoa. Sama ilmiö pätee myös muihin kohtaannon ongelman syihin. Jos nettoansio ei nouse, voi kysyä moniko muuttaa työn perässä tai hakeutuu opiskelemaan uutta alaa?

Töitä Suomesta on henkilöstöpalvelualanyritys, joka keskittyy valtakunnallisesti maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseen työllistämisen kautta. Palvelupäällikkö Hennamari Toiviaisen mukaan puhutaan työvoimapulasta tai osaavan työvoiman pulasta.

– Meidän näkökulmasta hakijoita työpaikkoihin kyllä on. Suomi on houkutteleva kohde kansainvälisille työvoimamarkkinoille, Toiviainen kertoo.

Palvelupäällikön näkemyksen mukaan osa viljelijöistä on jättänyt pellot tyhjiksi, sillä työntekijöistä ei ole takeita. Ulkopoliittisen tilanteen ollessa vähintäänkin haastava, ei osaavaa ja osin myös tuttua työvoimaa myöskään ulkomailta ole totuttuun tapaan luvassa. Kausityöntekijöiden osalta moni ruoantuottaja on jo vuosia tukeutunut ulkomaiseen kausityövoimaan ja Ukraina on ollut yksi edustetuimmista maista.

– Meillä on kausityöntekijäkampanja käynnissä ja etsimme edelleen asiakkaille kansainvälisiä työntekijöitä kausitöihin, Toiviainen kertoo.

Toiviainen kannustaa työnantajia kokeilemaan työntekijöiden rekrytointia ja palkkaamista myös tuntemattomammista maista.

– Myös ukrainalaisia työntekijöitä on tavoitettu esimerkiksi erilaisilla messuilla, mutta ongelmaksi on muodostunut myöhemmin työntekijän ja -antajan välinen yhteys ja sen epävarmuus, Toiviainen kertoo.

Suomalainen peruna on tuotannon ja kulutuksen osalta tasapainossa
LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Työehdoilla kilpailu

Työntekijöillä on nyt vaihtoehtoja, joista voivat valita sen soveltuvimman. Työnantajat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa työsuhde-etujen sekä muiden kannustimien merkitys on entistä korkeammassa asemassa. Palkka ei yksistään riitä enää työntekijän houkutteluun ja yhä useammalla työtä hakevalla kokonaisuus ratkaisee. Toiviainen nostaa esille, että työtehtäviä julkaistaessa tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota markkinointiin ja viestintään. Haettavan paikan kuvailu sekä työyhteisön ja -paikan tarkempi selvitys on tärkeää.

– Nähtävissä on yleisempi trendi, jossa työnhakijat valitsevat ja aiheuttavat kilpailua työnantajien välillä ja työntekijä voi valita itselleen parhaan paikan, Toiviainen kertoo.

Osaajapulan merkitys on pitkälti alakohtainen. Usea työpaikka kouluttaa ja perehdyttää etenkin kausiluonteisiin työtehtäviin monipuolisesti. Yleiseen hakuun ilmoitettu työpaikka myös houkuttaa paljon hakijoita niin koti- kuin ulkomailta, mutta haasteeksi nousee etenkin suuresta hakijamäärästä sen oikean tekijän löytäminen. Marokko ja Nepal ovat verrattain tuoreita maita, joista tavoitellaan työpaikkoja rajojen ulkopuolelta. Euroopan ulkopuolelta tulevat hakemukset ovat hieman haastavampia myös työnantajan näkökulmasta verrattuna eurooppalaiseen työvoimaan.

Haasteita byrokratiassa

Jyväskylän Korpilahdella toimiva Järki Särki Oy:n kalasäilyke palkittiin vuoden 2022 vastuullisin tuote -kilpailun voittajaksi. Yrittäjä Ari Seppälä kertoo, että ruoantuottajille asetetaan verrattain paljon byrokraattisia haasteita työntekijöiden osalta. Seppälä tuottaa myös Mielihyvin-hunajaa.

– Meillä on töissä ukrainalainen, jolle haluamme tarjota pysyvämmän työsopimuksen. Ongelmaksi muodostuu se, että mikäli hänet saadaan elintarviketyöntekijäksi, tulisi paikka avata koko EU-alueelle ja sen jälkeen pystyä perustelemaan, miksi juuri hän on tehtävään paras henkilö, Seppälä kertoo.

Tilanne aiheuttaa turhaa työtä niin työnhakijoille kuin työnantajille. Paikan avaaminen julkiseen hakuun saa aikaan myös kansainvälisten työnhakijoiden suman ja niiden perkaaminen vie aikaa muulta työltä. Kaikki ylimääräinen työ on pois tuottavuudesta ja tehokkuudesta.

Seppälän mukaan heidän tilanteensa on vielä työntekijöiden suhteen kaikesta huolimatta hyvä, mutta riskikartalla työntekijäpula on jo huomioitu. Alueellisesti on eroja on nähtävissä ja etenkin kasvukeskittymien ulkopuolella osaavien tekijöiden houkutteleminen on vaikeaa.

– Toimimme Jyväskylän talousalueella, ja meille työntekijöitä vielä on riittänyt. Sivummalla toimivien tuottajien kanssa tilanne on toinen ja kyllähän se jo viime vuonna nähtiin, että marjat jäivät monella paikkaa peltoon, kun poimijoita ei ollut riittävästi, Seppälä kertoo.

Suomalaisen ruoantuotannon kasvuun ja tuottavuuteen vaikuttaa moni Suomen ulkopuolinen tekijä ja yritysten on panostettava työntekijöiden houkutteluun ja työolojen parantamiseen, jotta työpaikoista saadaan riittävän houkuttelevia.

Heikki Autto: Sanna Marinin hallitus epäonnistunut EU-edunvalvonnassa

Sonja Tamminen 25.03.2023 | 09:24

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autton mukaan suomalaisen maatalouden tuottavuus on nykyhallituksen jäljiltä “ennätysheikkoa”. Lisäksi suomalaisia metsänomistajia uhkaavat Euroopan säädösehdotukset, edustaja kirjoittaa blogissaan.

Autton mukaan Marinin keskustavasemmistolainen hallitus on epäonnistunut EU-edunvalvonnassa, joita on heikentänyt hallituksen sisäiset erimielisyydet.

– Jos Suomi ei itse jo ennakolta huolehdi maamme erityispiirteiden tuomisesta EU-komission tietoon, ei siitä huolehdi kukaan muukaan. Nyt Suomen kannat ovat olleet sekä auttamatta myöhässä että epäselviä ja ristiriitaisia. Suomen viestin tulee aina olla yhtenäinen sekä vahvasti ja yksiselitteisesti ilmaistu.

Autto peräänkuuluttaa työrauhaa suomalaisille metsänomistajille.

– Viestimme on selvä: hoitakaa ja vaalikaa metsäomaisuuttanne. Metsänomistaja on paljon vartijana, jotta suomalainen kestävään luonnonvarojen käyttöön perustuva hyvinvointi on mahdollista jatkossakin. Kokoomus lupaa puolustaa kaikissa yhteyksissä omaisuudensuojaa, kannustavaa verotusta sekä metsien kasvun edellytyksiä.

Edustajan mukaan suomalaiset luonnonvarat sekä maatalous ovat arvokkaita myös Euroopalle sen strategisen autonomian tavoittelussa.

– Strategisen autonomian ytimessä on lisäksi vahva ja elinvoimainen elintarviketuotanto. Siksi tilanne täytyy kääntää vakavasta huoltovarmuuttamme uhkaavasta kriisiytymisestä toiveikkaisiin tulevaisuuden näkymiin.

Edustaja näkee, että elintarvikemarkkinalakiin tulisi tehdä muutoksia, jotta maatalousyrittäjyys säilyy kannattavana ja kilpailukykyisenä.

– Tilojen lopettamistunnelmista pitää siirtyä sujuviin tilusjärjestelyihin ja toiveikkaisiin omistajanvaihdoksiin, jotta tärkein asia eli puhtaan kotimaisen ruoan tuottaminen tulee turvatuksi. Se on oikein paitsi huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kansantalouden kannalta, myös ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Maitotilojen tulevaisuus halutaan turvata

Ville Mäkilä 16.03.2023 | 08:57

Suomessa on yhteensä yli 4 500 maitotilaa. Maidontuotannon myyntitulot ovat yli 915 miljoonaa euroa vuodessa eli lähes 40 prosenttia maatalouden yhteenlasketuista myyntituloista.

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsoo, että maitotilat ovat merkittävä osa syrjäisen maaseudun yrityksistä, sillä ne työllistävät ja pitävät maaseudun asuttuna.

– Maitotilat pitävät maaseudun elinvoimaisena, josta on tärkeää huolehtia myös turvallisuuden näkökulmasta, painottaa joensuulainen maidontuottaja, MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Asko Miettinen.

MTK huomauttaa, että yksi maitotila työllistää tilan oman väen lisäksi muun muassa maatalouskone- ja tarvikemyyjiä, lomittajia, neuvojia, eläinlääkäreitä, urakoitsijoita sekä runsaasti väkeä koko elintarvikeketjussa aina kauppaan asti.

Suomessa maitotiloja on maan eteläosista pohjoiseen. Maidontuotannon kustannukset ovat kuitenkin nousseet jyrkästi viimeisen kahden vuoden aikana ja ovat MTK:n mukaan edelleen varsin korkealla tasolla. Tästä johtuen maitotilojen yrittäjätulo on romahtanut.

Maidontuotannon kannattavuuden heikennyttyä maatalouden tuista ei ole MTK:n mielestä enää varaa tinkiä.

– Seuraavalla hallituskaudella tulee huolehtia siitä, että maidontuotantoa pystytään harjoittamaan ja tukemaan tasapainoisesti koko maassa, korostaa maidontuottaja, Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä.

– Tarvitaan vahva maatalousbudjetti ja vahvaa kahden pilarin yhteistä maatalouspolitiikkaa ruokaturvasta ja tuotannon kestävyydestä huolehtimiseksi sekä edistämiseksi. Kestävyyden kaikki osa-alueet: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys on huomioitava, Linnainmaa jatkaa.

Monelle maaseutuyrityksille tästä vuodesta uhkaa tulla lohduton

Ilkka Ahtokivi 02.01.2023 | 08:41

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Maaseutupulssi-yrityskyselystä ilmenee, että vuosi 2022 oli maaseudun työnantajayrityksille kaksijakoinen; työllisyys kehittyi myönteisesti, mutta samalla investoinnit supistuivat.

Tästä vuodesta povataan hyvin vaikeaa ja useimmat yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa kohonneiden raaka-aine- ja energiahintojen takia.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen on huolissaan yrittäjien jaksamisesta.

– Peräkkäiset kriisit ovat koetelleet maaseudun yrityksiä ja heikentäneet niiden jatkuvuusnäkymiä. Tähän saakka on sinnitelty yrittäjien sitkeydellä ja viimeisiä taloudellisia puskureita hyödyntäen. Nyt monella on kuitenkin kaikki keinot käytetty ja ensi vuodesta uhkaa tulla lohduton.

EK:n mukaan kysynnän lisääntymiseen tänä vuonna uskoi 24 prosenttia ja sen vähentymiseen 28 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (36 ja 13 prosenttia vuonna 2021).

Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 22 ja 40 prosenttia (33 ja 7 prosenttia vuosi sitten).

Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla 18 prosenttia ja sen supistumista 22 prosenttia yrityksistä (25 ja 12 prosenttia vuonna 2021).

Kaupunkien läheisellä maaseudulla 18 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 16 prosenttia sen vähentyvän tänä vuonna (29 ja 4 prosenttia vuosi sitten).

Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 16 prosenttia ja vähentymiseen 36 prosenttia yrityksistä (26 ja 20 prosenttia vuonna 2021).

Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 18 prosenttia yrityksistä, kun taas 34 prosenttia arvioi niiden vähentyvän tänä vuonna (22 ja 25 prosenttia vuosi sitten).

Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 16 prosenttia ja vähentymistä 25 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (47 ja 18 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 35 ja 22 prosenttia (21 ja 15 prosenttia vuosi sitten).

Maaseudun yrityksistä 95 prosenttia aikoo toteuttaa kustannussäästöjä. Näistä 61 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella, kun taas 34 prosenttia pitää kustannussäästäjä mahdollisina. Keskeisimmiksi haasteiksi maaseudun yritykset tunnistivat kohonneet raaka-ainehinnat (66 %) ja energianhintojen nousun (61 %).

Maaseudun työnantajista 17 prosenttia varautuu seuraavan 12 kuukauden aikana siihenkin vaihtoehtoon, että yrityksen toiminta voi pahimmassa tapauksessa päättyä. Nämä vastaajat eivät kuitenkaan vielä pidä lopettamispäätöstä varmana.

Maaseutupulssin aineisto kerättiin marraskuussa 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 055 työnantajayritystä, joista 778 toimii kaupungeissa ja 278 maaseudulla. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: Kinkku on elänyt onnettoman elämän

Ville Mäkilä 22.12.2022 | 12:59

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien lihasikojen oloja. Kysymyksessä Kivelä tiedustelee esimerkiksi, kuinka epäkohdat sikojen oloissa voivat jatkua vuodesta toiseen, ja kuinka sikojen olojen ja hyvinvointikorvausten käytön valvontaa aiotaan parantaa.

– Oikeutta eläimille ry:n sikaloissa kuvaama materiaali kertoo, että lihasikojen elinolosuhteet eivät mahdollista elämisen arvoista elämää. Kuvista myös selviää, että esimerkiksi sikojen vammoja ja sairauksia ei ole hoidettu asianmukaisesti, Kivelä toteaa tiedotteessa.

Ensimmäiset sikaloista salaa kuvatut kuvat levisivät 15 vuotta sitten, jolloin ongelmat myös tulivat laajempaan tietoon. Valtio ohjaa sikatilallisia huolehtimaan eläinten paremmasta hyvinvoinnista esimerkiksi maataloustuilla.

– Tänäkin vuonna eläinten hyvinvointikorvauksia on sikojen olojen parantamiseksi maksettu satojatuhansia euroja, mutta jälleen nämä kuvat kertovat, että edes nykyisen eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia hyvästä hoidosta ja kohtelusta ei noudateta. Vähimmäisvaatimuksen tulisi olla, että veronmaksajien rahojen käyttö aidosti parantaa sikojen hyvinvointia, Kivelä sanoo.

– Sikaloiden olosuhteet ovat kammottavat, ja silti monen suomalaisen joulupöydän “kruunu” on yhä edelleen kinkku. On hyvin todennäköistä, että juhlapöydästä löytyvä kinkku on sikana elänyt hyvin onnettoman elämän. Onneksi vaihtoehtona on viettää eläinystävällistä joulua ja valita joulupöytään kasvipohjaisia juhlaruokia, hän jatkaa.

Antti Kurvisen mukaan hallitus on tehnyt nopeita päätöksiä tukitoimista

Antti Kirkkala 07.12.2022 | 15:48

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vakuuttaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen olevan sitoutunut ruokaturvan säilymisen kaikissa olosuhteissa.

Hänen mukaansa koronapandemia ja Ukrainan sota ovat entisestään korostaneet omavaraisuuden ja varautumisen merkitystä.

– Maatalouden tilanne on haastava. Taustalla ovat maataloustuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuus, vuoden 2021 kasvukauden heikko sato sekä globaalien ruoka- ja panosmarkkinoiden lisääntynyt epävakaus, joka ilmenee suurina hintamuutoksina ja saatavuusongelmina. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuus on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet voimakkaasti vuoden 2021 syksystä lähtien, Antti Kurvinen sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

Ministerin mukaan hallitus seuraa maatalouden tilannetta jatkuvasti ja on valmis reagoimaan sen varmistamiseksi, ettei ruokaturva Suomessa missään tilanteessa vaarannu.

– Hallitus on tehnyt nopeita ratkaisuja vaadittavista tukitoimista sekä koronakriisissä että energiakriisissä. Hallitus tunnisti maatalouden akuutin tilanteen jo varhaisessa vaiheessa viime keväänä ja oli ensimmäisiä EU-maita, joka suuntasi mittavan tuen monella eri välineellä maataloudelle ruokaturvan ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Syksyn budjettiriihessä hallitus saattoi siten keskittyä päätöksiin, joilla energiakriisin seurauksia kompensoidaan kotitalouksille, Antti Kurvinen totesi.

Kurvisen mukaan hallitus onnistui aiemmin käydyissä maatalouden EU-rahoitusneuvotteluissa. Rahoitusta nostettiin edelliseen kauteen verrattuna yli 360 miljoonalla eurolla.

– Kansallinen talousarviorahoitus pidetään hallituksen linjausten mukaan samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU- ja kansallisen rahoituksen yhteismäärä kuluvalla rahoituskaudelle on noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Rahoitusratkaisut turvaavat osaltaan tuotannon jatkamisedellytykset koko maassa, Kurvinen sanoi.

SDP: Kestävä ratkaisu alkutuotannon ahdinkoon löytyy vain markkinoilta

Arno Rydman 07.12.2022 | 15:00

SDP:n kansanedustaja Piritta Rantasen mukaan suomalaisen maatalouden tilannekuva on hyvin heikko.

– Maatalouden yrittäjätulo on laskenut trendinomaisesti koko 2000-luvun ajan. Nykyinen kriisi on suistamassa jo ennestään heikossa tilanteessa olevan alkutuotannon totaaliseen ahdinkoon, Rantanen sanoi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa edsukunnassa.

Eduskunnassa on käsitelty keskiviikkona opposition jättämää välikysymystä maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta.

Rantasen mukaan kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

– Tähän täytyy löytyä sekä tahtoa että resursseja. SDP:n keskeinen näkemys on: aidosti kestävä ratkaisu alkutuotannon ahdinkoon löytyy vain ja ainoastaan markkinoilta, ei tukipolitiikasta.

SDP katsoo, että maataloustukien tulee tukea aktiivituotantoa koko maassa ja suomalainen perhetiloihin pohjautuva malli on arvokas.

– Elintarvikeviennillä on tärkeä merkitys, jotta saamme pidettyä tarpeeksi suurta tuotantokapasiteettiä yllä. Sen merkitys tarjontaketjujen ja varastojen hallinnassa on keskeinen, Rantanen totesi.

Hänen mielestään vaikea kysymys on, millä korvataan vienti Venäjälle.

– Ala tarvitsee kuluttajamyynnin lisäksi vahvaa yritysten välistä kauppaa. Suomalainen ruokavienti ansaitsisi oman kunnianhimoisen strategian.

SDP yhtyy opposition näkemykseen siitä, että kotimainen maatalous on osa ilmasto- ja ympäristökysymysten ratkaisua, ja esimerkiksi hiilensidonnan potentiaali on suuri.

– Vaikka alkutuotannon päätarkoitus on tuottaa ruokaa, monessa kohdassa nämä kaksi tavoitetta voidaan kestävällä tavalla yhdistää. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on suomalaisenkin maatalouden näkökulmasta välttämätöntä, suorastaan elinehto, Rantanen sanoi

Hänen mukaansa huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva ja alkutuottaja jatkuvasti altavastaajana.

– Ruokaketjun käytännöt ovat toimimattomia ja joustamattomia kriisitilanteessa. Nopeasti kohonneet kustannukset eivät välity korkeampina tuottajahintoina alkutuottajalle.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on vedonnut elintarvikeketjun osapuoliin, että ne ryhtyisivät kehittämään alalle kustannusindeksejä, joilla varmistettaisiin tuotantohintojen nopeampi siirtyminen ketjuun.

– On hyvä muistaa, että ala on hyvin erimielinen, miten indeksejä pitäisi käyttää. Mikään indeksi ei korjaa alalla pitkään jatkunutta kannattavuuskriisiä, Rantanen totesi.

Hänen mielestään elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia vahvistetaan juuri annetulla hallituksen esityksellä.

– Työtä jää vielä tämän uudistuksen jälkeenkin tehtäväksi. Tarvitsemme suomalaista maataloustuotantoa ja kotimaista ruokaa, jota suomalaisilla on varaa myös ostaa. Tällä hetkellä istuu parlamentaarinen työryhmä, joka julkistaa pitkän aikavälin ehdotuksensa ensi keväänä.

”Suomalainen viljelijä ei saa joutua hallituksen riitojen maksumieheksi”

Antti Kirkkala 07.12.2022 | 14:55

Kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) mukaan viljelijöiden maksuvalmius ei missään nimessä kestä maataloustukien maksuaikataulujen myöhästymisiä. Hän vaatii pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta hoitamaan tukien maksun välittömästi kuntoon.

Eduskunnassa on käsitelty keskiviikkona opposition jättämää välikysymystä maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta.

– Etenkin tänä itsenäisyyspäivänä oli monta syytä pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys tarkoittaa epävarmassa maailmassa ja mitä se meiltä nykypäättäjiltä vaatii. Olisi aikamoista itsepetosta, jos emme kykenisi edes Ukrainan sodan aiheuttaman energia- ja ruokakriisin keskellä ymmärtämään oman ruoantuotannon ja maatalouden keskeistä merkitystä, Markku Eestilä totesi kokoomuksen ryhmäpuheessaan.

Kansanedustajan mukaan Suomen maatalouden tilanne on tällä hetkellä hälyttävän huono. Maatalousyrittäjien ahdinko ei johdu pelkästään sodan vuoksi kohenneista lannoitteiden ja energian hinnoista, sillä kannattavuus on heikentynyt trendinomaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Maatilojen tuotantopanosten kallistuminen on ollut tuottajahintojen nousua suurempaa. Tällaista kehityskulkua ei mikään yritys millään toimialalla kestä. Tähän on saatava muutos, sillä muuten maatilojen lopettamistahti vain kiihtyy ja tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeät investoinnit jäävät tekemättä, Markku Eestilä totesi.

Hän huomautti, että vaikeuksissa ovat tällä hetkellä erityisesti ne kotieläintilat, joilla on takanaan isot investoinnit ja iso velkataakka. Tuottajahinnat eivät ole nousseet samaan tahtiin kustannusten kanssa.

Eestilän mukaan kulurakennetta on vaikea laskea aktiivisella maatilalla, sillä ilman riittävää lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei saavuteta kunnon satotasoa. Sähköä ja energiaa kuluu yleensä tietty määrä, koska esimerkiksi ruokinta-automaatit ja robotit tekevät työtään 24 tuntia vuorokaudessa.

– Ja jos maatalous- tai kasvihuoneyrittäjät ovat joutuneet tai joutuvat tämän päälle vielä tekemään uuden sähkösopimuksen järkyttävän kalliilla hinnoilla, niin tilanne ajautuu mahdottomaksi. Saamamme tiedon mukaan yli 60 prosenttia maatiloista joutuu tekemään uuden sähkösopimuksen ensi vuoden loppuun mennessä.

Kohtuuhintaista sähköä kuluttajille

Markku Eestilä totesi kokoomuksen esittäneen omat ratkaisunsa, jotta suomalaisille riittäisi kohtuuhintaista sähköä myös paukkupakkasilla. Esimerkiksi tehotuella voidaan laskea sähkön hintaa ja samalla varmistetaan myös polttoon perustuvien sähkön tuotantomuotojen pysyminen markkinoilla tulevien talvien aikana.

Puolue kannattaa lisäksi energiaveron tuplapalautusten jatkamista ja maatilojen tuotantorakennusten kiinteistöverojen vähintään väliaikaista poistoa.

– Arvoisa hallitus, nyt teiltä vaaditaan tekoja suomalaisen ruoantuotannon pelastamiseksi! Suomalainen viljelijä ei saa joutua teidän sisäisten riitojenne ja kostonkierteen maksumieheksi, Eestilä sanoi.

Kokoomus on toistuvasti vaatinut maataloustukijärjestelmän uudistamista siten, että tuet kohdistuisivat entistä selvemmin tiloille, jotka tuottavat yhteiskunnalle ruokaa tai muita hyödykkeitä.

– Suomea on jatkossakin rakennettava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Oma ruoantuotantomme on tässä ytimessä. On selvää, että yhteistyötä ja osaamisen jalkauttamista pitää parantaa toimijoiden ja tilojen välillä. Esimerkiksi tuottajaosuuskunnan kautta yhteistyö voi tuoda viivan alle enemmän euroja, Markku Eestilä sanoi.

Keskusta: Elokapinankin pitää syödä

Ilkka Ahtokivi 07.12.2022 | 14:46

– Vuosien mittaan yhdet ovat ajaneet talonpojan tappolinjaa. Toiset ovat nimitelleet viljelijöitä eläteiksi. Kolmannet syyttäneet ilman ja vesien pilaamisesta, luetteli kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) puolueensa ryhmäpuheenvuorossa opposition välikysymyksestä maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta.

Hänen mukaansa suomalainen viljelijä on väsynyt joka puolelta tuleviin syytöksiin.

– Tämän pitää nyt viimein loppua. Suomi tarvitsee maajussien kunnianpalautuksen! Viljelijä tuottaa niin duunarin, porvarin kuin hipsterin ruuan. Elokapinankin pitää syödä. Ruoka ei tule kaupasta. Ruoka tulee suomalaisilta perhetiloilta – koko maan mitalta. Tuotettuna hiellä, työllä ja yrittämisellä, Savola sanoi.

Hän totesi maatalouden olevan hätää kärsimässä.

– Maailma on sellaisessa jamassa. Venäjän hyökkäyssota tuntuu. Kannattavuus sojottaa alaspäin ja kustannukset ylöspäin. Epävarmuus jyllää. Siksi viljelijöitä pitää tukea.

Savola myönsi, että opposition tehtävä on herätellä ja haastaa.

– Tämä välikysymys antaa kuitenkin ymmärtää, että tässä olisi seisty tumput suorina. Se ei pidä paikkaansa. Ja sen tietää jokainen teistä maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuvasta kollegasta. Ei yli 300 miljoonan euron apupaketti keväällä ja kesällä taivaasta tippunut. Ei myöskään maatilojen kiinteistöveron palautus. Tai maatalouden sähköveron alentaminen.

– Mutta totuus on, että vielä enemmän pitää tehdä. Kyllä minä itsekin viljelijänä tiedän ja tunnen, kuinka ahtaalla nyt ollaan kasvaneiden sähkölaskujen ja ensi vuoden lannoitetilausten kanssa, Savola jatkoi.

Kansanedustajan mukaan viljelijät eivät halua elää tuilla, vaan työllään. Siitä pitää saada markkinoilta reilu ja oikeudenmukainen korvaus.

– Vaikka kaikki kallistuu, isot kauppajätit ovat tehneet myös tänä syksynä ennätystulosta. Samaan aikaan ruuantuottajat ovat veitsenterällä. Kustannusten nousu on mennyt kuluttajahintoihin, mutta ei tuottajille. Kauppa ei katteistaan tingi. Tilanne on kohtuuton ja täysin vastoin oikeustajua, Savola sanoi.

Hänen mukaansa kotimainen ruoka ja sen tulevaisuus turvataan kestävästi vain korjaamalla markkinat.

– Markkinat pitää saada toimimaan oikeudenmukaisesti. Tulevalla vaalikaudella on tehtävä kilpailulain kokonaisuudistus. Vain siten saamme aikaan aidosti reilummat markkinat. Ovatko kaikki puolueet tässä mukana? Keskusta on yhteistyöhön valmis, Savola lupasi.

Sari Essayah: Hallitus ei kykene toimiin kotimaisen ruuantuotannon pelastamiseksi

Ilkka Ahtokivi 07.12.2022 | 14:39

Maatalousaiheisen välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ’n mukaan maatalousyrittäjät ovat saaneet odottaa turhaan hallitukselta apua kustannuskriisiin.

– Kun teimme välikysymyksen, toivoimme, että se kirittää hallitusta toimiin. Pääministeri totesikin, että todennäköisesti välikysymys nopeuttaa hallituksen neuvotteluja maatalouden tukipaketista. Päivä toisensa jälkeen on jouduttu pettymään.

– Hallitus ei ole tuonut riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus, Sari Essayah totesi eduskunnassa esittäessään hallitukselle epäluottamusta.

Essayah muistutti, että toimettomuus ei ole uhka ainoastaan yksittäisille tiloille, vaan koko Suomen huoltovarmuudelle.

– Moni vielä pystyssä oleva tila valmistelee pinnan alla toiminnan alasajoa lähivuosina, koska alan ennakoitavuus on kadonnut, usko päättäjiin mennyt ja kannattavuus romahtanut. Valtiontakaukset maksuvaikeuksissa oleville maatiloille ovat osoittautuneet pankkien määrittämien kriteerien takia niin tiukoiksi, etteivät ne käytännössä juuri auta. Kun päälle lisätään nousevat korot, tarkoittaa se monelle tilalle umpikujaa.

Sari Essayah totesi, että tilanteen katastrofaalisuuden vuoksi tarvitaan sekä nopea, ruokaa tuottaville tiloille suunnattava tukipaketti, että järeitä toimia elintarvikeketjun taakan- ja tulonjaon korjaamiseksi.

– On hyvä, että elintarvikemarkkinalain muutokset ovat viimein eduskunnassa, mutta ne eivät tuo yhtään euroa tuottajien tilille. Tarvitaan mahdollisuuksia ja velvoitteita sopimusten uudelleen neuvottelemiseen kustannusten noustessa tai kustannusindeksejä.

Hänen mukaansa enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.

– Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman korjuuvelvoitteita. Esimerkiksi nyt alkavalla ohjelmakaudella parhaat tuet saa laittamalla peltonsa hanhien ruokintaan. Järjestelmässä on paha valuvika. Tuemme vääriä asioita, eikä Suomen etua EU-pöydissä edistä kiistelevän hallituksen myöhäinen ja hampaaton vaikuttaminen ja eripuraiset kannat, Essayah suomi.

Essayah korosti, ettei pidä aliarvioida sitä ruuan kallistumisen ja tuotannon vähenemisen kierrettä, joka kustannuskriisistä voi alkaa.

– Elintarviketuotannon ylläpitäminen korkealla tasolla on osa kovaa turvallisuutta. Siitä on huolehdittava erityisesti nyt, kun maailmassa on YK:n ruokaohjelman mukaan nykyhistorian suurin ruokakriisi.

– Maatalous tarvitsee tulevaisuuden. Liian moni viljelijä kertoo, ettei voi suositella lapsilleen tilan jatkamista. Ala tarvitsee kipeästi ennakoitavuutta. Tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat, että alkutuottaja saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen silloinkin, kun tuotantokustannukset heilahtavat.

Essayah’n mukaan mikään hallituksen vastauksessa ei anna toivoa tulevaan kevääseen laskujen kanssa painivalle viljelijälle, jonka on ”tänäänkin ruokittava eläimensä, ja siinä sivussa meidät kaikki”.

”Keskustan ajanjaksolla lähes 10000 tilaa on ajautunut konkurssiin”

Ville Mäkilä 05.12.2022 | 11:08

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon (kok.) mukaan välikysymys maatalouden kriisistä on perusteltu.

Oppositio on jättänyt välikysymyksen suomalaisen maatalouden kriisistä ja kustannusten noususta. Sen mukaan hallitus ole tilanteen tasalla maatilojen ahdingon suhteen eikä se ole tehnyt tarpeeksi tukeakseen niitä akuutin kustannuskriisin yli.

Hallituksen on määrä vastata välikysymykseen tällä viikolla.

– Keskusta on nyt pitänyt maatalousministerin salkkua kohta kahdeksan vuotta ja maatalous voi huonommin kuin koskaan. Keskustan johtamalla ajanjaksolla lähes 10 000 tilaa on ajautunut konkurssiin. Suunnan on muututtava, Wallinheimo kirjoittaa Twitterissä.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut Helsingin Sanomien artikkelin maatalouden kriisistä. Maatalouden tilannetta on heikentänyt entisestään Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota, joka näyttäytyy suomalaisille maanviljelijöille energiapulana sekä inflaation myötä nousseina hintoina.

Välikysymys maatalouden kriisistä on perusteltu. Keskusta on nyt pitänyt maatalousministerin salkkua kohta 8 vuotta ja maatalous voi huonommin kuin koskaan. Keskustan johtamalla ajanjaksolla lähes 10000 tilaa on ajautunut konkurssiin. Suunnan on muututtava https://t.co/09aegVKk1S

— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) December 5, 2022

IS: ”Näpäytetäänkö kepua vai kuluttajaa?” – Tukipakettia ei tule

Ilkka Ahtokivi 02.12.2022 | 08:36

Ilta-Sanomien mukaan syynä on keskustan toiminta eduskunnassa luonnonsuojelulain käsittelyn yhteydessä.

– Tukipakettia ei tule, hallituslähde linjaa IS:lle.

Keskusta liittoutui eduskunnan ympäristövaliokunnassa opposition kanssa tällä viikolla ja laati yhteisen mietinnön luonnonsuojelulaista kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Muut hallituspuolueet jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä.

Muissa hallituspuolueissa nähdään nyt, että ellei keskusta peräänny kannastaan eduskunnan suuressa salissa, sen on turha haaveilla maatalouden tukipaketista.

– Eiköhän maataloustukipaketin kohtalo ollut nyt tässä. Ellei keskusta peräänny luonnonsuojelulakiasiassa, se tarkoittaa sitä, että maatalouden tukipaketti kaatuu, toinen hallituslähde toteaa.

Keskustasta viestitetään IS:lle, ettei puolueella ole aikomusta muuttaa kantaansa, vaan ryhmä äänestää luonnonsuojelulaista mietinnön mukaisesti.

Lehden haastatteleman keskustalähteen mielestä on surullista, että maatalouden tukipaketti ja luonnonsuojelulaki on kytketty toisiinsa.

– Huoltovarmuudesta tehdään poliittinen pelinappula. Näpäytetäänkö sillä kepua vai suomalaista kuluttajaa?

Maatilojen määrä vähenee edelleen

Ilkka Ahtokivi 30.11.2022 | 12:40

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa oli tänä vuonna 43 611 maatalous- ja puutarhayritystä.

Tilojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1 078 tilalla, mutta käytössä olevan maatalousmaan eli pellon määrä pysyi ennallaan 2,27 miljoonassa hehtaarissa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Maatiloista valtaosa luokittuu kasvinviljelytiloiksi. Tarkasteltaessa pidempää aikasarjaa näkyy lypsykarjatilojen väheneminen. Tänä vuonna niiden määrä laski 416 tilalla 4 599 tilaan. Väheneminen on jatkunut tasaisesti, mutta samalla lypsykarjatilat ovat jatkaneet kasvuaan.

Tänä vuonna keskimääräisen lypsykarjatilan peltoala on reilut 90 hehtaaria. Tilakoon kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että lypsykarjatalouden lopettaneet tilat ovat olleet peltoalaltaan jatkavia tiloja pienempiä.

Maatalous- ja puutarhayritysten ensisijaiset viljelijät ikääntyvät ja viidennes viljelijöistä on eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita. Nuorimmat viljelijät löytyvät kotieläintiloilta ja vanhimmat muuta kasvinviljelyä harjoittavilta tiloilta.

Tilojen lukumäärän vähentyminen tuotantosuunnan sisällä ei kerro suoraan toiminnan lopettamisesta. Moni lypsykarjasta luopuva tila jatkaa muun nautakarjatalouden tilana tai siirtyy viljatilaksi tai muuhun kasvinviljelyyn.

Vaikka maatilojen lukumäärä on vähentynyt, on peltoala pysynyt ennallaan ja keskiala on kasvanut samalla. Kotieläintilojen, erityisesti nautakarjatilojen väheneminen vapauttaa peltoa muuhun kuin rehukäyttöön erityisesti silloin, jos läheltä ei löydy karjatilaa, joka olisi halukas vuokraamaan pellot.

– Mielenkiintoista on, kuinka tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa maataloustuotantoon ja kansalliseen varautumiseen. Ja vaikuttaako uusi CAP-ohjelma pellon käyttöön. Keskeistä on maa- ja puutarhatalouden talousongelmien ratkaiseminen, sillä nykyinen tilanne ei rohkaise nykyisiä viljelijöitä panostamaan tuotantoon eikä nuoria ryhtymään maatalousyrittäjiksi, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta.

Yle: Kotimaisesta tomaatista voi tulla luksustuote

Matti Lepistö 05.11.2022 | 14:36

Kotimaisten tomaattien tuotanto supistuu talvella alle puoleen tavallisesti, koska iso osa kasvihuoneista luopuu talviviljelystä kalliin energian takia. Asiasta kertoo Yle.

Tämä näkyy kauppojen hyllyillä.

– Tuleva talvi on poikkeuksellinen sekä Suomessa että jossain määrin koko Euroopassa. Etenkään kotimaista tomaattia ei ole riittävästi ainakaan entiseen kysyntään nähden, toteaa S-ryhmän hedelmistä ja vihanneksista vastaava tuoteryhmäjohtaja Veli-Matti Puhakka Ylelle.

Hänen mukaansa kotimaisen tomaatin korvaajia etsitään esimerkiksi Marokosta ja Turkista.

– Vaikka tuotanto joissain isoissa viejämaissa vähenee, tuontitomaattia kyllä löytyy. Paljon riippuu siitä, mikä näiden maiden tuotanto lopulta on.

Luonnonvarakeskuksen Hanna Karikalliolla kertoo, että tomaatti voi kallistua talvella kymmeniä prosentteja. Alalla on kuultu arvioita jopa 15 euron kilohinnoista.

– Kun tarjonta vähenee näin voimakkaasti, hinnannousukin on tosi rajua. Kotimaisesta tomaatista tulee luksustuote, jota on tarjolla niille, jotka siitä pystyvät maksamaan.

Kallis sähkö kurittaa maatiloja – lopetuksia ja tuotannon vähennyksiä edessä

Ilkka Ahtokivi 01.11.2022 | 08:57

Muun nopean kustannusnousun lisäksi yhä useampi maatila on joutunut tai joutumassa uusien, kalliiden sähkösopimusten piiriin. Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n yli 1500 jäsentilalle tekemän kyselyn mukaan joka kolmas maatila törmää sähkönhinnan moninkertaistumiseen vuoden loppuun mennessä.

Tilojen maksuvalmius on heikko ja heikkenee edelleen. Tuotannosta luovutaan sekä kasvinviljely- että kotieläintiloilla. Viidennes tiloista ei aio hankkia lannoitteita ensi kasvukaudelle lainkaan.

Kyselyn mukaan maatilojen taloustilanne on kuluvan vuoden aikana heikentynyt merkittävästi. Lokakuun lopussa toteutetussa kyselyssä 54 prosenttia arvioi, että maksuvalmius on heikentynyt entisestään viimeisen vuoden aikana ja 36 prosentilla tilanne on säilynyt ennallaan.

Vuoden alussa vastaavassa kyselyssä 64 prosenttia vastaajista kertoi, että maksuvalmius oli jo heikentynyt tai heikentynyt voimakkaasti. Seuraavan kuuden kuukauden osalta 55 prosenttia arvioi tilanteen heikentyvän tai heikentyvän huomattavasti entisestään.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta 73 prosenttia tiloista ilmoitti tähän saakka selvinneensä laskujen maksuista pääosin ajallaan. Silti 13 prosenttia vastaajista on joutunut vähintään kerran lykkäämään lainanlyhennyksiä ja yli neljännes järjestelmään muita maksuja uudelleen. Osalla laskut jäävät maksamatta kokonaan.

Suurimpia huolenaiheita ovat lannoitteiden ja energian hinnannousu. Lokakuun lopussa vain 30 prosenttia vastaajista on pystynyt hankkimaan seuraavana kasvukautena tarvittavan lannoitemäärän kokonaan. Tätä voidaan pitää poikkeuksellisen alhaisena lukuna.

Viidennes vastaajista ilmoittaa, että lannoitteet jätetään kokonaan hankkimatta ja 16 prosenttia, että lannoitteita ostetaan normaalia vähemmän.

Tiloista 26 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus ja seitsemän prosenttia ostaa pörssisähköä. Lisäksi 20 prosentilla vanha määräaikainen sähkösopimus päättyy viimeistään ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Tiloista, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, valtaosa ilmoittaa hinnan olevan 30-50 senttiä/kWh alkavalla talvikaudella. Tämä kertoo sähkön hinnan jopa kymmenkertaistuneen aiemmasta.

– Jokainen ymmärtää, että kustannuskriisiin on tässä maailmantilanteessa pakko puuttua jo yksin suomalaisen ruokaturvan takia. Keinot ovat nyt varautumisen ministerityöryhmän valmistelussa. Jo esitettyjen kiinteistö- ja energiaverotukien lisäksi tarvitsemme kiireesti muun muassa sähköön ja lannoitteisiin kohdennettuja kustannustukia. Myös tilojen rahoitus on poikkeusoloissa turvattava, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila listaa tiedotteessa.

Kyselyn perusteella heikko taloustilanne ja epävarmat näkymät tulevat ensi vuonna vähentämään kylvöaloja ja tuotantomääriä. Yli 20 prosenttia ilmoittaa kylvöalan jäävän 10-25 prosenttia normaalia pienemmäksi.

Kotieläintuotannossa 18 prosenttia tiloista ilmoittaa vähentävänsä tai lopettavansa tuotannon seuraavan vuoden aikana ja 21 prosenttia myöhemmin, mikäli tilanne ei parane. Vastaajista 15 prosenttia ilmoitti jo vähentäneensä tai lopettaneensa kotieläintuotannon kokonaan.

Verkkouutiset

Maatalous