Verkkouutiset

DCA

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valiokunnan mukaan DCA-sopimus tuo puolustukseen syvyyttä ja kriisinkestävyyttä

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa Yhdysvaltojen kanssa tehdyn puolustusyhteistyö- eli DCA-sopimuksen (Defense Co-operation Agreement) hyväksymistä. Valiokunnan yksimielinen lausunto hallituksen esityksestä valmistui tiistaina.

– Laajemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen merkityksen rinnalla sopimus vahvistaa Suomen puolustuskykyä mahdollistamalla Yhdysvaltojen läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalin ennakkosijoittamisen Suomessa. DCA-sopimus on yhteisiin intresseihin pohjautuva, vuosikymmeniä syventyneen yhteistyön konkreettinen ilmentymä, valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) korostaa.

– Suomi on ollut sopimusasiassa aloitteellinen, koska sopimus vahvistaa Nato-jäsenyyttä sitouttamalla sotilasliiton vahvimman toimijan Suomen puolustuksen tukemiseen kaikissa olosuhteissa, hän jatkaa.

DCA-sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantulon ja puolustusmateriaalin varastoinnin kaltaisia käytännön kysymyksiä.

Sopimuksessa on kyse Suomen näkökulmasta poikkeuksellisen pitkälle menevästä, syvään keskinäiseen luottamukseen perustuvasta järjestelystä, sillä sopimus antaa Yhdysvaltain joukoille Suomessa monenlaista toimivaltaa.

Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin Suomeen. Yhdysvallat voi varastoida Suomeen esimerkiksi aseita, ampumatarvikkeita, taisteluajoneuvoja, vaatteita, ruokaa ja viestintävälineitä.

Yhdysvaltojen täytyy sopimuksen mukaan ilmoittaa Suomen Puolustusvoimille materiaalista ja kuljetusaikatauluista ennakolta.

Sopimuksen liitteessä on lueteltu 15 tilaa tai aluetta, joille Yhdysvallat voi sijoittaa joukkoja ja materiaalia ja käyttää niitä esimerkiksi harjoitustoimintaan.

– Ruotsin vastaavassa sopimuksessa on listattu 17 tilaa ja aluetta, Norjassa 12 ja Tanskassa kolme lentotukikohtaa. On hyvä, että lista on valtakunnallisesti varsin kattava ja sisältää kaikki puolustushaarat. Se tuo puolustukseen syvyyttä ja kriisikestävyyttä, Kopra mainitsee.

Valiokunnan mukaan sopimus edistää alueellisen yhteistyön tiivistämistä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Yhdysvaltojen välillä. Ylipäätään sopimus luo ennustettavuutta ja selkeyttää kahdenvälisen puolustusyhteistyön puitteita, mikä edesauttaa yhteistyön valmistelua ja toimeenpanoa eri tilanteissa.

Valiokunta antoi lausuntonsa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, joka valmistelee DCA-sopimusta koskevan mietinnön. Lopullisesti sopimuksen hyväksymisestä on tarkoitus päättää eduskunnan täysistunnossa ennen kesätaukoa.

Hallitus on jo allekirjoittanut sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mutta sen voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Näin Nato-Suomi harjoittelee sotaa: 2000 USA:n sotilasta ja kalustoa pikana Lappiin

Yhdysvaltain maavoimat osallistuu toukokuussa Suomen maavoimien Northern Forest 24 -harjoitukseen Rovajärvellä. Logistiikkalaitos kertoo tiedotteessa tukevansa yhdysvaltalaisjoukkojen osallistumista harjoitukseen Pohjois-Suomessa

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kommentoi harjoitusta viestipalvelu X:ssä:

– Näin vähäeleisesti tiedottaa puolustusvoimat, kun ollaan Naton ytimessä, valmistaudutaan 5 art mukaiseen toimintaan. Nyt harjoitellaan USA:sta saakka kaman roudaus Suomen Lappiin. Selkeä signaali USA:n sitoutumisesta ja Naton toimivuudesta, Erillisverkkojen johtavana asiantuntijana nykyisin työskentelevä Lounema sanoo.

Yhdysvallat harjoittelee joukkojen nopeaa siirtämistä ja keskittämistä Yhdysvalloista Eurooppaan. Harjoittelu sisältää Yhdysvaltain joukkojen ja kaluston logistisen siirron Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen ja niiden poistumisen takaisin kotimaahansa huhti-kesäkuun aikana.

Harjoittelun tavoitteena on ylläpitää ja kehittää sotilaallista yhteistoimintakykyä ja suorituskykyä sekä kehittää Suomen, Ruotsin ja Norjan kykyä ottaa vastaan joukkoja Yhdysvalloista.

Nato-Ruotsia ja -Norjaa voidaan pitää Pohjois-Euroopassa ensisijaisesti solmukohtina, joiden kautta puolustusliitto voi kriisi- tai sotatilanteessa koota Nato-maiden joukkoja ja kalustoa ja siirtää niitä eteenpäin etulinjan valtioihin, kuten Suomeen.

Ruotsin ja Norjan roolina olisi siis tukialueena toimiminen, jos Suomi joutuisi sotaan.

”Huomio vaihtui itä-länsisuuntaan”

Ruotsissa on viimeistään Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen korostettu voimakkaasti parempien itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien tarvetta. Tämä trendi korostui entisestään, kun Ruotsista tuli Naton jäsen tänä keväänä.

– Ruotsin infrastruktuurissa on aikaisemmin keskitytty pohjois-eteläsuuntaisiin kuljetusyhteyksiin, ja huomio oli pelkästään Ruotsin puolustamisessa, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n puolustuslogistiikan johtava asiantuntija Marcus Tynnhammar sanoi hiljattain Verkkouutisille.

– Nyt huomio on vaihtunut itä-länsisuuntaan – eli miten Norjasta ja Ruotsista toimitetaan sinne saapuneita liittolaisvahvistuksia Suomeen sekä Baltian maihin osana Naton kollektiivista puolustusta.

Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä salassa pidettävät operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.

Marcus Tynnhammar huomautti, että varsinkin Pohjois-Ruotsissa järjestetään paljon harjoituksia, joiden tavoitteena on nimenomaan tehostaa keinoja materiaalin toimittamiseksi Suomeen.

Nordic Response 24 -harjoitus järjestettiin Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa.

FOI:n tutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell totesi Verkkouutisille, että erilaiset harjoitukset antavat hieman osviittaa siitä, millaisia salassa pidettävät operatiiviset suunnitelmat ovat.

Suomen harjoitukseen 600 ajoneuvoa USA:sta

Puolustusvoimien kevään suurin taisteluharjoitus Northern Forest 24 järjestetään Rovajärvellä 26.–31.5. Harjoitukseen osallistuu liittolaismaiden sotilaita Yhdysvaltojen lisäksi Norjasta.

Yhdysvaltalaisia joukkoja osallistuu myös taisteluharjoitusta edeltävään alueelliseen tykistön ampumaharjoitukseen (ALTAH Pohjoinen 24), joka järjestetään samalla alueella 13.–25.5.

Yhdysvaltalaiset joukot osallistuvat harjoitukseen osana Immediate Response 24 -harjoitusta, joka on osa U.S. Army Europe and African (USAREUR-AF:n) DEFENDER- ja Naton Steadfast Defender -kokonaisuutta.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tukee Maavoimia edellä mainittuihin harjoituksiin osallistuvien liittolaismaiden joukkojen logistisissa siirroissa sekä toteuttaa joukkojen vastaanoton ja isäntämaatuen järjestelyjä. Yhdysvalloista harjoituksissa on mukana yhteensä noin 2000 sotilasta sekä noin 600 ajoneuvoa.

USA:n prikaati kriisissä Suomeen

Arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian arvioi helmikuussa Verkkouutisille, että Yhdysvallat voi tulevaisuudessa lennättää tykistöprikaatin Suomeen kriisitilanteessa.

Hän pitää turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykösen aiempaa Verkkouutisten analyysia loogisena.

Pyykösen mukaan Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista.

Pyykönen katsoo, että Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taisteluosaston Suomeen, jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

Näin USA auttaisi Suomea tosipaikassa: Tykistöprikaati lentäisi paikalle jo ennen Natoa

USA voi tulevaisuudessa lennättää tykistöprikaatin Suomeen kriisitilanteessa, arvioi arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian.

Hän pitää turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykösen aiempaa Verkkouutisten analyysia loogisena.

Pyykösen mukaan Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista.

Pyykönen katsoo, että Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taisteluosaston Suomeen, jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian arvioi, että USA lähettäisi todennäköisesti yhden tai kaksi tykistöprikaatia Suomeen mahdollisessa sotatilanteessa.

– Suomen puolustusvoimilla on paljon hyvin koulutettuja joukkoja ja sotilaita, joten amerikkalaisen tykistöprikaatin tarjoamasta pitkän kantaman tulivoimasta olisi hyötyä, hän sanoo Verkkouutisille.

Cancian korostaa tavallisen tykistön lisäksi Himars-raketinheitinjärjestelmän ja taktisen ATACMS-ohjusjärjestelmän kyvykkyyksiä.

– Tykistöprikaati on taisteluosasto, vaikka se ei toimi etulinjassa. Joten kyse ei olisi pelkästä logistisesta tuesta.

Hänen mielestään mekanisoidun prikaatin lähettäminen ei olisi mahdotonta, mutta kuitenkin epätodennäköisempää mahdollisen kriisin tai sodan alkuhetkillä.

Ennakkovarastoinnista paljon hyötyä

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

– Amerikkalaiset tykistöprikaatit lähetettäisiin tarvittaessa Suomeen todennäköisesti Saksasta. Se olisi helpompaa kuin joukko-osastojen lähettäminen USA:sta, Mark Cancian sanoo.

USA voisi toki siirtää tykistöprikaatin Oklahomasta Suomeen noin viikossa. Tämänkaltaisia harjoituksia tehdään säännöllisesti Euroopassa.

Hänen mukaansa amerikkalaisen kaluston ja tarvikkeiden varastointi Suomessa ei ole edellytys sille, että Suomelle voidaan antaa tehokasta apua mahdollisessa sotatilanteessa, mutta siitä olisi todella paljon hyötyä. Siten vahvistusten ja raskaan kaluston lähettäminen olisi huomattavasti nopeampaa.

Ennakkovarastointi voisi pitää sisällään ampumatarvikkeita, kuorma-autoja, generaattoreita, telttoja ja muita tarvikkeita sekä kevyempää kalustoa.

– Jos USA voi säilyttää tykistöprikaatiin kuuluvaa kalustoaan Suomessa, kuten kuorma-autoja (noin sata kappaletta prikaatissa), niin eri tykistöjärjestelmien ja raketinheitinten (noin 18 kappaletta prikaatissa) tuominen on paljon helpompaa, Cancian kertoo.

Henkilöstön ja sotilaiden kuljettaminen on helppoa ja tapahtuu matkustajalentokoneilla, joihin mahtuu 250 henkilöä. Tykistöprikaatissa on noin 3 000 sotilasta, jotka voidaan kuljettaa kahdellatoista lentokoneella.

– Sen sijaan raskaan kaluston kuljettaminen on vaikeampaa, ja se vie aikaa. Tätä varten USA:lla on paljon strategisia C-17-kuljetuskoneita, Cancian toteaa.

DCA-sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

DCA on niin sanottu raamisopimus, jossa ei suoraan sovita siitä, millaisia joukkoja, materiaaleja tai rakenteita minnekin alueille olisi saapumassa ja milloin.

Nämä asiat määritellään sopimuksen hyväksymisen jälkeen tapauskohtaisesti. Asioista sopiminen ja puolustuksellisen yhteistyön suunnittelu tapahtuu pääasiassa virkamiestasolla erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välillä.

Evp-kenraali DCA-sopimuksesta: USA voi toimia tosipaikassa Suomessa jo ennen Natoa

Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista, arvioi turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen.

– Jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä, Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taistelujoukon tänne. Tämä tietenkin edellyttää Suomen suostumusta, hän sanoo Verkkouutisille.

Samassa yhteydessä voidaan käyttää hyväksi salassa pidettäviä Naton alueellisia operatiivisia suunnitelmia Pohjois-Euroopassa.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Pohjoismaiden puolustuksesta muodostuu nyt kokonaisuus sen kautta, että myös muilla Pohjoismailla on omat DCA-sopimuksensa ja ne kuuluvat Natoon. Ruotsi odottaa vielä täysjäsenyyttä.

– DCA-sopimuksessa on kyse puolustussuunnitteluprosessista, jos käytetään Naton termiä (NATO Defence Planning Process, NDPP). Mutta sopimuksen sisältö on niin yleinen kuin poliittisissa papereissa ja julkilausumissa on todettu. Se täsmentyy ajan myötä, kun mennään kohti operatiivisempia suunnitelmia, Pyykönen toteaa.

Naton puolustussuunnittelu on eri asia kuin operatiivinen suunnittelu, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa eikä niiden rakentamiseen.

Puolustussuunnittelu ei sisällä lainkaan joukkojen toiminnan mahdollistavia operatiivisia suunnitelmia tai päätöstä siitä, aiotaanko joukkoja käyttää. Puolustussuunnittelun päätehtävänä on varmistaa, että puolustusliitolla on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt Naton tehtävien toteuttamiseen.

Myös Naton tarpeita

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

– Minun ymmärrykseni mukaan se, mitä Yhdysvallat tekee Suomessa DCA:n puitteissa, palvelee myös Naton tarpeita, Juha Pyykönen sanoo.

Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

– Jos Yhdysvallat toimii Suomessa, niin totta kai se pitää hoitaa niin, että toiminta ei haittaa tai heikennä Naton toimia ja suunnitelmia, Pyykönen toteaa.

Hänen mukaansa myös Britannian johtamasta monikansallisesta JEF-joukosta (Joint Expeditionary Force) on hyötyä, jos Naton päätöksenteko venyy kriisitilanteessa.

Suomi liittyi JEF-joukkoon kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa. JEF:n päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue. Tätä monenvälistä puolustusyhteistyön kehystä voidaan käyttää tukemaan esimerkiksi YK:n, Naton tai EU:n operaatiota. Kutakin tehtävää ja tilannetta varten muodostetaan aina räätälöity joukko.

– JEF:ssä on kymmenen maata. Brittien pitää olla mukana, kun JEF julistetaan operatiiviseksi. Siitä on muodostunut Venäjän ansiosta eräänlainen Pohjois-Euroopan nopean toiminnan joukko. Jos Naton päätöksenteko venyy, tai joukkoja ei saada lähetettyä eikä yksikään Nato-maa lähetä niitä itsekseen, niin JEF:n kautta voidaan toimia, Pyykönen sanoo.

DCA ja puolustusliitto tukevat toisiaan

DCA on niin sanottu raamisopimus, jossa ei suoraan sovita siitä, millaisia joukkoja, materiaaleja tai rakenteita minnekin alueille olisi saapumassa ja milloin.

Nämä asiat määritellään sopimuksen hyväksymisen jälkeen tapauskohtaisesti. Asioista sopiminen ja puolustuksellisen yhteistyön suunnittelu tapahtuu pääasiassa virkamiestasolla erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välillä.

Juha Pyykösen mukaan tulevaisuus näyttää, miten DCA-sopimuksen puolustuksellinen yhteistyö kehittyy. Sopimus kuitenkin kytkeytyy Naton operatiivisiin alueellisiin suunnitelmiin. Siten Suomi ja Yhdysvallat voivat tehdä puolustusyhteistyötä puolustusliiton operatiivisten suunnitelmien puitteissa Pohjois-Euroopassa.

– Ne ovat samalla asialla toinen toisiaan tukien. Ne eivät saisi olla toisiaan heikentäviä.

Naton rauhanajan päätehtävä on pelote

Natosta ja länsimaista on kuulunut varoituksia Venäjän mahdollisesta aggressiosta Nato-maita kohtaan.

Julkisuudessa on pohdittu jo pidempään ja varsinkin Venäjän aggressiivisten toimien vuoksi sitä, pystyykö Nato tiukan paikan tullen toimimaan. Puolustusliiton viidennen artiklan aktivointi edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Juha Pyykösen mukaan tämä on usein kuultu kysymys. Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä sen vastustajat vetosivat siihen, kannattaako liittyä sellaiseen liittoon, jonka tuki ei ole sataprosenttisen varmaa.

– Tämä on aivan kohtuutonta. Eihän juuri mikään maailmassa ole sataprosenttisen varmaa, ei ainakaan poliittisissa ja sotilaallisissa liittoumissa, Juha Pyykönen toteaa.

– Minun vastaukseni tähän kysymykseen on ollut jo pitkään se, että Nato tekee rauhanajan tehtäväänsä joka päivä. Mikä on se päätehtävä ja -toiminto? Se on pelote eli ennaltaehkäisy.

Pelote on erotettu puolustustehtävästä. Pelotteen pettäessä siirrytään rauhanajasta sota-aikaan. Silloin tehtävä vaihtuu pelotteesta puolustamiseksi. Suomen aiempi sanoitus ”itsenäinen ja uskottava puolustus” noudatti samaa ideaa.

– Niin kauan kuin pelote toimii ja hyökkäystä ei tule – 75-vuotta tähän mennessä – Nato tekee onnistuneesti päätehtäväänsä, joka on siis pelote.

– Tämä epäilys liittyy siihen, että puolustustehtävä ja siihen liittyvä päätöksenteko olisivat epävarmalla tasolla, niin kuin ne ovatkin. Mutta sitten on olemassa muita järjestelyitä, joista DCA-sopimus palvelee nimenomaan siten, että tietyt Nato-maat voivat kahdenvälisesti ja omien intressiensä mukaisesti lähettää Naton tai jonkin muun kehyksen suunnitelmien mukaista puolustuskykyä.

Suomalaisten Nato-kannatus korkealla

Suomalaisten Nato-kannatus on säilynyt korkeana syksyn aikana, sillä 82 prosenttia äänestäisi nyt jäsenyyden puolesta.

Tämä käy ilmi Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushankkeen tuoreesta raportista, jossa samoja vastaajia haastatellaan puolen vuoden välein.

Suomalaisten näkemykset Nato-jäsenyyden mukanaan tuomista velvollisuuksista ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ovat suhteellisen suoraviivaisia.

Suomalaiset haluavat vahvan Naton, pitävät tärkeänä Suomen aktiivista roolia puolustusliiton jäsenenä ja ovat valmiita panostamaan siihen, että Suomi täyttää jäsenyyteensä kohdistuvat odotukset.

Ydinaseissa kulkee kuitenkin raja kansalaisten muuten korkeassa valmiudessa hyväksyä puolustusliiton jäsenyydestä mahdollisesti seuraavat muutokset. Enemmistö suhtautuu edelleen kriittisesti ydinaseisiin osana Nato-jäsenyyttä, mutta asenteissa on tapahtunut merkittävää loiventumista.

Kun kesäkuussa tehdyssä mittauksessa vain 27 prosenttia oli valmis sallimaan ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta, osuus on noussut viidessä kuukaudessa 38 prosenttiin. Vastaavasti viidesosa on nyt valmis sijoittamaan ydinaseita Suomen maaperälle, mikä on selvästi enemmän kesän alkuun verrattuna (14 %).

Tämän voi nähdä selkeänä osoituksena yleisen turvallisuuskehyksen mukaan dynaamisesti kehittyvästä kansalaismielipiteestä.

Monitarpeista turvallisuutta ilmentää hyvin se, että Yhdysvaltojen kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) kaltaiset kahdenväliset sitoumukset koetaan tärkeinä Nato-jäsenyyden rinnalla.

Myös EU-tason puolustusyhteistyön lisääminen saa vahvaa kannatusta, joskin puolueiden erilaiset tulkinnat Euroopan integraation hyödyllisyydestä näkyvät tässä. Suomalaisille on niin ikään tärkeää oman vahvan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen.

Presidenttiehdokkaat ovat äänestäjiä yksimielisempiä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa

Raportissa verrattiin myös keskenään kansalaisten ja presidenttiehdokkaiden näkemyksiä. Jakavia teemoja ovat erityisesti Ahvenanmaan demilitarisointi, jalkaväkimiinat, ydinaseiden kuljetusten salliminen sekä sukupuolineutraali asevelvollisuus.

Ehdokkaat ovat selvästi äänestäjiä yksimielisempiä siitä, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tulee olla ulkopolitiikan keskeinen tavoite.

Tutkijan mukaan jakavien teemojen osalta kyse on mielipiteiden moninaisuudesta eikä niinkään polarisaatiosta, jossa ollaan joko jyrkästi puolesta tai vastaan.

– Näkemysten kirjo tarjoaa presidenttiehdokkaille mahdollisuuden omannäköiseen turvallisuuspoliittiseen profiloitumiseen, joka voi saada vastakaikua monenlaisista äänestäjäryhmistä, hankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta toteaa.

– Tätä edistää parhaiten se, että presidentinvaaleissa käydään vilkasta keskustelua globaalin turvallisuuden kehitysnäkymisistä, Suomen geopoliittisesta ja geoekonomisesta asemasta tulevaisuudessa ja kansainvälisen yhteisön ja kansallisten hallitusten keinoista vastata yhä moninaisimpiin turvallisuustarpeisiin, Wass jatkaa.

Nyt julkaistu raportti Monitarpeisen turvallisuuden takuut: suomalaisten odotukset turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle vuoden 2024 presidentinvaalien kynnyksellä pohjautuu NATOpoll-tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus on kerännyt 10.11.–23.11. Kysely kohdistettiin Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa vain niille henkilöille, jotka olivat vastanneet kyselyn ensimmäiseen kierrokseen kesäkuussa.

Kyselyyn vastasi 2 038 17–79-vuotiasta suomalaista, eli 71 prosenttia ensimmäisen kierroksen vastaajista. Toisen kierroksen vastaajat on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan ensimmäisen kierroksen vastanneita vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Myös Viro ja USA tekivät uuden DCA-sopimuksen, nämä ovat ytimessä

Viron puolustusministeriön puolustuspoliittinen alivaltiosihteeri Tuuli Duneton ja Yhdysvaltain puolustusministeriön apulaispuolustusministeri Celeste Wallander ovat allekirjoittaneet maiden välisen puolustusyhteistyösuunnitelman vuosille 2024–2028.

Washingtonissa järjestetystä allekirjoitustilaisuudesta kertoi Viron puolustusministeriö.

– Vahvistuksena Viron ja Yhdysvaltojen vahvoista liittolaissuhteista olemme uudistaneet puolustusyhteistyösopimuksemme, jonka ytimessä ovat USA:n sotilaallinen läsnäolo Virossa, panos divisioonan kehittämiseen, kyberpuolustusyhteistyö sekä Baltian yhteiset puolustushankkeet, Duneton sanoo.

– Olemme myös toistaneet tukemme Ukrainalle siihen saakka, kunnes sen suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus on palautettu. Tätä tavoitetta silmällä pitäen jatkamme yhteistyötä Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa Ukrainan asevoimien kouluttamisessa, varustamisessa, neuvonnassa ja tukemisessa, hän toteaa.

Sopimus kattaa myös joukkojen majoittamiseen, infrastruktuurin kehittämiseen ja useisiin muihin osa-alueisiin liittyvän yhteistyön.

Ensimmäinen Viron ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2019.

Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat maanantaina Suomen ja USA:n välisen puolustusyhteistyösopimuksen Washingtonissa.

Suomen ja USA:n DCA-sopimus on allekirjoitettu

Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ovat allekirjoittaneet maiden välisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen Washingtonissa.

Sopimuksen tavoitteena on selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä keskeisen liittolaisen kanssa ja mahdollistaa yhteistyön syventämisen kaikissa turvallisuustilanteissa.

Sopimus helpottaa Suomen ja USA:n välistä puolustusyhteistyötä ja harjoittelua.

Esimerkiksi kaikista joukkojen tai materiaalien siirroista ei tarvitse enää sopia yhtä korkealla tasolla kuin tähän asti on tehty.

DCA-sopimukseen on kirjattu myös ne sotilasalueet, joilla Yhdysvaltojen sotilaat voivat toimia ja jonne Yhdysvallat voi varastoida tai kuljettaa aseita ja muita sotilastarvikkeita.

Antti Häkkänen allekirjoittaa DCA-sopimuksen USA:ssa

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tekee työvierailun Yhdysvaltoihin 17.12.-20.12.2023. Osaan vierailuohjelmasta osallistuu puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

Washington DC:ssä puolustusministeri Häkkänen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittavat maiden välisen puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) tänään maanantaina.

Sopimuksen tavoitteena on selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä keskeisen liittolaisen kanssa ja mahdollistaa yhteistyön syventämisen kaikissa turvallisuustilanteissa.

Sopimus helpottaa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä ja harjoittelua. Esimerkiksi kaikista joukkojen tai materiaalien siirroista ei tarvitse enää sopia yhtä korkealla tasolla kuin tähän asti on tehty.

DCA-sopimukseen on kirjattu myös ne sotilasalueet, joilla Yhdysvaltojen sotilaat voivat toimia ja jonne Yhdysvallat voi varastoida tai kuljettaa aseita ja muita sotilastarvikkeita. Sopuksessa Suomi avaa Yhdysvalloille 15 sotilasaluetta.

Sopimuksessa todetaan muun muassa, että yhdysvaltalaisilla joukoilla on valmiit puolustussuunnitelmat Suomen puolustamiseksi, mikäli venäläiset hyökkäävät Suomeen. Niin ikään mikäli Venäjän hyökkäyksen uhka nousee, amerikkalaiset joukot siirtyvät DCA-sopimuksessa määritellyille tukikohta-alueilleen ja ovat valmiudessa puolustamaan Suomea. Yhdysvallat myös varastoi Suomeen valmiiksi kalustonsa lisäksi joukkojensa ammuksia ja ohjuksia.

Operatiivisessa toiminnassa amerikkalaiset joukot voivat taistella myös suomalaisen esikunnan alaisuudessa, mikäli siitä on sovittu yhteisessä puolustussuunnitelmassa.

Yhdysvaltojen Suomea koskevat puolustussuunnitelmat ovat osa Naton 5. artiklan mukaista puolustusta, mutta ne ovat toteutettavissa myös kahdenvälisesti eli ilman muiden Nato-maiden osallistumista.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja: USA:n tilanne vauhdittanut DCA-sopimusten läpivientiä

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) arvioi, että Yhdysvaltojen tulevat presidentinvaalit ovat vauhdittaneet Pohjoismaiden meneillään olevien DCA-prosessien saattamista maaliin.

– Voisin tunnistaa, että sekä Suomi, Ruotsi että Tanska ovat jossain määrin kiirehtineet DCA-sopimustensa läpivientiä, Kiljunen sanoo Verkkouutisille.

Hän huomauttaa, että DCA-sopimusneuvottelut ovat olleet Norjassa ja Tanskassa ”kohtuullisen pitkiä prosesseja” ja vieneet vuosia.

– Se, että Ruotsi vetää tämän puolessa vuodessa ja Suomi puolessatoista vuodessa, niin tätä on varmasti pyritty jouduttamaan niin, että nämä saadaan maaliin ennen kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjat ovat täydessä käynnissä.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit järjestetään marraskuussa 2024. Kampanjoiden odotetaan kiihtyvän syksyllä. Tämä kaikki heijastuu tavalla tai toisella  maan hallintoon:

– Kaikki keskittyy vain vaaleihin, ja sittenhän me emme tiedä, mikä se jatkotilanne on. On paljon selkeämpää, jos sopimuksiin mennään, että ne tehdään tässä kohtaa.

Julkisuudessa puheet Donald Trumpin mahdollisuudesta palata presidentiksi ovat viime aikoina kiihtyneet.Trump on aiemmin väläyttänyt kriittistä suhtautumistaan Natoon.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan DCA-sopimuksissa kyse ei ole tähän liittyen mistään ”plan B:stä”, vaan jäsenyyttä täydentävästä ”A Plussasta”.

– Tämä on osa liittoutumisen prosessia, jossa Suomi on ollut mukana liittyessään Natoon. Tämä (DCA-sopimus) täydentää ja syventää sitä.

Suomessa neuvottelut DCA-sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa käynnistyivät alkusyksystä 2022, ja Ruotsissa tämän vuoden puolella. Suomessa neuvottelujen ennakoitiin vievän alun perin 1-2 vuotta.

Norjalla ja Yhdysvalloilla on jo olemassa DCA-sopimus, Ruotsi allekirjoitti oman sopimuksensa 5.12 ja Tanska on vastikään päättänyt sopimusneuvottelut. Suomen on määrä allekirjoittaa DCA-sopimus ensi viikolla Yhdysvalloissa.

DCA-sopimukset menevät vielä allekirjoitusten jälkeen parlamenttien käsittelyyn ja hyväksyttäviksi. Suomessa hallituksen esitystä käsittelee eduskunta keväällä.

– Voisin kuvitella, että Suomen, Ruotsin ja ehkä Tanskankin sopimukset tehdään kesään mennessä.

Suomen DCA-sopimuksessa mainitaan ”tietynlaiset aseet”, mutta ei ydinaseita

Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisessä puolustusyhteistyösopimuksessa (Defense Cooperation Agreement, DCA) ei mainita sanallakaan ydinaseita. Sopimus löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.

Sopimuksen 1. artiklan toisessa kohdassa todetaan, että ”kaikessa tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa, myös varastoitaessa tietynlaisia aseita Suomen alueelle, kunnioitetaan kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita”.

Myöskään Ruotsin DCA-sopimuksessa ei ole suoraan mainintaa ydinaseiden kiellosta, vaan tähän viitataan epämääräisemmin.

Norjan DCA-sopimuksessa taas samassa kohdassa ydinaseiin viitataan erillisellä lauseella:

– Mikään tässä sopimuksessa ei muuta Norjan käytäntöjä liittyen ulkomaisten joukkojen sijoittamiseen Norjan alueelle ja ydinaseiden varastointiin tai sijoittamiseen Norjan alueelle, jatkolauseessa sanotaan.

Suomen ja Ruotsin muuten identtisestä pykälästä tämä kohta siis puuttuu.

Arvostettu ydinaseiden asiantuntija Hans Kristensen kiinnitti X-palvelussa huomiota asiaan aikaisemmin.

– Miksi Ruotsin hallitus katsoi tarpeelliseksi, ettei tätä mainintaa ole sopimuksessa? Parlamentin tulisi vaatia, että se otetaan mukaan. Muuten tulkinnaksi muodostuu, että Ruotsin ydinasepolitiikka on Norjaa heikompi, hän sanoo.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi tiedotustilaisuudessa torstaina, että sopimus ei erikseen sulje pois ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle.

Ministerin mukaan Suomen voimassa olevaa lakia kuitenkin noudatetaan.

Ydinenergialaki kieltää ydinaseiden säilyttämisen ja kuljettamisen Suomen maaperällä.

”Pohjolassa samnakaltainen näkemys ydinaseista”

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) arvioi tällä viikolla Verkkouutisille, etteivät Ruotsin ja Norjan kannat ydinaseisiin käytännössä eroa toisistaan liittyen puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa.

Kiljusen mukaan samankaltainen näkemys ydinaseisiin on yhteistä Yhdysvaltojen kanssa puolustusyhteistyösopimuksia tehneille ja tekeville Pohjoismaille. Kiljunen korostaa, että sopimuspapereiden lisäksi DCA-kokonaisuuteen kuuluvat myös hallitusten lakiesitykset ja tulkinnat sopimuksista.

Kiljunen viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi Ruotsin hallituksen Nato-jäsenyyteen liittyvään lakiesitykseen, jossa ydinaseet rajattiin pois.

– (Ruotsin) Nato-jäsenyysesityksessä on mainittu, että Ruotsi noudattaa yhteispohjoismaista linjaa eikä salli ydinaseiden sijoittamista alueelleen.

Kiljunen huomauttaa, että myös Suomessa eduskunnan hyväksymässä Nato-esityksessä viitataan kansalliseen ydinenergialakiin, joka kieltää ydinräjähteiden tuomisen Suomeen ja räjäyttämisen Suomessa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja pitää keskustelua Suomeen mahdollisesti sijoitettavista ydinaseista ”irrelevanttina”:

– Kukaan ei ole niitä tänne tuomassa eikä sellaista painetta ole olemassa.

Suomi avaa Yhdysvalloille 15 sotilasaluetta

Ministeri Häkkänen allekirjoittaa DCA-sopimuksen Yhdysvalloissa ensi maanantaina

Sopimuksen tavoitteena on selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä keskeisen liittolaisen kanssa ja mahdollistaa yhteistyön syventämisen kaikissa turvallisuustilanteissa.

Sopimus helpottaa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä ja harjoittelua. Esimerkiksi kaikista joukkojen tai materiaalien siirroista ei tarvitse enää sopia yhtä korkealla tasolla kuin tähän asti on tehty.

DCA-sopimukseen on kirjattu myös ne sotilasalueet (agreed areas), joilla Yhdysvaltojen sotilaat voivat toimia ja jonne Yhdysvallat voi varastoida tai kuljettaa aseita ja muita sotilastarvikkeita.

Sopimuksessa Yhdysvaltain joukkojen käyttöön sovitut tilat ja alueet:

Ivalo, Rajavartiolaitoksen kasarmialueet (sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien hoitamiseen varatut tilat ja alueet)

Kuopio-Rissala, Karjalan lennoston lentotukikohta

Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet

Parkanon varastoalue

Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue

Rovajärven harjoitusalue mukaan lukien Misin varastoalue

Rovaniemi, Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue

Skinnarvikin varastoalue

Tammelan varastoalue

Tampere-Pirkkala, Satakunnan lennoston lentotukikohta

Tervolan varastoalue

Jyväskylä-Tikkakoski, Ilmasotakoulun lentotukikohta

Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue Kirkkonummella mukaan lukien Russarö

Veitsiluodon varastoalue

Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)