Verkkouutiset

Hamas

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Upseeri-evp: Hamas yrittää estää viimeisen linnakkeensa tuhon

Terroristijärjestö Hamas taistelee olemassaolostaan. Israelin kauan odotettu operaatio Rafahiin terroristien tukahduttamiseksi alkoi viimein tällä viikolla. Brittiläisen upseeri-evp Richard Kempin mukaan Hamas yritttää nyt epätoivoisesti pelata aikaa pitkittääkseen viimeisen linnakkeensa tuhoa.

– Hamasin maanantaina hyväksymä tulitaukosopimus, joka ei koskaan ollut pöydällä, oli jälleen yksi juoni ajan ostamiseksi ja kansainvälisen paineen kasaamiseksi merkittävän Israelin puolustusvoimien operaation pysäyttämiseksi Rafahissa. Se oli merkki terroristien epätoivosta estää heidän viimeisen linnakkeensa tuhoaminen, Kemp kirjoittaa The Telegraphissa julkaistussa kommentissaan.

Näennäisen tulitaukosopimuksen lisäksi Israelia on asiantuntijan mukaan hidastanut valtava kansainvälinen paine. Erityisesti Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin jarrutus on ollut merkittävää. USA ja muut länsimaat ovat Kempin mukaan vedonneet Israelin suunnitelmien ”keskeneräisyyteen.”

– Israelin puolustusvoimien laatimat suunnitelmat eivät koskaan täyttäneet Bidenin ehtoja, mutta sittenkään mikään suunnitelma ei olisi voinut tehdä niin, jos hänen todellinen tarkoituksensa oli estää Hamasin lopullinen tuhoaminen kasvavien vaalimenestyshuoliensa vuoksi, entinen upseeri tiivistää ja muistuttaa ettei Bidenin hallinto tehnyt mitään painostaakseen Egyptiä ottamaan pakolaisia vastaan omalle puolelle rajaansa.

– Tuo anteeksiantamaton epäonnistuminen, joka pelasi suoraan Hamasin käsiin, on johtanut moniin siviilikuolemiin tässä sodassa ja todennäköisesti johtaa moniin muihin.

Richard Kemp kannustaakin Israelia nujertamaan terroristijärjestö Hamasin kansainvälisestä paineesta huolimatta. Samaalla hän kritisoi Valkoisen talon tiedottaja John Kirbya kun hän sanoi, ettei ideologiaa voisi tuhota sotilaallisilla toimilla. Hänestä tämä on kulunut mantra ja virheellinen argumentti.

– Miksi Yhdysvallat taisteli Isisin kanssa, joka edustaa samaa ideologiaa kuin Hamas? Miksi Ukraina vaivautuu vastustamaan Putinin ideologian sotilaallista ilmenemismuotoa?

Mukana tuhat sotilasta – näin Gazan jättilaituri toimii

Yhdysvallat rakentaa ”humanitaarista laituria” usean kilometrin etäisyydelle Gazan rannikolta, jossa Gazaan kulkevat avustusalukset voivat purkaa lastinsa. Asiasta kertoo New York Times.

Gazalla ei ole suurille aluksille sopivaa kansainvälistä satamaa Israelin estettyä sellaisen rakentamisen.

Laituri rakennetaan merellä modulaarisista osista ja vedetään sitten rannalle. Pienemmät armeijan alukset kuljettavat avun erissä kelluvalta alustalta laiturille.

Vähintään 14 Yhdysvaltain alusta sekä jopa tuhat sotilasta osallistuu laiturin rakentamiseen ja toimintaan.

Laituri ankkuroituu Israelin joukkojen avulla varmistaen, ettei Yhdysvaltain joukkoja nouse maihin. Avustusryhmien koordinoimat kuorma-autot kuljettavat avun turvalliselta alueelta lähellä laituria yli 20 YK:n varastoon eri puolilla Gazaa.

Jakeluautoille on saatavilla vain muutamia reittejä, koska tieyhteyksiä on rajoitettu ja iskut ovat tuhonneet reittejä.

Enemmistö jakelupisteistä sijaitsee eteläisessä Gazassa, missä suurin osa väestöstä on joutunut evakuoitumaan. Pohjois-Gazassa, missä nälänhätä on välitön, arvioidaan olevan vielä useita satoja tuhansia ihmisiä.

Apupakettien kuljetukset alkavat Kyproksella sijaitsevalta Larnakan satamasta, jonne kerätään eri maiden antamia lahjoituksia, pääasiassa ruokaa.

Kyproksen viranomaiset tarkastavat lähetykset yhdessä israelilaisten kanssa. Maateitse kulkevien apupakettien tarkastukset ovat herättäneet aiemmin kritiikkiä, kun tarkastuksia on pidetty liioiteltuina ja mielivaltaisina.

Laivojen matka Välimerellä Kyprokselta Gazalle voi kestää useita päivä riippuen sääolosuhteista ja aluksen koosta.

Pelko panttivankien menehtymisestä kasvaa – Hamasilta karu tieto

Huoli Gazassa jo puoli vuotta olleiden panttivankien kohtalosta kasvaa. Yhdysvaltojen tuella alueelle on neuvoteltu tulitaukoa, mutta Hamasin edustajat sanoivat olevansa epävarmoja siitä, voivatko he toimittaa 40 israelilaissiviiliä vankien vaihtoa varten. Asiasta uutisoi The Wall Street Journal.

Panttivangit, joiden joukossa on naisia, lapsia, vanhoja miehiä sekä terveysongelmista kärsiviä, olisi sopimuksen mukaan vapautettu vastineeksi kuuden viikon tulitauosta ja siitä, että Israel olisi vapauttanut satoja palestiinalaisvankeja.

Neuvottelut ovat WSJ:n mukaan vaikeutuneet, kun Hamas ei voinut vahvistaa, että elossa on 40 panttivankia. Sen sijaan äärijärjestö kertoi, että se voi palauttaa 40 ihmistä Israeliin elävänä tai kuolleena. Toisaalta Hamas on myös väittänyt, että se tarvitsee taukoa taisteluista, jotta voi selvittää panttivankien tilanteen.

Lokakuun 7. päivän iskun yhteydessä Hamas otti kaikkiaan 240 panttivankia, joista reilut sata vapautettiin marraskuussa. Noin 130 on edelleen Gazassa. Israel on vahvistanut heistä 46 kuolleen, mutta Israelin ja Yhdysvaltojen viranomaisten epävirallisten lausuntojen mukaan todellinen luku voi olla huomattavasti suurempi.

Viranomaiset uskovat, että joitakin jäljellä olevia panttivankeja käytetään ihmiskilpinä suojaamaan Hamasin johtajia, jotka Israelin mukaan piileksivät tunneleissa eteläisessä Gazassa.

Joissain yhdysvaltalaisarvioissa jopa suurin osa panttivangeista on kuollut, kertoivat lähteet WSJ:lle, mutta painottivat samalla, että Yhdysvaltojen näkymä panttivankien tilanteeseen on rajattu ja riippuu osin israelilaistiedustelusta.

Osa panttivangeista on todennäköisesti menehtynyt Israelin ilmaiskuissa ja osa on kuollut terveysongelmien takia. Jotkut ovat kuolleet Hamasin käsissä tai olivat jo kuolleet, kun heidät vietiin Gazaan. WSJ:n mukaan suurin osa menehtyneistä panttivangeista on kuitenkin kuollut vammoihin, joita he saivat sieppauksen yhteydessä lokakuussa.

Tulitaukoneuvotteluissa välittäjinä toimivat Egypti ja Qatar arvioivat, että suurin osa hengissä olevista panttivangeista on nuorehkoja miehiä, muun muassa sotilaita.

Tällaista on elämä Hamasin iskun autioittamassa kaupungissa

Ennen Hamasin 7. lokakuuta suorittamaa terrori-iskua Gazan kaistan vieressä sijaitsevassa Sderotin kaupungissa oli yli 30 000 asukasta. Puoli vuotta sodan alkamisen jälkeen moni asukas ei kuitenkaan halua enää palata kaupunkiin. Asiasta kertoo The Guardian.

Hamasin iskussa kuoli 70 sderotilaista, mukaan lukien 18 poliisia. Kaupungin poliisiasemasta, jonne Hamasin terroristit linnoittautuivat kahdeksi päiväksi ja jonka israelilaisjoukot lopulta tuhosivat ei ole jäljellä enää jälkeäkään.

Kaupunki on hiljainen. Lähes 90 prosenttia Sderotin väestöstä evakuoitiin iskun jälkeen, suurin osa hotelleihin eri puolella Israelia.

Sderotin laitamilla sijaitsevan hiljattain avatun ostoskeskuksen parkkipaikalla on kuitenkin väkeä. Moni vierailija kuitenkin epäröi paluuta kaupunkiin. Yksi heistä on Sivan, joka on perheineen asunut viime kuukaudet hotellihuoneessa.

– Palasimme sunnuntaina, mutta lähdemme varmaan taas. Tämä ei ole enää sama kaupunki. Muistot ovat vain liikaa meille, Sivan kommentoi.

Sota on kuitenkin edelleen läsnä. Torstaina kaupunki joutui ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen Hamasin raketti-iskun kohteeksi. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut iskussa.

Nirin perhe taas Hamasin iskun aikana asuntonsa turvahuoneeseen, kunnes Israelin puolustusvoimien joukot viimein pelastivat heidät seuraavana päivänä.  Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Nirin 7-vuotiaan pojan Elian ystävän molemmat vanhemmat tapettiin iskussa, ja myös Nir menetti ystäviään.

Elia oireilee edelleen iskuista – hän ei esimerkiksi haluaisi poistua kotoaan.

Israelin hallituksen mielestä asukkaiden kannattaisi jo palata kaupunkiin. Asukkaita koetetaankin nyt suostutella palaamaan tarjoamalla jokaiselle paluumuuttajalle 64 000 shekelin (noin 17 000 euron) rahasummaa. Tarjottu rahasumma pienenee pikku hiljaa, ja heinäkuussa paluumuuttaja saa vain kymmenesosan maksimisummasta.

Myös koulujen avautuminen uudelleen maaliskuussa toi kaupunkiin uuden paluumuuttajien aallon.

Nir arvioi, että noin viidennes hänen kaupunginosan asukkaista on kuitenkin lähtenyt pysyvästi. Hänkin haluaisi aloittaa uuden elämän jossain, missä ei olisi jatkuvia ilmahälytyksiä.

– Vaimoni haluaisi jo palata normaalin, mutta tyttöjemme vuoksi ajattelen, että meidän olisi aloitettava puhtaalta pöydältä jossain muualla, Nir pohtii.

Kuinka lähellä Hamasin tuhoaminen on?

Hamasin tuhoisasta hyökkäyksestä Israeliin on kulunut lähes puoli vuotta. Viime vuoden lokakuun alussa tapahtuneessa hyökkäyksessä kuoli noin 1200 ihmistä ja satoja jäi panttivangiksi, uutisoi BBC.

Vastauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin sekä kotiuttavansa panttivangit. Hamas-johtoisen Palestiinan terveysministeriön mukaan selkkausta seuranneessa sodassa on kuollut ainakin 33 000 palestiinalaista. Ministeriön mukaan kuolleista yli 70% on naisia ja lapsia. YK:n mukaan yli 1,7 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Israel puolestaan väittää tappaneensa tuhansia Hamasin taistelijoita sekä tuhonneensa suurimmilta osin tunneliverkoston, jota järjestö käyttää iskujensa toteuttamiseen.

Israelin puolustusvoimien mukaan ennen lokakuun tapahtumia Hamasilla uskotaan olleen Gazan alueella noin 30 000 taistelijaa. Hiljattain julkaistussa tiedotteessaan Israel väittää tappaneensa heistä noin 13 000.

Israel on myös julkaissut 113:a tappamansa Hamasin johtohahmon nimet. Suurin osa raportoitiin kuolleeksi jo sodan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tänä vuonna ensimmäinen vastaava tiedonanto tehtiin vasta maaliskuun loppupuolella, kun Israel tiedotti tappaneensa Marwan Issan, yhden Hamasin komentajista. Issa oli yksi Isrealin etsimimmistä Hamas-taistelijoista sekä sotilasarvoltaan korkein Israelin tappama taistelija.

– Israelin puolustusvoimat ei ole päässyt käsiksi Hamasin korkeimpaan johtoon, sanoo kuitenkin Mairav Zonszein, International Crisis Group- järjestön analyytikko.

Israelin armeija väittää myös tuhonneensa mittavan määrän terroristien käyttämää infrastruktuuria Gazassa. BBC:n mukaan tuhotun tunneliverkoston määrää on kuitenkin vaikea varmentaa. Isreal on iskenyt monien tunnelien sisäänkäynneille, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita koko tunneliverkostoon iskemistä.

– En usko, että olemme nähneet tunnelien täydellistä tuhoamista tässä sodassa, sanoo Daphné Richemond-Barak, maanalaiseen sodankäyntiin erikoistunut tutkija Reichmanin yliopistosta Israelista.

Satelliittikuva-analyysin perusteella yli 56% Gazassa sijaitsevista rakennuksista on joko tuhoutunut tai vaurioitunut sodan alkamisen jälkeen.

Etsittiinkö Hamasin kohteita tekoälyn avulla?

Israelilainen uutissivusto +972 väitti hiljattain maan asevoimien (IDF) käyttävän Lavender-nimistä tekoälysovellusta kohteiden määrittämiseksi Gazassa.

Kuusi tiedustelulähdettä sanoi, että tekoäly auttaisi esimerkiksi ilmaiskujen suunnittelussa. IDF:n väitetään hyväksyvän 15–20 siviiliuhria jokaista Hamasin taistelijaa kohden. Israelilaismedian mukaan korkea-arvoisempien Hamas-komentajien kohdalla jopa sataa siviiliä pidettiin hyväksyttävänä uhrimääränä.

Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja John Kirby sanoi Yhdysvaltain tutkivan väitteitä. Hän painotti, ettei tietoa ole vahvistettu.

Israelin asevoimat kiistää Telegraph-lehden mukaan jyrkästi väitteet tekoälyn käytöstä iskujen suunnittelussa. IDF:n mukaan Lavender ei ole järjestelmä, vaan tietokanta, jota käytetään terroristijärjestöjen toimijoita koskevien tiedustelutietojen keräämiseen.

– Tämä ei ole lista vahvistetuista sotilastoimijoista, jotka olisi määritelty iskukohteiksi. IDF vaatii yksilöllisen arvioinnin jokaisesta kohteesta, ja siinä punnitaan odotettua sotilaallista vaikutusta sivullisiin vahinkoihin, Israelin asevoimien tiedotteessa todetaan.

Israelia on arvosteltu yhä voimakkaammin Gazan operaation aiheuttamien siviiliuhrien vuoksi. Britannian pääministeri Rishi Sunak sanoi pääministeri Benjamin Netanjahulle, että humanitaarinen tilanne on muuttumassa yhä sietämättömämmäksi. Sunakin mukaan liian monet avustustyöntekijät ja siviilit ovat saaneet surmansa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kävi loppuviikosta kireäksi kuvaillun puhelinkeskustelun Netanjahun kanssa. Sen seurauksena Israel lupasi avata uusia avustusväyliä Gazaan.

Kolme Britannian korkeimman oikeuden entistä tuomaria allekirjoitti yli 600 juristin ja akateemikon vetoomuksen maan pääministerille. Siinä vedottiin kansainväliseen oikeuteen ja kehotettiin lopettamaan asetoimitukset Israeliin, jotta Britanniaa ei voisi pitää osasyyllisenä Gazan tilanteeseen. Allekirjoittajat huomauttivat Haagin Kansainvälisen tuomioistuimen arvioineen, että Gazan sotaan liittyy uskottava riski kansanmurhasta.

Alkaako Lähi-idässä suursota? Israel sanoo taistelevansa jo monella rintamalla

Iranin johto on uhannut vastata voimatoimilla Israelin tekemään ilmaiskuun Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa. Häivehävittäjien kohteena oli Iranin suurlähetystön konsulirakennus, jota Israelin mukaan käytettiin Iranin vallankumouskaartin tukikohtana.

Asiantuntijat varoittavat, että kärjistynyt tilanne voi johtaa Iranin ja Israelin väliseen avoimeen konfliktiin. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui tiistaina hätäistuntoon Syyriassa tehdyn iskun vuoksi. Monet maat tuomitsivat sen, sillä se kohdistui diplomaattirakennukseen.

Israelin joukot ovat taistelleet jo lähes puolen vuoden ajan Gazan lisäksi maan pohjoisrajalla Libanonin Hizbollah-miliisiä vastaan, joka on saanut merkittävää tukea Iranilta. Iranin johto sanoo järjestön olevan osa Israelin vastaista ”vastarinta-akselia”.

Israelin tavoitteena on vähentää Iranin sotilaallista vaikutusvaltaa naapurimaissa. Riskinä on, että aggressiivinen toiminta johtaa laajempaan alueelliseen sotaan.

Korkea-arvoinen Israelin asevoimien lähde arvioi Wall Street Journal -lehdelle, että ilmaisku ylitti ”mielenkiintoisen kynnyksen”.

– Se lähettää selvän viestin siitä, että tiedämme missä te olette. Tämä on hyvä asia. Se vaikeuttaa heidän liikkumistaan, asevoimien lähde sanoo.

Israelin puolustusministeri Yoav Gallant sanoi maansa olevan jo ”monen rintaman sodassa” sekä hyökkäyksellisessä että puolustuksellisessa mielessä.

– Meillä on tästä päivittäin todisteita, myös viime päiviltä. Toimimme kaikkialla joka päivä, jotta voimme estää vihollisiamme vahvistumasta, ministeri sanoi.

Eräs eskalaation merkki nähtiin Syyrian itäosissa, jossa Yhdysvaltain joukot ampuivat alas al-Tanfin tukikohtaa lähestyneen lennokin.

Iranilainen hallintolähde ja vallankumouskaartin neuvonantaja sanovat WSJ:lle, että maa valmistautuu parhaillaan vastatoimiin. Iran ei kuitenkaan aio myöntää julkisesti tehneensä minkäänlaisia ”väkivaltaisia kostotoimia”.

Maan johdon tavoitteena on, etteivät vastatoimet saa Israelia hyökkäämään Iranin alueella sijaitseviin kohteisiin. Iran pyrkii suojaamaan erityisesti ydinohjelmaansa liittyviä laitoksia.

Asiantuntijat uskovat Iranin toimivan varovaisesti, koska täysimittainen sota Israelia vastaan voisi vetää mukaan Yhdysvallat.

– Heidän on vastata pakko konsulaatti-iskuun, mutta vain rajatulla tavalla, Washington-instituutin tutkija Hamdi Malik sanoo.

Tulitaisteluita Gazassa, Hamasin asevarikkoja räjäytetty

Israelin ilmavoimat on tehnyt viikonlopun jälkeen ilmaiskuja yli 25 kohteeseen Gazan kaistaleella.

Iskujen kerrotaan kohdistuneen muun muassa asevarikkoihin ja paikkoihin, joista oli ammuttu tarkkuuskivääreillä tai panssarintorjuntaohjuksilla.

Hajanaiset tulitaistelut ovat jatkuneet monin paikoin kiivaina. Israelin asevoimien (IDF) mukaan erikoisjoukot surmasivat useita terroristijärjestö Hamasin taistelijoita Khan Yunisin kaupungissa.

Al-Shifan sairaalan alueella käytiin lähitaisteluita, joiden yhteydessä löydettiin Hamasin ja Islamilainen Jihad -äärijärjestön asevarastoja. IDF vakuuttaa suojanneensa siviilejä, potilaita ja lääkintähenkilökuntaa.

Israelin mukaan Gazan keskiosissa tuhottiin kaksi terroristiryhmää, joista toinen oli poistumassa maanalaisesta tunneliverkostosta. Israelin tarkka-ampujat surmasivat lisäksi etelässä 15 taistelijaa.

New York Timesin mukaan al-Shifan sairaalan hoitotilat ovat kärsineet mittavia vaurioita kevään aikana käydyissä taisteluissa. Teho-osaston julkisivu on lähes kokonaan tuhoutunut, eikä kahden sairaalarakennuksen välistä ole enää olemassa. Hamasin taistelijoita oli edelleen osassa rakennuksista amerikkalaismedian vierailun aikaan.

IDF:n tiedottajan, vara-amiraali Daniel Hagarin mukaan Israelilla ei ollut vaihtoehtoa.

– Halusimme jättää nämä paikat ennalleen, mutta Hamas ja Islamilainen Jihad linnoittautuivat tänne ja tulittivat joukkojamme operaation alusta lähtien, Hagari sanoi.

Israel vetäytyi al-Shifan sairaalasta

Israelin asevoimat (IDF) vahvistaa päättäneensä operaationsa al-Shifan sairaalan alueella Gazassa viime yönä, kertoo The Times of Israel. 

Kaikkien israelilaisjoukkojen kerrotaan jättäneen sairaalan alueen.

Israelilaisjoukot ovat ottaneet kiinni noin 900 epäiltyä, joista yli 500 on varmistettu Hamasin terroristeiksi sekä surmanneet noin 200 taistelijaa maaliskuun 18. päivänä alkaneessa operaatiossa. Pidätettyjen ja surmattujen joukossa on sekä Hamasin että Palestiinan Islamilainen jihad -terroristijärjestön komentajia.

Verkkouutiset kertoi perjantaina Israelin asevoimien surmanneen Hamasin aseellisen siiven keskeisimpiin johtohenkilöihin kuuluneen Raad Thabetin al-Shifan sairaalan alueella.

 

Erikoisjoukot surmasivat Hamasin komentajan

Israelin joukot ovat jatkaneet operointia al-Shifan sairaalassa ja sen ympäristössä Gazassa. Erikoisjoukot surmasivat Hamasin komentaja Raad Thabetin siellä torstaina, kertoo Institute for the Study of War (ISW) viestipalvelu X:ssä.

Israelin asevoimien (IDF) mukaan Thabet surmattiin hänen yrittäessään paeta kahden muun taistelijan kanssa sairaalakompleksiin, uutisoi The Times of Israel.  

Israelin asevoimien tiedottaja Daniel Hagarin mukaan Thabet oli yksi Hamasin aseellisen siiven keskeisimmistä johtohahmoista, jonka vastuualueella oli uusien taistelijoiden rekrytointi sekä materiaalihankinnat.

Hagarin mukaan Thabet kuului Hamasin kymmenen vanhemman sotilaskomentajan joukkoon ja pitäneen läheistä yhteyttä terroristiryhmän johtoon.

IDF on operoinut sairaalan alueella maaliskuun 18. päivästä asti, sillä jo kertaalleen alueelta karkotetut Hamas-taistelijat ovat perustaneet komentokeskuksensa sairaalaan uudelleen.

LUE MYÖS:

Hamasin taistelijat tulittivat teho-osastolta (VU 28.03.2024)

 

Hamasin taistelijat tulittivat teho-osastolta

Israelin asevoimat aloitti hiljattain laajan operaation Gazassa sijaitsevan al-Shifan sairaalan alueella.

Terroristijärjestö Hamasin taistelijat oli karkotettu jo aiemmin laitoksen ympäriltä ja sen alle rakennetusta tunneliverkostosta. Israelin asevoimien (IDF) mukaan Hamas olisi yrittänyt koota rivejään uudelleen al-Shifassa.

IDF on julkaissut videoita vangittujen palestiinalaistaistelijoiden kuulusteluista. Mukana on myös Islamilainen Jihad -järjestön jäseniä. Times of Israel -lehden mukaan vangit myöntävät, että al-Shifan sairaala-aluetta käytettiin sotilasoperaatioiden tukikohtana.

Eräs taistelija sanoo, että sairaalat ja koulut ovat hyödyllisiä suojapaikkoja. Hän oli asunut al-Shifassa kolmen kuukauden ajan.

– Varsinaista päämajaa ei ole. Niitä on kaikissa rakennuksissa, ne on hajautettu kaikkialle, Islamilainen Jihad -järjestön ohjustuotannossa vuodesta 2012 työskennellyt mies sanoo.

Häneltä kysytään, miten taistelijat pystyvät kulkemaan sairaala-alueella niin vapaasti.

– Saatat nähdä jonkun, joka ei näytä sairaanhoitajalta, mutta hän kävelee ympäriinsä sairaanhoitajan vaatteissa, palestiinalaismies sanoo.

Toinen mies arvioi, että sairaalan alueelle oli sijoitettu 600–1 000 Hamasin taistelijaa. Israelin mukaan sen sotilaita tulitettiin aiemmin muun muassa teho-osastolta käsin.

Kuulustelussa taistelija sanoo, että Islamilaisen Jihadin päämaja oli sijoitettu synnytysosastolle.

Israel tarjosi 800 vangin vapauttamista, Hamas kieltäytyi

Palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin johdon kerrotaan antaneen neuvottelijoilleen tiukat ohjeet panttivankeja ja tulitaukoa koskevissa keskusteluissa.

Hamas vaatii pysyvää tulitaukoa, kaikkien israelilaisjoukkojen vetäytymistä Gazasta, palestiinalaisten pakolaisten paluuta koteihinsa ja vankien ”todellista” vaihtoa. Israel on tyrmännyt vaatimukset jo aiemmin ja kutsunut niitä harhaisiksi, Times of Israel -lehti huomauttaa.

Israelin hallituksen mukaan maaoperaatiota tullaan jatkamaan mahdollisen tulitauon jälkeen. Sen tavoitteena on purkaa Hamasin sotilaalliset kyvykkyydet ja hallinnolliset rakenteet.

Hamasin ilmoituksen tulkittiin tarkoittavan, että järjestö tyrmää Dohassa esitetyn tuoreimman ehdotuksen. Neuvotteluita on jatkettu Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltain välityksellä.

Israelin mediassa liikkuneiden tietojen perusteella Israel olisi ollut valmis vapauttamaan noin 800 palestiinalaisvankia vastineeksi 40 panttivangista. Kanava 12:n mukaan palestiinalaisvangeista sata olisi tuomittu murhasta.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi alkuviikosta päätöslauselman, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan ja kaikkien panttivankien vapauttamista. Israelissa arvosteltiin Yhdysvaltoja siitä, ettei se käyttänyt veto-oikeuttaan vaan pidättäytyi äänestämästä. Turvallisuusneuvoston muut 14 jäsentä tukivat päätöslauselmaa.

Arviolta 130 panttivankia on edelleen Gazassa. Osan heistä uskotaan kuolleen. Yhteensä 253 henkilöä kaapattiin Hamasin yllätyshyökkäyksessä Israeliin 7. lokakuuta 2023.

Neljä pataljoonaa asemissa, Hamasin viimeinen taistelu voi alkaa pian

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken saapui perjantaina Israeliin painostaakseen maan pääministeri Benjamin Netanjahua hyväksymään tilapäinen tulitauko Gazaan.

YK:n turvallisuusneuvosto äänesti iltapäivällä Yhdysvaltain päätöslauselmasta, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa. Venäjä ja Kiina kaatoivat sen veto-oikeudellaan.

Benjamin Netanjahun kerrotaan vakuuttuneen siitä, ettei maaoperaatiota Gazassa voida lopettaa ennen hyökkäystä kaistaleen eteläosissa sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin. Sitä pidetään äärijärjestö Hamasin viimeisenä linnakkeena. Osa kaupungista on jo vaurioitunut Israelin ilmaiskuissa.

Wall Street Journal -lehden mukaan Israelin hallitus arvioi aiemmin, että hyökkäys Rafahiin tulisi kestämään useita viikkoja. Benjamin Netanjahu arvosteli Bidenin hallitusta asiaan puuttumisesta ja ilmoitti hyväksyneensä operaatiota koskevan suunnitelman.

Gazan eteläosiin pakeni jo viime syksynä suuri määrä asukkaita kaistaleen pohjoisosien taisteluiden alta. Huolena on, että hyökkäys voisi aiheuttaa suuren määrän siviiliuhreja ja kärjistää alueen humanitaarista kriisiä. Valkoinen talo on vaatinut Israelilta konkreettista suunnitelmaa siviilien evakuoinnista.

Israelin puolustusministeri Yoav Gallant ilmoitti maavoimien aikeesta edetä Rafahiin jo helmikuussa. Hamasilla arvioidaan olevan neljä pataljoonaa asemissa kaupungin tuntumassa ja sen alla kulkevissa tunneleissa.

Israel voi aloittaa uuden operaation – kohteena Hamasin pataljoonat etelässä

Israelin asevoimat ilmoittaa surmanneensa viime päivien aikana yli 50 äärijärjestö Hamasin taistelijaa al-Shifan sairaala-alueella ja noin 20 taistelijaa Gazan keskiosissa. Tämän lisäksi useita asevarastoja takavarikoitiin.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun kerrotaan olevan vakuuttunut siitä, ettei maaoperaatiota voida lopettaa ennen hyökkäystä Rafahin kaupunkiin Gazan eteläosissa. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on arvostellut Israelin toimia yhä näkyvämmin.

Operaation Rafahissa pelätään kärjistävän alueen vaikeaa humanitaarista tilannetta ja aiheuttavan siviiliuhreja, sillä suuri osa Gazan väestöstä pakeni viime vuoden lopulla taisteluita lähelle Egyptin vastaista rajaa.

Netanjahu sanoi Guardian-lehden mukaan kuluvalla viikolla parlamentissa, että Hamasin pataljoonat Rafahissa voidaan eliminoida vain maaoperaatiolla.

Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivanin mukaan Yhdysvaltain kanta on, että rynnäkkö Rafahiin olisi virhe, ja että Israelin tavoitteet voitaisiin saavuttaa muilla tavoin.

Israelin hallituksen mukaan Rafah on Hamasin viimeinen merkittävä linnake Gazassa. Kaupungissa on arviolta 1,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista.

Tuoreen mielipidekyselyn perusteella Hamasin kannatus olisi laskenut joulukuun jälkeen Gazassa ja Länsirannalla. Times of Israelin mukaan yli 70 prosenttia palestiinalaisista ilmoitti hyväksyvänsä viime lokakuun 7. päivän hyökkäystä Israeliin, jossa surmattiin noin 1 200 ihmistä. Yli 250 henkilöä otettiin panttivangiksi ja vietiin Gazaan.

Suomi jatkaa tukea UNRWA:lle

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) kertoo, että Suomen tuki YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle jatkuu.

Suomi keskeytti monen muun maan tavoin rahoituksensa järjestölle tammikuussa sen jälkeen, kun Israel syytti joidenkin järjestön työntekijöiden osallistuneen terroristijärjestö Hamasin iskuihin viime vuonna. Tavion mukaan Suomen rahoitus on vuosittain ollut viisi miljoonaa euroa.

Tavion mukaan UNRWA:n riskien hallinnassa havaittiin selkeitä puutoksia varojen ja tilojen hallitsemisessa.

– Siksi jatkossa 10 prosenttia tuestamme ohjaamme sen valvontaan, että väärinkäytöksiä ei tapahdu, Tavio sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tavion mukaan UNRWA on sitoutunut parempaan varojen käytön valvontaan.

Ministeri puolusti tammikuista päätöstä tuen keskeyttämisestä perustelluksi ja oikeaksi, kun häneltä kysyttiin, miksi Israel ei ole toimittanut todisteita Hamas-kytköksistä.

– Epäilyt ovat kuitenkin erittäin vakavia ja meidän linjana on ja tulee olla, että vakavien epäilyjen tilanteessa niitä selvitetään, Tavio sanoi ja totesi selvitysten vievän pidemmän aikaa.

Tavio painotti lisäksi, että vaikka tuki YK:n alaiselle järjestölle on ollut katkolla, Suomi on jatkanut Gazan siviilien tukemista ICRC:n ja maailman ruokaohjelman WFP:n kautta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)