USA voi tulevaisuudessa lennättää tykistöprikaatin Suomeen kriisitilanteessa, arvioi arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian.
Hän pitää turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykösen aiempaa Verkkouutisten analyysia loogisena.
Pyykösen mukaan Yhdysvallat ja Suomi voivat tulevaisuudessa ryhtyä kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) turvin konkreettisiin operaatioihin ja toimia Naton alueellisten operatiivisten suunnitelmien puitteissa tosipaikan tullen, jos jäsenmaat eivät heti pääsisi yksimielisyyteen viidennen artiklan aktivoinnista.
Pyykönen katsoo, että Yhdysvallat voi lähettää kahdenvälisellä sopimuksella DCA:n kehyksessä taisteluosaston Suomeen, jos Nato ei saa päätettyä tänne tarkoitettujen liittolaisvahvistusten lähettämisestä.
DCA-sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä on tärkeää, koska Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä. Pohjois-Euroopan puolustus on Natolle strategisesti tärkeää.
Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian arvioi, että USA lähettäisi todennäköisesti yhden tai kaksi tykistöprikaatia Suomeen mahdollisessa sotatilanteessa.
– Suomen puolustusvoimilla on paljon hyvin koulutettuja joukkoja ja sotilaita, joten amerikkalaisen tykistöprikaatin tarjoamasta pitkän kantaman tulivoimasta olisi hyötyä, hän sanoo Verkkouutisille.
Cancian korostaa tavallisen tykistön lisäksi Himars-raketinheitinjärjestelmän ja taktisen ATACMS-ohjusjärjestelmän kyvykkyyksiä.
– Tykistöprikaati on taisteluosasto, vaikka se ei toimi etulinjassa. Joten kyse ei olisi pelkästä logistisesta tuesta.
Hänen mielestään mekanisoidun prikaatin lähettäminen ei olisi mahdotonta, mutta kuitenkin epätodennäköisempää mahdollisen kriisin tai sodan alkuhetkillä.
Ennakkovarastoinnista paljon hyötyä
DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.
– Amerikkalaiset tykistöprikaatit lähetettäisiin tarvittaessa Suomeen todennäköisesti Saksasta. Se olisi helpompaa kuin joukko-osastojen lähettäminen USA:sta, Mark Cancian sanoo.
USA voisi toki siirtää tykistöprikaatin Oklahomasta Suomeen noin viikossa. Tämänkaltaisia harjoituksia tehdään säännöllisesti Euroopassa.
Hänen mukaansa amerikkalaisen kaluston ja tarvikkeiden varastointi Suomessa ei ole edellytys sille, että Suomelle voidaan antaa tehokasta apua mahdollisessa sotatilanteessa, mutta siitä olisi todella paljon hyötyä. Siten vahvistusten ja raskaan kaluston lähettäminen olisi huomattavasti nopeampaa.
Ennakkovarastointi voisi pitää sisällään ampumatarvikkeita, kuorma-autoja, generaattoreita, telttoja ja muita tarvikkeita sekä kevyempää kalustoa.
– Jos USA voi säilyttää tykistöprikaatiin kuuluvaa kalustoaan Suomessa, kuten kuorma-autoja (noin sata kappaletta prikaatissa), niin eri tykistöjärjestelmien ja raketinheitinten (noin 18 kappaletta prikaatissa) tuominen on paljon helpompaa, Cancian kertoo.
Henkilöstön ja sotilaiden kuljettaminen on helppoa ja tapahtuu matkustajalentokoneilla, joihin mahtuu 250 henkilöä. Tykistöprikaatissa on noin 3 000 sotilasta, jotka voidaan kuljettaa kahdellatoista lentokoneella.
– Sen sijaan raskaan kaluston kuljettaminen on vaikeampaa, ja se vie aikaa. Tätä varten USA:lla on paljon strategisia C-17-kuljetuskoneita, Cancian toteaa.
DCA-sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.
DCA on niin sanottu raamisopimus, jossa ei suoraan sovita siitä, millaisia joukkoja, materiaaleja tai rakenteita minnekin alueille olisi saapumassa ja milloin.
Nämä asiat määritellään sopimuksen hyväksymisen jälkeen tapauskohtaisesti. Asioista sopiminen ja puolustuksellisen yhteistyön suunnittelu tapahtuu pääasiassa virkamiestasolla erityisesti Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välillä.