Näin Nato-Suomi harjoittelee sotaa: 2000 USA:n sotilasta ja kalustoa pikana Lappiin

Yhdysvaltain maavoimat osallistuu toukokuussa Suomen maavoimien Northern Forest 24 -harjoitukseen Rovajärvellä. Logistiikkalaitos kertoo tiedotteessa tukevansa yhdysvaltalaisjoukkojen osallistumista harjoitukseen Pohjois-Suomessa

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kommentoi harjoitusta viestipalvelu X:ssä:

– Näin vähäeleisesti tiedottaa puolustusvoimat, kun ollaan Naton ytimessä, valmistaudutaan 5 art mukaiseen toimintaan. Nyt harjoitellaan USA:sta saakka kaman roudaus Suomen Lappiin. Selkeä signaali USA:n sitoutumisesta ja Naton toimivuudesta, Erillisverkkojen johtavana asiantuntijana nykyisin työskentelevä Lounema sanoo.

Yhdysvallat harjoittelee joukkojen nopeaa siirtämistä ja keskittämistä Yhdysvalloista Eurooppaan. Harjoittelu sisältää Yhdysvaltain joukkojen ja kaluston logistisen siirron Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen ja niiden poistumisen takaisin kotimaahansa huhti-kesäkuun aikana.

Harjoittelun tavoitteena on ylläpitää ja kehittää sotilaallista yhteistoimintakykyä ja suorituskykyä sekä kehittää Suomen, Ruotsin ja Norjan kykyä ottaa vastaan joukkoja Yhdysvalloista.

Nato-Ruotsia ja -Norjaa voidaan pitää Pohjois-Euroopassa ensisijaisesti solmukohtina, joiden kautta puolustusliitto voi kriisi- tai sotatilanteessa koota Nato-maiden joukkoja ja kalustoa ja siirtää niitä eteenpäin etulinjan valtioihin, kuten Suomeen.

Ruotsin ja Norjan roolina olisi siis tukialueena toimiminen, jos Suomi joutuisi sotaan.

”Huomio vaihtui itä-länsisuuntaan”

Ruotsissa on viimeistään Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen korostettu voimakkaasti parempien itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien tarvetta. Tämä trendi korostui entisestään, kun Ruotsista tuli Naton jäsen tänä keväänä.

– Ruotsin infrastruktuurissa on aikaisemmin keskitytty pohjois-eteläsuuntaisiin kuljetusyhteyksiin, ja huomio oli pelkästään Ruotsin puolustamisessa, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n puolustuslogistiikan johtava asiantuntija Marcus Tynnhammar sanoi hiljattain Verkkouutisille.

– Nyt huomio on vaihtunut itä-länsisuuntaan – eli miten Norjasta ja Ruotsista toimitetaan sinne saapuneita liittolaisvahvistuksia Suomeen sekä Baltian maihin osana Naton kollektiivista puolustusta.

Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä salassa pidettävät operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.

Marcus Tynnhammar huomautti, että varsinkin Pohjois-Ruotsissa järjestetään paljon harjoituksia, joiden tavoitteena on nimenomaan tehostaa keinoja materiaalin toimittamiseksi Suomeen.

Nordic Response 24 -harjoitus järjestettiin Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa.

FOI:n tutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell totesi Verkkouutisille, että erilaiset harjoitukset antavat hieman osviittaa siitä, millaisia salassa pidettävät operatiiviset suunnitelmat ovat.

Suomen harjoitukseen 600 ajoneuvoa USA:sta

Puolustusvoimien kevään suurin taisteluharjoitus Northern Forest 24 järjestetään Rovajärvellä 26.–31.5. Harjoitukseen osallistuu liittolaismaiden sotilaita Yhdysvaltojen lisäksi Norjasta.

Yhdysvaltalaisia joukkoja osallistuu myös taisteluharjoitusta edeltävään alueelliseen tykistön ampumaharjoitukseen (ALTAH Pohjoinen 24), joka järjestetään samalla alueella 13.–25.5.

Yhdysvaltalaiset joukot osallistuvat harjoitukseen osana Immediate Response 24 -harjoitusta, joka on osa U.S. Army Europe and African (USAREUR-AF:n) DEFENDER- ja Naton Steadfast Defender -kokonaisuutta.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tukee Maavoimia edellä mainittuihin harjoituksiin osallistuvien liittolaismaiden joukkojen logistisissa siirroissa sekä toteuttaa joukkojen vastaanoton ja isäntämaatuen järjestelyjä. Yhdysvalloista harjoituksissa on mukana yhteensä noin 2000 sotilasta sekä noin 600 ajoneuvoa.

USA:n prikaati kriisissä Suomeen

Arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian arvioi helmikuussa Verkkouutisille, että Yhdysvallat voi tulevaisuudessa lennättää tykistöprikaatin Suomeen kriisitilanteessa.

Hän pitää turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykösen aiempaa Verkkouutisten analyysia loogisena.

Pyykösen mukaan Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista.

Pyykönen katsoo, että Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taisteluosaston Suomeen, jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

Näin vähäeleisesti tiedottaa #puolustusvoimat kun ollaan NATOn ytimessä, valmistaudutaan 5 art mukaiseen toimintaan. Nyt harjoitellaan USA:sta saakka kaman roudaus Suomen Lappiin. Selkeä signaali USAn sitoutumisesta ja NATOn toimivuudesta. #yhdessävahvahttps://t.co/r6eVWEwnFa

— Tomi Lounema (@TomiLounema) April 25, 2024

Näin USA auttaisi Suomea tosipaikassa: Tykistöprikaati lentäisi paikalle jo ennen Natoa

USA voi tulevaisuudessa lennättää tykistöprikaatin Suomeen kriisitilanteessa, arvioi arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian.

Hän pitää turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykösen aiempaa Verkkouutisten analyysia loogisena.

Pyykösen mukaan Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista.

Pyykönen katsoo, että Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taisteluosaston Suomeen, jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian arvioi, että USA lähettäisi todennäköisesti yhden tai kaksi tykistöprikaatia Suomeen mahdollisessa sotatilanteessa.

– Suomen puolustusvoimilla on paljon hyvin koulutettuja joukkoja ja sotilaita, joten amerikkalaisen tykistöprikaatin tarjoamasta pitkän kantaman tulivoimasta olisi hyötyä, hän sanoo Verkkouutisille.

Cancian korostaa tavallisen tykistön lisäksi Himars-raketinheitinjärjestelmän ja taktisen ATACMS-ohjusjärjestelmän kyvykkyyksiä.

– Tykistöprikaati on taisteluosasto, vaikka se ei toimi etulinjassa. Joten kyse ei olisi pelkästä logistisesta tuesta.

Hänen mielestään mekanisoidun prikaatin lähettäminen ei olisi mahdotonta, mutta kuitenkin epätodennäköisempää mahdollisen kriisin tai sodan alkuhetkillä.

Ennakkovarastoinnista paljon hyötyä

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

– Amerikkalaiset tykistöprikaatit lähetettäisiin tarvittaessa Suomeen todennäköisesti Saksasta. Se olisi helpompaa kuin joukko-osastojen lähettäminen USA:sta, Mark Cancian sanoo.

USA voisi toki siirtää tykistöprikaatin Oklahomasta Suomeen noin viikossa. Tämänkaltaisia harjoituksia tehdään säännöllisesti Euroopassa.

Hänen mukaansa amerikkalaisen kaluston ja tarvikkeiden varastointi Suomessa ei ole edellytys sille, että Suomelle voidaan antaa tehokasta apua mahdollisessa sotatilanteessa, mutta siitä olisi todella paljon hyötyä. Siten vahvistusten ja raskaan kaluston lähettäminen olisi huomattavasti nopeampaa.

Ennakkovarastointi voisi pitää sisällään ampumatarvikkeita, kuorma-autoja, generaattoreita, telttoja ja muita tarvikkeita sekä kevyempää kalustoa.

– Jos USA voi säilyttää tykistöprikaatiin kuuluvaa kalustoaan Suomessa, kuten kuorma-autoja (noin sata kappaletta prikaatissa), niin eri tykistöjärjestelmien ja raketinheitinten (noin 18 kappaletta prikaatissa) tuominen on paljon helpompaa, Cancian kertoo.

Henkilöstön ja sotilaiden kuljettaminen on helppoa ja tapahtuu matkustajalentokoneilla, joihin mahtuu 250 henkilöä. Tykistöprikaatissa on noin 3 000 sotilasta, jotka voidaan kuljettaa kahdellatoista lentokoneella.

– Sen sijaan raskaan kaluston kuljettaminen on vaikeampaa, ja se vie aikaa. Tätä varten USA:lla on paljon strategisia C-17-kuljetuskoneita, Cancian toteaa.

DCA-sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

DCA on niin sanottu raamisopimus, jossa ei suoraan sovita siitä, millaisia joukkoja, materiaaleja tai rakenteita minnekin alueille olisi saapumassa ja milloin.

Nämä asiat määritellään sopimuksen hyväksymisen jälkeen tapauskohtaisesti. Asioista sopiminen ja puolustuksellisen yhteistyön suunnittelu tapahtuu pääasiassa virkamiestasolla erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välillä.

Evp-kenraali DCA-sopimuksesta: USA voi toimia tosipaikassa Suomessa jo ennen Natoa

Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista, arvioi turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen.

– Jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä, Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taistelujoukon tänne. Tämä tietenkin edellyttää Suomen suostumusta, hän sanoo Verkkouutisille.

Samassa yhteydessä voidaan käyttää hyväksi salassa pidettäviä Naton alueellisia operatiivisia suunnitelmia Pohjois-Euroopassa.

DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.

Pohjoismaiden puolustuksesta muodostuu nyt kokonaisuus sen kautta, että myös muilla Pohjoismailla on omat DCA-sopimuksensa ja ne kuuluvat Natoon. Ruotsi odottaa vielä täysjäsenyyttä.

– DCA-sopimuksessa on kyse puolustussuunnitteluprosessista, jos käytetään Naton termiä (NATO Defence Planning Process, NDPP). Mutta sopimuksen sisältö on niin yleinen kuin poliittisissa papereissa ja julkilausumissa on todettu. Se täsmentyy ajan myötä, kun mennään kohti operatiivisempia suunnitelmia, Pyykönen toteaa.

Naton puolustussuunnittelu on eri asia kuin operatiivinen suunnittelu, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa eikä niiden rakentamiseen.

Puolustussuunnittelu ei sisällä lainkaan joukkojen toiminnan mahdollistavia operatiivisia suunnitelmia tai päätöstä siitä, aiotaanko joukkoja käyttää. Puolustussuunnittelun päätehtävänä on varmistaa, että puolustusliitolla on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt Naton tehtävien toteuttamiseen.

Myös Naton tarpeita

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

– Minun ymmärrykseni mukaan se, mitä Yhdysvallat tekee Suomessa DCA:n puitteissa, palvelee myös Naton tarpeita, Juha Pyykönen sanoo.

Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

– Jos Yhdysvallat toimii Suomessa, niin totta kai se pitää hoitaa niin, että toiminta ei haittaa tai heikennä Naton toimia ja suunnitelmia, Pyykönen toteaa.

Hänen mukaansa myös Britannian johtamasta monikansallisesta JEF-joukosta (Joint Expeditionary Force) on hyötyä, jos Naton päätöksenteko venyy kriisitilanteessa.

Suomi liittyi JEF-joukkoon kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa. JEF:n päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue. Tätä monenvälistä puolustusyhteistyön kehystä voidaan käyttää tukemaan esimerkiksi YK:n, Naton tai EU:n operaatiota. Kutakin tehtävää ja tilannetta varten muodostetaan aina räätälöity joukko.

– JEF:ssä on kymmenen maata. Brittien pitää olla mukana, kun JEF julistetaan operatiiviseksi. Siitä on muodostunut Venäjän ansiosta eräänlainen Pohjois-Euroopan nopean toiminnan joukko. Jos Naton päätöksenteko venyy, tai joukkoja ei saada lähetettyä eikä yksikään Nato-maa lähetä niitä itsekseen, niin JEF:n kautta voidaan toimia, Pyykönen sanoo.

DCA ja puolustusliitto tukevat toisiaan

DCA on niin sanottu raamisopimus, jossa ei suoraan sovita siitä, millaisia joukkoja, materiaaleja tai rakenteita minnekin alueille olisi saapumassa ja milloin.

Nämä asiat määritellään sopimuksen hyväksymisen jälkeen tapauskohtaisesti. Asioista sopiminen ja puolustuksellisen yhteistyön suunnittelu tapahtuu pääasiassa virkamiestasolla erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välillä.

Juha Pyykösen mukaan tulevaisuus näyttää, miten DCA-sopimuksen puolustuksellinen yhteistyö kehittyy. Sopimus kuitenkin kytkeytyy Naton operatiivisiin alueellisiin suunnitelmiin. Siten Suomi ja Yhdysvallat voivat tehdä puolustusyhteistyötä puolustusliiton operatiivisten suunnitelmien puitteissa Pohjois-Euroopassa.

– Ne ovat samalla asialla toinen toisiaan tukien. Ne eivät saisi olla toisiaan heikentäviä.

Naton rauhanajan päätehtävä on pelote

Natosta ja länsimaista on kuulunut varoituksia Venäjän mahdollisesta aggressiosta Nato-maita kohtaan.

Julkisuudessa on pohdittu jo pidempään ja varsinkin Venäjän aggressiivisten toimien vuoksi sitä, pystyykö Nato tiukan paikan tullen toimimaan. Puolustusliiton viidennen artiklan aktivointi edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Juha Pyykösen mukaan tämä on usein kuultu kysymys. Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä sen vastustajat vetosivat siihen, kannattaako liittyä sellaiseen liittoon, jonka tuki ei ole sataprosenttisen varmaa.

– Tämä on aivan kohtuutonta. Eihän juuri mikään maailmassa ole sataprosenttisen varmaa, ei ainakaan poliittisissa ja sotilaallisissa liittoumissa, Juha Pyykönen toteaa.

– Minun vastaukseni tähän kysymykseen on ollut jo pitkään se, että Nato tekee rauhanajan tehtäväänsä joka päivä. Mikä on se päätehtävä ja -toiminto? Se on pelote eli ennaltaehkäisy.

Pelote on erotettu puolustustehtävästä. Pelotteen pettäessä siirrytään rauhanajasta sota-aikaan. Silloin tehtävä vaihtuu pelotteesta puolustamiseksi. Suomen aiempi sanoitus ”itsenäinen ja uskottava puolustus” noudatti samaa ideaa.

– Niin kauan kuin pelote toimii ja hyökkäystä ei tule – 75-vuotta tähän mennessä – Nato tekee onnistuneesti päätehtäväänsä, joka on siis pelote.

– Tämä epäilys liittyy siihen, että puolustustehtävä ja siihen liittyvä päätöksenteko olisivat epävarmalla tasolla, niin kuin ne ovatkin. Mutta sitten on olemassa muita järjestelyitä, joista DCA-sopimus palvelee nimenomaan siten, että tietyt Nato-maat voivat kahdenvälisesti ja omien intressiensä mukaisesti lähettää Naton tai jonkin muun kehyksen suunnitelmien mukaista puolustuskykyä.